Lue keskustelun säännöt.
Yli sata naista avautui karmeista synnytyskokemuksista
08.05.2019 |
Yli sata naista avautui karmeista synnytyskokemuksista – #metoo-tyylinen kampanja leviää kuin kulovalkea, sairaaloissa pelätään vaikutuksia
Kommentit (858)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaiset kertomukset ovat juuri syynä siihen miksi päätn jo reippaasti yli vuosikymmen sitten, että jos ikinä päädyn lisääntymään, vaadin sektiota. Itselleni olisi pahin painajainen joutua kohdelluksi tuolla tavalla. En aio ottaa pienintäkään riskiä siihen suuntaan.
Vai oikein "vaadit" sektiota. Kertoo ihan omaa kieltään nykysynnyttäjien sielunmaisemasta. Sektion kokeneena voin kertoa, että kivut on kovat sektion jälkeen vielä pitkään. Sektio EI ole mikään kivuton vaihtoehto normisynnytykselle.
Jaa. Paranin itse sektiosta nopeasti, viikko leikkauksesta liikuin ihan hyvin ja burana+panadol riittivät pitämään kivut poissa.
Muistona enää vain siisti arpi bikinirajalla.
Sektio on paikallaan kun siihen on oikea tarve.
Mutta jotenkin hämmentää tää kuvitelma, että sektio olisi helppo ja alatie kamala.
Kun helppo alatie on AINA helpompi, riskittömämpi ja siitä on vähemmän jälkiseuraamuksia kuin helposta sektiosta.
Mulla on ollut helpot alatiesynnytykset, jotka valitsin vetää luomuna. Ei ole arpia missään, ei kiinnikkeitä, ei riskejä seuraaville vauvoille ja itselle (sektio lisää riskejä nimenomaan seuraavissa synnytyksissä), ja ihan omin jaloin nousin synnytyksen jälkeen jakkaralta, altaasta, missä nyt synnytin. Ei tarvinnut särkylääkkeitä saati nostelurajoituksia, ei toipua sen ihmeemmin viikkoa, vaan liikkua pystyi ihan normaalisti heti.
Mua siksi vaan ihmetyttää tämä sektion glorifiointi. Se on yksi suurimmista vatsan alueen leikkauksista mitä tehdään. Se ei todellakaan ole riskitön saati jälkiseuraamukseton. Ja olisin itsekin ehdottomasti vaatinut sektion, jos lapsi olisi esim ollut perätilassa. Mutta muuten vaan? Ei ikinä.
Sitä omaa synnytystä voi pyrkiä ”hallitsemaan” muillakin tavoin kuin sektiovaatimuksella. Ihan jo se, että pyrkii minimoimaan kaikki toimenpiteet, antaa rauhaa olla ja synnyttää ilman hoitohenkilökunnan ylikävelyä. Suomeksi siis: opettelee itse tarvittavat kivunlievitystekniikat, ettei tarvitse lääkkeellisiä. Ja toki sitten jättää niillekin mahdollisuus, jos oikeasti menee tosi kovaksi kivut.
Kuitenkin yli 90% synnytyksistä on normaalisti eteneviä, ja niihin on synnyttäjällä itsellään mahdollista vaikuttaa. Lopuissa pitää yrittää päästä mahdollisimman hyvään lopputulokseen käyttäen kaikki mahdollinen osaaminen ja apu.
PS. Mun on helppo tunnistaa se, mistä tässä kampanjassa puhutaan, sen verran olen itsekin kätilöitä kohdannut, ja joutunut pitämään puoliani ja välillä myös täysin turhien toimenpiteiden kohteeksi. Ei siis mitään oikeasti vakavaa, mutta ammattikunnassa on tyyppejä, jotka kommunikoi ja kohtaa, ja sitten niitä, jotka jyrää ja määräilee.
Muuten hyvinkin asiapitoinen kommentti, mutta särähti korvaan tuo "sektioiden glorifiointi". Samalla tapaa kuin monet kommentoivat omista hyvin menneistä alatiesynnytyksistä niin jos kommentoi sektion menneen hyvin niin se onkin glorifiointia.
Sektion puolestapuhujille puhutaan kuin lapsille "se on todella suuri leikkaus", ihan niin kuin jokainen normaalilla älyllä varustettu henkilö sitä ei tajuaisi?
Minusta pyrkimyksenä ei ole glorifioida sektiota vaan ihan vain asettaa se tasavertaiseksi vaihtoehdoksi alatiesynnytyksen rinnalle. Suurin osa valitsisi silti synnyttää alateitse. Syy miksi hyvin menneistä sektioista puhutaan on tämä vaikenemisen kulttuuri joka Suomessa on vallinnut. Ei ole modernia maailmaa enää se että hyssytellään huonosti menneet alatiesynnytykset ja pelotellaan sektion riskeistä. Molemmista pitäisi puhua suoraan eikä glorifioida kumpaakaan. Ei se sektiota haluava ajattele sen olevan oikotie onneen vaan ymmärtää senkin synnytystavan riskit.
T. Pelkosektioitu
Miksei av:ssa avauduta ikinä, kyllä sanoin ikinä, sektiosta toipumisen hankaluudesta, etenkään jos kyseessä on ollut suunniteltu sektio ilman muuta varsinaista lääketieteellistä syytä kuin pelko? Jos alatiesynnytyksessä on ollut ongelmia niin ne tuodaan kaikkien tietoon.
Olisiko niin, että jos pelkosektio ja siitä toipuminen onkin älyttömän p.e.rseestä niin ollaan hys-hys-vaan, koska synnyttäjä voi "syyttää vain itseään". Hänhän sektiota toivoi. Ei kuitenkaan kerrota kellekään vaan annetaan jokaisen tehdä oma valintansa tilastojen ym. pohjalta.
Kuitenkin se, että suunniteltu, ei aivan välttämätön sektio esitetään täällä aina vain positiivisessa valossa ja siitä jaetaan vain positiivisia kokemuksia, vääristää ihmisten mielikuvaa keisarileikkauksesta synnytystapana.
Se taas, että hyvin sujuneita sektiokokemuksia vertaillaan ainoastaan jo oikeasti harvinaisiin hengenvaarallisiin kauhukertomuksiin alatiesynnytyksestä, vääristä mielikuvia entisestään.
Ehkä tämä kampanjointi voi käynnistää jotain hyvää, toivon niin. Ehkä joku päätösvaltainen keksii tämän innoittamana uudistaa hoitoalan opiskelikavalintojen seuloja. (Tosin kaikkialla on hoitajista pulaa ja alalle pääsevät kaikki, jotka haluavat. Kaikki eivät tietenkään lääkäreiksi) Ehkä p.a.skoja, alalle sopimattomia kätilöitä on sitten tulevaisuudessa vähemmän. Ehkä joku p.a.ska kätilö ymmärtää vaihtaa alaa tai muokata asennettaan potilaita kohtaan....
Mutta aika paljon kuraa niskaansa saavat myös työnsä kunnialla ja hienosti hoitavat ihmiset, kätilöt, sh:t ja lääkärit ja nla-tädit. Hatunnosto heille! Kohta kukaan täyspäinen ei uskalla hoitoalalle kun suureen ääneen somekohutaan, haukutaan kaikkia ja syytellään keskustelupalstoilla hoitovirheistä "kaikkia kättärillä töissäolleita 1986".... Ei ihan asiallista minusta.
Yksi selitys voi olla sekin että suunnitelluissa sektioissa harvemmin mikään menee suuresti pieleen. En tosiaan tiedä, enkä voi puhua kuin omasta puolestani. Itselleni ei aiheutunut pelkosektiostani mitään haittoja, vertakin menetin vähemmän kuin oma äitini aikanaan minun alatiesynnytyksessä. Kaikilta kohtutulehduksilta yms. vältyin.
Hieman kipeä olin tosiaan leikkauskohdasta ensimmäiset päivät mutta en mitenkään sietämättömästi kun sain kipulåäkettä.
