Miehen exä väittää että meidän pitäisi ottaa myös bonuslapset mukaan ulkomaanmatkalle!
Olemme lähdössä ulkomaille (minä, mies ja vauva) lomalle viikoksi ja tosiaan tää ei oo miehen lapsiviikko, asiasta sovittu jo ajat sitten. Nyt exä on kuitenkin sitä mieltä että myös bonuslasten pitäisi päästä ulkomaille kerran vauvakin pääsee! Miehen exä on siis työtön eikä kykene tarjoamaan lapsille tällaisia matkoja. Mitä ihmettä mun pitäisi tehdä? Tuntuu tosi pahalta kiusaamiselta tällainen katkera käytös!
Kommentit (613)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me emme päässeet koskaan veljeni kanssa isän uuden perheen lomamatkoille. Olihan se surullista, että isä unohti meidät, kun sulki kodin oven. Nykyään isä raivoaa, kun emme muista hänen olemassaoloaan. Apu kelpaisi vanhoilla päivillä kummasti....
Yrittäisin ap:na toimia mahdollisimman tahdikkaasti ja tehdä töitä sen eteen, että miehen lapset ovat luonteva osa myös teidän perhettä. Siitä on iloa pitkässä juoksussa sekä isälle että lapsille ja myös sinulle.
On hyvin eri asia, että ei pääse lainkaan isän uuden perheen reissuille ja, että pitää olla jokaisella reissulla mukana. Vauvan kanssa tehty parisuhdematka ei ole verrannollinen esim. leikki-ikäisen huvittelumatkaan, jollaiselle voi toki halutessaan ottaa kaikki lapsensa.
Ai nyt tämä uusioperheen reissu naamioidaan aikuisten reissuksi, anna mun kaikki kestää! Leikitäänpä että ne aikaisemman liiton lapset ovatkin tästä liitosta. Eihän heitäkään kotiin jätettäisi! Isällä on lapsia, piste. Sen tämä nyxä tiesi kun leikkiin ryhtyi. Ei aikaisempaa elämää voi taikoa pois.
Tässä yhden ydinperheen isän ajatuksia asiasta. En tietenkään tunne koko tilannetta ja sen kummemmin tuomitsematta tai hyväksymättä tuli vain mieleen, että monissa vastauksissa tulee ilmi, me ja he, kun kyseessä on kuitenkin koko paketti. Tarkoitan sitä, että jos mennään yhteen uuden kanssa, jolla on jo lapsia, niin se on silloin koko paketti. Niin usein paistaa läpi itsekkyys, että minä sitä, minä tätä ja me sitä ja me tätä - ja sitten ne puolison lapset. Olisi tärkeää ajatella asioita lasten kannalta ja miettiä, miten he asian kokevat. Voisin kuvitella, että lapset eivät koe olevansa kenenkään bonuslapsia tms., vaan heillä on isä ja äiti ja kenties joku kolmas tai neljäs aikuinen. Ymmärrän hyvin, että exä toivoo lasten pääsevän mukaan varsinkin, kun hänellä luultavasti työttömänä ei ole varaa tällaisia matkoja lapsille tarjota. Työttömyyden syyt ja muut olotsuhteet ovat toissijainen seikka, sillä nyt on kyse lapsista. Mielestäni meidän aikuisten tulee katsoa asioita vähän laajemmalla perspektiivillä.
Mikäli itse olisin samassa tilanteessa, olisi ilmiselvää, että haluaisin kaikki lapset, omat, puolison ja yhteiset mukaan. Kävisin asian alusta asti uuden puolison kanssa läpi, jotta ei tule epäselvyyksiä. Maksaa toki rahaa, mutta sitten pitäisi suunnitella hyvissä ajoin etukäteen. Muutenkin pyrkisin siihen, että lapset kokisivat, että heitä kohdeltaisiin mahdollisimman tasapuolisesti, vaikka se tarkoittaisi, että joutuisin osallistumaan uuden puolison lasten kustannuksiin. Koskee myös ipadeja, harrastuksia yms. Nämä asiat täytyy vain keskustella läpi, eikä se tarkoita, että ollaan koko ajan lompakko levällään. Ainahan on myös olemassa eksän osalta vedättämisen mahdollisuus, mutta se on aikuisten velvollisuus nähdä asiat oikeassa valossa. Oikeata vastaustahan ei ole, mutta pitäisi asettua nimenomaan lasten asemaan. Miten lapset asian kokevat? Ei lasten pitäisi kokea eriarvoisuutta sen takia, että isällä ja äitillä menivät sukset ristiin ja nyt ovat uudet puolisot tai sisarpuolia mukana kuvioissa.
