Lue keskustelun säännöt.
Joku nainen väitti Puoli Seitsemässä, ettei pelkää kuolemaa
14.05.2019 |
Muutoinkin jotenkin ikävä ihminen, hän kuulemma TIETÄÄ ettei kuoleman jälkeen ole mitään. Mistäs hän sen tietää, kun ei kukaan muukaan tiedä.
Ja tosiaan väite, ettei pelkää kuolemaa. Jokainen pelkää. Ellei sitten ole vihannes tai kovissa huumeissa.
Minna Lindgren tämän kirjailija/toimittajan nimi.
Jos toi ei mukamas pelkää kuolemaa, miten edes on säilynyt hengissä keski-ikään asti. Selvästi on varjellut itseään, ei ole esim kävellyt rekan eteen tai hakannut kirveellä raajojaan irti yms.
Ihminen osaa olla vastuullinen juuri kuolemanpelon takia, kukaan ei halua kuolla, vaikka ois miten itsetuhoinen, koska sen kokeminen ei ole mitenkään viehättävä ajatus, vaan PELOTTAVA.
Harva itsemurhaakaan selvinpäin pystyy tekemään.
Inhoan ihmisiä jotka valehtelevat. Moni julkkis on sanonut saman, ettei mukamas pelkää kuolemaa. Täyttää paskaa ja itsensä ylentämistä.
Jos joku hyökkää kimppuun, kyllä sinä puolustat itseäsi tai pakenet, ei olisi luonnollista ottaa kuolemaa avosylin vastaan.
Jokainen joka väittää ettei pelkää kuolemaa, valehtelee.
Kommentit (118)
En pelkää kuolemaa minäkään, siis omaa kuolemaani. En pelkää edes kipua, mutta sitä en nyt ehdoin tahdoin halua ajatella että tulisin kuolemaan jonkun järkyttävän kidutuksen tai muun sellaisen jälkeen. Mutta se ei tarkoita, että haluaisin kuolla, sillä en todellakaan halua.
Minun pelkoni kyllä liittyy kuolemaan ja kuolemiseen, nimittäin läheisteni. Lapseni ja mieheni, joskus minun on vain ajateltava läpi se kammottava mahdollisuus, että niinkin voi elämässä käydä enkä luultavasti voi asialle yhtään mitään. Se mitä pelkään, liittyy menettämisen pelkoon, siihen että en tahdo kokea sellaista enkä tiedä, miten vähillä tukiverkoilla perheellisenä naisena kaikesta sellaisesta selviäisin. Oikeastaan siis hyvin itsekästä pelkoa.
Enkä tietenkään haluaisi lasteni näkevän minun hiipuvan pois liian pian, tai kokevan sitä että yhtäkkiä olen poissa. Voisin kuvitella, että äkillisen kuoleman hetkellä tuntisin pelkoa, mutta en itseni vaan lasteni puolesta. Pärjäävätkö he, selviävätkö he aikanaan tästä kaikesta.
Huoh, onpa masentava aihe. Kuuluu elämään, mutta silti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulen, että suurin osa ei pelkää kuolemaa, vaan tapaa miten kuolee. Kun tiedämme, että jokainen kuollaan joskus, niin se on joka tapauksessa edessämme.
Osa lähtee aiemmin ja osa saa elää pitkän elämän. Miltei kaikille tulee erinäisiä vaivoja iän lisiessä, joista kärsimme vaihtelevasti.
Syöpä on asia erikseen. Sitä ei kukaan halua, mutta syöpä yleistyy koko ajan. Toisaalta ihmisen elinikä on pidentynyt huomattavasti.
Kun 70-luvun alussa oli satavuotiaita n kymmenen henkilöä, satavuotiaita on pian 1000. Muistaakseni luku on yli 800 henkilöä.
Olen nähnyt monenlaista kuolemaa akuuttisairaanhoitajana. Suurin osa on ollut rauhallisia ja potilaatkin jotka ovat poteneet vakavaa sairautta, mikä johtaa ennenaikaiseen kuolemaan kasvavat ihmeesti tilanteeseen ja odottavat tyynenä loppuaan. Ei kuolemaa kannata pelätä.
Kyllä kuolemaa voi vältellä, vaikka sitä ei pelkäisikään.
Väittäisin että en pelkää kuolemaa, mutta voin pelätä sitä että jos siihen liittyy kipua tai avuttomuutta tms.
Kivuttomassa helpossa kuolemassa en näe mitään pelättäävää.