Suurin komplikaatio suunniteltuihin sektioihin liittyen minkä itse tiedän on se että menettää paljon verta ja joudutaan lisäämään verta. Tämä ei ole mitenkään harvinainen komplikaatio sektiossa eikä myöskään kovin harvinainen alatiesynnytyksessä.
Toki suunniteltua sektiota haluavan tulee myös ymmärtää mahdolliset rajoitteet lapsilukuun. Ensimmäinen menee yleensä vielä hyvin mutta seuraavassa on jo suuremmat riskit, niin äidille kuin lapselle.
Päinvastoin. Tilastollisesti sektioissa on huomattavasti enemmän riskejä ja suurempi todennäköisyys niiden toteutumiseen, kuin alatiesynnytyksessä. Se, että sinulla sujui hyvin, ei ole pätevä tilasto. Aika huonosti sinua on ennen sektiota informoitu, jos ainut komplikaatio, jonka tiedät on verenvuoto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kysymyksessä on varmaan jossain määrin resurssipula (liian vähän kätilöitä, joten ne vähät ovat stressaantuneita) mutta ennen kaikkea asenneongelma. Ei vaan haluta ottaa huomioon sitä, että synnytys on psykofyysinen kokemus äidille ja se tunne-ja psykologiapuoli on todella isossa osassa synnytyksen sujumisessa. Tämähän olisi henkilökunnankin etu, että olonsa turvalliseksi kokevan äidin synnytys etenee hyvin kuin että olonsa turvattomaksi ja ahdistuneeksi kokevan äidin avautuminen pysähtyy ja joudutaan odottelemaan, käynnistelemään ja jopa leikkaamaan. Tällöinhän se lapsikin on suuremmassa vaarassa.
Heti lisäkoulutusta henkilökunnalle tässä asiassa.
Me vaadimme.T. Nainen joka harkitsee lasten tekemistä. Mutta voi myös jättää tekemättä.
Kuule ei sitä Naistenklinikan kätilöä kiinnosta teetkö lapsesi vai et. 😂 Vaadi sinä täällä vauvapalstalla ihan mitä haluat, mutta jos haluat oikeasti vaikuttaa niin laita vaikka viestiä synnytyssairaaloiden osastonhoitajille ja ylilääkäreille. Jätä vaan lapset tekemättä, niin on yksi marisija vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaiset kertomukset ovat juuri syynä siihen miksi päätn jo reippaasti yli vuosikymmen sitten, että jos ikinä päädyn lisääntymään, vaadin sektiota. Itselleni olisi pahin painajainen joutua kohdelluksi tuolla tavalla. En aio ottaa pienintäkään riskiä siihen suuntaan.
Vai oikein "vaadit" sektiota. Kertoo ihan omaa kieltään nykysynnyttäjien sielunmaisemasta. Sektion kokeneena voin kertoa, että kivut on kovat sektion jälkeen vielä pitkään. Sektio EI ole mikään kivuton vaihtoehto normisynnytykselle.
Jaa. Paranin itse sektiosta nopeasti, viikko leikkauksesta liikuin ihan hyvin ja burana+panadol riittivät pitämään kivut poissa.
Muistona enää vain siisti arpi bikinirajalla.
Sektio on paikallaan kun siihen on oikea tarve.
Mutta jotenkin hämmentää tää kuvitelma, että sektio olisi helppo ja alatie kamala.
Kun helppo alatie on AINA helpompi, riskittömämpi ja siitä on vähemmän jälkiseuraamuksia kuin helposta sektiosta.
Mulla on ollut helpot alatiesynnytykset, jotka valitsin vetää luomuna. Ei ole arpia missään, ei kiinnikkeitä, ei riskejä seuraaville vauvoille ja itselle (sektio lisää riskejä nimenomaan seuraavissa synnytyksissä), ja ihan omin jaloin nousin synnytyksen jälkeen jakkaralta, altaasta, missä nyt synnytin. Ei tarvinnut särkylääkkeitä saati nostelurajoituksia, ei toipua sen ihmeemmin viikkoa, vaan liikkua pystyi ihan normaalisti heti.
Mua siksi vaan ihmetyttää tämä sektion glorifiointi. Se on yksi suurimmista vatsan alueen leikkauksista mitä tehdään. Se ei todellakaan ole riskitön saati jälkiseuraamukseton. Ja olisin itsekin ehdottomasti vaatinut sektion, jos lapsi olisi esim ollut perätilassa. Mutta muuten vaan? Ei ikinä.
Sitä omaa synnytystä voi pyrkiä ”hallitsemaan” muillakin tavoin kuin sektiovaatimuksella. Ihan jo se, että pyrkii minimoimaan kaikki toimenpiteet, antaa rauhaa olla ja synnyttää ilman hoitohenkilökunnan ylikävelyä. Suomeksi siis: opettelee itse tarvittavat kivunlievitystekniikat, ettei tarvitse lääkkeellisiä. Ja toki sitten jättää niillekin mahdollisuus, jos oikeasti menee tosi kovaksi kivut.
Kuitenkin yli 90% synnytyksistä on normaalisti eteneviä, ja niihin on synnyttäjällä itsellään mahdollista vaikuttaa. Lopuissa pitää yrittää päästä mahdollisimman hyvään lopputulokseen käyttäen kaikki mahdollinen osaaminen ja apu.
PS. Mun on helppo tunnistaa se, mistä tässä kampanjassa puhutaan, sen verran olen itsekin kätilöitä kohdannut, ja joutunut pitämään puoliani ja välillä myös täysin turhien toimenpiteiden kohteeksi. Ei siis mitään oikeasti vakavaa, mutta ammattikunnassa on tyyppejä, jotka kommunikoi ja kohtaa, ja sitten niitä, jotka jyrää ja määräilee.
Muuten hyvinkin asiapitoinen kommentti, mutta särähti korvaan tuo "sektioiden glorifiointi". Samalla tapaa kuin monet kommentoivat omista hyvin menneistä alatiesynnytyksistä niin jos kommentoi sektion menneen hyvin niin se onkin glorifiointia.
Sektion puolestapuhujille puhutaan kuin lapsille "se on todella suuri leikkaus", ihan niin kuin jokainen normaalilla älyllä varustettu henkilö sitä ei tajuaisi?
Minusta pyrkimyksenä ei ole glorifioida sektiota vaan ihan vain asettaa se tasavertaiseksi vaihtoehdoksi alatiesynnytyksen rinnalle. Suurin osa valitsisi silti synnyttää alateitse. Syy miksi hyvin menneistä sektioista puhutaan on tämä vaikenemisen kulttuuri joka Suomessa on vallinnut. Ei ole modernia maailmaa enää se että hyssytellään huonosti menneet alatiesynnytykset ja pelotellaan sektion riskeistä. Molemmista pitäisi puhua suoraan eikä glorifioida kumpaakaan. Ei se sektiota haluava ajattele sen olevan oikotie onneen vaan ymmärtää senkin synnytystavan riskit.
T. Pelkosektioitu
Miksei av:ssa avauduta ikinä, kyllä sanoin ikinä, sektiosta toipumisen hankaluudesta, etenkään jos kyseessä on ollut suunniteltu sektio ilman muuta varsinaista lääketieteellistä syytä kuin pelko? Jos alatiesynnytyksessä on ollut ongelmia niin ne tuodaan kaikkien tietoon.
Olisiko niin, että jos pelkosektio ja siitä toipuminen onkin älyttömän p.e.rseestä niin ollaan hys-hys-vaan, koska synnyttäjä voi "syyttää vain itseään". Hänhän sektiota toivoi. Ei kuitenkaan kerrota kellekään vaan annetaan jokaisen tehdä oma valintansa tilastojen ym. pohjalta.
Kuitenkin se, että suunniteltu, ei aivan välttämätön sektio esitetään täällä aina vain positiivisessa valossa ja siitä jaetaan vain positiivisia kokemuksia, vääristää ihmisten mielikuvaa keisarileikkauksesta synnytystapana.