Meidän ns. ydinperheessä, jos olemme reissuun lähteneet, on se ollut minulle ilmiselvää, että kaikki lapset tulevat mukaan. Toki, jos esim. teini ei halua lähteä, on se taas ihan ok, mutta silloin päätös olla lähtemättä on ollut lapsen, joten vähintäänkin hän tietää olevansa tässä suhteessa tasa-arvoinen, koska mahdollisuus on annettu. Kokoonpano on tosiaan vaihdellut, mutta aina on ollut mahdollisuus lapsella valita.
Minusta vauvan kanssa matkailu on ok, mutta lapsen kasvaessa pitäisi ensisijaisesti ottaa kaikki mukaan. Ja ap:n asenne miehen lapsia kohtaan haisee - ei ne ole miehelle mitään bonuslapsia vaan ihan omia lapsia, ihan täysin samanarvoisia kuin se teidän yhteinenkin.
Mutta eniten kiinnitin huomiota siihen, ettei miehellä ole ap:n mukaan varaa ottaa lapsia mukaan. Jos kolmen lapsen elättäjällä on rahat loppu, niin silloin ei ole aika lähteä minkäänlaisella kokoonpanolla ulkomaanreissuille, vaan ne rahat laitetaan sukan varteen ja matkaillaan sitten kun taloudellinen tilanne on vakaampi. Etenkin, kun ilmeisesti sekä ap että miehen exä ovat itse varattomia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me emme päässeet koskaan veljeni kanssa isän uuden perheen lomamatkoille. Olihan se surullista, että isä unohti meidät, kun sulki kodin oven. Nykyään isä raivoaa, kun emme muista hänen olemassaoloaan. Apu kelpaisi vanhoilla päivillä kummasti....
Yrittäisin ap:na toimia mahdollisimman tahdikkaasti ja tehdä töitä sen eteen, että miehen lapset ovat luonteva osa myös teidän perhettä. Siitä on iloa pitkässä juoksussa sekä isälle että lapsille ja myös sinulle.
On hyvin eri asia, että ei pääse lainkaan isän uuden perheen reissuille ja, että pitää olla jokaisella reissulla mukana. Vauvan kanssa tehty parisuhdematka ei ole verrannollinen esim. leikki-ikäisen huvittelumatkaan, jollaiselle voi toki halutessaan ottaa kaikki lapsensa.
Ai nyt tämä uusioperheen reissu naamioidaan aikuisten reissuksi, anna mun kaikki kestää! Leikitäänpä että ne aikaisemman liiton lapset ovatkin tästä liitosta. Eihän heitäkään kotiin jätettäisi! Isällä on lapsia, piste. Sen tämä nyxä tiesi kun leikkiin ryhtyi. Ei aikaisempaa elämää voi taikoa pois.
Ei sitä aikaisempaa elämää taiota pois, mutta nyksänä minulla on sananvaltaa, miten meillä käyttäydytään ja me lomamme vietämme. Eksällä ei siihen ole sanomista.
