Lue keskustelun säännöt.
Minkä arvelet olevan syynä siihen, että nykynuoret haluavat aikaisempia sukupolvia vähemmän lapsia?
Ensinnäkin, ei ole syntyvyys pelkästään laskussa, vaan laskussa on myös se, kuinka paljon lapsia nuoret haluavat ylipäätään. Nykynuoret haluavat selvästi vähemmän lapsia kuin aikaisemmat sukupolvet. Eli suunniteltu lapsilukukin on pienempi kuin aikaisemmilla sukupolvilla. Lisäksi vapaaehtoinen lapsettomuus kasvattaa suosiotaan.
Kerro ihan rehellisesti, minkä tai mitkä arvelet olevan syynä siihen, että nykynuorilla on vähemmän halua hankkia lapsia. Suomessa harjoitettu politiikka? Yhteiskunnan asenteet? Kielteinen ja raskas kuva perhe-elämästä? Raha- ja työllisyystilanne? Kulttuurin ja ajattelutavan muutos? Halu tehdä elämässään muuta? Huoli ilmastosta, luonnonvarojen riittävyydestä ja ylikansoituksesta? Ympäristömyrkyt, ovatko vieneet ihmisiltä lisääntymisvietin?
On tullut nähtyä vaikka minkälaisia väitteitä, kun on netissä keskusteluja lukenut. Muun muassa juuri kaikkia noita, mitä tuossa äsken mainitsin. Kerro sinä oma näkemyksesi, minkä arvelet olevan tähän syynä.
Kommentit (2387)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raha. Lapset vie rahaa.
Vaatimukset. Yhteiskunta odottaa täydellisyyttä.Kun 80-luvulla oli tavallista, että lapsia tehtiin kun ne kuului asiaan. Vanhemmat dokasi ja tupakoi sisällä. Koti saattoi olla vaikka rintamamiestalo jossa lapset asui yläkerrassa. Mitään turvaportteja ei tunnettu. Eikä monimutkaisia turvalaitteita autoon, vauva matkusti äidin sylissä ja isompana takapenkillä ilman turvavyötä. Harrastuksena oli koulun järjestämä jumppakerho tytöillä ja palloilukerho pojilla. Ehkä seurakunnan tyttö- ja poikakerhot tai jopa partio. Vaatteet saatiin serkuilta, eikä ollut teccejä ja töccejä.
Nyt turvavarusteisiin ja oikeanlaisiin tavaroihin ja oikeanlaiseen pukeutumiseen saa upottaa pitkän pennin, muuten tulee paheksuntaa. Täälläkin oli ihan äsken etusivulla Julianna Kovasta paheksuva ketju, kun oli päästänyt lapset olemaan leikkipuistossa - ilman kenkiä.
Onneksi hankin lapset jo 15 sitten, tähän aikaan en haluaisi tehdä yhtään ainoaa lasta kun meno on koko ajan sairaampaa ja kyttäävämpää.
Nuo vaatimukset ovat ihan ihmisten omien päiden sisällä. Nykyaikahan korostaa armollisuutta ja sitä, ettei tarvitse suorittaa ja olla täydellinen. Jostain syystä vaan me ihmiset vaadimme itseltämme paljon - niin vanhempanakin kuin muutenkin. Myös minä itse siis, mutta ei mikään yhteiskunta oikeasti ole mitään vaatimassa.
No ei kyl ole. Dokaa kotona - tulee lasu.
Rikossyyte tulee, jos ei hanki turvaistuinta autoon vaan kuljettaa lasta sylissä ja niin edelleen.
Nojoo, laista tulee tietty minimi, mutta aika pientä se lopulta on. Turvaistuin nyt ei kauhean hankala asia ole, ja kyllä meillä satunnaisesti alkoholiakin otetaan vaikka lapset kotona ovat (joku on kyllä selvinpäin, jos lapset paikalla).
Mutta nuo vaateasiat, harrastukset.... jne. Ihan pärjää edelleen serkuilta kierrätetyllä aika pitkälle ja harrastus voi olla se koulun kerho tai joku partio tai muu ihan perusjuttu, mitä itsekin kasarilla harrastin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raha. Lapset vie rahaa.