Tästä huolimatta en todellakaan halua kuolla.
t. Ateisti
Vierailija kirjoitti:
Luulen, että suurin osa ei pelkää kuolemaa, vaan tapaa miten kuolee. Kun tiedämme, että jokainen kuollaan joskus, niin se on joka tapauksessa edessämme.
Uskovaisista suuri osa pelkää kuolemaa, koska heidän taipalaalleen matka ei pääty kuolemaan, vaan jatko punnitaan sen mukaan miten heidän uskominen ja tekonsa punnitaan. Se varmasti pelottaa.
t. Ateisti
Vierailija kirjoitti:
Minä en pelkää kuolemaa.
En silti halua kuolla, koska eläminen on niin kivaa.
No ei tämä elämä edes ole kivaa, ,mutta koen sen velvollisuudeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä mieli muuttuu,kun kysymys on ajankohtainen, kohta jossa ihminen tuntee pienuutensa. Enkä menis kuuluttamaan satavarmana tietona,ettei kuoleman jälkeen ole mitään. Lohduton ajatus.
Höpsistä. Vakaumus ei muutu kuoleman lähestyessä, yleensä se vain vahvistuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten hyökkäykseltä puolustautuminen ja kuolemanpelko liittyy toisiinsa? En koe pelkääväni kuolemaa, joskin harmittaisi jos nyt kävisi jotain mikä aiheuttaisi kuolemiseni. Voin monelta osin vaikuttaa riskiin kuolla ja toki koitan toimia fiksusta, koska en halua kuolla. Harvemmin silti ajattelen omaa kuolevaisuuttani. Oletan ettei kuoleman jälkeen ole mitään, mutta miksi murehtia sitä kun en asiaan voi mitenkään vaikuttaa.
Itsesuojeluvaisto on kuolemanpelkoa.
Kuoleman pelko ja elämän halu eivät ole sama asia. Ihmisellä on halu jatkaa elämää, siksi hän ei halua kuolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kovin oli varma, että elämä päättyy eikä enää ole mitään sen jälkeen. Mitä jos onkin. Jeesus tulee hakemaan minut jonakin päivänä. Siitä olen varma.. uskokoon jokainen mitä haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä pelkään hämähäkkejä. Kaikki, jotka sanovat, että eivät pelkää hämähäkkejä, ovat valehtelijoita. Nii! Siinäs kuulitte. Enkä usko, jos väitätte muuta.
Useimmista hämähäkit ovat varmaan aika inhottavia ja harva antaa niiden juoksennellä vapaasti ihollaan, vaikka ei niitä pelkäisikään.
Aloittajan väitteen yhteydessä pitäisi ehkä ensin määritellä "pelko".
Jos listii hämähäkin sisätiloissa, niin johtuuko se pelosta vai inhosta vai jostain muusta? Pystyykö hämähäkkiä pelkäävä edes tappamaan hämähäkkiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen, että suurin osa ei pelkää kuolemaa, vaan tapaa miten kuolee. Kun tiedämme, että jokainen kuollaan joskus, niin se on joka tapauksessa edessämme.
Uskovaisista suuri osa pelkää kuolemaa, koska heidän taipalaalleen matka ei pääty kuolemaan, vaan jatko punnitaan sen mukaan miten heidän uskominen ja tekonsa punnitaan. Se varmasti pelottaa.
t. Ateisti
Olen miettinyt ihan samaa. Uskonnoissa monissa kielletään ihmisyys kokonaan. Syntiä ovat sellaiset asiat, jotka väistämättä kuuluvat ihmiselämään, ja toisaalta sitten kierosti ajatellaan että kenenkään ei tarvitse katua, kunhan pyytää jumalaltaan anteeksi niin se on siinä.
Tästä voisi keksiä vaikka kuinka monta kieroa esimerkkiä, miksi ihminen uskovaisena varmasti pelkää kuoleman jälkeistä elämää.
Mutta ihan ensimmäisenä kyllä kysyisin joltain syntiä tehneeltä, että oletko ihan sata varma että sinun jumalasi tuollaista tekoa antaa anteeksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se, ettei pelkää kuolemaa, ei estä sitä ettei yrittäisi säilyä hengissä. Ne ovat kaksi eri asiaa. Itsesuojeluvaisto on nimenomaan vaisto ja toimii tiedostamatta. Olen joskus harrastanut seksiä sadistin kanssa, jota piti lyödä samalla ja hän käsillään kuitenkin torjui niitä lyöntejä. Kysyin, miksi pyydät lyömään ja sitten suojaudut lyönneiltä? Hän sanoi ettei sille voi mitään, koska se on vaistomainen reaktio. Ihan samalla tavalla kuolemaa pelkäämätön väistää, jos yrität lyödä häntä pesismailalla.
