Lue keskustelun säännöt.
Miehellä oli suhde, miten tästä selviää?
10.05.2019 |
Lyhykäisyydessään kysymys otsikossa. Mitä teit? Lähinnä kaipaan vinkkejä siihen miten saan itseni ylös ja motivoitua. Miestä en aio tässä vaiheessa jättää.
Kiitos etukäteen kaikille vastauksille ja hatunnostot saman kokeneille selviytyjille.
Kommentit (501)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika erikoista tässä ketjussa on se, että täällä on varmaan kymmeniä viestejä, joissa painotetaan, että kerran pettänyt pettää aina.
Silti ainoa, jota moititaan uhkakuvien maalailusta on se, joka varoittelee omien kohtaamiensa tapausten pohjalta, että uutta miestä ei ehkä löydykään. Ja yksinäisyys voi olla musertavaa.
Miksi kukaan ei hauku uhkakuvien maalailusta niitä, jotka kivenkovaan manaa, että kerran pettänyt kyllä pettää aina. Siis ap:han on jo päättänyt antaa miehelleen uuden tilaisuuden ja pyytää tuohon tilanteeseen tukea. Eikö siinä tilanteessa nimenomaan ole väärin hokea ap:lle, että kuitenkin se pettää uudelleen. Kun fakta kuitenkin on, että jotkut ottaa opikseen eikä petä uudelleen koska haluaa pelastaa avioliittonsa. Ap:n mies voi aivan hyvin olla yksi heistä. Toivon sitä sydämeni pohjasta!
No mitä mieltä olet niistä kommenteista joissa sanotaan ettei parisuhteen puuttuminen välttämättä ole mikään mörkö? Miksi sitä pitäisi pelätä?
No miksi sitten pitäisi pelätä, että mies pettää uudelleen? Onko se sitten joku mörkö, jos antaa uuden tilaisuuden kuten ap on päättänyt? Sehän se varsinainen mörkö tässä ketjussa tuntuu olevan.
Hyvä huomio! Tuntuu, että kaikkia muita riskejä kannustamaan ottamaan koska JOLO, mutta pettämisen jälkeinen yhdessä yrittäminen onkin yhtäkkiä sellainen riski, mitä ei missään tapauksessa saa ottaa....
Vähän läpinäkyvästi taitaa olla emännillä haavi valmiina odottamassa noita ekasta liitosta pois potkaistuja kultakimpaleita!
Tuo on jo oikeasti noloa mitä kirjoitat. Mutta joo, täytyyhän sitä itse pitää kultakimpaleena, kun kerran haluaa jatkaa (paitsi jos on täysin masokisti)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en kyllä käsitä, että mitä niin pahaa siinä ap:n miehen kommentissa muka oli? Nostan myös todella hattua hänelle, että uskalsi tulla tänne kirjoituksineen joukkolynkattavaksi. Minusta täällä on kaivelemalla kaiveltu ja joka sanaa käännelty ja väännelty, jotta ap:n miehen viesti vaikuttaisi joltain negatiivisemmalta kuin onkaan.
Aivan selkeästi tässä ketjussa on pääosin äänessä miehille katkeroituneet naiset. Epäilen myös, että kakkosnaisen osasta kokemusta heillä. Enkä itse aio liittyä noihin, jotka on täällä väkisin vääntämässä kakkosnaisia joksikin yleisiksi suojelukohteiksi. Toivon, että ap tiedostaa myös, ettei kannata kuunnella niin tosissaan naisia jotka selkeästi ei toivo toiselle hyvää vaan haluaa hänestä kohtalotoverin katkeroituneiden joukkoon.
No ei tarvitse suojella, vain olla demonisoimatta . Ja ei, ei ole kokemusta tuosta roolista. Ehkä siksi pystyykin ihmettelemään tuota kun ei ole omaa traumaa triggerinä
Petetyksi tuleminen synnyttää usein nimeomaan rajuja tunteita. Jos sen oman puolison kanssa haluaa kuitenkin jatkaa, ei häntä voi demonisoida, mutta sen toisen osapuolen sen sijaan siitäkin edestä.
Kaikkien tunteiden kannattaa antaa tulla, ettei katkeroidu. Tuo demonisoiminen, raivon tunteet ja erilaiset vihamieliset purkaukset ovat ihan normaaleita reaktioita, normaalilla tunne-elämällä varustetulta ihmiseltä. Niissä ei todellakaan ole mitään paheksuttavaa.
Höpsis. Mä tunnen pari naista joita on petetty...toinen erosi ja toinen ei. Kumpikaan ei tarvinnut selviytyäkseen tuollaisia keinoja. Mutta molemmat olivat toki naisia joilla on kyky katsoa elämää ja ihmisiä silmiin ilman valheita. Mulle se on ominaisuus jota ihmisessä arvostan. Samasta syystä en voisi sietää silmissäni sun miehesi kaltaista kaksinaamaista haukkujaa. Mutta vakka on ilmeisesti kantensa valinnut.
No sulla meni nyt kyllä tunteisiin, vaikka ihan vaan "kaverin puolesta kyselit"...
Mitä höpötät MUN MIEHESTÄ? En ole täällä mitään sellaisesta puhunut. Ei edes ole miestä, yksinelelijä olen. Mutta tunnen psykologiaa ja siltä pohjalta vastasin. Ihan faktoja vaan. Niistä ei kannata hermostua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, tuo on monen petetyksi tulleen ajatus, että olenko parempi tai huonompi kuin se toinen.
Kun pitäisi tosiaan ajatella, että onko mies edelleen sellainen jonka kanssa haluan jatkaa.
On ilmeisesti helpompaa, jos kuitenkin jatkaa yhdessä, hakea vikaa itsestä tai siitä toisesta naisesta/miehestä kuin omasta kumppanista.
Koska alitajuisesti tai oikeasti olisi noloa tai tuntuisi nololta tai tyhmältä jatkaa sellaisen miehen kanssa joka on pettänyt odotukset tai mies onkin muuttunut toisenlaiseksi mitä hänestä luuli.
Syyn hakeminen muista ja silmien, ainkain osittainen, sulkeminen miehen teoista ja luonteesta on helpompaa itselle.Näinpä juuri. Monet ovat täällä sanoneet, että yhdessä voidaan jatkaa, koska virheitä sattuu ja niitä tekee kaikki. Se onkin totta, mutta kyse onkin siitä, miten niistä virheistä vastaa. On meilläkin pettäminen takana, mutta jos mies todellakin olisi alkanut minulle lässyttää, miten ihana olen verrattuna tuohon toiseen naiseen, haukkumaan häntä, tms. niin juttu olisi tasan ollut siinä. Olisin ajatellut, että et kai sinä saatana luule, että uskon vielä NÄMÄKIN valheet. Että koska tämä paskanjauhanta sitten meinaa loppua.
Meillä tosin ei ollut miehellä onneksi sitä taakkaa, että olisi toisellekaan valehdellut, mutta kai siinä huumassa jotain annetaan ymmärtää ja toisaalta toinen voi olla halukas tulkitsemaan asiat itselleen myönteisesti, sanottiinpa mitä vain. En tiedä, miten he välinsä ovat sopineet, en tahdo tietää. Mutta sen tiedän, että jos mies olisi pyrkinyt helmoihini vonkumaan, miten sutturalle on valehdeltu, eikä kaduta, niin olisi nyt taatusti ex-mies.