Se taas, että hyvin sujuneita sektiokokemuksia vertaillaan ainoastaan jo oikeasti harvinaisiin hengenvaarallisiin kauhukertomuksiin alatiesynnytyksestä, vääristä mielikuvia entisestään.
Ehkä tämä kampanjointi voi käynnistää jotain hyvää, toivon niin. Ehkä joku päätösvaltainen keksii tämän innoittamana uudistaa hoitoalan opiskelikavalintojen seuloja. (Tosin kaikkialla on hoitajista pulaa ja alalle pääsevät kaikki, jotka haluavat. Kaikki eivät tietenkään lääkäreiksi) Ehkä p.a.skoja, alalle sopimattomia kätilöitä on sitten tulevaisuudessa vähemmän. Ehkä joku p.a.ska kätilö ymmärtää vaihtaa alaa tai muokata asennettaan potilaita kohtaan....
Mutta aika paljon kuraa niskaansa saavat myös työnsä kunnialla ja hienosti hoitavat ihmiset, kätilöt, sh:t ja lääkärit ja nla-tädit. Hatunnosto heille! Kohta kukaan täyspäinen ei uskalla hoitoalalle kun suureen ääneen somekohutaan, haukutaan kaikkia ja syytellään keskustelupalstoilla hoitovirheistä "kaikkia kättärillä töissäolleita 1986".... Ei ihan asiallista minusta.
Yksi selitys voi olla sekin että suunnitelluissa sektioissa harvemmin mikään menee suuresti pieleen. En tosiaan tiedä, enkä voi puhua kuin omasta puolestani. Itselleni ei aiheutunut pelkosektiostani mitään haittoja, vertakin menetin vähemmän kuin oma äitini aikanaan minun alatiesynnytyksessä. Kaikilta kohtutulehduksilta yms. vältyin.
Hieman kipeä olin tosiaan leikkauskohdasta ensimmäiset päivät mutta en mitenkään sietämättömästi kun sain kipulåäkettä.
Suurin komplikaatio suunniteltuihin sektioihin liittyen minkä itse tiedän on se että menettää paljon verta ja joudutaan lisäämään verta. Tämä ei ole mitenkään harvinainen komplikaatio sektiossa eikä myöskään kovin harvinainen alatiesynnytyksessä.
Toki suunniteltua sektiota haluavan tulee myös ymmärtää mahdolliset rajoitteet lapsilukuun. Ensimmäinen menee yleensä vielä hyvin mutta seuraavassa on jo suuremmat riskit, niin äidille kuin lapselle.
Päinvastoin. Tilastollisesti sektioissa on huomattavasti enemmän riskejä ja suurempi todennäköisyys niiden toteutumiseen, kuin alatiesynnytyksessä. Se, että sinulla sujui hyvin, ei ole pätevä tilasto. Aika huonosti sinua on ennen sektiota informoitu, jos ainut komplikaatio, jonka tiedät on verenvuoto.
Mitä kohtaa et tekstissäni ymmärtänyt vai onko sinulla ongelmia luetun sisäistämisessä?
Nimenomaan kerroin vain oman kokemukseni enkä vertaillut riskejä keskenään. En myöskään sanonut että verenvuoto on ainoa riski vaan _suurin_. Niin kuin se tilastojen valossa on.
Minä tutustuin ennen sektiopäätöstäni alan tutkimustuloksiin. Samaa ei voi sanoa alatiesynnytyksen ihannoijista jotka linkkaavat vain uutisia tänne perehtymättä itse uutisen taustalla olevaan tutkimukseen.
Sen voin omasta puolestani sanoa, että en tule koskaan tekemään lapsia ennenkuin Suomessa sallitaan äidin saada suunniteltu sektio ilman mitään vääntämisiä ja tappeluja. Alatiesynnytykseen en ryhdy, arvostan itseäni ja seksuaaliterveyttäni sen verran että en lähde kusipäisten kätilöiden revittäväksi, leikattavaksi, ronkittavaksi ja itketettäväksi muutenkin herkässä tilassa. Jos Suomessa en saa sektiota, hankin sen ulkomailla rahalla.
Arvostakaa te muutkin itseänne älkääkä alistuko siitoslehmän rooliin, jossa teitä kohdellaan huonommin kuin mitään tuotantoeläintä lain mukaan sallitaan kohdeltavan.
Itse kolme lasta alateitse synnyttäneenä voin sanoa, että aina on ollut hyvät kätilöt ja lääkärit. Keskimmäisen synnytys vauvan tilan vuoksi astetta dramaattisempi ja imukupilla avitettiin kun heti piti saada ulos ja kuulemma nopeampi kuin kiiresektio. Kahdessa kolmesta synnytyksestä on ollut opiskelija kätilön mukana, koin tämän ehdottomasti vain hyväksi. Kätilöllä ei ole mahdollisuutta normaalissa säännöllisessä synnytyksessä olla paikalla koko ajan, opiskelija voi olla enemmän.
Siitä jäi kammo, mutta pelkopolin ihanan kätilön kanssa juteltua päädyin kolmannen kohdalla alatiesynnytykseen. Aivan ilman painostusta yms pelottelua olisin saanut suunnitellun sektion.
Seksielämään synnytyksillä ei ole ollut vaikutusta, tosin jopa enemmän nautinnollista nyt. Harhaluulo, että vaikuttaa negatiivisesti siihen suoraan normaali alatiesynnytys.
Itsellä ollut Suomen terveydenhuoltoon raskaus/synnytysasioissa täysi luotto ja kaikki synnytykseni koen upeina (toki kivuliaina) kokemuksina. Turha maalata piruja seinille etenkin jos kokemusta synnyttämisestä ei ole. Ja tietenkään aina ei kemiat kohtaa tai muutoin synnytys mene kuten oppikirjoissa. Ei minullakaan.
Suuresti arvostan kätilöitä ja synnytyslääkäreitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika kuvaavaa, että jutussa asiaa kommentoivan ylilääkärin mielestä on surullista, että lääkäreitä rinnastetaan seksuaalisen väkivallan tekijöihin - ei se, että tällaisia tapauksia on tapahtunut.
Vierailija kirjoitti:
Sen voin omasta puolestani sanoa, että en tule koskaan tekemään lapsia ennenkuin Suomessa sallitaan äidin saada suunniteltu sektio ilman mitään vääntämisiä ja tappeluja. Alatiesynnytykseen en ryhdy, arvostan itseäni ja seksuaaliterveyttäni sen verran että en lähde kusipäisten kätilöiden revittäväksi, leikattavaksi, ronkittavaksi ja itketettäväksi muutenkin herkässä tilassa. Jos Suomessa en saa sektiota, hankin sen ulkomailla rahalla.
Arvostakaa te muutkin itseänne älkääkä alistuko siitoslehmän rooliin, jossa teitä kohdellaan huonommin kuin mitään tuotantoeläintä lain mukaan sallitaan kohdeltavan.
Samoin. Herkkänä ihmisenä tiedän, että traumatisoituisin varmasti tuollaisesta kohtelusta. En todellakaan halua kantaa ikuisia traumoja tai pelkoja yhdestä elämän merkittävimmistä ja onnellisimmista tapahtumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"– Päätöksiä pitää välillä tehdä hyvin nopeasti. Hätäsektion kohdalla lapsen on oltava maailmassa kymmenessä minuutissa siitä hetkestä, kun päätös leikkauksesta on tehty. Ei silloin aina ole aikaa kuulla potilasta tai keskustella, sillä kaiken energian on kohdistuttava toimintaan."
Outo kommentti ylilääkäriltä. Tajuissaan olevan täysjärkisen ihmisen hoito perustuu aina yhteisymmärrykseen hänen kanssaan (pl. yleisvaaralliset tartuntataudit). Mitään toimenpidettä ei voi tehdä kysymättä lupaa potilaalta. Potilaalla on vapaus kieltäytyä toimenpiteestä, vaikka tämä johtaisi hänen kuolemaansa.
