Yli sata naista avautui karmeista synnytyskokemuksista

Tätä ketjua ei pitäisi lukea raskaana ollessaan.

Vit*ttaa että täällä lynkataan sadan alapeukun voimin heti, jos jollain on jotain positiivistakin sanottavaa synnytyksestä/alatiesynnytyksestä/kätilöistä.

Eikö keskusteluun kuulu siis ollenkaan muut näkökulmat ja kokemukset, kuin ne kampanjaa puoltavat?

Tämä ketju ei pahentanut synnytyspelkoani. Päin vastoin menen synnyttämään ehkä hieman sisuuntuneena tästä. On harmi että moni kokee kohtelun vastaavaan rikoksia. En vain jaksa uskoa että en itse saisi suutani auki, jos jokin asia/ihminen tuntuu pahalta.

Käyttäjä28275 kirjoitti:

Tätä ketjua ei pitäisi lukea raskaana ollessaan.

Vit*ttaa että täällä lynkataan sadan alapeukun voimin heti, jos jollain on jotain positiivistakin sanottavaa synnytyksestä/alatiesynnytyksestä/kätilöistä.

Eikö keskusteluun kuulu siis ollenkaan muut näkökulmat ja kokemukset, kuin ne kampanjaa puoltavat?

Tämä ketju ei pahentanut synnytyspelkoani. Päin vastoin menen synnyttämään ehkä hieman sisuuntuneena tästä. On harmi että moni kokee kohtelun vastaavaan rikoksia. En vain jaksa uskoa että en itse saisi suutani auki, jos jokin asia/ihminen tuntuu pahalta.

Oikea asenne! Minä voin kertoa, että ei ihmisen perusluonne synnyttäessäkään muutu. Asiat voivat mennä hyvin tai sitten h-vetin huonosti, mutta omana itsenään ja melko lailla järjissään siinä on silti koko ajan. Jos on kyennyt aiemmin reippaasti puhumaan ventovieraille, onnistuu se kätilöidenkin kanssa asiointi - ainakin omalta puolelta. Toivon, että joku olisi kertonut tämän minulle ennen esikoiseni syntymää.

T. Kolmen äiti.

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä28275 kirjoitti:

Tätä ketjua ei pitäisi lukea raskaana ollessaan.

Vit*ttaa että täällä lynkataan sadan alapeukun voimin heti, jos jollain on jotain positiivistakin sanottavaa synnytyksestä/alatiesynnytyksestä/kätilöistä.

Eikö keskusteluun kuulu siis ollenkaan muut näkökulmat ja kokemukset, kuin ne kampanjaa puoltavat?

Tämä ketju ei pahentanut synnytyspelkoani. Päin vastoin menen synnyttämään ehkä hieman sisuuntuneena tästä. On harmi että moni kokee kohtelun vastaavaan rikoksia. En vain jaksa uskoa että en itse saisi suutani auki, jos jokin asia/ihminen tuntuu pahalta.

Oikea asenne! Minä voin kertoa, että ei ihmisen perusluonne synnyttäessäkään muutu. Asiat voivat mennä hyvin tai sitten h-vetin huonosti, mutta omana itsenään ja melko lailla järjissään siinä on silti koko ajan. Jos on kyennyt aiemmin reippaasti puhumaan ventovieraille, onnistuu se kätilöidenkin kanssa asiointi - ainakin omalta puolelta. Toivon, että joku olisi kertonut tämän minulle ennen esikoiseni syntymää.

T. Kolmen äiti.

Yritä nyt "reippaasti" ja "järjissäsi" keskustella siinä karmeassa tilassa kun luulet todella kuolevasi ja sitten kohta pelkäät sitä ettet kuolekaan vaan joudut kestämään sitä hirveää kidutusta.