Exät aina valisevat itselleen mieluiset asiat. Välillä on kyse rahasta, välillä lasten pahasta mielestä. Mikä nyt tilanteeseen sopii, että voi nyxää haukkua. Ap:n miehen exän ei tarvitse lapsille mainostaa isän matkaa. Vauva ei kerro.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oishan toi nyt aivan järjetöntä, jos uuden perheen kanssa ei saisi tehdä mitään, ilman että ex-puolison kanssa tehdyt kersat raahataan mukana?!?! Se nyt vaan on niin, että erossa se vanha perhe hajoaa, vaikka kuinka uskotellaan, että ne kersat ei ole kaikki samassa asemassa. Uusi avioliitto muodostaan uuden ydinperheen ja sorry vaan, ne siellä osan ajasta käyvät lapset eivät siihen yksikköön kuulu.
Ydinperhettähän ei ikinä muodostu näissä tapauksissa. Sinulla on aina uusperhe, jos perustat perheen henkilön, jolla on ennestään lapsia, kanssa. Jos noin kovasti hinkuat ydinperhettä, niin varmasti löydät kumppanin, jolla ei ole ennestään lapsia.
Ei, kun nyt on ydinperhe. Se vanha perhe on vain vanha perhe, viimeinen eräpäivä ohitettu, olematon perhe, hajonnut perhe.
Ei. Aina kun on kumppanilla on lapsia siitä entisestä perheestä on kyseessä uusperhe. Eihän valmiiksi perheellisen vastuu lapsistaan vähenne mitenkään siitä, että kumppani vaihtuu.
Mitkä hiton bonuslapset? Ne on miehesi lap-si-a ja lapsesi si-sa-ruk-si-a. Puolikkaita ihmisiä ei ole vaan he on tasavertaisia perheenjäseniä ja perheen sisällä ei saisi olla eriarvoisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Minusta vauvan kanssa matkailu on ok, mutta lapsen kasvaessa pitäisi ensisijaisesti ottaa kaikki mukaan. Ja ap:n asenne miehen lapsia kohtaan haisee - ei ne ole miehelle mitään bonuslapsia vaan ihan omia lapsia, ihan täysin samanarvoisia kuin se teidän yhteinenkin.
Mutta eniten kiinnitin huomiota siihen, ettei miehellä ole ap:n mukaan varaa ottaa lapsia mukaan. Jos kolmen lapsen elättäjällä on rahat loppu, niin silloin ei ole aika lähteä minkäänlaisella kokoonpanolla ulkomaanreissuille, vaan ne rahat laitetaan sukan varteen ja matkaillaan sitten kun taloudellinen tilanne on vakaampi. Etenkin, kun ilmeisesti sekä ap että miehen exä ovat itse varattomia.
Jos minun miehelläni ei ole varaa lähteä matkalle, niin kyllä minä saan ihan itse päättää, maksanko minä sitten miehen loman.
Minulla on kyllä tonni ylimääräistä, mutta ei kolmea tonnia, mitä lasten mukaan ottaminen vaatisi.
Mieshän on edelleen tasapuolinen kaikki lapsiaan kohtaan: hän ei edelleenkään maksa kenenkään omien lastensa lomista.
Eikä mies eikä eksä voi vaatia, että minä maksan heidänkin lastensa lomat.
Jos ex joskus päättää lähteä lasten kanssa reissuun niin pitääkö isän tästä(kin) maksaa? Jollei, niin helvettiäkö nytkään ottamaan lapsia mukaan ja maksamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me emme päässeet koskaan veljeni kanssa isän uuden perheen lomamatkoille. Olihan se surullista, että isä unohti meidät, kun sulki kodin oven. Nykyään isä raivoaa, kun emme muista hänen olemassaoloaan. Apu kelpaisi vanhoilla päivillä kummasti....
Yrittäisin ap:na toimia mahdollisimman tahdikkaasti ja tehdä töitä sen eteen, että miehen lapset ovat luonteva osa myös teidän perhettä. Siitä on iloa pitkässä juoksussa sekä isälle että lapsille ja myös sinulle.
On hyvin eri asia, että ei pääse lainkaan isän uuden perheen reissuille ja, että pitää olla jokaisella reissulla mukana. Vauvan kanssa tehty parisuhdematka ei ole verrannollinen esim. leikki-ikäisen huvittelumatkaan, jollaiselle voi toki halutessaan ottaa kaikki lapsensa.