Vaatimukset. Yhteiskunta odottaa täydellisyyttä.Kun 80-luvulla oli tavallista, että lapsia tehtiin kun ne kuului asiaan. Vanhemmat dokasi ja tupakoi sisällä. Koti saattoi olla vaikka rintamamiestalo jossa lapset asui yläkerrassa. Mitään turvaportteja ei tunnettu. Eikä monimutkaisia turvalaitteita autoon, vauva matkusti äidin sylissä ja isompana takapenkillä ilman turvavyötä. Harrastuksena oli koulun järjestämä jumppakerho tytöillä ja palloilukerho pojilla. Ehkä seurakunnan tyttö- ja poikakerhot tai jopa partio. Vaatteet saatiin serkuilta, eikä ollut teccejä ja töccejä.
Nyt turvavarusteisiin ja oikeanlaisiin tavaroihin ja oikeanlaiseen pukeutumiseen saa upottaa pitkän pennin, muuten tulee paheksuntaa. Täälläkin oli ihan äsken etusivulla Julianna Kovasta paheksuva ketju, kun oli päästänyt lapset olemaan leikkipuistossa - ilman kenkiä.
Onneksi hankin lapset jo 15 sitten, tähän aikaan en haluaisi tehdä yhtään ainoaa lasta kun meno on koko ajan sairaampaa ja kyttäävämpää.
Vauva saatetaan pistää muskariin siitä sirkuskouluun ja 3 vanhana laskettelemaan. Pienestä pitäen tyrkytetään viihdettä. Miten käy teini-iässä?
Musiikkileikkikoulu on ollut ihan tavallinen juttu vuosikymmeniä, eikä siitä ole mitään vahinkoa vauvoille ja lapsille. Ja on sitä hyvä olla harrastuksia, niin näkee muitakin ihmisiä kuin omaa perhettä
Ovesta kun menee ulos niin näkee muita ihmisiä. Itse olin ehkä 5-vuotias kun aloin liikkumaan naapurustossa naapuruston muiden lasten kanssa viikon jokaisena päivänä. Satoi tai paistoi niin leikittiin metsässä, pellolla, pulkkailtiin, pelailtiin pesäpalloa, hippaa, pukkitappelua, jalkapalloa, sählyä - kokoajan riitti tekemistä! Vanhemmat eivät juuri toimintaa ohjanneet vaan me lapset päätettiin ihan itse mitä tehtiin, vanhemmat toki ostivat jalkapallon, pulkan, räpylän ja sählymailan.
Mielenterveys ongelmat ovat lisääntyneet lama-ajan lapsilla. Ihan tutkimuksienkin mukaan. Kai se on ihan hyväkin, ettei hankita lapsia, jos tulee pitkiä masennuskausia, jolloin ei pysty käymään töissä yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raha. Lapset vie rahaa.
Vaatimukset. Yhteiskunta odottaa täydellisyyttä.Kun 80-luvulla oli tavallista, että lapsia tehtiin kun ne kuului asiaan. Vanhemmat dokasi ja tupakoi sisällä. Koti saattoi olla vaikka rintamamiestalo jossa lapset asui yläkerrassa. Mitään turvaportteja ei tunnettu. Eikä monimutkaisia turvalaitteita autoon, vauva matkusti äidin sylissä ja isompana takapenkillä ilman turvavyötä. Harrastuksena oli koulun järjestämä jumppakerho tytöillä ja palloilukerho pojilla. Ehkä seurakunnan tyttö- ja poikakerhot tai jopa partio. Vaatteet saatiin serkuilta, eikä ollut teccejä ja töccejä.
Nyt turvavarusteisiin ja oikeanlaisiin tavaroihin ja oikeanlaiseen pukeutumiseen saa upottaa pitkän pennin, muuten tulee paheksuntaa. Täälläkin oli ihan äsken etusivulla Julianna Kovasta paheksuva ketju, kun oli päästänyt lapset olemaan leikkipuistossa - ilman kenkiä.
Onneksi hankin lapset jo 15 sitten, tähän aikaan en haluaisi tehdä yhtään ainoaa lasta kun meno on koko ajan sairaampaa ja kyttäävämpää.