Näin me ollaan ihmiset erilaisia. Meille mieheni kanssa oli hyvin terapeuttista haukkua yhdessä suttura (mua paljon vanhempi). Lopulta naurettiin koko asialle ja sille sutturalle, kun onhan noissa jutuissa kieltämättä ne humoristisetkin puolensa! Aika
nopeesti unohdettiin sit koko case ja mentiin elämässä eteenpäin.
Mutta susta poiketen voisi ihan päinvastoin sanoa, että voisi mies olla nyt ex jos olisi silloin sutturaa puolustannu.
Sulla kuulostaa olevan mutkaton elämänasenne, toi ei ehkä ihan kaikilta onnistu :D
Kieltämättä en oo koskaan irl tavannut ihmistä joka noin täysin asettaa rakkaan ihmisen asemaan jota ei koske mitkään muita ihmisiä koskevat moraaliset normit. Teki toinen mitä tahansa niin ei sen väliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en kyllä käsitä, että mitä niin pahaa siinä ap:n miehen kommentissa muka oli? Nostan myös todella hattua hänelle, että uskalsi tulla tänne kirjoituksineen joukkolynkattavaksi. Minusta täällä on kaivelemalla kaiveltu ja joka sanaa käännelty ja väännelty, jotta ap:n miehen viesti vaikuttaisi joltain negatiivisemmalta kuin onkaan.
Aivan selkeästi tässä ketjussa on pääosin äänessä miehille katkeroituneet naiset. Epäilen myös, että kakkosnaisen osasta kokemusta heillä. Enkä itse aio liittyä noihin, jotka on täällä väkisin vääntämässä kakkosnaisia joksikin yleisiksi suojelukohteiksi. Toivon, että ap tiedostaa myös, ettei kannata kuunnella niin tosissaan naisia jotka selkeästi ei toivo toiselle hyvää vaan haluaa hänestä kohtalotoverin katkeroituneiden joukkoon.
No ei tarvitse suojella, vain olla demonisoimatta . Ja ei, ei ole kokemusta tuosta roolista. Ehkä siksi pystyykin ihmettelemään tuota kun ei ole omaa traumaa triggerinä
Petetyksi tuleminen synnyttää usein nimeomaan rajuja tunteita. Jos sen oman puolison kanssa haluaa kuitenkin jatkaa, ei häntä voi demonisoida, mutta sen toisen osapuolen sen sijaan siitäkin edestä.
Kaikkien tunteiden kannattaa antaa tulla, ettei katkeroidu. Tuo demonisoiminen, raivon tunteet ja erilaiset vihamieliset purkaukset ovat ihan normaaleita reaktioita, normaalilla tunne-elämällä varustetulta ihmiseltä. Niissä ei todellakaan ole mitään paheksuttavaa.
Höpsis. Mä tunnen pari naista joita on petetty...toinen erosi ja toinen ei. Kumpikaan ei tarvinnut selviytyäkseen tuollaisia keinoja. Mutta molemmat olivat toki naisia joilla on kyky katsoa elämää ja ihmisiä silmiin ilman valheita. Mulle se on ominaisuus jota ihmisessä arvostan. Samasta syystä en voisi sietää silmissäni sun miehesi kaltaista kaksinaamaista haukkujaa. Mutta vakka on ilmeisesti kantensa valinnut.
No sulla meni nyt kyllä tunteisiin, vaikka ihan vaan "kaverin puolesta kyselit"...
Mitä höpötät MUN MIEHESTÄ? En ole täällä mitään sellaisesta puhunut. Ei edes ole miestä, yksinelelijä olen. Mutta tunnen psykologiaa ja siltä pohjalta vastasin. Ihan faktoja vaan. Niistä ei kannata hermostua.
Ookoo. Tulkitsin sut muuksi keskustelijaksi. Mutta siis ei muuta pointtia...tuolla kuvaamallasi asenteella varustettu ihminen onkin sopiva kumppani pettäjälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en kyllä käsitä, että mitä niin pahaa siinä ap:n miehen kommentissa muka oli? Nostan myös todella hattua hänelle, että uskalsi tulla tänne kirjoituksineen joukkolynkattavaksi. Minusta täällä on kaivelemalla kaiveltu ja joka sanaa käännelty ja väännelty, jotta ap:n miehen viesti vaikuttaisi joltain negatiivisemmalta kuin onkaan.
Aivan selkeästi tässä ketjussa on pääosin äänessä miehille katkeroituneet naiset. Epäilen myös, että kakkosnaisen osasta kokemusta heillä. Enkä itse aio liittyä noihin, jotka on täällä väkisin vääntämässä kakkosnaisia joksikin yleisiksi suojelukohteiksi. Toivon, että ap tiedostaa myös, ettei kannata kuunnella niin tosissaan naisia jotka selkeästi ei toivo toiselle hyvää vaan haluaa hänestä kohtalotoverin katkeroituneiden joukkoon.
No ei tarvitse suojella, vain olla demonisoimatta . Ja ei, ei ole kokemusta tuosta roolista. Ehkä siksi pystyykin ihmettelemään tuota kun ei ole omaa traumaa triggerinä
Petetyksi tuleminen synnyttää usein nimeomaan rajuja tunteita. Jos sen oman puolison kanssa haluaa kuitenkin jatkaa, ei häntä voi demonisoida, mutta sen toisen osapuolen sen sijaan siitäkin edestä.
Kaikkien tunteiden kannattaa antaa tulla, ettei katkeroidu. Tuo demonisoiminen, raivon tunteet ja erilaiset vihamieliset purkaukset ovat ihan normaaleita reaktioita, normaalilla tunne-elämällä varustetulta ihmiseltä. Niissä ei todellakaan ole mitään paheksuttavaa.
Höpsis. Mä tunnen pari naista joita on petetty...toinen erosi ja toinen ei. Kumpikaan ei tarvinnut selviytyäkseen tuollaisia keinoja. Mutta molemmat olivat toki naisia joilla on kyky katsoa elämää ja ihmisiä silmiin ilman valheita. Mulle se on ominaisuus jota ihmisessä arvostan. Samasta syystä en voisi sietää silmissäni sun miehesi kaltaista kaksinaamaista haukkujaa. Mutta vakka on ilmeisesti kantensa valinnut.
No sulla meni nyt kyllä tunteisiin, vaikka ihan vaan "kaverin puolesta kyselit"...
Mitä höpötät MUN MIEHESTÄ? En ole täällä mitään sellaisesta puhunut. Ei edes ole miestä, yksinelelijä olen. Mutta tunnen psykologiaa ja siltä pohjalta vastasin. Ihan faktoja vaan. Niistä ei kannata hermostua.
Ookoo. Tulkitsin sut muuksi keskustelijaksi. Mutta siis ei muuta pointtia...tuolla kuvaamallasi asenteella varustettu ihminen onkin sopiva kumppani pettäjälle.
Outoa, miksi olet noin hiilenä? Tuohan on ihan peruspsykologiaa. Tunteitaan ei kannata padota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika erikoista tässä ketjussa on se, että täällä on varmaan kymmeniä viestejä, joissa painotetaan, että kerran pettänyt pettää aina.
Silti ainoa, jota moititaan uhkakuvien maalailusta on se, joka varoittelee omien kohtaamiensa tapausten pohjalta, että uutta miestä ei ehkä löydykään. Ja yksinäisyys voi olla musertavaa.
Miksi kukaan ei hauku uhkakuvien maalailusta niitä, jotka kivenkovaan manaa, että kerran pettänyt kyllä pettää aina. Siis ap:han on jo päättänyt antaa miehelleen uuden tilaisuuden ja pyytää tuohon tilanteeseen tukea. Eikö siinä tilanteessa nimenomaan ole väärin hokea ap:lle, että kuitenkin se pettää uudelleen. Kun fakta kuitenkin on, että jotkut ottaa opikseen eikä petä uudelleen koska haluaa pelastaa avioliittonsa. Ap:n mies voi aivan hyvin olla yksi heistä. Toivon sitä sydämeni pohjasta!
