Teini haki Ressuun lukioon eikä kyllä sinne pääse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On siinä silti eroa, kuluuko oppitunnista suurin osa siihen, että päntätään perusasioita, vai voidaanko perusasiat käydä nopeasti läpi ja siirtyä sitten harjoittelemaan edistyneempiä juttuja.

Ja tästä syystä keskivertotallaaja ei oikein pärjää huippulukiossa, harvinaisella A-kielellähän niihin pääsee helpommin.

Koska huippulukioissa ehditään kurssilla käsitellä enemmän asioita, pitää niitä hallita myös enemmän kokeessa. Niinpä huippulukion 7 vastaa helposti tavallisen lukion arvosanaa 9, ja sen ysin saa vähemmällä työllä.

Höpö höpö. Kurssit on aivan opsin mukaisia ihan joka lukiossa. Ja yo kirjoitukset täsmälleen samat jokaiselle.

Yhtä hyvät yo tulokset saa missä tahansa lukiossa

Opetusharjoittelussa sen huomasi hyvin. Luokallinen huippuoppilaita ja työrauha. Opetun 10 minuutissa sen mitä huonommassa koulussa täytyy taukuttaa neljä rupeamaa.

Eli ei. Hyvässä koulussa ei todellakaan saa samaa opetusta kuin huonossa.

Mutta kaikille on silti se sama opsin mukainen oppimäärä, jonka hallinta testataan kaikille yhteisissä yo-kirjoituksissa. Huonommassa koulussa opettajalta vaaditaan vaan enemmän, jotta ne heikommatkin oppisivat vaadittavat asiat. Ysin keskiarvon lahjakas ja ahkera oppilashan pärjää molemmissa hyvin yo-kokeiden vaatimuksiin nähden.

Ja kumman luulet pärjäävän paremmin? Oppilaan joka on saanut hälyisessä ympäristössä nippa nappa sen minimin vai oppilaan jolla on työrauha ja joka on saanut käsitellä paitsi minimin myös rutkasti muuta? Jota ovat opettajan lisäksi sparranneet ne muut hyvät oppilaat.

Minkä minimin? Yo-kokeissa testataan aihealueiden hallintaa kokonaisuutena ja se sama kokonaisuus opetetaan kyllä ihan joka lukiossa ja joka kirjassa. Ylimääräinen asia on toki kiva lisä lahjakkaille, mutta ei sitä yo-kokeissa vaadita. Joka vuosi jostain 7 keskiarvorajojen maalaislukioista kirjoittaa lukuisia oppilaita loistavin arvosanoin, jotka tuskin olisivat huippulukiossa pärjänneet yhtään sen paremmin, koska arvosteluasteikko ja vaatimukset kumminkin menevät valtakunnallisen keskiverron mukaan.

Voivoi. Kyllä voi ihmisen taimi olla tyhymä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On siinä silti eroa, kuluuko oppitunnista suurin osa siihen, että päntätään perusasioita, vai voidaanko perusasiat käydä nopeasti läpi ja siirtyä sitten harjoittelemaan edistyneempiä juttuja.

Ja tästä syystä keskivertotallaaja ei oikein pärjää huippulukiossa, harvinaisella A-kielellähän niihin pääsee helpommin.

Koska huippulukioissa ehditään kurssilla käsitellä enemmän asioita, pitää niitä hallita myös enemmän kokeessa. Niinpä huippulukion 7 vastaa helposti tavallisen lukion arvosanaa 9, ja sen ysin saa vähemmällä työllä.

Höpö höpö. Kurssit on aivan opsin mukaisia ihan joka lukiossa. Ja yo kirjoitukset täsmälleen samat jokaiselle.

Yhtä hyvät yo tulokset saa missä tahansa lukiossa

Opetusharjoittelussa sen huomasi hyvin. Luokallinen huippuoppilaita ja työrauha. Opetun 10 minuutissa sen mitä huonommassa koulussa täytyy taukuttaa neljä rupeamaa.

Eli ei. Hyvässä koulussa ei todellakaan saa samaa opetusta kuin huonossa.

Mutta kaikille on silti se sama opsin mukainen oppimäärä, jonka hallinta testataan kaikille yhteisissä yo-kirjoituksissa. Huonommassa koulussa opettajalta vaaditaan vaan enemmän, jotta ne heikommatkin oppisivat vaadittavat asiat. Ysin keskiarvon lahjakas ja ahkera oppilashan pärjää molemmissa hyvin yo-kokeiden vaatimuksiin nähden.