Kilpavarusteluun on aivan turha lähteä mukaan. Kaiken saa nykypäivänä myös käytettynä ja paljon helpommin kuin vaikka 90-luvulla. Kaikkia vempaimia ei ole pakko ostaa, vaikka kavereilla oliskin kaikkea jännää
Sitten se trans-porkkana tilittää asiasta terapiassa 24-vuotiaana.
tehdään miehen kanssa onlyfans sisältöä 10 tuntia päivässä ja loppuaika biletetään ei tähän elämäntyyliin sovi mikään vauva
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tee testi: nuku yösi pienissä pätkissä ja alle puolella normaalista yöunista (yhteensä tuntimäärällisesti) normaaleihin yöuniin nähden. Pyöritä pyykkikonetta joka pävä. Ripusta pyykit, viikkaa pyykit. Tiskaa, tee ruokaa. Käy kaupassa. Nouki jonkun uuvatin kalsarit lattialta, kerta toisensa jälkeen (ettei sitäkään vähää olisi voinut tehdä). Hymyile, koska muutoin kotona oleva mies alkaa murjottaa. Anna pesää, vaikka itseä v!tuttaisi. Älä vain unta näe, että saisit hetkeäkään omaa aikaa. Se on heippa entisille harrastuksille. Ei ole enää. Sen sijaan sinuun kohdistuu vaikka mitä odotuksia ja kaikenlisäksi joka puolelta tulee "hyvää tarkoittavia" neuvojia, anoppi etunenässä.
Jaa.... Miksi yleensä koetat nukkua normaalisti yöt, kun sinulla on vauva?
Sinun pitää nukkua silloin kun vauvakin nukkuu, mieluiten yhtä aikaa.
Ei ihminen jaksa, jos valvot yöt, kun vauva haluaa seuraa/ruokaa/möllöttää tms
Ja kannattaa ensin asua vähän aikaa kumppanin kanssa, enne kuin tekee tenavaa...
Anopille voi sanoa takaisinkin miehen kautta tai suoraan - jos on tarve.
Pystytkö sinä nukahtamaan noin vain just sillä sekunnilla, jos joku käskee nukahtamaan? Minulla ei onnistu. En myöskään halua nukahtaa jos tiedän, että herätys tulee heti, kun pääsen syvään uneen. Tuota kun tekee pari kuukautta, niin on hermoraunio.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raha. Lapset vie rahaa.
Vaatimukset. Yhteiskunta odottaa täydellisyyttä.Kun 80-luvulla oli tavallista, että lapsia tehtiin kun ne kuului asiaan. Vanhemmat dokasi ja tupakoi sisällä. Koti saattoi olla vaikka rintamamiestalo jossa lapset asui yläkerrassa. Mitään turvaportteja ei tunnettu. Eikä monimutkaisia turvalaitteita autoon, vauva matkusti äidin sylissä ja isompana takapenkillä ilman turvavyötä. Harrastuksena oli koulun järjestämä jumppakerho tytöillä ja palloilukerho pojilla. Ehkä seurakunnan tyttö- ja poikakerhot tai jopa partio. Vaatteet saatiin serkuilta, eikä ollut teccejä ja töccejä.
Nyt turvavarusteisiin ja oikeanlaisiin tavaroihin ja oikeanlaiseen pukeutumiseen saa upottaa pitkän pennin, muuten tulee paheksuntaa. Täälläkin oli ihan äsken etusivulla Julianna Kovasta paheksuva ketju, kun oli päästänyt lapset olemaan leikkipuistossa - ilman kenkiä.
Onneksi hankin lapset jo 15 sitten, tähän aikaan en haluaisi tehdä yhtään ainoaa lasta kun meno on koko ajan sairaampaa ja kyttäävämpää.
Kilpavarusteluun on aivan turha lähteä mukaan. Kaiken saa nykypäivänä myös käytettynä ja paljon helpommin kuin vaikka 90-luvulla. Kaikkia vempaimia ei ole pakko ostaa, vaikka kavereilla oliskin kaikkea jännää
Sitten se trans-porkkana tilittää asiasta terapiassa 24-vuotiaana.