No mitä mieltä olet niistä kommenteista joissa sanotaan ettei parisuhteen puuttuminen välttämättä ole mikään mörkö? Miksi sitä pitäisi pelätä?
No miksi sitten pitäisi pelätä, että mies pettää uudelleen? Onko se sitten joku mörkö, jos antaa uuden tilaisuuden kuten ap on päättänyt? Sehän se varsinainen mörkö tässä ketjussa tuntuu olevan.
Hyvä huomio! Tuntuu, että kaikkia muita riskejä kannustamaan ottamaan koska JOLO, mutta pettämisen jälkeinen yhdessä yrittäminen onkin yhtäkkiä sellainen riski, mitä ei missään tapauksessa saa ottaa....
Vähän läpinäkyvästi taitaa olla emännillä haavi valmiina odottamassa noita ekasta liitosta pois potkaistuja kultakimpaleita!
En nyt lähtis pitämään jotain jo vähintään yhtä naista parisuhteessaan pettänyttä minään erityisenä kultakimpaleena. Kissankulta ehkä. Mörkö tullee siitä, että osalta pettäminen vie jonkinlaisen perusturvallisuuden pohjan pois. Jos sen kokee kovinkin traumaattisena, niin melkoinen mörköhän se on ottaa riski jo luottamuksessaan luistelleen kanssa. Osa tuntuu suhtautuvan eri tavalla asiaan, silloinhan uuden riskin ottaminenkin on helpompaa kun se riski koetaan pienempänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en kyllä käsitä, että mitä niin pahaa siinä ap:n miehen kommentissa muka oli? Nostan myös todella hattua hänelle, että uskalsi tulla tänne kirjoituksineen joukkolynkattavaksi. Minusta täällä on kaivelemalla kaiveltu ja joka sanaa käännelty ja väännelty, jotta ap:n miehen viesti vaikuttaisi joltain negatiivisemmalta kuin onkaan.
Aivan selkeästi tässä ketjussa on pääosin äänessä miehille katkeroituneet naiset. Epäilen myös, että kakkosnaisen osasta kokemusta heillä. Enkä itse aio liittyä noihin, jotka on täällä väkisin vääntämässä kakkosnaisia joksikin yleisiksi suojelukohteiksi. Toivon, että ap tiedostaa myös, ettei kannata kuunnella niin tosissaan naisia jotka selkeästi ei toivo toiselle hyvää vaan haluaa hänestä kohtalotoverin katkeroituneiden joukkoon.
No ei tarvitse suojella, vain olla demonisoimatta . Ja ei, ei ole kokemusta tuosta roolista. Ehkä siksi pystyykin ihmettelemään tuota kun ei ole omaa traumaa triggerinä
Petetyksi tuleminen synnyttää usein nimeomaan rajuja tunteita. Jos sen oman puolison kanssa haluaa kuitenkin jatkaa, ei häntä voi demonisoida, mutta sen toisen osapuolen sen sijaan siitäkin edestä.
Kaikkien tunteiden kannattaa antaa tulla, ettei katkeroidu. Tuo demonisoiminen, raivon tunteet ja erilaiset vihamieliset purkaukset ovat ihan normaaleita reaktioita, normaalilla tunne-elämällä varustetulta ihmiseltä. Niissä ei todellakaan ole mitään paheksuttavaa.
Höpsis. Mä tunnen pari naista joita on petetty...toinen erosi ja toinen ei. Kumpikaan ei tarvinnut selviytyäkseen tuollaisia keinoja. Mutta molemmat olivat toki naisia joilla on kyky katsoa elämää ja ihmisiä silmiin ilman valheita. Mulle se on ominaisuus jota ihmisessä arvostan. Samasta syystä en voisi sietää silmissäni sun miehesi kaltaista kaksinaamaista haukkujaa. Mutta vakka on ilmeisesti kantensa valinnut.
No sulla meni nyt kyllä tunteisiin, vaikka ihan vaan "kaverin puolesta kyselit"...
Mitä höpötät MUN MIEHESTÄ? En ole täällä mitään sellaisesta puhunut. Ei edes ole miestä, yksinelelijä olen. Mutta tunnen psykologiaa ja siltä pohjalta vastasin. Ihan faktoja vaan. Niistä ei kannata hermostua.
Ookoo. Tulkitsin sut muuksi keskustelijaksi. Mutta siis ei muuta pointtia...tuolla kuvaamallasi asenteella varustettu ihminen onkin sopiva kumppani pettäjälle.
No, olet sikäli oikeassa että realistisella asenteella varustettu ihminen joka tunnistaa tunteensa, ymmärtää niitä ja osaa käsitellä mieltään, on kyllä sopiva kumppani kenelle tahansa :)
Meistä useimmat kun joutuvat elämässään montakin kertaa monimutkaisiin tilanteisiin, joihin liittyy usein ristiriitaisia ja vaikeita tunteita.
Huomaan kyllä, että tämä asia on sinulle henkilökohtaisesti kipeä. Tiesitkö, että tuo voimakas reagointisi voi kertoa juuri käsittelemättä jääneistä tunteista? Ehkäpä olet liian aikaisessa vaiheessa vaatinut itseltäsi sellaista, johon et silloin vielä ole pystynyt?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en kyllä käsitä, että mitä niin pahaa siinä ap:n miehen kommentissa muka oli? Nostan myös todella hattua hänelle, että uskalsi tulla tänne kirjoituksineen joukkolynkattavaksi. Minusta täällä on kaivelemalla kaiveltu ja joka sanaa käännelty ja väännelty, jotta ap:n miehen viesti vaikuttaisi joltain negatiivisemmalta kuin onkaan.
Aivan selkeästi tässä ketjussa on pääosin äänessä miehille katkeroituneet naiset. Epäilen myös, että kakkosnaisen osasta kokemusta heillä. Enkä itse aio liittyä noihin, jotka on täällä väkisin vääntämässä kakkosnaisia joksikin yleisiksi suojelukohteiksi. Toivon, että ap tiedostaa myös, ettei kannata kuunnella niin tosissaan naisia jotka selkeästi ei toivo toiselle hyvää vaan haluaa hänestä kohtalotoverin katkeroituneiden joukkoon.
No ei tarvitse suojella, vain olla demonisoimatta . Ja ei, ei ole kokemusta tuosta roolista. Ehkä siksi pystyykin ihmettelemään tuota kun ei ole omaa traumaa triggerinä
Petetyksi tuleminen synnyttää usein nimeomaan rajuja tunteita. Jos sen oman puolison kanssa haluaa kuitenkin jatkaa, ei häntä voi demonisoida, mutta sen toisen osapuolen sen sijaan siitäkin edestä.
Kaikkien tunteiden kannattaa antaa tulla, ettei katkeroidu. Tuo demonisoiminen, raivon tunteet ja erilaiset vihamieliset purkaukset ovat ihan normaaleita reaktioita, normaalilla tunne-elämällä varustetulta ihmiseltä. Niissä ei todellakaan ole mitään paheksuttavaa.