Ysin opiskelija saa huonossa lukiossa M:n ja hyvässä lukiossa L:n paperit erityisesti jos on sosiaalisille vaikutteille altis kuten iso osa nuorista

47

Huono ja huono. Eiköhän noi kaikki ysin ka koulut ole hyviä ja se ysin oppilas aina hyvä.

Meillä se ysin oppilas sai seiskan koulussa L paperit

Ja mielestäni se seiskan öukio oli oikein hyvä. Pääsi mm erasmusvaihtoon 4 kertaa lukion aikana. Lisäksi oli teemakurssi Euroopassa.

Miksi ei voisi päästä. Keskiarvorajat heittelee vuosittain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On siinä silti eroa, kuluuko oppitunnista suurin osa siihen, että päntätään perusasioita, vai voidaanko perusasiat käydä nopeasti läpi ja siirtyä sitten harjoittelemaan edistyneempiä juttuja.

Ja tästä syystä keskivertotallaaja ei oikein pärjää huippulukiossa, harvinaisella A-kielellähän niihin pääsee helpommin.

Koska huippulukioissa ehditään kurssilla käsitellä enemmän asioita, pitää niitä hallita myös enemmän kokeessa. Niinpä huippulukion 7 vastaa helposti tavallisen lukion arvosanaa 9, ja sen ysin saa vähemmällä työllä.

Höpö höpö. Kurssit on aivan opsin mukaisia ihan joka lukiossa. Ja yo kirjoitukset täsmälleen samat jokaiselle.

Yhtä hyvät yo tulokset saa missä tahansa lukiossa

Opetusharjoittelussa sen huomasi hyvin. Luokallinen huippuoppilaita ja työrauha. Opetun 10 minuutissa sen mitä huonommassa koulussa täytyy taukuttaa neljä rupeamaa.

Eli ei. Hyvässä koulussa ei todellakaan saa samaa opetusta kuin huonossa.

Mutta kaikille on silti se sama opsin mukainen oppimäärä, jonka hallinta testataan kaikille yhteisissä yo-kirjoituksissa. Huonommassa koulussa opettajalta vaaditaan vaan enemmän, jotta ne heikommatkin oppisivat vaadittavat asiat. Ysin keskiarvon lahjakas ja ahkera oppilashan pärjää molemmissa hyvin yo-kokeiden vaatimuksiin nähden.

Ja kumman luulet pärjäävän paremmin? Oppilaan joka on saanut hälyisessä ympäristössä nippa nappa sen minimin vai oppilaan jolla on työrauha ja joka on saanut käsitellä paitsi minimin myös rutkasti muuta? Jota ovat opettajan lisäksi sparranneet ne muut hyvät oppilaat.

Minkä minimin? Yo-kokeissa testataan aihealueiden hallintaa kokonaisuutena ja se sama kokonaisuus opetetaan kyllä ihan joka lukiossa ja joka kirjassa. Ylimääräinen asia on toki kiva lisä lahjakkaille, mutta ei sitä yo-kokeissa vaadita. Joka vuosi jostain 7 keskiarvorajojen maalaislukioista kirjoittaa lukuisia oppilaita loistavin arvosanoin, jotka tuskin olisivat huippulukiossa pärjänneet yhtään sen paremmin, koska arvosteluasteikko ja vaatimukset kumminkin menevät valtakunnallisen keskiverron mukaan.

Voivoi. Kyllä voi ihmisen taimi olla tyhymä.

Ohis ihmettelee mitä tyhmää näet edellisessä viestissä. Mitä sen arvoista, että kutsut häntä "ihmisen taimeksi"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On siinä silti eroa, kuluuko oppitunnista suurin osa siihen, että päntätään perusasioita, vai voidaanko perusasiat käydä nopeasti läpi ja siirtyä sitten harjoittelemaan edistyneempiä juttuja.

Ja tästä syystä keskivertotallaaja ei oikein pärjää huippulukiossa, harvinaisella A-kielellähän niihin pääsee helpommin.

Koska huippulukioissa ehditään kurssilla käsitellä enemmän asioita, pitää niitä hallita myös enemmän kokeessa. Niinpä huippulukion 7 vastaa helposti tavallisen lukion arvosanaa 9, ja sen ysin saa vähemmällä työllä.

