Mikä Suomen korkeakouluopetuksessa on pielessä?
Opiskelijat on kuitenkin tasokkaita kun vain parhaat pääsevät sisään.
Kommentit (19)
Liian vähän panostusta kynsisalonkitutkimuksiin.
sfääreissä leijailu, monissa amkeissa opetetaan sellaista liibalaabaa ettei nähtykään, tulevaisuuden ketteriä palvelumuotoilevia innovaattoreita koulutetaan...ainakin yamkin osalta, perus amk tarjoaa vielä ehkä jotakin järkevää.
Asenneongelma. Henkilökunta pätee hienona etuoikeutettujen joukkona sen sijaan että tekisi kovaa työtä parempien julkaisujen ja opetuksen eteen.
Opiskelijoiden huonot geenit. Työläisvanhempien (vanhemmilla ei tohtorin, tai edes maisterintutkintoa) jälkeläisiä, jotka nostettu jalustalle sekä opettajien että omien vanhempien toimesta.
Em. syystä opiskelijoilla ei. Inkäänlaisia käytöstapoja eikä tyylitajua. Kaikki kunnioitus parempaan kohtaan puuttuu. Tästä haittaa myöhemmin elämässä.
Naiset on päätetty päästää työelämään minkä takia heille piti kehittää ammatttteja joihin miehet eivät halua. Siksi piti kasvattaa julkista sektoria jotta kaikille naisille löytyy töitä. Tässä on onnistuttu Suomessa parhaiten. Siksi meillä on suurin julkinen sektori ja eniten naisia käsienheiluttelutöissä, joissa kulutetaan verorahoja mielikuvituksellisissa toimenpiteissä.
Afrikan tähti.
Opiskelijat pelaa sitä salaa kaiket illat. Se on rasistinen peli, ja vaikuttaa opiskeluun. Se peli on kiellettävä.
Vierailija kirjoitti:
sfääreissä leijailu, monissa amkeissa opetetaan sellaista liibalaabaa ettei nähtykään, tulevaisuuden ketteriä palvelumuotoilevia innovaattoreita koulutetaan...ainakin yamkin osalta, perus amk tarjoaa vielä ehkä jotakin järkevää.
AMK:ita nyt ei kukaan arvostakaan. On ent. opistoaste. Kaikki pääsee.
Ruotsinkieliset etuoikeudet. Huonompi aines pääsee korkeakouluun.
Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakouluun mutta suomenkielisistä vain 30%?
Oli syy mikä tahansa se on KOLONIALISMIA ja VÄÄRIN!
Suomenkieliset älykkäämpiä kuin ruotsinkieliset
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001139149.html
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.
Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.
Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288429692234.html
IL - Luonnontiede ei sujunut suomalaisnuorilta
Kielivähemmistö otti kevyemmin
Opetushallituksen tuore arviointi osoittaa, että 15-vuotiaat peruskoululaiset hallitsivat vuonna 1998 asiat paremmin.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115432065_uu.shtml
YLE: Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille
Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.
Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet.
Vierailija kirjoitti:
Naiset on päätetty päästää työelämään minkä takia heille piti kehittää ammatttteja joihin miehet eivät halua. Siksi piti kasvattaa julkista sektoria jotta kaikille naisille löytyy töitä. Tässä on onnistuttu Suomessa parhaiten. Siksi meillä on suurin julkinen sektori ja eniten naisia käsienheiluttelutöissä, joissa kulutetaan verorahoja mielikuvituksellisissa toimenpiteissä.
Miksi miehet eivät enää halua lääkikseen?
Vierailija kirjoitti:
Naiset on päätetty päästää työelämään minkä takia heille piti kehittää ammatttteja joihin miehet eivät halua. Siksi piti kasvattaa julkista sektoria jotta kaikille naisille löytyy töitä. Tässä on onnistuttu Suomessa parhaiten. Siksi meillä on suurin julkinen sektori ja eniten naisia käsienheiluttelutöissä, joissa kulutetaan verorahoja mielikuvituksellisissa toimenpiteissä.
Esimerkiksi lääkäreinä ja juristeina.
Pikkuisen turhan teoreettista. Toki korkeakoulun tulee olla teoreettinen, mutta käytännön esimerkkien kautta opettaminen olisi tehokkaampaa. Vastaisi kysymykseen: miksi tämä on hyödyllistä osata. Itse tekemällä ja onnistumalla saa motia ja vaihtelu tekee opiskelusta iloisempaa.
Rahoitus tulee suoritettujen tutkintojen perusteella, joten opetuksen tasolla ei ole niin väliä.
Vaatimustaso on laskettu alas. Monivalintatentit, jotka tehdään kotoa käsin verkossa (Moodlessa). Pari- ja ryhmätyöt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset on päätetty päästää työelämään minkä takia heille piti kehittää ammatttteja joihin miehet eivät halua. Siksi piti kasvattaa julkista sektoria jotta kaikille naisille löytyy töitä. Tässä on onnistuttu Suomessa parhaiten. Siksi meillä on suurin julkinen sektori ja eniten naisia käsienheiluttelutöissä, joissa kulutetaan verorahoja mielikuvituksellisissa toimenpiteissä.
Miksi miehet eivät enää halua lääkikseen?
Harva pääsee, vaikka haluaisi. Pitää olla jonkunverran älliä ja lukupäätä sekä jaksamista. Nykymiehistä harvalla on.
Ihminen pusketaan vaikka väkisin maisteriputkesta läpi, koska rahoitus. Esim. virkamiesruotsista voi päästä läpi osaamatta sanaakaan ruotsia.
Yliopistokin testaa eniten lähinnä perselihaksia ja sitä, selviääkö 5 vuotta kuristamatta jotakuta hengiltä.
Woke-DEI