Lue keskustelun säännöt.
Teini haki Ressuun lukioon eikä kyllä sinne pääse.
21.04.2019 |
Miten valmistan häntä pettymykseen asian tiimoilta? Lukuaineiden ka tulee olemaan 9-9,2 ja kovasti toivoo ja uskoo, että pääsisi. Vaikka viimevuonnakin raja oli 9,42.
Kommentit (294)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lähteä kauas eliittilukioon, kun voi käydä oman kaupungin lukion? Jokaisesta lukiosta saa ihan samat eväät elämään kuitenkin. Eikä sillä oikeastaan ole mitään merkitystä myöhemmin elämässä, missä koulussa on tutkintonsa suorittanut.
Fiksu nuori huomaa myös, että pitkiin koulumatkoihin ei kannata tuhlata aikaa. Mielummin käy ”huonossa” lähilukiossa ja käyttää ylimääräisen ajan opiskeluun tai muuhun mieleiseen toimintaan (ettei pala loppuun). Ihan tyhmää tuhlata monta tuntia päivästä bussissa ja junassa istumiseen, jotta pääsisi ”parempaan” eliittilukioon.
Lähilukion jonneilua kuuntelevien hyvien ja ahkerien opiskelijoiden ilmeet ovat ainakin näyttäneet siltä, että pää hajoaa pian. Osa ottaa kursseja itsenäisesti ihan vain siksi, että ei kestä meininkiä tunneilla. Ihanko oikeasti tämä itsenäinen opiskelu on yhtä hyvä kuin laadukkaat tunnit innostavassa opiskelumyönteisessä ympäristössä?
Eliittilukioissa taas joutuu kuuntelemaan snobbailua. Ei kuulosta yhtään sen paremmalta vaihtoehdolta.
Harvoin lukioissa edes on jonneilua (jos ei oteta huomioon alle 7ka lukioita). Amikseen ne kaikki jonnet menee.
Mitä ihmeen snobbailua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todistus ei tosin monilla riitä yhtään minnekään suoraan.
Ensi vuodesta lähtien kaikista korkeakoulupaikoista vähintään puolet, eli käytännössä 51-97 % alasta riippuen, jaetaan yo-todistuksen perusteella muille kuin taidealoille. Kaikki voivat hakea myös pääsykoevalinnan kautta.
Jep. Ja arvaapa vain, pääseekö moni sillä torkkavalinnalla minnekään. No eipä pääse, ellei juurikin ole nero.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On siinä silti eroa, kuluuko oppitunnista suurin osa siihen, että päntätään perusasioita, vai voidaanko perusasiat käydä nopeasti läpi ja siirtyä sitten harjoittelemaan edistyneempiä juttuja.
Ja tästä syystä keskivertotallaaja ei oikein pärjää huippulukiossa, harvinaisella A-kielellähän niihin pääsee helpommin.
Koska huippulukioissa ehditään kurssilla käsitellä enemmän asioita, pitää niitä hallita myös enemmän kokeessa. Niinpä huippulukion 7 vastaa helposti tavallisen lukion arvosanaa 9, ja sen ysin saa vähemmällä työllä.
Höpö höpö. Kurssit on aivan opsin mukaisia ihan joka lukiossa. Ja yo kirjoitukset täsmälleen samat jokaiselle.
Yhtä hyvät yo tulokset saa missä tahansa lukiossa
Opetusharjoittelussa sen huomasi hyvin. Luokallinen huippuoppilaita ja työrauha. Opetun 10 minuutissa sen mitä huonommassa koulussa täytyy taukuttaa neljä rupeamaa.
Eli ei. Hyvässä koulussa ei todellakaan saa samaa opetusta kuin huonossa.
Mutta kaikille on silti se sama opsin mukainen oppimäärä, jonka hallinta testataan kaikille yhteisissä yo-kirjoituksissa. Huonommassa koulussa opettajalta vaaditaan vaan enemmän, jotta ne heikommatkin oppisivat vaadittavat asiat. Ysin keskiarvon lahjakas ja ahkera oppilashan pärjää molemmissa hyvin yo-kokeiden vaatimuksiin nähden.
Ysin opiskelija saa huonossa lukiossa M:n ja hyvässä lukiossa L:n paperit erityisesti jos on sosiaalisille vaikutteille altis kuten iso osa nuorista
47
Tähän mä en usko hetkeäkään. Ysin opiskelija saa joka paikasta hyvät paperit, ellei sitten kirjoitukset teetä ongelmia, kuten itselleni teetti. Sen sijaan heikompi opiskelija voi hyötyä hyvästä opetuksesta.
Opiskeluympäristöllä, opettajilla ja kavereilla ei ole mitään vaikutusta teiniin? Pedagogisten opintojen kirjallisuus on kanssasi hieman eri mieltä
Olen opettaja itse. Hyvä opiskelija oppii ihan keneltä tahansa, hän ei siihen tarvitse selälletaputtelijoita ja mahdollisimman loistokasta opetusta - hän ottaa selvää vaikkapa itse, jos opetuksessa jokin asia mättää. Mutta heikko tarvitsee tukea. Ja siinä opettajalla ja ympäristöllä on kullanarvoinen rooli.