Höpö höpö. Kurssit on aivan opsin mukaisia ihan joka lukiossa. Ja yo kirjoitukset täsmälleen samat jokaiselle.

Yhtä hyvät yo tulokset saa missä tahansa lukiossa

Opetusharjoittelussa sen huomasi hyvin. Luokallinen huippuoppilaita ja työrauha. Opetun 10 minuutissa sen mitä huonommassa koulussa täytyy taukuttaa neljä rupeamaa.

Eli ei. Hyvässä koulussa ei todellakaan saa samaa opetusta kuin huonossa.

Mutta kaikille on silti se sama opsin mukainen oppimäärä, jonka hallinta testataan kaikille yhteisissä yo-kirjoituksissa. Huonommassa koulussa opettajalta vaaditaan vaan enemmän, jotta ne heikommatkin oppisivat vaadittavat asiat. Ysin keskiarvon lahjakas ja ahkera oppilashan pärjää molemmissa hyvin yo-kokeiden vaatimuksiin nähden.

Ysin opiskelija saa huonossa lukiossa M:n ja hyvässä lukiossa L:n paperit erityisesti jos on sosiaalisille vaikutteille altis kuten iso osa nuorista

47

Huono ja huono. Eiköhän noi kaikki ysin ka koulut ole hyviä ja se ysin oppilas aina hyvä.

Meillä se ysin oppilas sai seiskan koulussa L paperit

Ja mielestäni se seiskan öukio oli oikein hyvä. Pääsi mm erasmusvaihtoon 4 kertaa lukion aikana. Lisäksi oli teemakurssi Euroopassa.

Neljä vuotta vaihdossa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On siinä silti eroa, kuluuko oppitunnista suurin osa siihen, että päntätään perusasioita, vai voidaanko perusasiat käydä nopeasti läpi ja siirtyä sitten harjoittelemaan edistyneempiä juttuja.

Ja tästä syystä keskivertotallaaja ei oikein pärjää huippulukiossa, harvinaisella A-kielellähän niihin pääsee helpommin.

Koska huippulukioissa ehditään kurssilla käsitellä enemmän asioita, pitää niitä hallita myös enemmän kokeessa. Niinpä huippulukion 7 vastaa helposti tavallisen lukion arvosanaa 9, ja sen ysin saa vähemmällä työllä.

Höpö höpö. Kurssit on aivan opsin mukaisia ihan joka lukiossa. Ja yo kirjoitukset täsmälleen samat jokaiselle.

Yhtä hyvät yo tulokset saa missä tahansa lukiossa

Opetusharjoittelussa sen huomasi hyvin. Luokallinen huippuoppilaita ja työrauha. Opetun 10 minuutissa sen mitä huonommassa koulussa täytyy taukuttaa neljä rupeamaa.

Eli ei. Hyvässä koulussa ei todellakaan saa samaa opetusta kuin huonossa.

Mutta kaikille on silti se sama opsin mukainen oppimäärä, jonka hallinta testataan kaikille yhteisissä yo-kirjoituksissa. Huonommassa koulussa opettajalta vaaditaan vaan enemmän, jotta ne heikommatkin oppisivat vaadittavat asiat. Ysin keskiarvon lahjakas ja ahkera oppilashan pärjää molemmissa hyvin yo-kokeiden vaatimuksiin nähden.

Ysin opiskelija saa huonossa lukiossa M:n ja hyvässä lukiossa L:n paperit erityisesti jos on sosiaalisille vaikutteille altis kuten iso osa nuorista

47

Huono ja huono. Eiköhän noi kaikki ysin ka koulut ole hyviä ja se ysin oppilas aina hyvä.

Meillä se ysin oppilas sai seiskan koulussa L paperit

Ja mielestäni se seiskan öukio oli oikein hyvä. Pääsi mm erasmusvaihtoon 4 kertaa lukion aikana. Lisäksi oli teemakurssi Euroopassa.

Neljä vuotta vaihdossa?