Hänen eli äidin, mutta kyse onkin hätäsektiossa yleensä vauvan voinnista. Vauva kun ei osaa tilastaan keskustella niin lääkäri tekee päätöksen äidin puolesta. Myöskään vanhempi ei voi esim vakaumuksellisista syistä kieltää lapsena (hengenvaarassa) hoitoa tulevaisuudessakaan. Tällöin lapsi huostaanotetaan pikaisesti ja tarvittava hoito hengen pelastamiseksi tehdään. Suomessa vanhempi ei siis enää voi kieltää pelastamasta lastaan.
Olet väärässä.
Lapsen syntymän jälkeen lapselle annettavaa hoitoa ei voi kieltää. Ihan totta. Syntynyttä lasta voidaan hoitaa vaikka pakolla.
Raskaana oleva kuitenkin kieltäytyy hoidosta kuten kuka tahansa muukin. Esimerkiksi päihdeäitiä ei pystytä passittamaan pakkohoitoon. Verensiirroista on kieltäydytty ja kieltäydytään raskauden/synnytyksen aikana.
Lääkärillä EI OLE valtuuksia tehdä päätöksiä vastoin potilaan tahtoa ellei esim. pakkohoidon tai pakkotilan edellytykset täyty.
Haluaisin muistuttaa heitä, jotka valittavat näiden olevan vain muutamien valitusvirsiä asioista, eikä siksi millään tavalla vakavasti otettavaa ja luotettavaa tietoa, että esimerkiksi Kupittaan mielisairaala kohu tuli ilmi aivan samalla tavalla. Kukaan ei halunnut uskoa, että siellä voisi oikeasti tapahtua jopa ihmisoikeusrikkomuksia, koska hullut siellä vain marisee ja lässyttää turhasta, kunnon hoitoa ne ovat saaneet, turpa kiinni! Kuinkas ollakaan, kun tutkinta käynnistyi, sieltä löytyi mitä karmaisevampia asioita ja taisi tulla irtisanomisiakin. Tämän vähättely ei mielestäni poikkea tästä mitenkään ja kyseessä on kuitenkin ihan normaaleita, synnyttäneitä ja täyspäisiä naisia, joita taitaa olla vähän enemmän, kuin Kupittaalla hoidossa olleita potilaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alisteinen asema naiselle ei kuulu nykyaikaiseen hoitoon Suomessa. Koettakaa tajuta siellä julkisenpuolen terveydenhoidon suunnittelussa se!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaiset kertomukset ovat juuri syynä siihen miksi päätn jo reippaasti yli vuosikymmen sitten, että jos ikinä päädyn lisääntymään, vaadin sektiota. Itselleni olisi pahin painajainen joutua kohdelluksi tuolla tavalla. En aio ottaa pienintäkään riskiä siihen suuntaan.
Vai oikein "vaadit" sektiota. Kertoo ihan omaa kieltään nykysynnyttäjien sielunmaisemasta. Sektion kokeneena voin kertoa, että kivut on kovat sektion jälkeen vielä pitkään. Sektio EI ole mikään kivuton vaihtoehto normisynnytykselle.
Jaa. Paranin itse sektiosta nopeasti, viikko leikkauksesta liikuin ihan hyvin ja burana+panadol riittivät pitämään kivut poissa.
Muistona enää vain siisti arpi bikinirajalla.
Sektio on paikallaan kun siihen on oikea tarve.
Mutta jotenkin hämmentää tää kuvitelma, että sektio olisi helppo ja alatie kamala.
Kun helppo alatie on AINA helpompi, riskittömämpi ja siitä on vähemmän jälkiseuraamuksia kuin helposta sektiosta.
Mulla on ollut helpot alatiesynnytykset, jotka valitsin vetää luomuna. Ei ole arpia missään, ei kiinnikkeitä, ei riskejä seuraaville vauvoille ja itselle (sektio lisää riskejä nimenomaan seuraavissa synnytyksissä), ja ihan omin jaloin nousin synnytyksen jälkeen jakkaralta, altaasta, missä nyt synnytin. Ei tarvinnut särkylääkkeitä saati nostelurajoituksia, ei toipua sen ihmeemmin viikkoa, vaan liikkua pystyi ihan normaalisti heti.
Mua siksi vaan ihmetyttää tämä sektion glorifiointi. Se on yksi suurimmista vatsan alueen leikkauksista mitä tehdään. Se ei todellakaan ole riskitön saati jälkiseuraamukseton. Ja olisin itsekin ehdottomasti vaatinut sektion, jos lapsi olisi esim ollut perätilassa. Mutta muuten vaan? Ei ikinä.
Sitä omaa synnytystä voi pyrkiä ”hallitsemaan” muillakin tavoin kuin sektiovaatimuksella. Ihan jo se, että pyrkii minimoimaan kaikki toimenpiteet, antaa rauhaa olla ja synnyttää ilman hoitohenkilökunnan ylikävelyä. Suomeksi siis: opettelee itse tarvittavat kivunlievitystekniikat, ettei tarvitse lääkkeellisiä. Ja toki sitten jättää niillekin mahdollisuus, jos oikeasti menee tosi kovaksi kivut.
Kuitenkin yli 90% synnytyksistä on normaalisti eteneviä, ja niihin on synnyttäjällä itsellään mahdollista vaikuttaa. Lopuissa pitää yrittää päästä mahdollisimman hyvään lopputulokseen käyttäen kaikki mahdollinen osaaminen ja apu.
PS. Mun on helppo tunnistaa se, mistä tässä kampanjassa puhutaan, sen verran olen itsekin kätilöitä kohdannut, ja joutunut pitämään puoliani ja välillä myös täysin turhien toimenpiteiden kohteeksi. Ei siis mitään oikeasti vakavaa, mutta ammattikunnassa on tyyppejä, jotka kommunikoi ja kohtaa, ja sitten niitä, jotka jyrää ja määräilee.
Muuten hyvinkin asiapitoinen kommentti, mutta särähti korvaan tuo "sektioiden glorifiointi". Samalla tapaa kuin monet kommentoivat omista hyvin menneistä alatiesynnytyksistä niin jos kommentoi sektion menneen hyvin niin se onkin glorifiointia.
Sektion puolestapuhujille puhutaan kuin lapsille "se on todella suuri leikkaus", ihan niin kuin jokainen normaalilla älyllä varustettu henkilö sitä ei tajuaisi?
Minusta pyrkimyksenä ei ole glorifioida sektiota vaan ihan vain asettaa se tasavertaiseksi vaihtoehdoksi alatiesynnytyksen rinnalle. Suurin osa valitsisi silti synnyttää alateitse. Syy miksi hyvin menneistä sektioista puhutaan on tämä vaikenemisen kulttuuri joka Suomessa on vallinnut. Ei ole modernia maailmaa enää se että hyssytellään huonosti menneet alatiesynnytykset ja pelotellaan sektion riskeistä. Molemmista pitäisi puhua suoraan eikä glorifioida kumpaakaan. Ei se sektiota haluava ajattele sen olevan oikotie onneen vaan ymmärtää senkin synnytystavan riskit.
T. Pelkosektioitu
Miksei av:ssa avauduta ikinä, kyllä sanoin ikinä, sektiosta toipumisen hankaluudesta, etenkään jos kyseessä on ollut suunniteltu sektio ilman muuta varsinaista lääketieteellistä syytä kuin pelko? Jos alatiesynnytyksessä on ollut ongelmia niin ne tuodaan kaikkien tietoon.
Olisiko niin, että jos pelkosektio ja siitä toipuminen onkin älyttömän p.e.rseestä niin ollaan hys-hys-vaan, koska synnyttäjä voi "syyttää vain itseään". Hänhän sektiota toivoi. Ei kuitenkaan kerrota kellekään vaan annetaan jokaisen tehdä oma valintansa tilastojen ym. pohjalta.