Ai nyt tämä uusioperheen reissu naamioidaan aikuisten reissuksi, anna mun kaikki kestää! Leikitäänpä että ne aikaisemman liiton lapset ovatkin tästä liitosta. Eihän heitäkään kotiin jätettäisi! Isällä on lapsia, piste. Sen tämä nyxä tiesi kun leikkiin ryhtyi. Ei aikaisempaa elämää voi taikoa pois.
Kyllä lapsuudessani vanhemmat matkustivat myös yksin jättäen meidät lapset toisen vanhemman hoitoon. Se oli meille lapsille ihan luonnollista, ettei aina päässyt reissuun mukaan. Ja minut jätettiin joskus sukulaisten hoitoon, kun olin liian pieni vielä lähtemään tietyille reissuille mukaan. Veljeni noille reissuille jo pääsi lähtemään, myöhemmin myös minä kasvaessani vähän isommaksi. Eipä ole jäänyt mitään traumoja tai kateellisuutta lapsuuden reissuista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oishan toi nyt aivan järjetöntä, jos uuden perheen kanssa ei saisi tehdä mitään, ilman että ex-puolison kanssa tehdyt kersat raahataan mukana?!?! Se nyt vaan on niin, että erossa se vanha perhe hajoaa, vaikka kuinka uskotellaan, että ne kersat ei ole kaikki samassa asemassa. Uusi avioliitto muodostaan uuden ydinperheen ja sorry vaan, ne siellä osan ajasta käyvät lapset eivät siihen yksikköön kuulu.
Kyllähän siihen ydinperheeseen kuuluu kummankin osapuolen kaikki lapset. Ei ne lapset miksikään ylimääräiseksi muutu siitä, että iskä hommaa uuden hoidon. Ne lapset pysyy vanhempansa lapsena senkin jälkeen kun nyxä on myös exä.
Ydinperheeseen kuuluu ne lapset, jotka asuvat kotona. Viikonloppulapset eivät kuulu. Olivat ne sitten nyxän, exän tai ex-exän.
On suuri harhakuvitelma, että isän luona viikonloppulapsella olisi ”koti”.
Nyt käsitteet on hukassa.
Kyllä ydinperheeseen kuuluu kaikki lapset, vaikka osa olisi muuttanut pois. Itse en ainakaan voisi kuvitella, että sanoisin jollekin olevan meillä yhden lapsen, jos niitä on kolme.
Jos kotona asuu enää yksi lapsi, se kerrotaan juuri näin.
Miksi ihmeessä jotkut uusperheet häpeävät tai eivät hyväksy perhekuviota, vaan väkisin vänkätään jotain muuta, mitä todellisuudessa ollaan.
Mikä siinä uusperheissä on niin hävettävää?
Ja tottakait lapsella on isän luona koti vai onko mies koditon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta vauvan kanssa matkailu on ok, mutta lapsen kasvaessa pitäisi ensisijaisesti ottaa kaikki mukaan. Ja ap:n asenne miehen lapsia kohtaan haisee - ei ne ole miehelle mitään bonuslapsia vaan ihan omia lapsia, ihan täysin samanarvoisia kuin se teidän yhteinenkin.
Mutta eniten kiinnitin huomiota siihen, ettei miehellä ole ap:n mukaan varaa ottaa lapsia mukaan. Jos kolmen lapsen elättäjällä on rahat loppu, niin silloin ei ole aika lähteä minkäänlaisella kokoonpanolla ulkomaanreissuille, vaan ne rahat laitetaan sukan varteen ja matkaillaan sitten kun taloudellinen tilanne on vakaampi. Etenkin, kun ilmeisesti sekä ap että miehen exä ovat itse varattomia.
Jos minun miehelläni ei ole varaa lähteä matkalle, niin kyllä minä saan ihan itse päättää, maksanko minä sitten miehen loman.
Minulla on kyllä tonni ylimääräistä, mutta ei kolmea tonnia, mitä lasten mukaan ottaminen vaatisi.