Höpsis. Mä tunnen pari naista joita on petetty...toinen erosi ja toinen ei. Kumpikaan ei tarvinnut selviytyäkseen tuollaisia keinoja. Mutta molemmat olivat toki naisia joilla on kyky katsoa elämää ja ihmisiä silmiin ilman valheita. Mulle se on ominaisuus jota ihmisessä arvostan. Samasta syystä en voisi sietää silmissäni sun miehesi kaltaista kaksinaamaista haukkujaa. Mutta vakka on ilmeisesti kantensa valinnut.
No sulla meni nyt kyllä tunteisiin, vaikka ihan vaan "kaverin puolesta kyselit"...
Mitä höpötät MUN MIEHESTÄ? En ole täällä mitään sellaisesta puhunut. Ei edes ole miestä, yksinelelijä olen. Mutta tunnen psykologiaa ja siltä pohjalta vastasin. Ihan faktoja vaan. Niistä ei kannata hermostua.
Ookoo. Tulkitsin sut muuksi keskustelijaksi. Mutta siis ei muuta pointtia...tuolla kuvaamallasi asenteella varustettu ihminen onkin sopiva kumppani pettäjälle.
No, olet sikäli oikeassa että realistisella asenteella varustettu ihminen joka tunnistaa tunteensa, ymmärtää niitä ja osaa käsitellä mieltään, on kyllä sopiva kumppani kenelle tahansa :)
Meistä useimmat kun joutuvat elämässään montakin kertaa monimutkaisiin tilanteisiin, joihin liittyy usein ristiriitaisia ja vaikeita tunteita.
Huomaan kyllä, että tämä asia on sinulle henkilökohtaisesti kipeä. Tiesitkö, että tuo voimakas reagointisi voi kertoa juuri käsittelemättä jääneistä tunteista? Ehkäpä olet liian aikaisessa vaiheessa vaatinut itseltäsi sellaista, johon et silloin vielä ole pystynyt?
ap
Enkä siis ole tämän KOKO KESKUSTELUN ap vaan tämän viimeisen sivun psykologia-keskustelun aloittaja!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, tuo on monen petetyksi tulleen ajatus, että olenko parempi tai huonompi kuin se toinen.
Kun pitäisi tosiaan ajatella, että onko mies edelleen sellainen jonka kanssa haluan jatkaa.
On ilmeisesti helpompaa, jos kuitenkin jatkaa yhdessä, hakea vikaa itsestä tai siitä toisesta naisesta/miehestä kuin omasta kumppanista.
Koska alitajuisesti tai oikeasti olisi noloa tai tuntuisi nololta tai tyhmältä jatkaa sellaisen miehen kanssa joka on pettänyt odotukset tai mies onkin muuttunut toisenlaiseksi mitä hänestä luuli.
Syyn hakeminen muista ja silmien, ainkain osittainen, sulkeminen miehen teoista ja luonteesta on helpompaa itselle.Näinpä juuri. Monet ovat täällä sanoneet, että yhdessä voidaan jatkaa, koska virheitä sattuu ja niitä tekee kaikki. Se onkin totta, mutta kyse onkin siitä, miten niistä virheistä vastaa. On meilläkin pettäminen takana, mutta jos mies todellakin olisi alkanut minulle lässyttää, miten ihana olen verrattuna tuohon toiseen naiseen, haukkumaan häntä, tms. niin juttu olisi tasan ollut siinä. Olisin ajatellut, että et kai sinä saatana luule, että uskon vielä NÄMÄKIN valheet. Että koska tämä paskanjauhanta sitten meinaa loppua.
Meillä tosin ei ollut miehellä onneksi sitä taakkaa, että olisi toisellekaan valehdellut, mutta kai siinä huumassa jotain annetaan ymmärtää ja toisaalta toinen voi olla halukas tulkitsemaan asiat itselleen myönteisesti, sanottiinpa mitä vain. En tiedä, miten he välinsä ovat sopineet, en tahdo tietää. Mutta sen tiedän, että jos mies olisi pyrkinyt helmoihini vonkumaan, miten sutturalle on valehdeltu, eikä kaduta, niin olisi nyt taatusti ex-mies.
Näin me ollaan ihmiset erilaisia. Meille mieheni kanssa oli hyvin terapeuttista haukkua yhdessä suttura (mua paljon vanhempi). Lopulta naurettiin koko asialle ja sille sutturalle, kun onhan noissa jutuissa kieltämättä ne humoristisetkin puolensa! Aika nopeesti unohdettiin sit koko case ja mentiin elämässä eteenpäin.
Mutta susta poiketen voisi ihan päinvastoin sanoa, että voisi mies olla nyt ex jos olisi silloin sutturaa puolustannu.
Sulla kuulostaa olevan mutkaton elämänasenne, toi ei ehkä ihan kaikilta onnistu :D
Pikemminkin defenssi. Pää pensaaseen ja mollaamaan yhdessä naureskellen sivusuhdesuttura, "unohtaen" täysin että se oli oma äijä joka siellä on käynyt kairaamassa ja samalla valehdellut kotona päin naamaa. Sitten unohdettiin koko case ja noinkohan se äijä on pysynyt uskollisena sen jälkeenkään. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitin tuossa aikaisemminkin. Meillä eteenpäin mentiin nimenomaan sillä, että todettiin, että nyt on tehty virhe, aika pahakin semmoinen, mutta virhe kuitenkin vaan. On sitä muutakin yhteisen pitkän elämän kanssa sattunut, joka ei ole aina mennyt ihan mallikkaasti ja kympin suorituksella, molemmin puolin. Nousihan se mieleen, joskus niissä hyvissä, joskus huonoissa hetkissä. Mutta koska oltiin sovittu, että tämä oli nyt tässä, niin kyllä aikuinen ihminen voi itseään sen verran hillitä, että ei kaikkea, mikä mieleen nousee, tarvitse ilmoille syytää. Lisäksi tiedostin, että jos se toistuvasti aina tekisin, vaikka muuta on sovittu, se olisi sitten minun virhe.
Aikaa myöten kaikki unohtuu ja laimenee. Joku sanoi hauskasti, että aika muistot muuttaa. Niin tämänkin. Paska juttu, olisi saanut jäänyt väliin jäädä, mutta nyt on siellä yhtenä kokemuksena.
Mutta tosiaan jos mies olisi alkanut syytää virhettään sen "sutturan" syyksi tai lisää luikertelmaan siinä niin en olisi voinut varmaan antaa anteeksi ja alkaa unohtamaan.
Anteeksiantavainen luonne on upea piirre ihmisessä, mut osa pettäjistä käyttää sitä sitten näppärästi hyväkseen. Mitä väliä kun kumppanikin näkee että virhehän tää vaan on. Onhan se niin muillakin et virheet on virheitä, mutta raja siinä mikä on liian suuri moka vaihtelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en kyllä käsitä, että mitä niin pahaa siinä ap:n miehen kommentissa muka oli? Nostan myös todella hattua hänelle, että uskalsi tulla tänne kirjoituksineen joukkolynkattavaksi. Minusta täällä on kaivelemalla kaiveltu ja joka sanaa käännelty ja väännelty, jotta ap:n miehen viesti vaikuttaisi joltain negatiivisemmalta kuin onkaan.
Aivan selkeästi tässä ketjussa on pääosin äänessä miehille katkeroituneet naiset. Epäilen myös, että kakkosnaisen osasta kokemusta heillä. Enkä itse aio liittyä noihin, jotka on täällä väkisin vääntämässä kakkosnaisia joksikin yleisiksi suojelukohteiksi. Toivon, että ap tiedostaa myös, ettei kannata kuunnella niin tosissaan naisia jotka selkeästi ei toivo toiselle hyvää vaan haluaa hänestä kohtalotoverin katkeroituneiden joukkoon.