Se on kamalaa. Ehkä jollain käy onni ja kykenee olemaan järjissään, mutta moni on siinä tilanteessa todella heikossa asemassa ja täysin puolustuskyvytön. Itse jos vielä joskus synnytän, otan erittäin jämäkän ystäväni mukaan joka osaa sitten seurata sivusta kohteluani ja tarvittaessa vaatia muutoksia. Siinä tilanteessa todella on hyvin vaikeassa tilanteessa, jonkun toisen on hyvä pitää siinä synnyttäjän puolia koska synnyttäjä itse keskittyy vaan sen karmean kivun ja sietämättömän olon kestämiseen.

Ihan hirveää miten jotkut kätilöt käyttää hyödyksi synnyttäjän todella heikkoa asemaa.

Vierailija kirjoitti:

Itse kolme lasta alateitse synnyttäneenä voin sanoa, että aina on ollut hyvät kätilöt ja lääkärit. Keskimmäisen synnytys vauvan tilan vuoksi astetta dramaattisempi ja imukupilla avitettiin kun heti piti saada ulos ja kuulemma nopeampi kuin kiiresektio. Kahdessa kolmesta synnytyksestä on ollut opiskelija kätilön mukana, koin tämän ehdottomasti vain hyväksi. Kätilöllä ei ole mahdollisuutta normaalissa säännöllisessä synnytyksessä olla paikalla koko ajan, opiskelija voi olla enemmän.

Siitä jäi kammo, mutta pelkopolin ihanan kätilön kanssa juteltua päädyin kolmannen kohdalla alatiesynnytykseen. Aivan ilman painostusta yms pelottelua olisin saanut suunnitellun sektion.

Seksielämään synnytyksillä ei ole ollut vaikutusta, tosin jopa enemmän nautinnollista nyt. Harhaluulo, että vaikuttaa negatiivisesti siihen suoraan normaali alatiesynnytys.

Itsellä ollut Suomen terveydenhuoltoon raskaus/synnytysasioissa täysi luotto ja kaikki synnytykseni koen upeina (toki kivuliaina) kokemuksina. Turha maalata piruja seinille etenkin jos kokemusta synnyttämisestä ei ole. Ja tietenkään aina ei kemiat kohtaa tai muutoin synnytys mene kuten oppikirjoissa. Ei minullakaan.

Suuresti arvostan kätilöitä ja synnytyslääkäreitä.

Kertonee aika paljon tässä ketjussa kommentoijista, että tämä viesti oli saanut rutkan joukon alapeukkuja. Joku kerto omista hyvistä kokemuksista puolueettomasti ja syyllistämättä ketään, ni asenne on nega.

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä28275 kirjoitti:

Tätä ketjua ei pitäisi lukea raskaana ollessaan.

Vit*ttaa että täällä lynkataan sadan alapeukun voimin heti, jos jollain on jotain positiivistakin sanottavaa synnytyksestä/alatiesynnytyksestä/kätilöistä.

Eikö keskusteluun kuulu siis ollenkaan muut näkökulmat ja kokemukset, kuin ne kampanjaa puoltavat?

Tämä ketju ei pahentanut synnytyspelkoani. Päin vastoin menen synnyttämään ehkä hieman sisuuntuneena tästä. On harmi että moni kokee kohtelun vastaavaan rikoksia. En vain jaksa uskoa että en itse saisi suutani auki, jos jokin asia/ihminen tuntuu pahalta.

Oikea asenne! Minä voin kertoa, että ei ihmisen perusluonne synnyttäessäkään muutu. Asiat voivat mennä hyvin tai sitten h-vetin huonosti, mutta omana itsenään ja melko lailla järjissään siinä on silti koko ajan. Jos on kyennyt aiemmin reippaasti puhumaan ventovieraille, onnistuu se kätilöidenkin kanssa asiointi - ainakin omalta puolelta. Toivon, että joku olisi kertonut tämän minulle ennen esikoiseni syntymää.

T. Kolmen äiti.

Kommunikointi vaatii kaksi osapuolta. Toisen pitää myös kuunnella mitä toinen sanoo.