Juu varmasti päätyy terapiaan jos vanhemmat ostaa taaperolleen sukset käytettynä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
50-luvun lopussa syntynyt tuli maailmaan, jossa oli kakkosella alkava miljardiluku väestöä. Nyt luku alkaa kahdeksikolla. Kulutus eli planeetan riisto on jo täysin käsittämättömällä tasolla, ja mitä enemmän tieto asiasta on lisääntynyt, ongelma on vain kasvanut. Ihmiskunta on suuri ongelma tälle ainutlaatuiselle pallolle.
Eihän nykynuoriso tunnu tietävän sukupuoltaankaan, mites siinä lisäännyttäisi ja kenen tai minkä kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aluksi vähän omaa taustaa: itselläni on 4 biologista lasta ja kaksi lapsipuolta, miehen edellisestä suhteesta. Viisi näistä asuu meillä, miehen vanhin on jo täysi-ikäinen. Yhdessä ollaan oltu 10 vuotta. Eli kuusi lasta täällä pyörii, iältään 18-4-vuotiaita. Yhteisiä meillä on siis kolme ja minulla edellisestä suhteesta yksi. Minulla on moniakin syitä, miksi tämä ei todellakaan ole kaikkien juttu. Ensinnäkin nykypäivän "vaatimukset" ja esim. some. Ihmiset laittavat vauvasta kauniita kuvia uusissa hienoissa vaatteissa tahrattomalla ja siistillä taustalla ja vaikka olisit fiksu, silti päähän voi jäädä sellainen olo, että tämmöistä sen pitäisi olla. Lapsien hankkiminen myöhemmällä iällä voi omalta osaltaan olla fiksuutta ja vaikka taloudellisesti paremman aseman hankkimista ennen kuin lapsi syntyy, omalta osaltaan sitä, että ajatellaan lapsen "lopettavan elämän", sitomalla kotiin. Myös itselle eläminen pidempään vanhempien luota muuttamisen jälkeen nostaa kynnystä hankkia lapsia. Itse olin ehtinyt asumaan kaksi vuotta omassa kodissa ennen ensimmäisen lapsen syntymää, siihen se lapsi solahti suht helposti osaksi arkea. On varmasti täysin eri asia hankkia lapsia, kun on elänyt aikuistaloudessa esim. 20 vuotta, ja siksi uskon myös monen perheen lapsilukumäärän jäävän pieneksi, lapsen tulo on kulttuurishokki ja toki biologiakin rajaa lapsenteon tiettyyn ikään naisille. Yhden lapsen kanssa on myös helpompaa lähteä vielä kaikkialle, monen kanssa se on jo hankalampaa.Kaikki tehkää juttuanne, onneksi nykyään ei ole pakko hankkia lapsia, mutta älkää pliis myös nyrpistelkö neniänne tämmöisille ryhmärämille kuin meidän perhe, tässäkin perheessä voi kasvaa sinunkin eläkeiän lääkärit/poliisit/kaupan kassat/pankkitädit jne. Elämä jatkuu joka tapauksessa ja joku niitä lapsia synnyttää tähän maailmaan aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raha. Lapset vie rahaa.
Vaatimukset. Yhteiskunta odottaa täydellisyyttä.Kun 80-luvulla oli tavallista, että lapsia tehtiin kun ne kuului asiaan. Vanhemmat dokasi ja tupakoi sisällä. Koti saattoi olla vaikka rintamamiestalo jossa lapset asui yläkerrassa. Mitään turvaportteja ei tunnettu. Eikä monimutkaisia turvalaitteita autoon, vauva matkusti äidin sylissä ja isompana takapenkillä ilman turvavyötä. Harrastuksena oli koulun järjestämä jumppakerho tytöillä ja palloilukerho pojilla. Ehkä seurakunnan tyttö- ja poikakerhot tai jopa partio. Vaatteet saatiin serkuilta, eikä ollut teccejä ja töccejä.
Nyt turvavarusteisiin ja oikeanlaisiin tavaroihin ja oikeanlaiseen pukeutumiseen saa upottaa pitkän pennin, muuten tulee paheksuntaa. Täälläkin oli ihan äsken etusivulla Julianna Kovasta paheksuva ketju, kun oli päästänyt lapset olemaan leikkipuistossa - ilman kenkiä.