Kuitenkin se, että suunniteltu, ei aivan välttämätön sektio esitetään täällä aina vain positiivisessa valossa ja siitä jaetaan vain positiivisia kokemuksia, vääristää ihmisten mielikuvaa keisarileikkauksesta synnytystapana.
Se taas, että hyvin sujuneita sektiokokemuksia vertaillaan ainoastaan jo oikeasti harvinaisiin hengenvaarallisiin kauhukertomuksiin alatiesynnytyksestä, vääristä mielikuvia entisestään.
Ehkä tämä kampanjointi voi käynnistää jotain hyvää, toivon niin. Ehkä joku päätösvaltainen keksii tämän innoittamana uudistaa hoitoalan opiskelikavalintojen seuloja. (Tosin kaikkialla on hoitajista pulaa ja alalle pääsevät kaikki, jotka haluavat. Kaikki eivät tietenkään lääkäreiksi) Ehkä p.a.skoja, alalle sopimattomia kätilöitä on sitten tulevaisuudessa vähemmän. Ehkä joku p.a.ska kätilö ymmärtää vaihtaa alaa tai muokata asennettaan potilaita kohtaan....
Mutta aika paljon kuraa niskaansa saavat myös työnsä kunnialla ja hienosti hoitavat ihmiset, kätilöt, sh:t ja lääkärit ja nla-tädit. Hatunnosto heille! Kohta kukaan täyspäinen ei uskalla hoitoalalle kun suureen ääneen somekohutaan, haukutaan kaikkia ja syytellään keskustelupalstoilla hoitovirheistä "kaikkia kättärillä töissäolleita 1986".... Ei ihan asiallista minusta.
Yksi selitys voi olla sekin että suunnitelluissa sektioissa harvemmin mikään menee suuresti pieleen. En tosiaan tiedä, enkä voi puhua kuin omasta puolestani. Itselleni ei aiheutunut pelkosektiostani mitään haittoja, vertakin menetin vähemmän kuin oma äitini aikanaan minun alatiesynnytyksessä. Kaikilta kohtutulehduksilta yms. vältyin.
Hieman kipeä olin tosiaan leikkauskohdasta ensimmäiset päivät mutta en mitenkään sietämättömästi kun sain kipulåäkettä.
Suurin komplikaatio suunniteltuihin sektioihin liittyen minkä itse tiedän on se että menettää paljon verta ja joudutaan lisäämään verta. Tämä ei ole mitenkään harvinainen komplikaatio sektiossa eikä myöskään kovin harvinainen alatiesynnytyksessä.
Toki suunniteltua sektiota haluavan tulee myös ymmärtää mahdolliset rajoitteet lapsilukuun. Ensimmäinen menee yleensä vielä hyvin mutta seuraavassa on jo suuremmat riskit, niin äidille kuin lapselle.
Päinvastoin. Tilastollisesti sektioissa on huomattavasti enemmän riskejä ja suurempi todennäköisyys niiden toteutumiseen, kuin alatiesynnytyksessä. Se, että sinulla sujui hyvin, ei ole pätevä tilasto. Aika huonosti sinua on ennen sektiota informoitu, jos ainut komplikaatio, jonka tiedät on verenvuoto.
Suomessa on tilastollisesti yksi Euroopan suurimmista määristä pitkäaikaisista synnytyksestä jääneistä vaurioista. Tottakai sektiossa on ne välittömät riskit suuremmat ja komplikaatiot, mutta kun puhutaan pidempiaikaisista naisen elämää haittaavista vaivoista, voisi todella olla syytäkin sektioida enemmän eikä vain puskea alakautta kaikki riskivauvatkin. Tästä numerosta ei kukaan ikinä puhu ääneen, koska eihän se nyt sovi tähän maailmankuvaan, mitä naisille on syötetty, kuinka sektio on paha paha kamala juttu aina. Ja iso osa ei ikinä edes kyseenalaista mitään, mitä neuvola sanoo (tarkasti valituista) tilastoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaiset kertomukset ovat juuri syynä siihen miksi päätn jo reippaasti yli vuosikymmen sitten, että jos ikinä päädyn lisääntymään, vaadin sektiota. Itselleni olisi pahin painajainen joutua kohdelluksi tuolla tavalla. En aio ottaa pienintäkään riskiä siihen suuntaan.
Vai oikein "vaadit" sektiota. Kertoo ihan omaa kieltään nykysynnyttäjien sielunmaisemasta. Sektion kokeneena voin kertoa, että kivut on kovat sektion jälkeen vielä pitkään. Sektio EI ole mikään kivuton vaihtoehto normisynnytykselle.
Jaa. Paranin itse sektiosta nopeasti, viikko leikkauksesta liikuin ihan hyvin ja burana+panadol riittivät pitämään kivut poissa.
Muistona enää vain siisti arpi bikinirajalla.
Sektio on paikallaan kun siihen on oikea tarve.
Mutta jotenkin hämmentää tää kuvitelma, että sektio olisi helppo ja alatie kamala.
Kun helppo alatie on AINA helpompi, riskittömämpi ja siitä on vähemmän jälkiseuraamuksia kuin helposta sektiosta.
Mulla on ollut helpot alatiesynnytykset, jotka valitsin vetää luomuna. Ei ole arpia missään, ei kiinnikkeitä, ei riskejä seuraaville vauvoille ja itselle (sektio lisää riskejä nimenomaan seuraavissa synnytyksissä), ja ihan omin jaloin nousin synnytyksen jälkeen jakkaralta, altaasta, missä nyt synnytin. Ei tarvinnut särkylääkkeitä saati nostelurajoituksia, ei toipua sen ihmeemmin viikkoa, vaan liikkua pystyi ihan normaalisti heti.
Mua siksi vaan ihmetyttää tämä sektion glorifiointi. Se on yksi suurimmista vatsan alueen leikkauksista mitä tehdään. Se ei todellakaan ole riskitön saati jälkiseuraamukseton. Ja olisin itsekin ehdottomasti vaatinut sektion, jos lapsi olisi esim ollut perätilassa. Mutta muuten vaan? Ei ikinä.
Sitä omaa synnytystä voi pyrkiä ”hallitsemaan” muillakin tavoin kuin sektiovaatimuksella. Ihan jo se, että pyrkii minimoimaan kaikki toimenpiteet, antaa rauhaa olla ja synnyttää ilman hoitohenkilökunnan ylikävelyä. Suomeksi siis: opettelee itse tarvittavat kivunlievitystekniikat, ettei tarvitse lääkkeellisiä. Ja toki sitten jättää niillekin mahdollisuus, jos oikeasti menee tosi kovaksi kivut.
Kuitenkin yli 90% synnytyksistä on normaalisti eteneviä, ja niihin on synnyttäjällä itsellään mahdollista vaikuttaa. Lopuissa pitää yrittää päästä mahdollisimman hyvään lopputulokseen käyttäen kaikki mahdollinen osaaminen ja apu.
PS. Mun on helppo tunnistaa se, mistä tässä kampanjassa puhutaan, sen verran olen itsekin kätilöitä kohdannut, ja joutunut pitämään puoliani ja välillä myös täysin turhien toimenpiteiden kohteeksi. Ei siis mitään oikeasti vakavaa, mutta ammattikunnassa on tyyppejä, jotka kommunikoi ja kohtaa, ja sitten niitä, jotka jyrää ja määräilee.
"Mua siksi vaan ihmetyttää tämä sektion glorifiointi. Se on yksi suurimmista vatsan alueen leikkauksista mitä tehdään."
Vaan kuitenkin hoitohenkilökunnan mukaan pitäisi seuraavana päivänä pystyä täysin simpsakasti hakemaan käytävältä oma ruokansa, vaihtamaan lakanansa jne.
Jos et pysty, niin huokaillen muljautellaan silmiään.Näin oma kokemukseni kiireellisen sektion jälkeen. Että ei taidakaan sitten niin iso toimenpide olla 😊😊😊
Eipä nimittäin heti umpparileikkauksen jälkeen yritetty juoksuttaa pitkin osastoa.