Ja asiakas on terveydenhuollossa heikko, haavoittuvainen ja alisteisessa asemassa ihan lähtökohtaisesti. Silloin sen vahvan ja terveen ammattilaisen pitää olla ennen kaikkea inhimillinen, nöyrä ja empaattinen. Tajuta se valtansa, muttei väärinkäyttää sitä.

T. Kahden äiti, hoitovirheen uhri

Mistä ihmeestä se oikein johtuu, että terveydenhuollossa kaikki lukuisat erilaiset toimenpiteet pystytään suorittamaan lähes tai täysin kivuttomasti ja siedettävästi, asiakasta/potilasta kunnioittaen. Mutta kas kummaa kun synnytys onkin aivan oma lukunsa. Synnärillä ja synnyttäneiden osastolla ei yhtäkkiä ole tietoakaan mistään tuollaisesta.

Miksei leikkauksessa pidetä potilasta kivuissa ja sitten todetaan "se nyt vaan sattuu kun veitsellä vedetään auki". Synnyttäjällekin vaan sanotaan "se nyt vaan sattuu".

Ihan oikeasti

Vierailija kirjoitti:

"– Päätöksiä pitää välillä tehdä hyvin nopeasti. Hätäsektion kohdalla lapsen on oltava maailmassa kymmenessä minuutissa siitä hetkestä, kun päätös leikkauksesta on tehty. Ei silloin aina ole aikaa kuulla potilasta tai keskustella, sillä kaiken energian on kohdistuttava toimintaan."

Outo kommentti ylilääkäriltä. Tajuissaan olevan täysjärkisen ihmisen hoito perustuu aina yhteisymmärrykseen hänen kanssaan (pl. yleisvaaralliset tartuntataudit). Mitään toimenpidettä ei voi tehdä kysymättä lupaa potilaalta. Potilaalla on vapaus kieltäytyä toimenpiteestä, vaikka tämä johtaisi hänen kuolemaansa.

Äidillä ei ole oikeutta kieltäytyä vauvan puolesta.

Vierailija kirjoitti:

Mistä ihmeestä se oikein johtuu, että terveydenhuollossa kaikki lukuisat erilaiset toimenpiteet pystytään suorittamaan lähes tai täysin kivuttomasti ja siedettävästi, asiakasta/potilasta kunnioittaen. Mutta kas kummaa kun synnytys onkin aivan oma lukunsa. Synnärillä ja synnyttäneiden osastolla ei yhtäkkiä ole tietoakaan mistään tuollaisesta.

Miksei leikkauksessa pidetä potilasta kivuissa ja sitten todetaan "se nyt vaan sattuu kun veitsellä vedetään auki". Synnyttäjällekin vaan sanotaan "se nyt vaan sattuu".

Ihan oikeasti

Ei muuten pystytä. Itselläni murtui selkä tapaturmassa. Makasin Malmin sairaalan käytävällä märkänä kahdeksan tuntia, minkä jälkeen minut yritettiin lähettää sieltä kotiin jumppaohjeiden kanssa. Siis selkä murtunut.

Tappelin ja riitelin kovissa kivuissa ja lopulta minut siirrettiin yöllä Töölön sairaalaan jossa sain kuivat vaatteet ja minut lopulta röntgattiin.

Lääkäri sanoi että olisin halvaantunut vyötäröstä alaspäin jos olisin suostunut siihen että lähden Malmilta kuten käskettiin.

Että ei se aina putkeen muuallakaan mene.

Ei ihme kun synnytykset on niin suuressa laskussa. Olen itse kuullut muutaman niin kamalan ja ala-arvoisen synnytyskokemuksen etten kehtaa edes kirjoittaa tähän. Ihan hirveitä juttuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä ihmeestä se oikein johtuu, että terveydenhuollossa kaikki lukuisat erilaiset toimenpiteet pystytään suorittamaan lähes tai täysin kivuttomasti ja siedettävästi, asiakasta/potilasta kunnioittaen. Mutta kas kummaa kun synnytys onkin aivan oma lukunsa. Synnärillä ja synnyttäneiden osastolla ei yhtäkkiä ole tietoakaan mistään tuollaisesta.