Onneksi hankin lapset jo 15 sitten, tähän aikaan en haluaisi tehdä yhtään ainoaa lasta kun meno on koko ajan sairaampaa ja kyttäävämpää.
Kilpavarusteluun on aivan turha lähteä mukaan. Kaiken saa nykypäivänä myös käytettynä ja paljon helpommin kuin vaikka 90-luvulla. Kaikkia vempaimia ei ole pakko ostaa, vaikka kavereilla oliskin kaikkea jännää
Sitten se trans-porkkana tilittää asiasta terapiassa 24-vuotiaana.
Terapiassa valitetaan yleensä vanhempien tunnekylmyydestä, koulukiusaamisesta ja turvattomuuden tunteesta lapsuudessa, ei siitä, ettei ollut tiettynä vuonna jotain sen vuoden trendivaatetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 32-vuotias, vasta nyt lastentekoiässä. Ensin piti kouluttautua ja työllistyä, että sai edes jonkinlaiset säästöt pahan päivän varalle
Tämä on ongelma. Vaikka naiset valmistuvat miehiä nuorempina (armeijan viemät vuodet), niin "lapsentekovuosia" on silti paljon vähemmän, kun mies pystyy lapsentekoon huomattavasti naista vanhemmalla iällä keskimäärin.
Armeijan viemät vuodet :D Palvelus kestää lyhimmillään alle puoli vuotta ja on pisimmilläänkin vuoden mittainen. Lisäkoulutukset siihen päälle ja armeijauralle lähtö ovat oma valinta. Pariskunnat eivät myöskään suurimmassa osassa tapauksista ole samana vuonna syntyneitä, joten mies on aivan hyvin valmistua vuosia ennen naista ja toisaalta monet kouluttautuvat uudelleen tai lähtevät opiskelemaan vasta reilusti yli kolmekymppisenä.
Noin 0,5 % miehistä tulee isäksi ensimmäistä kertaa yli 40-vuotiaana. Lastenteko myöhemmällä iällä on miehilläkin varsin epätodennäköistä, varsinkin nykyiset elintavat ja rajusti laskeneet siittiöluvut huomioon ottaen. Kaikki miehet eivät ymmärrä, että jos lapsia ei ole tehtynä 40 mennessä, niitä välttämättä tule tehtyä koskaan.
Arneija ei kestä puoli vuotta vaan reilu 5 kk. Kun menet heinäkuun alussa niin ohi on ennen joulua ja siinä välissä lähes kaikki viikonloput kotona monesti alkaen jo torstaina. Ja paljon harjoitellaan virtuaalisesti.
Ja yhdenkään miehen ei ole pakko käydä armeijaa ja nykyään 31 prosenttia ei käykään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 32-vuotias, vasta nyt lastentekoiässä. Ensin piti kouluttautua ja työllistyä, että sai edes jonkinlaiset säästöt pahan päivän varalle
Tämä on ongelma. Vaikka naiset valmistuvat miehiä nuorempina (armeijan viemät vuodet), niin "lapsentekovuosia" on silti paljon vähemmän, kun mies pystyy lapsentekoon huomattavasti naista vanhemmalla iällä keskimäärin.
Armeijan viemät vuodet :D Palvelus kestää lyhimmillään alle puoli vuotta ja on pisimmilläänkin vuoden mittainen. Lisäkoulutukset siihen päälle ja armeijauralle lähtö ovat oma valinta. Pariskunnat eivät myöskään suurimmassa osassa tapauksista ole samana vuonna syntyneitä, joten mies on aivan hyvin valmistua vuosia ennen naista ja toisaalta monet kouluttautuvat uudelleen tai lähtevät opiskelemaan vasta reilusti yli kolmekymppisenä.
Noin 0,5 % miehistä tulee isäksi ensimmäistä kertaa yli 40-vuotiaana. Lastenteko myöhemmällä iällä on miehilläkin varsin epätodennäköistä, varsinkin nykyiset elintavat ja rajusti laskeneet siittiöluvut huomioon ottaen. Kaikki miehet eivät ymmärrä, että jos lapsia ei ole tehtynä 40 mennessä, niitä välttämättä tule tehtyä koskaan.