Taidat itse pelätä kuolemaa ja olet kateellinen niille, jotka eivät pelkää?
P.S Oma kuolemanpelkoni loppui sillä hetkellä, kun jouduin taannoin pahaan onnettomuuteen ja makasin tajuttomana tienposkessa.
Vierailija kirjoitti:
Kovin oli varma, että elämä päättyy eikä enää ole mitään sen jälkeen. Mitä jos onkin. Jeesus tulee hakemaan minut jonakin päivänä. Siitä olen varma.. uskokoon jokainen mitä haluaa.
En laskisi hirveästi kuoleman jälkeisen elämän varaan.
Kuoleman jälkeisen elämän uskomuksella on kyllä aika raskaasti kusetettu ihmisiä.
Raatakaa ja kärsikää elämänne ilman palkkiota, sillä saatte sen sitten sen jälkeen kun olette kuolleet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kovin oli varma, että elämä päättyy eikä enää ole mitään sen jälkeen. Mitä jos onkin. Jeesus tulee hakemaan minut jonakin päivänä. Siitä olen varma.. uskokoon jokainen mitä haluaa.
Ei kannata lähteä kaikkien miesten mukaan, vaikka pyytäisivät.
Suosittelen kaikille, että lukekaa Ehtoolehto kirjasarja. Ja järjestyksessä. Aivan mainiot kirjat ja kaikki voisi olla totta .
Jotenkin lohdullista se, että kirjat avaavat näkökulman sille, että vanhuus voi olla kivaa ja pitää mennä ja elää eikä miettiä vielä 90- kymppisenä kuolemaa. Kunpa osaisi suhtautua siten itsekin kuin kirjojen päähenkilöt osaavat. Kallistelevat viiniä ja jopa viskipaukkuakin ottavat ja kulkevat kuin nuoremmat menoissa. Niin sitä pitääkin ottaa ilo irti, eikä jäädä odottamaan neljän seinän sisään loppua.
Ehtoolehtonen jälkeen on vielä itsenäinen kirja: Vihainen leski. Sekin kannattaa lukea.
Luettuani aloituksen, muistin taas miksi arvostan omaa seuraani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuolemisen pelko on monella, ehkei kuoleman.
Hohhoijaa. Voitko kertoa miten nämä eroaa toisistaan.
ap
No ero on siinä että mitä tapahtuu juuri ennen kuolemaa ja sen jälkeen.
Kuolemiseen voi liittyä epämilyttäviä tuntemuksia, kuten kipu, hengitysvaikeudet, paleleminen, tajunnan hämmärtyminen ja hallusinaatiot yms. Näitä tuntemuksia voi pelätä, vaikka ei yhtään pelota se että elämä loppuu.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tuossa hyökkäyksessäkin se tekotapa mikä enemmän pelottaa. Ei se itse kuolema.
Kerropa sitten mikä esim puukotuksessa rintalastaan pelottaa, ellei juuri se että se on karmeaa ja siihen useimmiten kuolee.
Ihme saivarteliua selvän asian kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se että ei pelkää kuolemaa, ei tarkoita että haluaa kuolla. ;)
Nyt menee jo saivarteluksi. Eli kun sinut sidottaisiin junakiskoon ja veturin pilli huutaisi ja sinä huutaisit peniikissa, se ei olisi pelkoa, vaan elämäniloa. LOL.
BUAHAHAHAAA.
Ja miksi muuten sinuttelet? En puhunut itsestäni mitään, puhuin yleisesti ottaen.
Minun omaan suhtautumiseen kuolemaan liittyy jännitystä, koska kukaan ei tiedä mitä tapahtuu, onko se pelkoa? -En tiedä.Siksi että olen ihminen.
No niin, tulihan se sieltä kun vähän ravisteli. Sitähän se on, kuolemanpelkoa. :)
Huoh. En koe kenenkään ravistelleen minusta tätä esille, itsehän minä kirjoitin oman suhtautumiseni? Ja kirjoitus siitä kuinka kuolemanpelko ei ole yhtä kuin halu kuolla ei liittynyt minuun mitenkään, vaan yleisesti ottaen. En ottanut missään vaiheessa varsinaisesti kantaa siihen, pelkääkö kaikki kuolemaa. Kyllä täällä saivartelee joku ihan muu.
Hohhoijaa. Voitko kertoa miten nämä eroaa toisistaan.
ap