Miksei leikkauksessa pidetä potilasta kivuissa ja sitten todetaan "se nyt vaan sattuu kun veitsellä vedetään auki". Synnyttäjällekin vaan sanotaan "se nyt vaan sattuu".

Ihan oikeasti

Ei muuten pystytä. Itselläni murtui selkä tapaturmassa. Makasin Malmin sairaalan käytävällä märkänä kahdeksan tuntia, minkä jälkeen minut yritettiin lähettää sieltä kotiin jumppaohjeiden kanssa. Siis selkä murtunut.

Tappelin ja riitelin kovissa kivuissa ja lopulta minut siirrettiin yöllä Töölön sairaalaan jossa sain kuivat vaatteet ja minut lopulta röntgattiin.

Lääkäri sanoi että olisin halvaantunut vyötäröstä alaspäin jos olisin suostunut siihen että lähden Malmilta kuten käskettiin.

Että ei se aina putkeen muuallakaan mene.

Kamalaa! Onneksi pidit puolesi. Laitoithan asiasta palautetta?

Kätilö on yks niistä ammateista, missä ei saa huonoa päivää olla. Tai ainakaan se ei missään tapauksessa saa näkyä asiakkaalle.

Synnytys on todella dramaattinen ja valtava hetki naisen elämässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen voin omasta puolestani sanoa, että en tule koskaan tekemään lapsia ennenkuin Suomessa sallitaan äidin saada suunniteltu sektio ilman mitään vääntämisiä ja tappeluja. Alatiesynnytykseen en ryhdy, arvostan itseäni ja seksuaaliterveyttäni sen verran että en lähde kusipäisten kätilöiden revittäväksi, leikattavaksi, ronkittavaksi ja itketettäväksi muutenkin herkässä tilassa. Jos Suomessa en saa sektiota, hankin sen ulkomailla rahalla.

Arvostakaa te muutkin itseänne älkääkä alistuko siitoslehmän rooliin, jossa teitä kohdellaan huonommin kuin mitään tuotantoeläintä lain mukaan sallitaan kohdeltavan.

Hups mikä lipsautus voimanaiselta? "älkää alistuko siitoslehmän rooliin"? Mikä v*tun siitoslehmä on nainen, joka haluaa lapsen ja saa lapsen? Vai ei siitoslehmä sen perusteella, että hänet olisi lehmän lailla siitetty vaan koska lehmät synnyttävät alateitse?!

Nyt jäitä hattuun! En ole arvostelemassa kenenkään tahtoa valita synnytystapansa tai kieltämässä sen mahdollisuutta. Sinä taas pidät alatiesynnyttäjiä *"siitoslehminä", jotka eivöt arvosta seksuaaliterveyttään?* Ja miljoona yläpeukkua sinulle?!

Ihan vinkkinä on mahdollista käydä yksityisessä synnytysvalmennuksessa, palkkata sata doulaa, jotka pitävät puoliasi ja synnyttää yksityisen lääkärin avustuksella ihan Suomessa... Ja suunnitellun sektionkin varmasti saat jos todella haluat. Toivotaan silloin ettei ala syntymään ennen rv 39 täyttyy.

Nyt sitten pitäisi vain löytää mies, jolle kelpaa tuollaisia "siitoslehmä"-kommentteja suoltavan harakan seksuaaliterve p*llu...

Sinä et selvästikään ole terve päästäsi kielenkäytöstäsi päätellen. Taidat olla kätilö, jonka ihon alle tämä keskustelu menee kovasti. Fakta on, että synnyttäviä äitejä kohdellaan usein kuin poikivaa karjaa Suomessa. Minä tiedän, että yksityislääkärin avulla on mahdollista synnyttää, MUTTA sektiota on vaikeaa saada ja alatiesynnytykseen painostetaan, monesti jo synnytyksen alettua ja sektiopäätöksen saatua. Tästäkin on esimerkkejä tässä ketjussa. Ulkomailla on helppoa saada suunniteltu sektio ilman tappelua ja tämän vaihtoehdon aion valita jos lapsia päätän hankkia. Rahastakaan se ei ole kiinni.

