Talo ei mene kaupaksi, epätoivo iskee
Alan olla tosi kyllästynyt tilanteeseen. Meillä on kiva ja nätisti remontoitu, hyvällä ja kauniilla puutarhatontilla oleva talo melko lähellä isohkoa kaupunkia. Talo on ollut myynnissä jo kohta vuoden. Katsojia on käynyt muutamia, eikä yhtään tarjousta ole tehty. Välittäjä on sitä mieltä, että markkinat ylipäänsä ovat tosi hiljaiset ja että mitään varsinaista vikaa ei ole. Pyyntihintamme on jo asetettu alemmaksi kuin hinta, jolla itse talomme seitsemän vuotta sitten ostimme. Ja tässä välissä on kuitenkin tehty paljon ja isohkojakin remontteja. Alan olla epätoivoinen, kun jostain syystä olen pitänyt itsestään selvänä, että talo kyllä tulee myytyä viimeistään nyt tämän kevään aikana. Ei näytä hyvältä. Nyt ei ole taas kuukauteen käynyt katsojiakaan.
Millaisia kokemuksia muilla on? Onko joku muu samassa tilanteessa? Vai onko teillä talokaupat sujuneet sujuvasti ja nopeasti?
En linkitä taloamme tähän kun en oikeastaan kaipaa kommentteja talostamme, vaan ennemminkin vertaiskokemuksia ja tarinoita.
Kommentit (935)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen yksi harvoja jotka uskovat että muutto pienemmille paikkakunnille tulee vielä kasvamaan. Uskon että ihmiset kyllästyvät maksamaan järkyttäviä hintoja ahtaasta asumisesta. Uskon että pienviljelyn suosio kasvaa. Uskon että kymmenen vuoden kuluttua maaseutu on taas eloisa. Todella uskon näin! Uskon myös että Skandinavia, Suomi mukaanlukien, tulee olemaan huippusuosittua asuinaluetta kun ilmasto lämpenee.
Uskossa on hyvä elää. Jos olisin optimisti, niin ajattelisin samoin. Haluaisin nimittäin kaupungin ytimestä "ahtaan" asunnon halvemmalla kuin nyt. Tosiasiassa Suomi on jo jakautunut sosiaaliluokkiin, eikä tätä jakoa ihan hevin murreta enää.
Kuolevalle paikkakunnalle, jossa on lähinnä vanhuksia, koulupudokkaita ja syrjäytyneitä, ei tule maksukykyiset ihmiset muuttamaan koska elämässä on muutakin sisältöä kuin halpa asuminen "luonnon" (lue: puupeltojen) keskellä. Lapset tarvitsevat kunnollisen koulun ja ympräille muita lapsia, joiden joukosta valita ystävät.
Tosin eivät kaikki pikkupaikkakunnat ja kuolevia,kuten Tammisaaren alue ja erityisesti Mathildedal, johon on muuttanut kouraillinen urbaaneja hipstereitä oleilemaan keskenään.
Mitä ihmettä maaseudulla ja koulupudokkailla on tekemistä keskenään? Kyllä siellä koulut käydään.
Pudokkaat löytyvät ihan muualta.
Tulevaisuus on uskon asia. Riippuu siitä, mitä tuleman pitää. Esim paljon julkisuudessa ollut etätyön ylistäminen koronan alkuaikoina, on selvästi vähentynyt. Monet kaipaavat jo työpaikalle ja työyhteisöön.
Tapaaminen screenillä ei ole tapaaminen. Jos työkaverit vielä vaihtumvat. se screeni-ihminen jää kyllä aikas oudoksi.
Katsotaan, miten kauan tämä koronakin meitä pompottaa vielä - vai tuleeko uusia juttuja piankin. Toki ihmiset voivat innostua kakkoskodista (omana tai vuokrattuna), jos rajojen sisällä eläminen jää pysyväksi ja talous heikkenee, jolloin se kasvimaa voi olla jopa ihan kiva. Onhan noita hyviä maaseutukyliäkin, joissa on mainiot palvelut ja isompi kaupunki lähellä.
Vierailija kirjoitti:
Siivotkaa se talo, tyhjentäkää osa tavaroista.
Siivotkaa pihaa.
Tehkää tilaa.
Ottakaa vähäksi aikas pois ja sitten sille hyvälle välittäjälle tai myykää itse.Ostajan pitää nähdä ne omat jutut siellä. Liian täys on tunkkainen.