No ei tarvitse suojella, vain olla demonisoimatta . Ja ei, ei ole kokemusta tuosta roolista. Ehkä siksi pystyykin ihmettelemään tuota kun ei ole omaa traumaa triggerinä
Petetyksi tuleminen synnyttää usein nimeomaan rajuja tunteita. Jos sen oman puolison kanssa haluaa kuitenkin jatkaa, ei häntä voi demonisoida, mutta sen toisen osapuolen sen sijaan siitäkin edestä.
Kaikkien tunteiden kannattaa antaa tulla, ettei katkeroidu. Tuo demonisoiminen, raivon tunteet ja erilaiset vihamieliset purkaukset ovat ihan normaaleita reaktioita, normaalilla tunne-elämällä varustetulta ihmiseltä. Niissä ei todellakaan ole mitään paheksuttavaa.
Höpsis. Mä tunnen pari naista joita on petetty...toinen erosi ja toinen ei. Kumpikaan ei tarvinnut selviytyäkseen tuollaisia keinoja. Mutta molemmat olivat toki naisia joilla on kyky katsoa elämää ja ihmisiä silmiin ilman valheita. Mulle se on ominaisuus jota ihmisessä arvostan. Samasta syystä en voisi sietää silmissäni sun miehesi kaltaista kaksinaamaista haukkujaa. Mutta vakka on ilmeisesti kantensa valinnut.
No sulla meni nyt kyllä tunteisiin, vaikka ihan vaan "kaverin puolesta kyselit"...
Mitä höpötät MUN MIEHESTÄ? En ole täällä mitään sellaisesta puhunut. Ei edes ole miestä, yksinelelijä olen. Mutta tunnen psykologiaa ja siltä pohjalta vastasin. Ihan faktoja vaan. Niistä ei kannata hermostua.
Ookoo. Tulkitsin sut muuksi keskustelijaksi. Mutta siis ei muuta pointtia...tuolla kuvaamallasi asenteella varustettu ihminen onkin sopiva kumppani pettäjälle.
Outoa, miksi olet noin hiilenä? Tuohan on ihan peruspsykologiaa. Tunteitaan ei kannata padota.
Höpsis. Ei tarvitse padota . Voi kohdistaa myös siihen oikeaan kohteeseen sen vihan. Toki ymmärrän sen psykologian taustalla. Se ei silti tee sitä toimintaa oikeaksi. On eri asiaa esimerkiksi ymmärtää miksi joku ihminen hyökkää tuntemattoman kippuun kadulla vs. hyväksyä se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kummallista, että joku ajattelee niin, että sen varatun miehen VAIMON pitäisi jotenkin huolehtia varatun kanssa sivusuhdetta rakentaneen naisen itsekunnioituksen säilymisestä. Ettei se vaan saisi säröä siinä kun väistämättä tulee kolhuja, varattu hylkää tms. Ettei hänestä vaan puhuttaisi mitään negatiivista vaikka yritti rikkoa perheen. Olenko ainoa, jonka mielestä nuo ajatukset on IHAN OUTOJA!!
Ei se sivusuhteen itsearvostus kyllä mitenkään ole sen vaimon vastuulla. Kyllä sivusuhteilijankin pitää elää ja toimia niin, että itsearvostus löytyy itsestä, niin kuin kaikilla muillakin.
Riippuu täysin siitä, millainen suhde oli, rakastaako miehesi sitä toista naista, onko jo pitkä pettämissuhde takana vai oliko kyseessä yhden yön hairahdus humalassa tms. Sinun tulevaisuutesi kannalta on tärkeä tietää myös rakastaako miehesi sinua. Muutoksenpelon takia ei kannata jäädä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en kyllä käsitä, että mitä niin pahaa siinä ap:n miehen kommentissa muka oli? Nostan myös todella hattua hänelle, että uskalsi tulla tänne kirjoituksineen joukkolynkattavaksi. Minusta täällä on kaivelemalla kaiveltu ja joka sanaa käännelty ja väännelty, jotta ap:n miehen viesti vaikuttaisi joltain negatiivisemmalta kuin onkaan.
Aivan selkeästi tässä ketjussa on pääosin äänessä miehille katkeroituneet naiset. Epäilen myös, että kakkosnaisen osasta kokemusta heillä. Enkä itse aio liittyä noihin, jotka on täällä väkisin vääntämässä kakkosnaisia joksikin yleisiksi suojelukohteiksi. Toivon, että ap tiedostaa myös, ettei kannata kuunnella niin tosissaan naisia jotka selkeästi ei toivo toiselle hyvää vaan haluaa hänestä kohtalotoverin katkeroituneiden joukkoon.
No ei tarvitse suojella, vain olla demonisoimatta . Ja ei, ei ole kokemusta tuosta roolista. Ehkä siksi pystyykin ihmettelemään tuota kun ei ole omaa traumaa triggerinä
Petetyksi tuleminen synnyttää usein nimeomaan rajuja tunteita. Jos sen oman puolison kanssa haluaa kuitenkin jatkaa, ei häntä voi demonisoida, mutta sen toisen osapuolen sen sijaan siitäkin edestä.
Kaikkien tunteiden kannattaa antaa tulla, ettei katkeroidu. Tuo demonisoiminen, raivon tunteet ja erilaiset vihamieliset purkaukset ovat ihan normaaleita reaktioita, normaalilla tunne-elämällä varustetulta ihmiseltä. Niissä ei todellakaan ole mitään paheksuttavaa.
Höpsis. Mä tunnen pari naista joita on petetty...toinen erosi ja toinen ei. Kumpikaan ei tarvinnut selviytyäkseen tuollaisia keinoja. Mutta molemmat olivat toki naisia joilla on kyky katsoa elämää ja ihmisiä silmiin ilman valheita. Mulle se on ominaisuus jota ihmisessä arvostan. Samasta syystä en voisi sietää silmissäni sun miehesi kaltaista kaksinaamaista haukkujaa. Mutta vakka on ilmeisesti kantensa valinnut.
No sulla meni nyt kyllä tunteisiin, vaikka ihan vaan "kaverin puolesta kyselit"...
Mitä höpötät MUN MIEHESTÄ? En ole täällä mitään sellaisesta puhunut. Ei edes ole miestä, yksinelelijä olen. Mutta tunnen psykologiaa ja siltä pohjalta vastasin. Ihan faktoja vaan. Niistä ei kannata hermostua.
Ookoo. Tulkitsin sut muuksi keskustelijaksi. Mutta siis ei muuta pointtia...tuolla kuvaamallasi asenteella varustettu ihminen onkin sopiva kumppani pettäjälle.
No, olet sikäli oikeassa että realistisella asenteella varustettu ihminen joka tunnistaa tunteensa, ymmärtää niitä ja osaa käsitellä mieltään, on kyllä sopiva kumppani kenelle tahansa :)
Meistä useimmat kun joutuvat elämässään montakin kertaa monimutkaisiin tilanteisiin, joihin liittyy usein ristiriitaisia ja vaikeita tunteita.
Huomaan kyllä, että tämä asia on sinulle henkilökohtaisesti kipeä. Tiesitkö, että tuo voimakas reagointisi voi kertoa juuri käsittelemättä jääneistä tunteista? Ehkäpä olet liian aikaisessa vaiheessa vaatinut itseltäsi sellaista, johon et silloin vielä ole pystynyt?
ap
Sori, olen nyt immuuni tuolle yrityksellesi manipuloida minua väittämällä, että mielipiteeni johtuu traumoistani ja kipupusteistäni. Mikä on sinun syysi puolustella vihan kohdistamista väärään henkilöön? Aiemmat perusteet ei kelpaa, koska ilmiön ymmärretyävyys ja hyväksyttävyys ovat eri asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en kyllä käsitä, että mitä niin pahaa siinä ap:n miehen kommentissa muka oli? Nostan myös todella hattua hänelle, että uskalsi tulla tänne kirjoituksineen joukkolynkattavaksi. Minusta täällä on kaivelemalla kaiveltu ja joka sanaa käännelty ja väännelty, jotta ap:n miehen viesti vaikuttaisi joltain negatiivisemmalta kuin onkaan.