Ai niin, minun täysin seksuaaliterve vaginani kelpaa oikein hyvin aviomiehelleni - ihan monta kertaa viikossa ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen voin omasta puolestani sanoa, että en tule koskaan tekemään lapsia ennenkuin Suomessa sallitaan äidin saada suunniteltu sektio ilman mitään vääntämisiä ja tappeluja. Alatiesynnytykseen en ryhdy, arvostan itseäni ja seksuaaliterveyttäni sen verran että en lähde kusipäisten kätilöiden revittäväksi, leikattavaksi, ronkittavaksi ja itketettäväksi muutenkin herkässä tilassa. Jos Suomessa en saa sektiota, hankin sen ulkomailla rahalla.

Arvostakaa te muutkin itseänne älkääkä alistuko siitoslehmän rooliin, jossa teitä kohdellaan huonommin kuin mitään tuotantoeläintä lain mukaan sallitaan kohdeltavan.

Hups mikä lipsautus voimanaiselta? "älkää alistuko siitoslehmän rooliin"? Mikä v*tun siitoslehmä on nainen, joka haluaa lapsen ja saa lapsen? Vai ei siitoslehmä sen perusteella, että hänet olisi lehmän lailla siitetty vaan koska lehmät synnyttävät alateitse?!

Nyt jäitä hattuun! En ole arvostelemassa kenenkään tahtoa valita synnytystapansa tai kieltämässä sen mahdollisuutta. Sinä taas pidät alatiesynnyttäjiä *"siitoslehminä", jotka eivöt arvosta seksuaaliterveyttään?* Ja miljoona yläpeukkua sinulle?!

Ihan vinkkinä on mahdollista käydä yksityisessä synnytysvalmennuksessa, palkkata sata doulaa, jotka pitävät puoliasi ja synnyttää yksityisen lääkärin avustuksella ihan Suomessa... Ja suunnitellun sektionkin varmasti saat jos todella haluat. Toivotaan silloin ettei ala syntymään ennen rv 39 täyttyy.

Nyt sitten pitäisi vain löytää mies, jolle kelpaa tuollaisia "siitoslehmä"-kommentteja suoltavan harakan seksuaaliterve p*llu...

Minusta tuolla "siitoslehmä"-kommentilla ei tarkoitettu alateitse synnyttäviä vaan että naisten ei tulisi ylipäätänsä alentua toisen mielivallan alle vaan vaatia laadukasta hoitoa, oli sitten kyseessä sektio tai alatiesynnytys. Siksi itse peukutin kommenttia.

Yhtenä esimerkkinä tuo miten monikin on täällä kertonut että epparihaava on ommeltu ilman mitään puudutetta, itsestä tuo kuulostaa kyllä siltä että jos kyse olisi tuotantoeläin niin kyllä syytettäisiin eläinsuojelurikoksesta.

Kiitos. Olet oikeassa. Juuri tuota tarkoitin. En pidä siis alateitse synnyttäviä siitoslehminä, vaan kritisoin tosiaan sitä tapaa, miten synnyttäviä naisia kohdellaan kuin tuotantoeläiminä. Jokaisen pitää saada kunnioittavaa, hyvää hoitoa oli synnytystapa sitten mikä tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei ole montaa äitiä lähipiirissä koskaan ollutkaan  jotka olisivat synnyttäneet, mutta kaksi ystävää on synnyttänyt ja molemmilla on karut ja kamalat kokemukset. Eli karmeusprosentti tältä osin on 100%.