Katoso sun asenne oli selkeästi väärä. Ihan ensinnäkin jo siksi jouduit sektioon ja varsinkin, jos olet kipeä. Kyllähän nainen nyt rangaistuksen sektiosta herravarjele tarvitsee, jos ei ole Oikeanlainen hyvä synnyttäjä ja puserra alakautta!
Vauvani oli tulossa vaikeassa tarjonnassa ja hyvin kookas. Minut painostettiin ja syyllistettiin pois sektiotoiveesta.
Synnytys meni juuri niin karmealla tavalla pieleen kuin voi olettaa, imukuppi, hapenpuute vauvalla, todella vaikeat repeämät minulla, jotka lähes invalidisoivat minut ja vaadin myöhemmin korjausleikkauksen.
Kipulääkettä ei haluttu antaa, laskeumaa ei muka huomattu, korjausleikkausta ei meinattu antaa.
Hirveä traumaattinen kokemus, olisin halunnut 2-3 lasta ja meillä olisi ollut varaa, tähän yhteen jäin. PTSD.
TAY$.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaiset kertomukset ovat juuri syynä siihen miksi päätn jo reippaasti yli vuosikymmen sitten, että jos ikinä päädyn lisääntymään, vaadin sektiota. Itselleni olisi pahin painajainen joutua kohdelluksi tuolla tavalla. En aio ottaa pienintäkään riskiä siihen suuntaan.
Vai oikein "vaadit" sektiota. Kertoo ihan omaa kieltään nykysynnyttäjien sielunmaisemasta. Sektion kokeneena voin kertoa, että kivut on kovat sektion jälkeen vielä pitkään. Sektio EI ole mikään kivuton vaihtoehto normisynnytykselle.
Jaa. Paranin itse sektiosta nopeasti, viikko leikkauksesta liikuin ihan hyvin ja burana+panadol riittivät pitämään kivut poissa.
Muistona enää vain siisti arpi bikinirajalla.
Sektio on paikallaan kun siihen on oikea tarve.
Mutta jotenkin hämmentää tää kuvitelma, että sektio olisi helppo ja alatie kamala.
Kun helppo alatie on AINA helpompi, riskittömämpi ja siitä on vähemmän jälkiseuraamuksia kuin helposta sektiosta.
Mulla on ollut helpot alatiesynnytykset, jotka valitsin vetää luomuna. Ei ole arpia missään, ei kiinnikkeitä, ei riskejä seuraaville vauvoille ja itselle (sektio lisää riskejä nimenomaan seuraavissa synnytyksissä), ja ihan omin jaloin nousin synnytyksen jälkeen jakkaralta, altaasta, missä nyt synnytin. Ei tarvinnut särkylääkkeitä saati nostelurajoituksia, ei toipua sen ihmeemmin viikkoa, vaan liikkua pystyi ihan normaalisti heti.
Mua siksi vaan ihmetyttää tämä sektion glorifiointi. Se on yksi suurimmista vatsan alueen leikkauksista mitä tehdään. Se ei todellakaan ole riskitön saati jälkiseuraamukseton. Ja olisin itsekin ehdottomasti vaatinut sektion, jos lapsi olisi esim ollut perätilassa. Mutta muuten vaan? Ei ikinä.
Sitä omaa synnytystä voi pyrkiä ”hallitsemaan” muillakin tavoin kuin sektiovaatimuksella. Ihan jo se, että pyrkii minimoimaan kaikki toimenpiteet, antaa rauhaa olla ja synnyttää ilman hoitohenkilökunnan ylikävelyä. Suomeksi siis: opettelee itse tarvittavat kivunlievitystekniikat, ettei tarvitse lääkkeellisiä. Ja toki sitten jättää niillekin mahdollisuus, jos oikeasti menee tosi kovaksi kivut.
Kuitenkin yli 90% synnytyksistä on normaalisti eteneviä, ja niihin on synnyttäjällä itsellään mahdollista vaikuttaa. Lopuissa pitää yrittää päästä mahdollisimman hyvään lopputulokseen käyttäen kaikki mahdollinen osaaminen ja apu.
PS. Mun on helppo tunnistaa se, mistä tässä kampanjassa puhutaan, sen verran olen itsekin kätilöitä kohdannut, ja joutunut pitämään puoliani ja välillä myös täysin turhien toimenpiteiden kohteeksi. Ei siis mitään oikeasti vakavaa, mutta ammattikunnassa on tyyppejä, jotka kommunikoi ja kohtaa, ja sitten niitä, jotka jyrää ja määräilee.
"Mua siksi vaan ihmetyttää tämä sektion glorifiointi. Se on yksi suurimmista vatsan alueen leikkauksista mitä tehdään."
Vaan kuitenkin hoitohenkilökunnan mukaan pitäisi seuraavana päivänä pystyä täysin simpsakasti hakemaan käytävältä oma ruokansa, vaihtamaan lakanansa jne.
Jos et pysty, niin huokaillen muljautellaan silmiään.Näin oma kokemukseni kiireellisen sektion jälkeen. Että ei taidakaan sitten niin iso toimenpide olla 😊😊😊
Eipä nimittäin heti umpparileikkauksen jälkeen yritetty juoksuttaa pitkin osastoa.Niinpä. Itsellä oli kiireellisestä sektiossa seuraavana päivänä vaikeuksia kuljettaa ”virtsapussitelinettä” ja täyttä tarjotinta samaan aikaan. Olokin oli vielä hiukan hatara, mutta onnistuin! Muuten olisi ollut jo toinen päivä peräkkäin syömättä ja kuitenkin imetys oli tarkoitus aloittaa.
Sama ongelma pissapussin kanssa verilakanoita vaihtaessa - se letku oli koko ajan tiellä.
Kumma juttu, koska kohdunpoiston jälkeen (ei edes haavaa vatsassa) olin raskaasti kipulääkitty pari viikkoa, nostokiellossa varmaan neljä viikkoa, että maitopurkki ja perunakattila oli liian raskaita minun nostaa. Viiden viikon sairasloma. Todellakaan en saanut nousta enkä vaihtaa lakanoita!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaiset kertomukset ovat juuri syynä siihen miksi päätn jo reippaasti yli vuosikymmen sitten, että jos ikinä päädyn lisääntymään, vaadin sektiota. Itselleni olisi pahin painajainen joutua kohdelluksi tuolla tavalla. En aio ottaa pienintäkään riskiä siihen suuntaan.
Vai oikein "vaadit" sektiota. Kertoo ihan omaa kieltään nykysynnyttäjien sielunmaisemasta. Sektion kokeneena voin kertoa, että kivut on kovat sektion jälkeen vielä pitkään. Sektio EI ole mikään kivuton vaihtoehto normisynnytykselle.
Jaa. Paranin itse sektiosta nopeasti, viikko leikkauksesta liikuin ihan hyvin ja burana+panadol riittivät pitämään kivut poissa.
Muistona enää vain siisti arpi bikinirajalla.
Sektio on paikallaan kun siihen on oikea tarve.
Mutta jotenkin hämmentää tää kuvitelma, että sektio olisi helppo ja alatie kamala.
Kun helppo alatie on AINA helpompi, riskittömämpi ja siitä on vähemmän jälkiseuraamuksia kuin helposta sektiosta.
Mulla on ollut helpot alatiesynnytykset, jotka valitsin vetää luomuna. Ei ole arpia missään, ei kiinnikkeitä, ei riskejä seuraaville vauvoille ja itselle (sektio lisää riskejä nimenomaan seuraavissa synnytyksissä), ja ihan omin jaloin nousin synnytyksen jälkeen jakkaralta, altaasta, missä nyt synnytin. Ei tarvinnut särkylääkkeitä saati nostelurajoituksia, ei toipua sen ihmeemmin viikkoa, vaan liikkua pystyi ihan normaalisti heti.