Jos jokin asumus roikkuu kauan myynnissä, ostajaehdokkaille voi tulla tunne, että siinä on vikaa, kun ei ole kelvannut kenellekään. Jos mahdollista, niin ehkä pieni paussi olisi asiallinen oikeaan aikaan toteutettuna.
Sen minkä noita asunnon/kiinteistönosto-ohjelmia olen TVstä katsellut, niin pakko todeta, että ihmisillä on todella huono mielikuvitus. Kaiken pitäisi olla nappiin. Siinä kyllä hyvä meklari voi avata asiakkaan silmiä ihmeesti muistuttelemalla, että seiniä voi maalata, huonekalut lähtee pois ja omat tulee tilalle ja ne saa asetella eri lailla jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen yksi harvoja jotka uskovat että muutto pienemmille paikkakunnille tulee vielä kasvamaan. Uskon että ihmiset kyllästyvät maksamaan järkyttäviä hintoja ahtaasta asumisesta. Uskon että pienviljelyn suosio kasvaa. Uskon että kymmenen vuoden kuluttua maaseutu on taas eloisa. Todella uskon näin! Uskon myös että Skandinavia, Suomi mukaanlukien, tulee olemaan huippusuosittua asuinaluetta kun ilmasto lämpenee.
Uskossa on hyvä elää. Jos olisin optimisti, niin ajattelisin samoin. Haluaisin nimittäin kaupungin ytimestä "ahtaan" asunnon halvemmalla kuin nyt. Tosiasiassa Suomi on jo jakautunut sosiaaliluokkiin, eikä tätä jakoa ihan hevin murreta enää.
Kuolevalle paikkakunnalle, jossa on lähinnä vanhuksia, koulupudokkaita ja syrjäytyneitä, ei tule maksukykyiset ihmiset muuttamaan koska elämässä on muutakin sisältöä kuin halpa asuminen "luonnon" (lue: puupeltojen) keskellä. Lapset tarvitsevat kunnollisen koulun ja ympräille muita lapsia, joiden joukosta valita ystävät.
Tosin eivät kaikki pikkupaikkakunnat ja kuolevia,kuten Tammisaaren alue ja erityisesti Mathildedal, johon on muuttanut kouraillinen urbaaneja hipstereitä oleilemaan keskenään.
Mitä ihmettä maaseudulla ja koulupudokkailla on tekemistä keskenään? Kyllä siellä koulut käydään.
Pudokkaat löytyvät ihan muualta.
Tulevaisuus on uskon asia. Riippuu siitä, mitä tuleman pitää. Esim paljon julkisuudessa ollut etätyön ylistäminen koronan alkuaikoina, on selvästi vähentynyt. Monet kaipaavat jo työpaikalle ja työyhteisöön.
Tapaaminen screenillä ei ole tapaaminen. Jos työkaverit vielä vaihtumvat. se screeni-ihminen jää kyllä aikas oudoksi.
Katsotaan, miten kauan tämä koronakin meitä pompottaa vielä - vai tuleeko uusia juttuja piankin. Toki ihmiset voivat innostua kakkoskodista (omana tai vuokrattuna), jos rajojen sisällä eläminen jää pysyväksi ja talous heikkenee, jolloin se kasvimaa voi olla jopa ihan kiva. Onhan noita hyviä maaseutukyliäkin, joissa on mainiot palvelut ja isompi kaupunki lähellä.
Etätyö ei tarkoita sitä, että ihmiset haluaisivat sankoin joukoin muuttaa johonkin epämääräiseen kylään, johon nimenomaan koulupudokkaat ja peräkammarin pojat jäävät vanhusten kanssa lojumaan. Ne, jotka ovat rämpineet maakuntakoulun läpi kunnialla, harvemmin jäävät paikkakunnalle. Nimenomaan näissä kurjissa kylissä sosiaalinen elämä jää screenin tuijottamiseksi.
Mitäs näitä hyviä maaseutukyliä on, joissa on mainiot palvelut ja isompi kaupunki lähellä? Mihin sitä isompaa kaupunkai edes tarvitaan, jos maaseutukylässä on niin hyvä asua? Ettei ne palvelut ja ruoka lopulta löytyisi sieltä kaupungista, eikä routaisesta kasvimaasta? Kaupunkiasuminen ei tarkoita sitä, etteikö voisi olla omaa kasvimaata, jos sellaista tykkää puuhastella. Ystävä asuu kerrostalossa, jonka sisäpihalla on asukkaiden omia kasvihuoneita ja viljelytilaa. Kehä I:n tuntumassa. Ei tosin ole ihan köyhien lystiä.