Mulla taas useampi äiti kaverina ja vain yhdellä on ollut vaikeampi synnytys. Eikä sekään niin karmea, että traumat olisi jäänyt. Tyytyväisyysprosentti täten lähes 100?

Enpä jaksanut luke koko ketjua lävitse, joten tämä kommentti voi mennä pahasti ohi.

Minusta tässä on kaksi asiaa: kommunikaatio ja luottamus. Synnytyksessä olisi äärimmäisen tärkeää, että synnyttäjän ja hoitohenkilökunnan välillä olisi hyvä yhteys ja ymmärrys ja jo lähtökohtaisesti ennen synnytystä synnyttäjällä olisi luottamus synnytyssairaalan henkilökuntaan ja ammattitaitoon

Ongelmana on Suomen systeemi, jossa raskausaika hoidetaan neuvoloissa ja synnyttämään mennään sairaalaan täysin tuntemattomien kätilöiden ja lääkärien hoivaan. Miten tätä voitaisiin parantaa? Vaihtoehtoja:

1. doula, joka olisi jotain neuvolan terveydenhoitaja/kätilön tapaista eli mukana jo raskausaikana ja myös synnytyksessä

2. koko äitiysneuvolatoiminta lakkautetaan ja raskausajanseuranta tapahtuu synnytyssairaalassa samojen kätilöiden voimin, jotka ovat läsnä myös synnytyksessä. Tämä kasvattaisi sairaaloiden synnytysosastojen henkilökuntaa, mutta neuvoloista taas häviäisi paikkoja. Matkat sairaaloihin voi olla pitkiä... eli ei ongelmatonta - ymmärrän.

Itse olin todella onnekas. Halusin aktiivisen synnytyksen mahdollisimman vähäisillä lääketieteellisillä puuttumisilla ja sain sellaiset. Ekalla kerralla kätilöksi sattui yksi Suomen johtavista aktiivisen synnytyksen kätilöistä. Toinenkin synnytys meni näillä samoilla kokemuksilla. Toki repesin ja tikattiin jne. Mutta koska kommunikaatio ja luottamus olivat kohdallaan, olivat nuo vain sivuseikkoja kokonaisuudessa.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa kaikkien marisijoiden myös muistaa, että Suomessa synnytys maksaa muutaman kympin. Yksityisesti perussynnytyksen (ilman komplikaatioita) hinta on useita tuhansia euroja. 

Jos maksaa kymppitonnin palvelusta sata euroa ja lopputuloksena on terve äiti ja lapsi, niin minusta osoittaa aika törkeää kiittämättömyyttä lähteä pikkuasioista julkisesti mäkättämään. Hoitovirheistä taas valitetaan ihan sitä varten luodun menettelyn kautta.

Kai tajuat että nää palvelut pyörii verovaroilla?

Ei minua ainakaan vituta lukea tätä keskustelua raskaana, laskettuun aikaan alle kuukausi. Toisaalta en synnytä Suomessa ja kokemukseni ovat hyvin erilaiset. Kokemusta ei Suomesta ole, mutta kyseessä on toinen Euroopan (EU) maa. 