Ei vaan neljä kertaa. Kolme maata, joista neljä kertaa sama porukka viikon yhdessä kohteessa yhdessä. Aika hieno kokemus

Ja Ressun väestötilasta vielä. Nuoremme on pitänyt Meilahden tiloja oikein hyvinä, eikä ole kokenut pidentynyttä matkaa ongelmaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On siinä silti eroa, kuluuko oppitunnista suurin osa siihen, että päntätään perusasioita, vai voidaanko perusasiat käydä nopeasti läpi ja siirtyä sitten harjoittelemaan edistyneempiä juttuja.

Ja tästä syystä keskivertotallaaja ei oikein pärjää huippulukiossa, harvinaisella A-kielellähän niihin pääsee helpommin.

Koska huippulukioissa ehditään kurssilla käsitellä enemmän asioita, pitää niitä hallita myös enemmän kokeessa. Niinpä huippulukion 7 vastaa helposti tavallisen lukion arvosanaa 9, ja sen ysin saa vähemmällä työllä.

Höpö höpö. Kurssit on aivan opsin mukaisia ihan joka lukiossa. Ja yo kirjoitukset täsmälleen samat jokaiselle.

Yhtä hyvät yo tulokset saa missä tahansa lukiossa

Opetusharjoittelussa sen huomasi hyvin. Luokallinen huippuoppilaita ja työrauha. Opetun 10 minuutissa sen mitä huonommassa koulussa täytyy taukuttaa neljä rupeamaa.

Eli ei. Hyvässä koulussa ei todellakaan saa samaa opetusta kuin huonossa.

Mutta kaikille on silti se sama opsin mukainen oppimäärä, jonka hallinta testataan kaikille yhteisissä yo-kirjoituksissa. Huonommassa koulussa opettajalta vaaditaan vaan enemmän, jotta ne heikommatkin oppisivat vaadittavat asiat. Ysin keskiarvon lahjakas ja ahkera oppilashan pärjää molemmissa hyvin yo-kokeiden vaatimuksiin nähden.

Ysin opiskelija saa huonossa lukiossa M:n ja hyvässä lukiossa L:n paperit erityisesti jos on sosiaalisille vaikutteille altis kuten iso osa nuorista

47

Voi olla, jos siihen ysiin on jo vaadittu kaikki paukut. Esim vanhempien painostuksen vuoksi. Sitten joku seiskan oppilas voi kirjouttaa l paperit. Ihan leppoisasti.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ei voisi päästä. Keskiarvorajat heittelee vuosittain.

Joo, sadasosia. Mikään huippulukio ei tule puolta numeroa alaspäin vuodessa. Haaveilla saa, mutta realisti pitää olla.

Ai kauheeta. Taidan olla tyytyväinen valinnastani olla osallistumatta lapseni koulun vanhempaintoimintaan... tuollaisia vänkkääjiä.

Lapsi hoitaa koulunsa ja on yhteisöllinen, se riittää.

T. Huippukoulussa olevan äiti

Ihme kisailua, ka 9,2 vai 9,4, hyvä se on kumminkin. Korkeakouluihin haettaessa on ihan sama mistä lukiosta sen ällän on kirjoittanut, ei siitä mitään lisäpisteitä saa. Ihan kuin teineillä ei olisi tarpeeksi paineita muutenkin, vanhemmat vielä vaahtoaa jostain prosenttien kymmenyksillä eroavien lukioiden "tasoeroista". Parempi se on nuoren mennä kohtuullisen matkan päässä olevaan tavislukioon tuttujen kavereiden kanssa kuin kauempana sijaitsevaan eliittilukioon paineilemaan. Eri asia jos on joku erityinen kiinnostuksenkohde ja jossain lukiossa siihen sopiva erityislinja, mutta lukion valinta pelkän keskiarvorajan perusteella on vaan typerää snobbailua.

Vierailija kirjoitti:

Jos haki vain niihin lukioihin, joihin on vaikenta päästä, niin luvassa on puolenkymmentä välivuotta.

Mihinköhän tämä perustui? Puolenkymmentä?

Vierailija kirjoitti:

Ja Ressun väestötilasta vielä. Nuoremme on pitänyt Meilahden tiloja oikein hyvinä, eikä ole kokenut pidentynyttä matkaa ongelmaksi.

Sama meillä. Puoli tuntia lisää, mutta ei ole valituksen sanaa kuulunut.