Vierailija kirjoitti:
Halpa hintakaan ei auta, jos kukaan ei halua sitä taloa.
No en nyt sentään tuostakaan lähtisi. Aloittaja kyllä mielestäni esitti ihan toisen tulokulman, josta odotti miellipiteitä.
Niinhän se on, ettei taloa tarvitse haluta kuin yhden ostajan. Se riittää. Se ostaja vain pitää löytää. Ehkä se ei ole vielä ollut muutoaikeissa, mutta kohta voi olla.
Siksi ehkä kannattaisi miettiä, millaiselle se käy. Jos on hyvä perheasunto, niin sitten ehkä kannattaisi erikseen mainita se ja mainostaa vielä koulut, päiväkodit ym jos ovat lähellä. Jos puutarhahullulle, niin sitten erikseen mainita, että on puutarha (omenapuineen?7 perunapeltoineen? mansikkamaineen?) ja vaikka vielä reilusti tilaa lapsille temmeltää turvallisesti.
Ja jos uskoo visualisointiin, niin sitten vaan visualisoimaan sitä ostajaa. Itse en ole käyttänyt, mutta tiedän perheen, jossa visualisoitiin tuleva talo varsin tarkoin ja kuinka ollakaan ihan ensimmäinen jota menivät katsomaan oli nappiin ja omistajat halusivat ehdottamasti myydä heille, koska koti oli rakas ja olivat ajatelleet haluvansa myydä sen just ko perheen kaltaiselle perheelle.
Tajuaakohan maaseutukaupungeissa asuvat, että miten tärkeää on muutamat pikkuasiat myynti-ilmoituksessa netissä. Kuvia on loputtomasti vessanpytyistä, makuuhuoneista ja muusta jonninjoutavasta.
Se mikä usein unohdetaan on selkeä pohjapiirustus.. Toinen tärkeä unohdus on paljon kuvia pihasta, kuvattuna mieluiten kesällä. Mitä siellä kasvaa jne.
Myyjät unohtavat nämä usein sen takia, että "kyllähän ostaja sen näkee, kun tulee katsomaan". Asia ei ole näin. En lähde katsomaan sadan kilometrin päässä olevaa omakotitaloa, jos pohjapiirustusta ei ole. Tai jos pihan kuvaukseen ei ole käytetty yhtään vaivaa. Nimenomaan paluumuuttajat arvostavat pihaa. Maalla asuvillehan se on itsestäänselvyys, mutta kaikille se ei ole sitä.
Ketään ei kiinnosta se, että paljonko olette itse maksaneet talosta aikanaan, ja millä hinnalla olette tehneet remontteja.
Tämän hetken hintaan vaikuttaa vain se, paljonko samalla alueella pyydetään vastaavista taloista. Jos teidän talo on kalliimmasta päästä näistä vastaavista kohteista, niin ei varmaan ole katsojia.
Tutuilla jäi kanssa asunnon vaihto tekemättä, kun eivät saaneet laskennallista voittoa vanhan myynnistä. Tämä siitä huolimatta, että ostettavan kohteen hinta oli laskenut enemmän. Kyseessä muuttotappiokunta.
Miksi et itse halua asua siellä?
Me ostettiin 4 vuotta myynnissä ollut 100 vuotias talo. Alkuperäinen pyynti oli 45 tonnia enempi kuin mitä maksettiin.
On 20km isommasta kaupungista, lähinnä koulu 10km, kauppa 10km.
Talossa 2h+k, ulkosauna, iso tontti. Ei siis ison perheen koti. Kyllä näitäkin siis joku ostaa, jos hinta sopiva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahin on heti alkuun olla ahne.
Hinta pitää asettaa heti alkuun kohdilleen kyseisen alueen markkinoiden mukaan eikä pohtia mitä itse on joskus maksanut. Nyt kun talo on pitkään ollut jo myynnissä ja hintaa tarkistettu niin tilanne on vielä huonompi. Potentiaaliset ostajaehdokkaat ovat jo nähneet että talo ei mene kaupaksi ja moni ehkä ostoa miettinyt on ostanut jo toisen, oikein hinnoitellun, talon.
Onko talo kuinka vanha?