Aivan selkeästi tässä ketjussa on pääosin äänessä miehille katkeroituneet naiset. Epäilen myös, että kakkosnaisen osasta kokemusta heillä. Enkä itse aio liittyä noihin, jotka on täällä väkisin vääntämässä kakkosnaisia joksikin yleisiksi suojelukohteiksi. Toivon, että ap tiedostaa myös, ettei kannata kuunnella niin tosissaan naisia jotka selkeästi ei toivo toiselle hyvää vaan haluaa hänestä kohtalotoverin katkeroituneiden joukkoon.
No ei tarvitse suojella, vain olla demonisoimatta . Ja ei, ei ole kokemusta tuosta roolista. Ehkä siksi pystyykin ihmettelemään tuota kun ei ole omaa traumaa triggerinä
Petetyksi tuleminen synnyttää usein nimeomaan rajuja tunteita. Jos sen oman puolison kanssa haluaa kuitenkin jatkaa, ei häntä voi demonisoida, mutta sen toisen osapuolen sen sijaan siitäkin edestä.
Kaikkien tunteiden kannattaa antaa tulla, ettei katkeroidu. Tuo demonisoiminen, raivon tunteet ja erilaiset vihamieliset purkaukset ovat ihan normaaleita reaktioita, normaalilla tunne-elämällä varustetulta ihmiseltä. Niissä ei todellakaan ole mitään paheksuttavaa.
Höpsis. Mä tunnen pari naista joita on petetty...toinen erosi ja toinen ei. Kumpikaan ei tarvinnut selviytyäkseen tuollaisia keinoja. Mutta molemmat olivat toki naisia joilla on kyky katsoa elämää ja ihmisiä silmiin ilman valheita. Mulle se on ominaisuus jota ihmisessä arvostan. Samasta syystä en voisi sietää silmissäni sun miehesi kaltaista kaksinaamaista haukkujaa. Mutta vakka on ilmeisesti kantensa valinnut.
No sulla meni nyt kyllä tunteisiin, vaikka ihan vaan "kaverin puolesta kyselit"...
Mitä höpötät MUN MIEHESTÄ? En ole täällä mitään sellaisesta puhunut. Ei edes ole miestä, yksinelelijä olen. Mutta tunnen psykologiaa ja siltä pohjalta vastasin. Ihan faktoja vaan. Niistä ei kannata hermostua.
Ookoo. Tulkitsin sut muuksi keskustelijaksi. Mutta siis ei muuta pointtia...tuolla kuvaamallasi asenteella varustettu ihminen onkin sopiva kumppani pettäjälle.
No, olet sikäli oikeassa että realistisella asenteella varustettu ihminen joka tunnistaa tunteensa, ymmärtää niitä ja osaa käsitellä mieltään, on kyllä sopiva kumppani kenelle tahansa :)
Meistä useimmat kun joutuvat elämässään montakin kertaa monimutkaisiin tilanteisiin, joihin liittyy usein ristiriitaisia ja vaikeita tunteita.
Huomaan kyllä, että tämä asia on sinulle henkilökohtaisesti kipeä. Tiesitkö, että tuo voimakas reagointisi voi kertoa juuri käsittelemättä jääneistä tunteista? Ehkäpä olet liian aikaisessa vaiheessa vaatinut itseltäsi sellaista, johon et silloin vielä ole pystynyt?
ap
ot, mut harhaanjohtavaa jos joku yksittäiseltä sivulta x aloittanut vänkääjä alkaa yhtäkkiä nimittää itseään ap:ksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en kyllä käsitä, että mitä niin pahaa siinä ap:n miehen kommentissa muka oli? Nostan myös todella hattua hänelle, että uskalsi tulla tänne kirjoituksineen joukkolynkattavaksi. Minusta täällä on kaivelemalla kaiveltu ja joka sanaa käännelty ja väännelty, jotta ap:n miehen viesti vaikuttaisi joltain negatiivisemmalta kuin onkaan.
Aivan selkeästi tässä ketjussa on pääosin äänessä miehille katkeroituneet naiset. Epäilen myös, että kakkosnaisen osasta kokemusta heillä. Enkä itse aio liittyä noihin, jotka on täällä väkisin vääntämässä kakkosnaisia joksikin yleisiksi suojelukohteiksi. Toivon, että ap tiedostaa myös, ettei kannata kuunnella niin tosissaan naisia jotka selkeästi ei toivo toiselle hyvää vaan haluaa hänestä kohtalotoverin katkeroituneiden joukkoon.
No ei tarvitse suojella, vain olla demonisoimatta . Ja ei, ei ole kokemusta tuosta roolista. Ehkä siksi pystyykin ihmettelemään tuota kun ei ole omaa traumaa triggerinä
Petetyksi tuleminen synnyttää usein nimeomaan rajuja tunteita. Jos sen oman puolison kanssa haluaa kuitenkin jatkaa, ei häntä voi demonisoida, mutta sen toisen osapuolen sen sijaan siitäkin edestä.
Kaikkien tunteiden kannattaa antaa tulla, ettei katkeroidu. Tuo demonisoiminen, raivon tunteet ja erilaiset vihamieliset purkaukset ovat ihan normaaleita reaktioita, normaalilla tunne-elämällä varustetulta ihmiseltä. Niissä ei todellakaan ole mitään paheksuttavaa.
Höpsis. Mä tunnen pari naista joita on petetty...toinen erosi ja toinen ei. Kumpikaan ei tarvinnut selviytyäkseen tuollaisia keinoja. Mutta molemmat olivat toki naisia joilla on kyky katsoa elämää ja ihmisiä silmiin ilman valheita. Mulle se on ominaisuus jota ihmisessä arvostan. Samasta syystä en voisi sietää silmissäni sun miehesi kaltaista kaksinaamaista haukkujaa. Mutta vakka on ilmeisesti kantensa valinnut.
No sulla meni nyt kyllä tunteisiin, vaikka ihan vaan "kaverin puolesta kyselit"...
Mitä höpötät MUN MIEHESTÄ? En ole täällä mitään sellaisesta puhunut. Ei edes ole miestä, yksinelelijä olen. Mutta tunnen psykologiaa ja siltä pohjalta vastasin. Ihan faktoja vaan. Niistä ei kannata hermostua.
Ookoo. Tulkitsin sut muuksi keskustelijaksi. Mutta siis ei muuta pointtia...tuolla kuvaamallasi asenteella varustettu ihminen onkin sopiva kumppani pettäjälle.
Outoa, miksi olet noin hiilenä? Tuohan on ihan peruspsykologiaa. Tunteitaan ei kannata padota.
Höpsis. Ei tarvitse padota . Voi kohdistaa myös siihen oikeaan kohteeseen sen vihan. Toki ymmärrän sen psykologian taustalla. Se ei silti tee sitä toimintaa oikeaksi. On eri asiaa esimerkiksi ymmärtää miksi joku ihminen hyökkää tuntemattoman kippuun kadulla vs. hyväksyä se.