Vierailija kirjoitti:

Ihme kisailua, ka 9,2 vai 9,4, hyvä se on kumminkin. Korkeakouluihin haettaessa on ihan sama mistä lukiosta sen ällän on kirjoittanut, ei siitä mitään lisäpisteitä saa. Ihan kuin teineillä ei olisi tarpeeksi paineita muutenkin, vanhemmat vielä vaahtoaa jostain prosenttien kymmenyksillä eroavien lukioiden "tasoeroista". Parempi se on nuoren mennä kohtuullisen matkan päässä olevaan tavislukioon tuttujen kavereiden kanssa kuin kauempana sijaitsevaan eliittilukioon paineilemaan. Eri asia jos on joku erityinen kiinnostuksenkohde ja jossain lukiossa siihen sopiva erityislinja, mutta lukion valinta pelkän keskiarvorajan perusteella on vaan typerää snobbailua.

Periaatteessa samoilla linjoilla, mutta tavislukio ei aina ole hyvä. Esim. omina aikoinani halusin ehdottomasti eliittilukioon, koska olin niin täynnä junttikouluani, jossa oli suuri synti olla hyvä. Omina aikoina kys. eliittilukio oli joidenkin kotilukio, joten koulussa oli myös ihan taviksia. Näin ollen pääsin kouluun, jossa sai täysin vapaasti olla hyvä ja se oli jopa suotavaa, mutta toisaalta ei ollut silti mitään kiristävää meininkiä.

Ressussa on oppilailla tosi paljon paineita ja mielenterveysongelmia, kun ovat yläasteellaan tottuneet olemaan aina luokkansa parhaita ja saamaan (helposti) hyviä numeroita. Yhtäkkiä ovatkin seurassa, jossa kaikki ovat hyviä ja motivoituneita, niin se tulee järkyttävänä yllätyksenä, ettei olekaan enää paras.

Lisäksi jossain maalaiskouluissa saa aika helpolla tuollaisen yli 9 keskiarvon, jolla pääsee sisälle mihin haluaa, mutta ei se osaamistaso ole silti sama kuin jostain paremmasta koulusta tulleella. 

Mutta tsemppiä kaikille kyseisen koulun valinneille! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On siinä silti eroa, kuluuko oppitunnista suurin osa siihen, että päntätään perusasioita, vai voidaanko perusasiat käydä nopeasti läpi ja siirtyä sitten harjoittelemaan edistyneempiä juttuja.

Ja tästä syystä keskivertotallaaja ei oikein pärjää huippulukiossa, harvinaisella A-kielellähän niihin pääsee helpommin.

Koska huippulukioissa ehditään kurssilla käsitellä enemmän asioita, pitää niitä hallita myös enemmän kokeessa. Niinpä huippulukion 7 vastaa helposti tavallisen lukion arvosanaa 9, ja sen ysin saa vähemmällä työllä.

Höpö höpö. Kurssit on aivan opsin mukaisia ihan joka lukiossa. Ja yo kirjoitukset täsmälleen samat jokaiselle.

Yhtä hyvät yo tulokset saa missä tahansa lukiossa

Opetusharjoittelussa sen huomasi hyvin. Luokallinen huippuoppilaita ja työrauha. Opetun 10 minuutissa sen mitä huonommassa koulussa täytyy taukuttaa neljä rupeamaa.

Eli ei. Hyvässä koulussa ei todellakaan saa samaa opetusta kuin huonossa.

Mutta kaikille on silti se sama opsin mukainen oppimäärä, jonka hallinta testataan kaikille yhteisissä yo-kirjoituksissa. Huonommassa koulussa opettajalta vaaditaan vaan enemmän, jotta ne heikommatkin oppisivat vaadittavat asiat. Ysin keskiarvon lahjakas ja ahkera oppilashan pärjää molemmissa hyvin yo-kokeiden vaatimuksiin nähden.

Ysin opiskelija saa huonossa lukiossa M:n ja hyvässä lukiossa L:n paperit erityisesti jos on sosiaalisille vaikutteille altis kuten iso osa nuorista

47

Tähän mä en usko hetkeäkään. Ysin opiskelija saa joka paikasta hyvät paperit, ellei sitten kirjoitukset teetä ongelmia, kuten itselleni teetti. Sen sijaan heikompi opiskelija voi hyötyä hyvästä opetuksesta. 