Tämä! Alkuun ylihinnoiteltu asunto karkoittaa myös ne potentiaalit ostajat. Sitten kun asunto ollut vuoden myynnissä liian kalliilla näyttää netissä kohteelle jota ei kukaan halua ja peli on menetetty.
No ei nyt ihan noinkaan. Ne alkuhetken ostajat jotka ehkä näkivät senhetkisen hinnan ovat jo ostaneet kenties asuntonsa eivätkä enää roiku siellä mitään etsimässä. Joka kuukausi tulee välittäjille/Etuoville uusia ostajia eivätkä he siis ole edellistä hintaa koskaan nähneetkään. Kantsii vaihtaa esim 1/2 vuoden väliin välittäjää mutta varo. Itse kun möin yhtä asuntoa pyysin kolmelta välittäjältä hinta-arvion. Kaksi aika samoissa, Huomeistokeskus sitten selvästi alempi. Otin toisen kahdesta ja jopa hieman korotin heidän arviotaan. Meni 2 kuukaudessa ja sain 100.000 enemmän kuin alimman arvion antaja. Arvio jota ostaja olisi kait vielä tinkinyt. Varsinkin nyt kun kauppa ei käy, välittäjät haluaa heti nopeita kauppoja ehkä jopa kiinteällä provikalla elikkä heille ihan sama mitä myyjä saa....
Ap: Pyytäkää Jethroa tulemaan tekemään tv-ohjelma epätoivoisesta tilanteestanne. Olisi hyvää mainosta.
Vierailija kirjoitti:
Me ostettiin 4 vuotta myynnissä ollut 100 vuotias talo. Alkuperäinen pyynti oli 45 tonnia enempi kuin mitä maksettiin.
On 20km isommasta kaupungista, lähinnä koulu 10km, kauppa 10km.
Talossa 2h+k, ulkosauna, iso tontti. Ei siis ison perheen koti. Kyllä näitäkin siis joku ostaa, jos hinta sopiva.
JOllekin voi juuri se ulkosauna (vaikka kehityskelpoinenkin) olla juuri se juttu. Ja tietysti se iso tontti sopivilla puilla ja pensailla.
maaseudulla mennään joidenkin vuosien kuluttua 1960-luvulle, jossa pienten maaseutukuntien oppilaat menivät läheisen kaupungin kouluun saamaan ylempää oppia ja asuivat sitten joko koulun asuntolassa tai jossain muussa asuntolassa. Sitten viikonlopuksi kotiin. Tällä tavalla englannin yläluokka edelleen opiskelee
On käsittämätöntä, että ihmiset kuvittelevat saavansa talosta automaattisesti enemmän, kuin mitä he ovat itse maksaneet. Talo on kulutustavara!
No niin. Kun alunperinkin maksaa rottelosta 300000e jonka todellinen arvo on 80000e niin tähän on tultu. Ei mitään järkeä ollu alunperinkään noissa honnoissa jotka täynnä ilmaa jaa tuulipuvut pää märkänä osti.
Kuvien pitäisi viedä jalat alta. Se on se ensivaikutelma!
En ymmärrä, miksi välittäjät suostuvat laittamaan myyntikuvia taloista, joita ei ole yhtään stailattu. Sellaisia myytäviä kohteita näkee paljon, joissa kylppärissä näkyy isännän likaiset kalsarit likapyykissä, keittiö täynnä kaikkea pientä romua jne.
Ne myyntikuvat täytyy olla hyvät, niihin ostaja ensimmäisenä ihastuu.
Ja tuo syrjäseuduille muutto, nythän on jo liikehdintää syrjäisemmille alueille. Koko ajan ihmiset havahtuvat enemmän siihen, että oma tila onkin ihan mukava asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, nyt just huono hetki myydä. Alamäki alkoi kunnolla syksyllä.
Sijainti ehkä huono, hinta ylioptimistinen. Jos pakko myydä niin stailaus. Yksi tuttu myy taloa nuorten perheiden suosimalla alueella ja ei saa sitä kaupaksi. Kuvissa näyttää mummolalle vaikka tuttu vasta 40v. Vanhoja viherkasveja, sebamed-purkit sekä virttyneet pyyhkeet kylppärissä ja rättiverhoja roikkuu joka paikassa ja matot lattiassa. Keittiön pöydällä rusehtavia banaaneja. Talo vieläpä uudehko mutta näyttää tunkkaiselle. Kaiken päälle se että on riitaisen parisuhteen lopputulos, haisee pahalle mielelle jo valmiiksi.