Mieshän on edelleen tasapuolinen kaikki lapsiaan kohtaan: hän ei edelleenkään maksa kenenkään omien lastensa lomista.
Eikä mies eikä eksä voi vaatia, että minä maksan heidänkin lastensa lomat.
Oletkos sinä ap vai miten tämä liittyy aloitukseen tai minun kommenttiini? Minun muistaakseni ap sanoi jossain ensimmäsillä sivuilla, että mies maksaa heidän matkansa. Tietysti jos luin väärin niin eri juttu.
Vierailija kirjoitti:
En ole eronnut tai eroamassa miehestäni, mutta aloituksen miehenä olisin pyytänyt eksää olemaan kertomatta lapsille. Eikö uusperheissä keskiössä ole nimenomaan uuden parin parisuhteen vaaliminen? Onhan niin moni asia siitä kiinni, koko perheen hyvinvointi ja ilmapiiri rakentuu sen ympärille että tämä liitto pysyy kasassa. Lähtötilanne taas on normaalia hankalampi, heti on lapsia, jotka ei ole ihan omia tai välttämättä tykkää uusista aikuisista ja nämä mukulat pitää silti laittaa kaiken edelle. Ymmärrän, että parisuhteeseen keskitytään kun lapset eivät ole paikalla - niillä "lapsivapailla" viikoilla. Ja yhteinen ulkomaanmatka kuulostaa todella ihanalta, vauva on tietenkin otettava mukaan muttei sillälailla "häiritse" niinkuin jos ottaisi koko lauman mukaan.
Mielestäni lapsille ei olisi tarvinnut kertoa ollenkaan mistä jäävät paitsi. Tarvitseeko niiden kaikkia aikuisten asioita tietää? Ei. Voittehan pitää perheloman vaikka saman tien putkeen "lapsellisella" viikolla. Ei mekään oteta miehen kanssa lapsia aina joka paikkaan vaikka ovat yhteisiä ja se tekee välillä ihan hyvää. Ehkä siksi rakastetaan toisiamme vuodesta toiseen ja onhan se lastenkin etu.
Niin, että olisi lasten etu, että isä valehtelee heille? Lasten etu on, ettei isä hylkää heitä uuden muijansa takia, vaan kohtelee heitä edelleen perheensä jäseninä.
Miten te voitte tehdä tästä näin hankalaa???
Lähtökohta on, että jokaisella ihmisellä on oikeus päättää, miten elää. Jos mies ei halua lähteä lomalle lasten kanssa, ei hänen tarvitse. Kenelläkään ulkopuolisella ei ole oikeutta mennä sanomaan, mitä pitäisi tehdä.
Jos mies on yhtään hienotunteinen, niin hän jättää kertomatta valinnoistaan.
Hyvin simppeliä.
No, isä lähtee heidän kanssa sitten reissuun ihan ilman sinua ja vauvaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta vauvan kanssa matkailu on ok, mutta lapsen kasvaessa pitäisi ensisijaisesti ottaa kaikki mukaan. Ja ap:n asenne miehen lapsia kohtaan haisee - ei ne ole miehelle mitään bonuslapsia vaan ihan omia lapsia, ihan täysin samanarvoisia kuin se teidän yhteinenkin.
Mutta eniten kiinnitin huomiota siihen, ettei miehellä ole ap:n mukaan varaa ottaa lapsia mukaan. Jos kolmen lapsen elättäjällä on rahat loppu, niin silloin ei ole aika lähteä minkäänlaisella kokoonpanolla ulkomaanreissuille, vaan ne rahat laitetaan sukan varteen ja matkaillaan sitten kun taloudellinen tilanne on vakaampi. Etenkin, kun ilmeisesti sekä ap että miehen exä ovat itse varattomia.
Jos minun miehelläni ei ole varaa lähteä matkalle, niin kyllä minä saan ihan itse päättää, maksanko minä sitten miehen loman.
Minulla on kyllä tonni ylimääräistä, mutta ei kolmea tonnia, mitä lasten mukaan ottaminen vaatisi.