Tämä on selvästi sun oma kipupiste kun reagoit niin tunteella etkä osaa ollenkaan järjelläsi asiaa hahmottaa. Siksi sun kanssa ei kannattaisi vääntää peistä. Ei auta niin kauan kun sulla itselläsi on omat tunteet noin pahasti käsittelemättä.
Sanon silti, ettei tätä voi verrata "kadulla tuntemattoman kimppuun hyökkäämiseen". Kyse on yrityksestä tunkeutua toisten parisuhteeseen, eli äärimmäisen yksityiselle alueelle. Se on äärimmäinen henkilökohtainen loukkaus, josta saa varautua ottamaan vastaan loukkaantunutta reagointia, erittäin perustellusta syystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en kyllä käsitä, että mitä niin pahaa siinä ap:n miehen kommentissa muka oli? Nostan myös todella hattua hänelle, että uskalsi tulla tänne kirjoituksineen joukkolynkattavaksi. Minusta täällä on kaivelemalla kaiveltu ja joka sanaa käännelty ja väännelty, jotta ap:n miehen viesti vaikuttaisi joltain negatiivisemmalta kuin onkaan.
Aivan selkeästi tässä ketjussa on pääosin äänessä miehille katkeroituneet naiset. Epäilen myös, että kakkosnaisen osasta kokemusta heillä. Enkä itse aio liittyä noihin, jotka on täällä väkisin vääntämässä kakkosnaisia joksikin yleisiksi suojelukohteiksi. Toivon, että ap tiedostaa myös, ettei kannata kuunnella niin tosissaan naisia jotka selkeästi ei toivo toiselle hyvää vaan haluaa hänestä kohtalotoverin katkeroituneiden joukkoon.
No ei tarvitse suojella, vain olla demonisoimatta . Ja ei, ei ole kokemusta tuosta roolista. Ehkä siksi pystyykin ihmettelemään tuota kun ei ole omaa traumaa triggerinä
Petetyksi tuleminen synnyttää usein nimeomaan rajuja tunteita. Jos sen oman puolison kanssa haluaa kuitenkin jatkaa, ei häntä voi demonisoida, mutta sen toisen osapuolen sen sijaan siitäkin edestä.
Kaikkien tunteiden kannattaa antaa tulla, ettei katkeroidu. Tuo demonisoiminen, raivon tunteet ja erilaiset vihamieliset purkaukset ovat ihan normaaleita reaktioita, normaalilla tunne-elämällä varustetulta ihmiseltä. Niissä ei todellakaan ole mitään paheksuttavaa.
Höpsis. Mä tunnen pari naista joita on petetty...toinen erosi ja toinen ei. Kumpikaan ei tarvinnut selviytyäkseen tuollaisia keinoja. Mutta molemmat olivat toki naisia joilla on kyky katsoa elämää ja ihmisiä silmiin ilman valheita. Mulle se on ominaisuus jota ihmisessä arvostan. Samasta syystä en voisi sietää silmissäni sun miehesi kaltaista kaksinaamaista haukkujaa. Mutta vakka on ilmeisesti kantensa valinnut.
No sulla meni nyt kyllä tunteisiin, vaikka ihan vaan "kaverin puolesta kyselit"...
Mitä höpötät MUN MIEHESTÄ? En ole täällä mitään sellaisesta puhunut. Ei edes ole miestä, yksinelelijä olen. Mutta tunnen psykologiaa ja siltä pohjalta vastasin. Ihan faktoja vaan. Niistä ei kannata hermostua.
Ookoo. Tulkitsin sut muuksi keskustelijaksi. Mutta siis ei muuta pointtia...tuolla kuvaamallasi asenteella varustettu ihminen onkin sopiva kumppani pettäjälle.
No, olet sikäli oikeassa että realistisella asenteella varustettu ihminen joka tunnistaa tunteensa, ymmärtää niitä ja osaa käsitellä mieltään, on kyllä sopiva kumppani kenelle tahansa :)
Meistä useimmat kun joutuvat elämässään montakin kertaa monimutkaisiin tilanteisiin, joihin liittyy usein ristiriitaisia ja vaikeita tunteita.
Huomaan kyllä, että tämä asia on sinulle henkilökohtaisesti kipeä. Tiesitkö, että tuo voimakas reagointisi voi kertoa juuri käsittelemättä jääneistä tunteista? Ehkäpä olet liian aikaisessa vaiheessa vaatinut itseltäsi sellaista, johon et silloin vielä ole pystynyt?
ap
ot, mut harhaanjohtavaa jos joku yksittäiseltä sivulta x aloittanut vänkääjä alkaa yhtäkkiä nimittää itseään ap:ksi.
Sori, huomasin virheen ja sekoittamismahdollisuuden kun olin jo lähettänyt viestin. Usein tuota ap:ta vaan käytetään keskustelun keskelläkin, jos johonkin yksittäiseen ajatuksenvaihtoon osallistuu enemmän kuin kaksi kirjoittajaa, niin selkiyttämään kuka siinä sivujuonteessa mitäkin sanoo. Mutta en tee sitä enää, yritetään muuten pysyä kärryillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en kyllä käsitä, että mitä niin pahaa siinä ap:n miehen kommentissa muka oli? Nostan myös todella hattua hänelle, että uskalsi tulla tänne kirjoituksineen joukkolynkattavaksi. Minusta täällä on kaivelemalla kaiveltu ja joka sanaa käännelty ja väännelty, jotta ap:n miehen viesti vaikuttaisi joltain negatiivisemmalta kuin onkaan.
Aivan selkeästi tässä ketjussa on pääosin äänessä miehille katkeroituneet naiset. Epäilen myös, että kakkosnaisen osasta kokemusta heillä. Enkä itse aio liittyä noihin, jotka on täällä väkisin vääntämässä kakkosnaisia joksikin yleisiksi suojelukohteiksi. Toivon, että ap tiedostaa myös, ettei kannata kuunnella niin tosissaan naisia jotka selkeästi ei toivo toiselle hyvää vaan haluaa hänestä kohtalotoverin katkeroituneiden joukkoon.
No ei tarvitse suojella, vain olla demonisoimatta . Ja ei, ei ole kokemusta tuosta roolista. Ehkä siksi pystyykin ihmettelemään tuota kun ei ole omaa traumaa triggerinä
Petetyksi tuleminen synnyttää usein nimeomaan rajuja tunteita. Jos sen oman puolison kanssa haluaa kuitenkin jatkaa, ei häntä voi demonisoida, mutta sen toisen osapuolen sen sijaan siitäkin edestä.
Kaikkien tunteiden kannattaa antaa tulla, ettei katkeroidu. Tuo demonisoiminen, raivon tunteet ja erilaiset vihamieliset purkaukset ovat ihan normaaleita reaktioita, normaalilla tunne-elämällä varustetulta ihmiseltä. Niissä ei todellakaan ole mitään paheksuttavaa.
Höpsis. Mä tunnen pari naista joita on petetty...toinen erosi ja toinen ei. Kumpikaan ei tarvinnut selviytyäkseen tuollaisia keinoja. Mutta molemmat olivat toki naisia joilla on kyky katsoa elämää ja ihmisiä silmiin ilman valheita. Mulle se on ominaisuus jota ihmisessä arvostan. Samasta syystä en voisi sietää silmissäni sun miehesi kaltaista kaksinaamaista haukkujaa. Mutta vakka on ilmeisesti kantensa valinnut.
No sulla meni nyt kyllä tunteisiin, vaikka ihan vaan "kaverin puolesta kyselit"...