Arneija ei kestä puoli vuotta vaan reilu 5 kk. Kun menet heinäkuun alussa niin ohi on ennen joulua ja siinä välissä lähes kaikki viikonloput kotona monesti alkaen jo torstaina. Ja paljon harjoitellaan virtuaalisesti.
Ja yhdenkään miehen ei ole pakko käydä armeijaa ja nykyään 31 prosenttia ei käykään.
Reilu viisi kuukautta on "alle puoli vuotta", kuten kommentissani luki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko haaste varmasti epävarma tulevaisuus? vai sittenkin liian turvallinen menneisyys?
Viimeiset 70-vuotta täällä länsimaissa on eletty ihmiskunnan historian vaurainta, vakainta, turvallisinta ja vapainta aikaa. Yltäkylläisyyden, tasa-arvon, rauhan aikaa, demokratian, sananvapauden, vapaan kaupan aikaa. Teknisen kehityksen ja uskomattoman kehittyneen lääketieteen aikaa.
Viimeiset 4000 vuotta sotatila oli Euroopassa normaali olotila ja rauha aina lyhyt välivaihe. Viimeiset 70 vuotta Eurooppa (ja koko kehittynyt maailma) on elänyt pääosin rauhassa. Ihmisiä kuolee enemmän ylipainoon kuin aliravitsemukseen.
Kaikki tämä on kasvattanut meistä pelokkaita, säikkyjä ja turvallisuushakuisia, meillä on paljon menetettävää ja siksi paljon pelättävää. Keskiluokan elämä ei voi enää mennä kuin huonompaan suuntaan, ja sitä me pelolla odotetaan.
Voiko lapsia suunnitella, hankkia, tai saada tähän maailman tilanteeseen? Ehdottomasti kyllä!
Koskaan ei lasten tuleva lapsuus ole näyttänyt niin hyvältä kuin tämän päivän taaperon. Ei koskaan. Huolimatta ilmastonmuutoksesta, tai Ukrainan sodasta. Tai tulevasta lamasta. Tai lapsilisän koosta, tai mistä tahansa.
Miltä kuulostaa vaikka 1800-luku? Koleraa, isorokkoa, valtavia nälänhätiä, suursotia, olematonta lääketiedettä, noitavainoja, elinajanodote 50 vuotta, hampaiden tippuminen noin 25 ikävuoden kohdalla...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluttomuus luopua kaikesta siitä, minkä eteen on tehnyt töitä ja rakentanut elämänsä. Haastavan alan opiskelu, unelmaduunin saaminen ja haastava päivittäinen työ. Urheiluharrastus, joka tuottaa valtavasti iloa ja tuhannet tunnit, jota on treenattu sen eteen. Ihmissuhteet ja ihanat ystävät. Varallisuus joka mahdollistaa matkat jne....
Rehellisesti mua pelottaa, antaako lapsi oikeasti niin paljon että se menee kaiken muun edelle. Epäilen kovasti.
Miettiny aika samaa eli elämä kun on hyvää näin sinkkuna ja lapsettomana niin miksi etsisin naisen ja tekisin vielä lapsiakin.
Naisen jos hommaan niin seksiä saisin useammin mutta mitä muuta? Minulla on ystäviä jo ennestään.
Miksi tekisin lapsia kun ne rajoittaa elämää ja tuo vain negatiivisia asioita elämään, mitä iloa ne lapset tuo elämään?
sinuna en miettisi lapsia. selkeästi vielä hukassa toisen kunnioitus. ajattelut muita vain oman tarpeen tyydytyksenä.
Vierailija kirjoitti:
Haluttomuus luopua kaikesta siitä, minkä eteen on tehnyt töitä ja rakentanut elämänsä. Haastavan alan opiskelu, unelmaduunin saaminen ja haastava päivittäinen työ. Urheiluharrastus, joka tuottaa valtavasti iloa ja tuhannet tunnit, jota on treenattu sen eteen. Ihmissuhteet ja ihanat ystävät. Varallisuus joka mahdollistaa matkat jne....