Mieshän on edelleen tasapuolinen kaikki lapsiaan kohtaan: hän ei edelleenkään maksa kenenkään omien lastensa lomista.
Eikä mies eikä eksä voi vaatia, että minä maksan heidänkin lastensa lomat.
Oletkos sinä ap vai miten tämä liittyy aloitukseen tai minun kommenttiini? Minun muistaakseni ap sanoi jossain ensimmäsillä sivuilla, että mies maksaa heidän matkansa. Tietysti jos luin väärin niin eri juttu.
En ole ap, enkä ole enää kärryillä tästä ketjusta.
Vierailija kirjoitti:
No, isä lähtee heidän kanssa sitten reissuun ihan ilman sinua ja vauvaa.
Hyvää työleiriä isälle! Työleiristä kannattaakin maksaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oishan toi nyt aivan järjetöntä, jos uuden perheen kanssa ei saisi tehdä mitään, ilman että ex-puolison kanssa tehdyt kersat raahataan mukana?!?! Se nyt vaan on niin, että erossa se vanha perhe hajoaa, vaikka kuinka uskotellaan, että ne kersat ei ole kaikki samassa asemassa. Uusi avioliitto muodostaan uuden ydinperheen ja sorry vaan, ne siellä osan ajasta käyvät lapset eivät siihen yksikköön kuulu.
Kyllähän siihen ydinperheeseen kuuluu kummankin osapuolen kaikki lapset. Ei ne lapset miksikään ylimääräiseksi muutu siitä, että iskä hommaa uuden hoidon. Ne lapset pysyy vanhempansa lapsena senkin jälkeen kun nyxä on myös exä.
Ydinperheeseen kuuluu ne lapset, jotka asuvat kotona. Viikonloppulapset eivät kuulu. Olivat ne sitten nyxän, exän tai ex-exän.
On suuri harhakuvitelma, että isän luona viikonloppulapsella olisi ”koti”.
Nyt käsitteet on hukassa.
Kyllä ydinperheeseen kuuluu kaikki lapset, vaikka osa olisi muuttanut pois. Itse en ainakaan voisi kuvitella, että sanoisin jollekin olevan meillä yhden lapsen, jos niitä on kolme.
Jos kotona asuu enää yksi lapsi, se kerrotaan juuri näin.
Miksi ihmeessä jotkut uusperheet häpeävät tai eivät hyväksy perhekuviota, vaan väkisin vänkätään jotain muuta, mitä todellisuudessa ollaan.
Mikä siinä uusperheissä on niin hävettävää?
Ja tottakait lapsella on isän luona koti vai onko mies koditon.
Jos minulta kysytään, onko minulla lapsia, niin kerron että kaksi.
Olen aviossa miehen kanssa, jolla on myös lapsia. En heitä mainitse, koska he eivät ole minun. Se on todellisuutta.
Jos minulta kysytään, ketä meillä asuu, niin sitten kerron eri tarinan.
Sinä olet ihan itse valinnut kumppaniksi miehen, jolla on jo ennestään lapsia, vai tuliko muka yllätyksenä ? Ei ne entisen liiton lapset häviä siksi, että sinä niin haluat. Olisit voinut myös niitä mukuloita alkaa tekemään ennestään lapsettoman kanssa. Näissä uusperhekuvioissa hyvin harvoin ajatellaan lapsia ja lasten etua. Tässäkin on niin minäminä asenteella oleva akka, että hyi. Lapset kärsivät jo aivan tarpeeksi siitä, että vanhemmat ovat eronneet, he eivät ole syypäitä siihen todellakaan. Joskus voisi ihan oikeasti ajatella asioita myös niiden lasten kannalta.
Kannattaisiko ihmisen hieman pysähtyä miettiä elämäänsä ja arvojansa. Kaikkien ihmisten kanssa ei tarvitse lisääntyä. Mutta jos lisäännyt olet toki vastuussa kaikista lapsistasi ja uusien nyxien on tämä vaan nieltävä, mikäli suhteeseen tuollaisen kanssa ryhtyy.