Mua siksi vaan ihmetyttää tämä sektion glorifiointi. Se on yksi suurimmista vatsan alueen leikkauksista mitä tehdään. Se ei todellakaan ole riskitön saati jälkiseuraamukseton. Ja olisin itsekin ehdottomasti vaatinut sektion, jos lapsi olisi esim ollut perätilassa. Mutta muuten vaan? Ei ikinä.
Sitä omaa synnytystä voi pyrkiä ”hallitsemaan” muillakin tavoin kuin sektiovaatimuksella. Ihan jo se, että pyrkii minimoimaan kaikki toimenpiteet, antaa rauhaa olla ja synnyttää ilman hoitohenkilökunnan ylikävelyä. Suomeksi siis: opettelee itse tarvittavat kivunlievitystekniikat, ettei tarvitse lääkkeellisiä. Ja toki sitten jättää niillekin mahdollisuus, jos oikeasti menee tosi kovaksi kivut.
Kuitenkin yli 90% synnytyksistä on normaalisti eteneviä, ja niihin on synnyttäjällä itsellään mahdollista vaikuttaa. Lopuissa pitää yrittää päästä mahdollisimman hyvään lopputulokseen käyttäen kaikki mahdollinen osaaminen ja apu.
PS. Mun on helppo tunnistaa se, mistä tässä kampanjassa puhutaan, sen verran olen itsekin kätilöitä kohdannut, ja joutunut pitämään puoliani ja välillä myös täysin turhien toimenpiteiden kohteeksi. Ei siis mitään oikeasti vakavaa, mutta ammattikunnassa on tyyppejä, jotka kommunikoi ja kohtaa, ja sitten niitä, jotka jyrää ja määräilee.
Miten yli 90% synnytyksistä on normaalisti eteneviä ja helppoja jos jo 20% päätyy kiireelliseen/hätäsektioon ja 15% imukuppiin/pihteihin 🤔. Lisäksi epparit ja käynnistykset, luonnollista on enää vain ulostuloaukko 🙃
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen voin omasta puolestani sanoa, että en tule koskaan tekemään lapsia ennenkuin Suomessa sallitaan äidin saada suunniteltu sektio ilman mitään vääntämisiä ja tappeluja. Alatiesynnytykseen en ryhdy, arvostan itseäni ja seksuaaliterveyttäni sen verran että en lähde kusipäisten kätilöiden revittäväksi, leikattavaksi, ronkittavaksi ja itketettäväksi muutenkin herkässä tilassa. Jos Suomessa en saa sektiota, hankin sen ulkomailla rahalla.
Arvostakaa te muutkin itseänne älkääkä alistuko siitoslehmän rooliin, jossa teitä kohdellaan huonommin kuin mitään tuotantoeläintä lain mukaan sallitaan kohdeltavan.
Hups mikä lipsautus voimanaiselta? "älkää alistuko siitoslehmän rooliin"? Mikä v*tun siitoslehmä on nainen, joka haluaa lapsen ja saa lapsen? Vai ei siitoslehmä sen perusteella, että hänet olisi lehmän lailla siitetty vaan koska lehmät synnyttävät alateitse?!
Nyt jäitä hattuun! En ole arvostelemassa kenenkään tahtoa valita synnytystapansa tai kieltämässä sen mahdollisuutta. Sinä taas pidät alatiesynnyttäjiä *"siitoslehminä", jotka eivöt arvosta seksuaaliterveyttään?* Ja miljoona yläpeukkua sinulle?!
Ihan vinkkinä on mahdollista käydä yksityisessä synnytysvalmennuksessa, palkkata sata doulaa, jotka pitävät puoliasi ja synnyttää yksityisen lääkärin avustuksella ihan Suomessa... Ja suunnitellun sektionkin varmasti saat jos todella haluat. Toivotaan silloin ettei ala syntymään ennen rv 39 täyttyy.
Nyt sitten pitäisi vain löytää mies, jolle kelpaa tuollaisia "siitoslehmä"-kommentteja suoltavan harakan seksuaaliterve p*llu...
Jos lapsi päättää syntyä ennen sektiopäivää niin silloin leikataan päivystyssektiona 🤗
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaiset kertomukset ovat juuri syynä siihen miksi päätn jo reippaasti yli vuosikymmen sitten, että jos ikinä päädyn lisääntymään, vaadin sektiota. Itselleni olisi pahin painajainen joutua kohdelluksi tuolla tavalla. En aio ottaa pienintäkään riskiä siihen suuntaan.
Vai oikein "vaadit" sektiota. Kertoo ihan omaa kieltään nykysynnyttäjien sielunmaisemasta. Sektion kokeneena voin kertoa, että kivut on kovat sektion jälkeen vielä pitkään. Sektio EI ole mikään kivuton vaihtoehto normisynnytykselle.
Jaa. Paranin itse sektiosta nopeasti, viikko leikkauksesta liikuin ihan hyvin ja burana+panadol riittivät pitämään kivut poissa.
Muistona enää vain siisti arpi bikinirajalla.
Sektio on paikallaan kun siihen on oikea tarve.
Mutta jotenkin hämmentää tää kuvitelma, että sektio olisi helppo ja alatie kamala.
Kun helppo alatie on AINA helpompi, riskittömämpi ja siitä on vähemmän jälkiseuraamuksia kuin helposta sektiosta.
Mulla on ollut helpot alatiesynnytykset, jotka valitsin vetää luomuna. Ei ole arpia missään, ei kiinnikkeitä, ei riskejä seuraaville vauvoille ja itselle (sektio lisää riskejä nimenomaan seuraavissa synnytyksissä), ja ihan omin jaloin nousin synnytyksen jälkeen jakkaralta, altaasta, missä nyt synnytin. Ei tarvinnut särkylääkkeitä saati nostelurajoituksia, ei toipua sen ihmeemmin viikkoa, vaan liikkua pystyi ihan normaalisti heti.
Mua siksi vaan ihmetyttää tämä sektion glorifiointi. Se on yksi suurimmista vatsan alueen leikkauksista mitä tehdään. Se ei todellakaan ole riskitön saati jälkiseuraamukseton. Ja olisin itsekin ehdottomasti vaatinut sektion, jos lapsi olisi esim ollut perätilassa. Mutta muuten vaan? Ei ikinä.
Sitä omaa synnytystä voi pyrkiä ”hallitsemaan” muillakin tavoin kuin sektiovaatimuksella. Ihan jo se, että pyrkii minimoimaan kaikki toimenpiteet, antaa rauhaa olla ja synnyttää ilman hoitohenkilökunnan ylikävelyä. Suomeksi siis: opettelee itse tarvittavat kivunlievitystekniikat, ettei tarvitse lääkkeellisiä. Ja toki sitten jättää niillekin mahdollisuus, jos oikeasti menee tosi kovaksi kivut.
Kuitenkin yli 90% synnytyksistä on normaalisti eteneviä, ja niihin on synnyttäjällä itsellään mahdollista vaikuttaa. Lopuissa pitää yrittää päästä mahdollisimman hyvään lopputulokseen käyttäen kaikki mahdollinen osaaminen ja apu.
PS. Mun on helppo tunnistaa se, mistä tässä kampanjassa puhutaan, sen verran olen itsekin kätilöitä kohdannut, ja joutunut pitämään puoliani ja välillä myös täysin turhien toimenpiteiden kohteeksi. Ei siis mitään oikeasti vakavaa, mutta ammattikunnassa on tyyppejä, jotka kommunikoi ja kohtaa, ja sitten niitä, jotka jyrää ja määräilee.
"Mua siksi vaan ihmetyttää tämä sektion glorifiointi. Se on yksi suurimmista vatsan alueen leikkauksista mitä tehdään."
Vaan kuitenkin hoitohenkilökunnan mukaan pitäisi seuraavana päivänä pystyä täysin simpsakasti hakemaan käytävältä oma ruokansa, vaihtamaan lakanansa jne.