Olen käynyt täällä yksityisellä lääkärillä pääasiassa ihan käytännön syistä. Kunnallinen on täysin ilmainen myös ja olen siitä kuullut vain hyvää, Kunnallisella olen käynyt 2 kertaa ja synnytys tapahtuu kunnallisella puolella. Sekin täysin ilmainen (täällä ei ole monen muun EU maan tapaan mitään poliklinikka tms. toimistomaksuja). Vaikka maa on Suomea huomattavasti alkeellisempi, henkilökunnalla ei ole käytössä modenerneja tietokantoja ja muita työtä tehostavia välineitä (toki ultra laitteet jne ovat normaalit), moni asia on hoitunut erittäin jouhevasti. Toistaiseksi kokemus on erittäin positiivinen. Alatiesynnytystä ehdottomasti suositaan, mutta sen turvallisyys alanysoidaan hyvin tarkasti eikä sektiota pelätä vaihtoehtona. Täällä ei riskivauvoja tosin lähdetä edes yrittämään alakautta, ellei äiti niin toivo. Olen saanut paljon puolueetonta dataa (Muistakin EU maista) ja saanut niiden pohjalta tehdä itse oman päätökseni lääkärin suosituksen ja mittauksen jälkeen. Lääkäri suositteli sektiota ison vauvan vuoksi, joka ei todennäköisesti mahdu syntymään normaalisti, jos vauva menee loppuun asti. Joten näin itsekin päätin tehdä, jos tulee aikaiemmin niin tulee, mutta jos mennään loppuun niin vauvalle on sektio. Mitään mielipidettä en ole kuullut yhdeltäkään naiselta täällä suuntaan tai toiseen, suhtautuvat hyvin analyyttisesti koko synnytystapa-asiaan. Sen tiedän, että maalla on korkeampi sektioprosentti,mutta huomattavasti pienempi määrä synnytyksestä jääneitä pitkäaikaisia haittoja, kuin Suomella. 

Synnytystähän ei vielä ole tapahtunut, mutta olen luottavaisin mielin. Olen helpottunut, että olen täällä puhtaasti siksi, ettei ole tällaista hullua uskonnon kaltaista painostusta siihen alatiesynnytykseen vaan kunnioitetaan sitä täyttä valinnanvapautta, mikä jokaisella naisella on ihan verovaroin annettu. Kyseessä tosin muutenkin erittäin perhekeskeinen maa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa kaikkien marisijoiden myös muistaa, että Suomessa synnytys maksaa muutaman kympin. Yksityisesti perussynnytyksen (ilman komplikaatioita) hinta on useita tuhansia euroja. 

Jos maksaa kymppitonnin palvelusta sata euroa ja lopputuloksena on terve äiti ja lapsi, niin minusta osoittaa aika törkeää kiittämättömyyttä lähteä pikkuasioista julkisesti mäkättämään. Hoitovirheistä taas valitetaan ihan sitä varten luodun menettelyn kautta.

Kai tajuat että nää palvelut pyörii verovaroilla?

Niin kauan kuin ihminen maksaa veroja, on todellakin oikeus valittaa siitä, jos veroilleen ei saa aiheellista vastinetta.

"Suomen terveydenhuolto on maailman parasta" -> "Ei siellä tehdä virheitä. Ei voi olla alalle sopimattomia ihmisiä töissä."

Kun se Suomen koulujärjestelmäkin on Pisa-tutkimusten valossa maailman parasta, niin kellään ei varmaan ikinä oo ollu huonoa opettajaa? Kiusaaminen on ihan mahdoton asia? Ja kaikki päätökset on aina järkeviä, kuten nyt tämä erityisluokkien lopettaminen? Ja kun ne päätökset kerran perustuu senhetkiseen tutkimustietoon, niin käytännön ongelmathan on vaan hölynpölyä ja mitään ei sitten jatkokehitetä - ikinä. Oikeasti nyt vähän aivoja siihen, että harva asia on mikään autuaaksi tekevä pyhä lehmä, jonka lantakin on kultaa. Epäkohdista pitää puhua, että niihin voidaan puuttua.

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi varmaan koota johonkin onnistuneita synnytyksiä, joissa kipu on kohtuullista ja siedettävää ja jotka päättyvät silmittömään onnentunteeseen.

Uskon, että niitä on moninkertaisesti verrattuna näihin, joiden kannattaisi jutella vielä kerran ammattilaisen kanssa ennen kampanjan perustamista.

Hyvät kokemukset eivät ole todellisia kokemuksia alapeukuista päätellen. Ei niistä saa kertoa.

Mutta oikeasti olisi ihan hyvä tuoda vähän suhteellisuudentajua. On tosi ikävä, että joitakin on kohdeltu synnärillä huonosti, mutta onko ongelma oikeasti niin paha, kuin mitä tästä(kin) ketjusta voisi päätellä?