Vierailija kirjoitti:

Ihme kisailua, ka 9,2 vai 9,4, hyvä se on kumminkin. Korkeakouluihin haettaessa on ihan sama mistä lukiosta sen ällän on kirjoittanut, ei siitä mitään lisäpisteitä saa. Ihan kuin teineillä ei olisi tarpeeksi paineita muutenkin, vanhemmat vielä vaahtoaa jostain prosenttien kymmenyksillä eroavien lukioiden "tasoeroista". Parempi se on nuoren mennä kohtuullisen matkan päässä olevaan tavislukioon tuttujen kavereiden kanssa kuin kauempana sijaitsevaan eliittilukioon paineilemaan. Eri asia jos on joku erityinen kiinnostuksenkohde ja jossain lukiossa siihen sopiva erityislinja, mutta lukion valinta pelkän keskiarvorajan perusteella on vaan typerää snobbailua.

Helsingissä ei ole mitään tavislähilukioita. Täällä on nuo lukiot joissa raja on ysi tai yli. Sitten on tasan kaksi joissa raja on on noin 8,5. Sitten on rupulukiot.

Vierailija kirjoitti:

Ressussa on oppilailla tosi paljon paineita ja mielenterveysongelmia, kun ovat yläasteellaan tottuneet olemaan aina luokkansa parhaita ja saamaan (helposti) hyviä numeroita. Yhtäkkiä ovatkin seurassa, jossa kaikki ovat hyviä ja motivoituneita, niin se tulee järkyttävänä yllätyksenä, ettei olekaan enää paras.

Lisäksi jossain maalaiskouluissa saa aika helpolla tuollaisen yli 9 keskiarvon, jolla pääsee sisälle mihin haluaa, mutta ei se osaamistaso ole silti sama kuin jostain paremmasta koulusta tulleella. 

Mutta tsemppiä kaikille kyseisen koulun valinneille! 

Mihin tuo maalaiskouluteoria perustuu? OPS on kaikille sama, samoin pitäisi olla arviointikriteerien. Onko tässä siis ajatuksena, että maalaiskouluissa on osaamattomia opettajia, jotka antavat liian hyviä arvosanoja? Aika hurja väite, vaikka en työskentelekään maalla tai maalaiskoulussa.

Vierailija kirjoitti:

Ihme kisailua, ka 9,2 vai 9,4, hyvä se on kumminkin. Korkeakouluihin haettaessa on ihan sama mistä lukiosta sen ällän on kirjoittanut, ei siitä mitään lisäpisteitä saa. Ihan kuin teineillä ei olisi tarpeeksi paineita muutenkin, vanhemmat vielä vaahtoaa jostain prosenttien kymmenyksillä eroavien lukioiden "tasoeroista". Parempi se on nuoren mennä kohtuullisen matkan päässä olevaan tavislukioon tuttujen kavereiden kanssa kuin kauempana sijaitsevaan eliittilukioon paineilemaan. Eri asia jos on joku erityinen kiinnostuksenkohde ja jossain lukiossa siihen sopiva erityislinja, mutta lukion valinta pelkän keskiarvorajan perusteella on vaan typerää snobbailua.

Kymmenyksistä on hyvä vauhkota, koska niistä on nuoren sisäänpääsy kiinni yliopistoon haettaessa. Lääkishaaveet voivat mennä siinä kun matikasta tulikin eximia eikä laudaturia. Tutut kaverit eivät ole ehkä niitä, joilla on samanlaisia akateemisia pyrkimyksiä kuin itsellä. Sitten huomaakin vuosien kuluneen ja oman yo-todistuksen riittävän vain perävantaan tradenomilinjalle. Eliittilukion uudet kaverit olisivat voineet muuttaa tulevaisuuden ihan erilaiseksi

Miksi lähteä kauas eliittilukioon, kun voi käydä oman kaupungin lukion? Jokaisesta lukiosta saa ihan samat eväät elämään kuitenkin. Eikä sillä oikeastaan ole mitään merkitystä myöhemmin elämässä, missä koulussa on tutkintonsa suorittanut.

Fiksu nuori huomaa myös, että pitkiin koulumatkoihin ei kannata tuhlata aikaa. Mielummin käy ”huonossa” lähilukiossa ja käyttää ylimääräisen ajan opiskeluun tai muuhun mieleiseen toimintaan (ettei pala loppuun). Ihan tyhmää tuhlata monta tuntia päivästä bussissa ja junassa istumiseen, jotta pääsisi ”parempaan” eliittilukioon.