Stailaus, hinnan tarkistus ja välitysliikkeen vaihto on toimenpiteet mitä teette jos pakko myydä.
Tuo stailaus voi olla hyvinkin tärkeä juttu. Itse sitä ei ymmärrä, koska koti on itselle tehty, mutta se myydään jollekin ihan muulle. Ainakin Helsingin ja Tampereen alueella (seuraan näitä aktiivisemmin) toimii välittäjä, joka näyttää ihan itse stailaavan jokaisen asunnon. Sen näkee. Näköjään jopa tuovat huonekaluja ja kamppeita sitä varten tai stailaavat tyhjän asunnon virtuaalisesti.
Usein todellakin ihmettelee niitä kuvia. Miksi ihmiset esim ottavat kuvia täpötäydestä kylppäristä, jotta jokaiselle tulee selväksi, että se on liian pieni tai epäkätevä? Paremman kuvan saisi, kun nostaisi ylimääräiset eteisen puolelle.
Se on suorastaan viihdettä bongata tiettyjen välittäjien joka kohteesta ne samat trendikkäät sisustusesineet. Vaikka sinänsä olen samaa mieltä siitä, että stailaus on hyvä ja romukasat huono juttu, välillä vaan menee jo vähän päälleliimatun näköiseksi se trendikäs stailaus.
Useimmille alueille ei kannattaisi rakentaa mitään. Rakentaminen maksaa enemmän, kuin mitä kukaan ikinä sen jälkeen talosta maksaisi.
Tuomas Epäileväinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahin on heti alkuun olla ahne.
Hinta pitää asettaa heti alkuun kohdilleen kyseisen alueen markkinoiden mukaan eikä pohtia mitä itse on joskus maksanut. Nyt kun talo on pitkään ollut jo myynnissä ja hintaa tarkistettu niin tilanne on vielä huonompi. Potentiaaliset ostajaehdokkaat ovat jo nähneet että talo ei mene kaupaksi ja moni ehkä ostoa miettinyt on ostanut jo toisen, oikein hinnoitellun, talon.
Onko talo kuinka vanha?
Tämä! Alkuun ylihinnoiteltu asunto karkoittaa myös ne potentiaalit ostajat. Sitten kun asunto ollut vuoden myynnissä liian kalliilla näyttää netissä kohteelle jota ei kukaan halua ja peli on menetetty.
No ei nyt ihan noinkaan. Ne alkuhetken ostajat jotka ehkä näkivät senhetkisen hinnan ovat jo ostaneet kenties asuntonsa eivätkä enää roiku siellä mitään etsimässä. Joka kuukausi tulee välittäjille/Etuoville uusia ostajia eivätkä he siis ole edellistä hintaa koskaan nähneetkään. Kantsii vaihtaa esim 1/2 vuoden väliin välittäjää mutta varo. Itse kun möin yhtä asuntoa pyysin kolmelta välittäjältä hinta-arvion. Kaksi aika samoissa, Huomeistokeskus sitten selvästi alempi. Otin toisen kahdesta ja jopa hieman korotin heidän arviotaan. Meni 2 kuukaudessa ja sain 100.000 enemmän kuin alimman arvion antaja. Arvio jota ostaja olisi kait vielä tinkinyt. Varsinkin nyt kun kauppa ei käy, välittäjät haluaa heti nopeita kauppoja ehkä jopa kiinteällä provikalla elikkä heille ihan sama mitä myyjä saa....
Meillä oli kans n. 20te hintaeroa kahden välittäjän hinta-arviossa (145-165te), näistä huoneistokeskus oli se joka arvioi reippaasti alakanttiin. Välittäjä haukkui alueen ja vielä sanoi, että on pulaa myytävistä kohteista. Juu ei tullut kauppoja. Yksi taas oli suorastaan yltiöoptimistinen ja nyt kun katsoo millaisia kohteita heillä on myynnissä niin juu, hintaa on lähes aina hieman liikaa ja ilmoitukset tehty ihan puolivillaisesti. Välittäjissä todella on eroja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä vuonna 2019 myynnissä ollut talo varmaan vieläkin kaupan?
Tuskin. Mutta keskustelu on mielenkiintoinen vielä 2021.