Rehellisesti mua pelottaa, antaako lapsi oikeasti niin paljon että se menee kaiken muun edelle. Epäilen kovasti.
haluttomuus luopua kaikesta jotta saisi lapsen?
elämänarvo kysymys
Vierailija kirjoitti:
Nuorempana siivoot kakaroitten paskat, vanhempana äijäsi paskat. Siihen haukut ja seksivonkaus päälle. Naiset, olkaa ennemmin sinkkuja.
Sivustakatsonut
ne kakarat on samaa verta ja lihaa kuin sinäkin. tavallaan siivoat omaa paskaa. lisäksi jos et halua tehdä sitä olet varmasti sinkku ja neitsyt sillä et halua jakaa mitään miehen kanssa ei edes kehon eritteitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jossain oli hyvä pointti, kun oli kysytty naisilta, että tekisittekö enemmän lapsia, jos saisitte olla perheen isejä eikä äitejä. Erittäin monet naiset vastasivat, että ehdottomasti. Eli epätasa-arvoisuus ainakin on yksi monista vaikuttajista.
Perheellinen nainen on työelämässä ja kotielämässä ihan eri kastissa kuin perheellinen mies. Jos tekee vain yhden, niin on helpompaa valita ura ja perhe. Jos tekee monta lasta, niin on sitten vuosikymmenen tai pari ikuisesti leimattu lasten kanssa saikuttajaksi. Isejä tämä leima ei tietenkään paina samalla tavalla. Isityöntekijä on sankari, äitityöntekijä on riippa. Päiväkodeista, kouluista ja harrastuksista soitellaan melkein poikkeuksetta äidin numeroon, jos jotain tulee. Äiti hälytetäään kesken työpäivän hakemaan kuumeista lasta päiväkodista. Äitille laitetaan koulun arviointikeskusteluviestit. Oman lapseni koulusta Wilma-tunnukset tehtiin oletuksena vain äideille, koko alakoulun aikana mieheni ei saanut omia tunnareita, vaan hän käytti minun tunnuksia. Vanhempainyhdistykset ahdistelee nimenomaan äitejä riveihinsä. Hammaslääkärit ja fyssarit tavoittelee aikataulumuutoksissa äitiä. Muistutusviestit varatuista ajoista laitetaan oletuksena äidin numeroon. Sitten kun työpäivä on ohi ja lapset kuskattu ja hoidettu (jonka tutkimusten mukaan melkein aina tekee äiti), niin on kotitöiden aika. Arvatkaa kuka nekin yleensä suomalaisissa kodeissa tekee?
Noi kyselyyn vastaajat ei tajua miesten elämästä kuuta eikä maata. Mitäs jos kysyttäisiin että tekisitkö lapsia jos olet mies, ja erossa menetät lapsesi 100% varmuudella plus maksat niistä itsesi vielä kipeäksi. Näköjään rouvat kuvittelee että toi on ihan piece of cake.
Ei voi rahassa mitata mitä maksaisin jotta saisin oman lapsen. antaisin jopa oman elämäni hänestä.
-mies 34v
Vierailija kirjoitti:
Raha on syy. Ei ole vakituisia työpaikkoja.
Lasten hoidosta ei tule myös mitään, jos molemmat on vuorotyössä. Nykylapset menevät ala-asteella sanomaan koulukuraattorille, jos molemmat vanhemmat on illan töissä ja siitä tehdään lasu.
Työikäisiä kohdellaan niin huonosti, että moni on päättänyt, että ei hoida omia eläkkeellä olevia vanhempia. Ja lehdessä oli, että 10 vuoden sisällä ei tule riittämään apua ja hoitoa kaikille eläkeläisille, heitä on miljoona kuusisataa tuhatta.
Suomi tulee olemaan kusessa.
Raha on tekosyy. Kyllä muut tekee lapsia oli rahaa tai ei. Lapsi on onnellinen jos vanhemmat antaa onnellisen lapsuuden.
Tän päivän 30v haluaa omalle lapselle kultalusikan suuhun koska itsellään ei sitä ollut.
Muistatteko emot ja gootit? he ovat nyt lapsen teko iässä. "Elämä on niin synkkää nyyh"
No ei kyl ole. Dokaa kotona - tulee lasu.
Rikossyyte tulee, jos ei hanki turvaistuinta autoon vaan kuljettaa lasta sylissä ja niin edelleen.