Jos et pysty, niin huokaillen muljautellaan silmiään.Näin oma kokemukseni kiireellisen sektion jälkeen. Että ei taidakaan sitten niin iso toimenpide olla 😊😊😊
Eipä nimittäin heti umpparileikkauksen jälkeen yritetty juoksuttaa pitkin osastoa.Katoso sun asenne oli selkeästi väärä. Ihan ensinnäkin jo siksi jouduit sektioon ja varsinkin, jos olet kipeä. Kyllähän nainen nyt rangaistuksen sektiosta herravarjele tarvitsee, jos ei ole Oikeanlainen hyvä synnyttäjä ja puserra alakautta!
Suoraan sanottuna tosiaan kyllä tuntui, että yritettiin "kostaa" sitä, että olin synnyttänyt sektiolla.
Siitä huolimatta, että sektio tehtiin kiireellä vauvan laskevian sydänäänien ja minun tulehdustilani takia. Oli siis jokin bakteeri päässyt sisään lapsivesien mentyä, ja meinasi mennä hommat lievästi todella pieleen...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen voin omasta puolestani sanoa, että en tule koskaan tekemään lapsia ennenkuin Suomessa sallitaan äidin saada suunniteltu sektio ilman mitään vääntämisiä ja tappeluja. Alatiesynnytykseen en ryhdy, arvostan itseäni ja seksuaaliterveyttäni sen verran että en lähde kusipäisten kätilöiden revittäväksi, leikattavaksi, ronkittavaksi ja itketettäväksi muutenkin herkässä tilassa. Jos Suomessa en saa sektiota, hankin sen ulkomailla rahalla.
Arvostakaa te muutkin itseänne älkääkä alistuko siitoslehmän rooliin, jossa teitä kohdellaan huonommin kuin mitään tuotantoeläintä lain mukaan sallitaan kohdeltavan.
Hups mikä lipsautus voimanaiselta? "älkää alistuko siitoslehmän rooliin"? Mikä v*tun siitoslehmä on nainen, joka haluaa lapsen ja saa lapsen? Vai ei siitoslehmä sen perusteella, että hänet olisi lehmän lailla siitetty vaan koska lehmät synnyttävät alateitse?!
Nyt jäitä hattuun! En ole arvostelemassa kenenkään tahtoa valita synnytystapansa tai kieltämässä sen mahdollisuutta. Sinä taas pidät alatiesynnyttäjiä *"siitoslehminä", jotka eivöt arvosta seksuaaliterveyttään?* Ja miljoona yläpeukkua sinulle?!
Ihan vinkkinä on mahdollista käydä yksityisessä synnytysvalmennuksessa, palkkata sata doulaa, jotka pitävät puoliasi ja synnyttää yksityisen lääkärin avustuksella ihan Suomessa... Ja suunnitellun sektionkin varmasti saat jos todella haluat. Toivotaan silloin ettei ala syntymään ennen rv 39 täyttyy.
Nyt sitten pitäisi vain löytää mies, jolle kelpaa tuollaisia "siitoslehmä"-kommentteja suoltavan harakan seksuaaliterve p*llu...
Minusta tuolla "siitoslehmä"-kommentilla ei tarkoitettu alateitse synnyttäviä vaan että naisten ei tulisi ylipäätänsä alentua toisen mielivallan alle vaan vaatia laadukasta hoitoa, oli sitten kyseessä sektio tai alatiesynnytys. Siksi itse peukutin kommenttia.
Yhtenä esimerkkinä tuo miten monikin on täällä kertonut että epparihaava on ommeltu ilman mitään puudutetta, itsestä tuo kuulostaa kyllä siltä että jos kyse olisi tuotantoeläin niin kyllä syytettäisiin eläinsuojelurikoksesta.
6794478 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen voin omasta puolestani sanoa, että en tule koskaan tekemään lapsia ennenkuin Suomessa sallitaan äidin saada suunniteltu sektio ilman mitään vääntämisiä ja tappeluja. Alatiesynnytykseen en ryhdy, arvostan itseäni ja seksuaaliterveyttäni sen verran että en lähde kusipäisten kätilöiden revittäväksi, leikattavaksi, ronkittavaksi ja itketettäväksi muutenkin herkässä tilassa. Jos Suomessa en saa sektiota, hankin sen ulkomailla rahalla.
Arvostakaa te muutkin itseänne älkääkä alistuko siitoslehmän rooliin, jossa teitä kohdellaan huonommin kuin mitään tuotantoeläintä lain mukaan sallitaan kohdeltavan.
Hups mikä lipsautus voimanaiselta? "älkää alistuko siitoslehmän rooliin"? Mikä v*tun siitoslehmä on nainen, joka haluaa lapsen ja saa lapsen? Vai ei siitoslehmä sen perusteella, että hänet olisi lehmän lailla siitetty vaan koska lehmät synnyttävät alateitse?!
Nyt jäitä hattuun! En ole arvostelemassa kenenkään tahtoa valita synnytystapansa tai kieltämässä sen mahdollisuutta. Sinä taas pidät alatiesynnyttäjiä *"siitoslehminä", jotka eivöt arvosta seksuaaliterveyttään?* Ja miljoona yläpeukkua sinulle?!
Ihan vinkkinä on mahdollista käydä yksityisessä synnytysvalmennuksessa, palkkata sata doulaa, jotka pitävät puoliasi ja synnyttää yksityisen lääkärin avustuksella ihan Suomessa... Ja suunnitellun sektionkin varmasti saat jos todella haluat. Toivotaan silloin ettei ala syntymään ennen rv 39 täyttyy.
Nyt sitten pitäisi vain löytää mies, jolle kelpaa tuollaisia "siitoslehmä"-kommentteja suoltavan harakan seksuaaliterve p*llu...
Jos lapsi päättää syntyä ennen sektiopäivää niin silloin leikataan päivystyssektiona 🤗
Mutta se ei ole suunniteltu sektio, sehän on se ideaali eikö? Ihan hyväntahtoinen toivotus oli, että saat sektiosi ja kaikki sujuu toiveidesi mukaan eikä lapsi synny turhan aikaisin.
Ei sinun sektiosi tai toiveesi ole mitenkään minulta pois ja toivon, että se sujuu hyvin. Ymmärrän myös, että altiesynnytykseen painostaminen voi pelottaa ja pitäisit sellaista painostamista "siitoslehmäksi" alistamisena. Olet kuitenkin turhan yksinkertaistava sillä moni nainen ei mitenkään _alistu_ vaan on täysin heidän oma toiveensa synnyttää alateitse eikä se tee meistä automaattisesti seksuaaliterveyttään uhraavaa lehmää tee.
Riskejä on molemmissa synnytystavoissa, mutta tämä on taas tätä "alatiesynnyttäjillä on lehmän p*llu" -osastoa. En itse ainakaan ole havainnut eroa entiseen vaan toipunut raskauksista ja synnytyksistä täysin ja todella tyytyväinen valintaani. Sinä saat tietenkin valita toisin.
Tämän ketjun pointti on muutenkin "synnytysväkivalta" eli synnyttävän naisen kaltponkohtelu synnytyksen yhteydessä ja sen jälkeen. Tietenkään sektio-alatie-aihetta ei voi av:ssa koskaan sivuuttaa... Suomessa kuitenkin saa pelkosektion jos pelkää ja sen saa myös jos vain ihan tosissaan haluaa. Liittyykö se kuitenkaan täysin oleellisesti "synnytysvökivaltaan" ja synnytyksen yhteydessä tapahtuvaan avuttoman naisen kaltoinkohteluun?
😇
Opiskelijoista on aina oikeus kieltäytyä. Voit kirjoittaa sen etukäteen neuvolakorttiin tai synnytystoivelistaan. Silloin ei kukaan harjoittelija ole ronkkimassa. Mutta jos sallit opiskelijan tulla synnytykseen mukaan, voi olla että olet ensimmäinen synnyttäjä kenet hän on koskaan tavannut. Toki asiallista käytöstä opiskelijaltakin vaaditaan, mutta esim. sisätutkimus voi kestää pidempään ja äitiä tulisi tästä informoida.