Tänä vuonna se vasta mielenkiintoinen onkin, kun tilanne tuntuu olevan ihan päinvastainen kuin kaksi vuotta sitten. Me ollaan viime syksystä asti etsitty tosissaan taloa, mutta tarjolla ei ole _mitään_ järkevää. Ja niissäkin mitä tulee myyntiin, on hinnat selvästi korkeammat kuin vuosi sitten, harmittaa ihan ettei vaan ostettu taloa viime keväänä kun niitä vielä oli. Välittäjät sanoo samaa, nyt joutuu myymään ei-oota kun ostajia olisi, myytävää ei. Kaupaksi menee nekin, jotka on ollut jo pitkään myynnissä. Ehkä myydään oma kiva rempattu rt-kolmio kohta ja muutetaan hetkeksi vuokralle, ehkäpä niitä taloja alkaa tulla myyntiin kun koronarajoitukset loppuu ja ne jotka on nyt viivyttänyt myyntiä laittavat omansa myyntiin.
Missä välitysliikkeessä olet töissä ?
No en missään. Oikeasti meinaa iskeä epätoivo kun ei taloa löydy. Myynnissä on kyllä niitä kaikkein kalleimpia tai kaikkein halvimpia taloja, mutta semmoiset keskitason talot menee ihan hetkessä. Tämä siis yhdessä Suomen suurimmista kaupungeissa, maaseudusta en tiedä.
Että jos joku suunnittelee kivan, ei riskirakenteisen tai muuten aivan pommikuntoisen 4mh talon myyntiä eteläkuopiosta kaupunkialueelta niin nyt kannattaa laittaa myyntiin.
Onhan noita Kuopiossa, etenkin Saaristokaupunki. Mikä budjetti? Kurkimäessä pääsee 250 000 pintaan hieman halvemmalla.
Juu, Saaristokaupungissa on niitä josta on lähemmäs 3km lähimpään kouluun ja kauppaan. Ei mahdollista tulevan ekaluokkalaisen kanssa, varsinkin kun halutaan pärjätä yhdellä autolla. Yhdessä oli ikkunat ja katto rikki kun käytiin katsomassa, hinta silti melkein 300te. Kurkimäki on maaseutua. Olen kyllä hyvin tietoinen mitä on myynnissä :)
Oletko tsekannut jo piilomarkkinat? Itse ostimme puoli vuotta sitten talon, joka ei ollut myynnissä. Olimme puhuneet kaikille, että etsimme tietyn tyylistä taloa tietyltä alueelta. Lopulta eräs puolituttu alueen asukas tuli kysymään, että vieläkö etsitte ja haluatteko tulla katsomaan. Kaupat tuli ja ei ollut kilpailijoita. Myöhemmin vielä alueella asuva entinen työkaverini otti yhteyttä, että hän on laittamassa myyntiin, haluatteko tulla katsomaan ensin. Sekin talo olisi ollut passeli. Vanha talomme oli myös tällä samalla alueella ja myimme sen samoin. Eräs tuttu oli maininnut siitä paikallisessa puskaradiossa. Yhteydenottoja tuli sitten hänen kauttaan useita ja kaupat syntyivät ilman, että talo oli missään ”oikeasti” myynnissä. Tämä alue on kasvava alue alle 10km ison kaupungin keskustasta. Ei kuitenkaan pääkaupunkiseudulla. Tältä alueelta menee talot hetkessä. Etuoven kautta etsintä oli tuskallista, ei ollut oikein mitään tarjolla. Mutta olihan näitä sitten, kun tarpeeksi kaiveli. Lisäksi säästyi välityspalkkiot.
Tuo stailaus voi olla hyvinkin tärkeä juttu. Itse sitä ei ymmärrä, koska koti on itselle tehty, mutta se myydään jollekin ihan muulle. Ainakin Helsingin ja Tampereen alueella (seuraan näitä aktiivisemmin) toimii välittäjä, joka näyttää ihan itse stailaavan jokaisen asunnon. Sen näkee. Näköjään jopa tuovat huonekaluja ja kamppeita sitä varten tai stailaavat tyhjän asunnon virtuaalisesti.
Usein todellakin ihmettelee niitä kuvia. Miksi ihmiset esim ottavat kuvia täpötäydestä kylppäristä, jotta jokaiselle tulee selväksi, että se on liian pieni tai epäkätevä? Paremman kuvan saisi, kun nostaisi ylimääräiset eteisen puolelle.