Mitä höpötät MUN MIEHESTÄ? En ole täällä mitään sellaisesta puhunut. Ei edes ole miestä, yksinelelijä olen. Mutta tunnen psykologiaa ja siltä pohjalta vastasin. Ihan faktoja vaan. Niistä ei kannata hermostua.
Ookoo. Tulkitsin sut muuksi keskustelijaksi. Mutta siis ei muuta pointtia...tuolla kuvaamallasi asenteella varustettu ihminen onkin sopiva kumppani pettäjälle.
Outoa, miksi olet noin hiilenä? Tuohan on ihan peruspsykologiaa. Tunteitaan ei kannata padota.
Höpsis. Ei tarvitse padota . Voi kohdistaa myös siihen oikeaan kohteeseen sen vihan. Toki ymmärrän sen psykologian taustalla. Se ei silti tee sitä toimintaa oikeaksi. On eri asiaa esimerkiksi ymmärtää miksi joku ihminen hyökkää tuntemattoman kippuun kadulla vs. hyväksyä se.
Tämä on selvästi sun oma kipupiste kun reagoit niin tunteella etkä osaa ollenkaan järjelläsi asiaa hahmottaa. Siksi sun kanssa ei kannattaisi vääntää peistä. Ei auta niin kauan kun sulla itselläsi on omat tunteet noin pahasti käsittelemättä.
Sanon silti, ettei tätä voi verrata "kadulla tuntemattoman kimppuun hyökkäämiseen". Kyse on yrityksestä tunkeutua toisten parisuhteeseen, eli äärimmäisen yksityiselle alueelle. Se on äärimmäinen henkilökohtainen loukkaus, josta saa varautua ottamaan vastaan loukkaantunutta reagointia, erittäin perustellusta syystä.
Oma ymmärryksesi ei tainut nyt riittää tajuamaan vertaustani. Kyse ei ollut siitä että olisin rinnastanut teot samantasoisiksi. Vaan että viha kohdistetaan molemmissa tapauksissa väärään kohteeseen.
Mutta siinä olet oikeassa että jankkaamista on turha jatkaa. Osaltani lopetankin sen kanssasi tähän. Suosittelen sinulle myös sen miettimistä, mitkä syyt ovat omien jyrkkien näkemystesi taustalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en kyllä käsitä, että mitä niin pahaa siinä ap:n miehen kommentissa muka oli? Nostan myös todella hattua hänelle, että uskalsi tulla tänne kirjoituksineen joukkolynkattavaksi. Minusta täällä on kaivelemalla kaiveltu ja joka sanaa käännelty ja väännelty, jotta ap:n miehen viesti vaikuttaisi joltain negatiivisemmalta kuin onkaan.
Aivan selkeästi tässä ketjussa on pääosin äänessä miehille katkeroituneet naiset. Epäilen myös, että kakkosnaisen osasta kokemusta heillä. Enkä itse aio liittyä noihin, jotka on täällä väkisin vääntämässä kakkosnaisia joksikin yleisiksi suojelukohteiksi. Toivon, että ap tiedostaa myös, ettei kannata kuunnella niin tosissaan naisia jotka selkeästi ei toivo toiselle hyvää vaan haluaa hänestä kohtalotoverin katkeroituneiden joukkoon.
No ei tarvitse suojella, vain olla demonisoimatta . Ja ei, ei ole kokemusta tuosta roolista. Ehkä siksi pystyykin ihmettelemään tuota kun ei ole omaa traumaa triggerinä
Petetyksi tuleminen synnyttää usein nimeomaan rajuja tunteita. Jos sen oman puolison kanssa haluaa kuitenkin jatkaa, ei häntä voi demonisoida, mutta sen toisen osapuolen sen sijaan siitäkin edestä.
Kaikkien tunteiden kannattaa antaa tulla, ettei katkeroidu. Tuo demonisoiminen, raivon tunteet ja erilaiset vihamieliset purkaukset ovat ihan normaaleita reaktioita, normaalilla tunne-elämällä varustetulta ihmiseltä. Niissä ei todellakaan ole mitään paheksuttavaa.
Höpsis. Mä tunnen pari naista joita on petetty...toinen erosi ja toinen ei. Kumpikaan ei tarvinnut selviytyäkseen tuollaisia keinoja. Mutta molemmat olivat toki naisia joilla on kyky katsoa elämää ja ihmisiä silmiin ilman valheita. Mulle se on ominaisuus jota ihmisessä arvostan. Samasta syystä en voisi sietää silmissäni sun miehesi kaltaista kaksinaamaista haukkujaa. Mutta vakka on ilmeisesti kantensa valinnut.
No sulla meni nyt kyllä tunteisiin, vaikka ihan vaan "kaverin puolesta kyselit"...
Mitä höpötät MUN MIEHESTÄ? En ole täällä mitään sellaisesta puhunut. Ei edes ole miestä, yksinelelijä olen. Mutta tunnen psykologiaa ja siltä pohjalta vastasin. Ihan faktoja vaan. Niistä ei kannata hermostua.
Ookoo. Tulkitsin sut muuksi keskustelijaksi. Mutta siis ei muuta pointtia...tuolla kuvaamallasi asenteella varustettu ihminen onkin sopiva kumppani pettäjälle.
No, olet sikäli oikeassa että realistisella asenteella varustettu ihminen joka tunnistaa tunteensa, ymmärtää niitä ja osaa käsitellä mieltään, on kyllä sopiva kumppani kenelle tahansa :)
Meistä useimmat kun joutuvat elämässään montakin kertaa monimutkaisiin tilanteisiin, joihin liittyy usein ristiriitaisia ja vaikeita tunteita.
Huomaan kyllä, että tämä asia on sinulle henkilökohtaisesti kipeä. Tiesitkö, että tuo voimakas reagointisi voi kertoa juuri käsittelemättä jääneistä tunteista? Ehkäpä olet liian aikaisessa vaiheessa vaatinut itseltäsi sellaista, johon et silloin vielä ole pystynyt?
ap
Sori, olen nyt immuuni tuolle yrityksellesi manipuloida minua väittämällä, että mielipiteeni johtuu traumoistani ja kipupusteistäni. Mikä on sinun syysi puolustella vihan kohdistamista väärään henkilöön? Aiemmat perusteet ei kelpaa, koska ilmiön ymmärretyävyys ja hyväksyttävyys ovat eri asioita.
En minä yritä manipuloida sinua, keskustelen vaan, kuten sinäkin. Aihe on tärkeä ja koskettaa monia. Sinä kuitenkin reagoit niin tunteella, että siihen kiinnittää huomiota.
Lisäksi on täysin posketon väite, ettei petetyksi tullut puoliso saisi tuntea negatiivisia tunteita tuon tilanteen aiheuttaneisiin ihmisiin. Sellaisen hölynpölyn väittäminen on jo niin epä-älyllistäkin, ettei se oikeastaan selity muulla kuin järjellisen ajattelun sumentavalla tunteella. En silti suakaan siitä sen kummemmin moiti: sulle on sattunut jotain, minkä takia reagoit noin. Se on ihan päivänselvä asia.
Höpsis. Mä tunnen pari naista joita on petetty...toinen erosi ja toinen ei. Kumpikaan ei tarvinnut selviytyäkseen tuollaisia keinoja. Mutta molemmat olivat toki naisia joilla on kyky katsoa elämää ja ihmisiä silmiin ilman valheita. Mulle se on ominaisuus jota ihmisessä arvostan. Samasta syystä en voisi sietää silmissäni sun miehesi kaltaista kaksinaamaista haukkujaa. Mutta vakka on ilmeisesti kantensa valinnut.