Mihin kirjallisuuteen tarkalleen ottaen viittaat? Meillä ei ainakaan auskuvuonna luettu mitään tuollaista.
Sairas ajattelumalli. Koulun kuuluu kannustaa ja rohkaista ja huomata myös hyvät oppilaat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lähteä kauas eliittilukioon, kun voi käydä oman kaupungin lukion? Jokaisesta lukiosta saa ihan samat eväät elämään kuitenkin. Eikä sillä oikeastaan ole mitään merkitystä myöhemmin elämässä, missä koulussa on tutkintonsa suorittanut.
Fiksu nuori huomaa myös, että pitkiin koulumatkoihin ei kannata tuhlata aikaa. Mielummin käy ”huonossa” lähilukiossa ja käyttää ylimääräisen ajan opiskeluun tai muuhun mieleiseen toimintaan (ettei pala loppuun). Ihan tyhmää tuhlata monta tuntia päivästä bussissa ja junassa istumiseen, jotta pääsisi ”parempaan” eliittilukioon.
Lähilukion jonneilua kuuntelevien hyvien ja ahkerien opiskelijoiden ilmeet ovat ainakin näyttäneet siltä, että pää hajoaa pian. Osa ottaa kursseja itsenäisesti ihan vain siksi, että ei kestä meininkiä tunneilla. Ihanko oikeasti tämä itsenäinen opiskelu on yhtä hyvä kuin laadukkaat tunnit innostavassa opiskelumyönteisessä ympäristössä?
Eliittilukioissa taas joutuu kuuntelemaan snobbailua. Ei kuulosta yhtään sen paremmalta vaihtoehdolta.
Harvoin lukioissa edes on jonneilua (jos ei oteta huomioon alle 7ka lukioita). Amikseen ne kaikki jonnet menee.
Mahdollinen snobbailu tapahtuu välitunneilla tai vapaa-ajalla eikä se häiritse tuntia. Jonneilu ja muu tuntiin liittymätön älämölö häiritsee kaikkien opiskelua. Lisäksi oon huomannut ilmapiirin tarttumista niin hyvässä kuin pahassa
Maalaiskunnan lähilukio on ihan hyvä vaihtoehto, siellä on koko kirjo oppilaita, myös ne hyvät ja opiskelumyönteiset. Sen sijaan Helsingin ”rupulukiot” eivät, koska niistä puuttuu se terävämpi pää kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme kisailua, ka 9,2 vai 9,4, hyvä se on kumminkin. Korkeakouluihin haettaessa on ihan sama mistä lukiosta sen ällän on kirjoittanut, ei siitä mitään lisäpisteitä saa. Ihan kuin teineillä ei olisi tarpeeksi paineita muutenkin, vanhemmat vielä vaahtoaa jostain prosenttien kymmenyksillä eroavien lukioiden "tasoeroista". Parempi se on nuoren mennä kohtuullisen matkan päässä olevaan tavislukioon tuttujen kavereiden kanssa kuin kauempana sijaitsevaan eliittilukioon paineilemaan. Eri asia jos on joku erityinen kiinnostuksenkohde ja jossain lukiossa siihen sopiva erityislinja, mutta lukion valinta pelkän keskiarvorajan perusteella on vaan typerää snobbailua.
Olin tulossa kirjoittamaan ihan samaa. Ei ketään kiinnosta työmarkkinoilla minkä lukion on kukin käynyt. Vasta lukion jälkeinen koulutus alkaa painamaan ja yliopistoonkin haetaan yo-todistuksen arvosanoilla.
Heh. Mun lapsilla on katsottu nuo koulut jo kesätyöpaikkoja hakiessa. Kummasti se kaksikielinen linja kunnon yläkoulussa auttoi saamaan kesätöitä ja huippulukio avitti myös mukavasti.
Sama. Ksykkiläiselle pamahti heti kesätöitä. KSYKin enkku-suomi -linja yläasteella ja nyt on KSYKissä lukiossa.
Hki 2018, parhaiten kirjoittaneet, 1. Ressu, 2 Etelä-Tapiolan lukio 3. Kulosaaren yk 4. SYK7, viikki jne
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todistus ei tosin monilla riitä yhtään minnekään suoraan.
Ensi vuodesta lähtien kaikista korkeakoulupaikoista vähintään puolet, eli käytännössä 51-97 % alasta riippuen, jaetaan yo-todistuksen perusteella muille kuin taidealoille. Kaikki voivat hakea myös pääsykoevalinnan kautta.
Jep. Ja arvaapa vain, pääseekö moni sillä torkkavalinnalla minnekään. No eipä pääse, ellei juurikin ole nero.
Tietenkin pääsee. Korkeakoulujen aloituspaikkoja on joku 40 000 (AMK+yliopisto). Niistä vähintään 20 000 jaetaan todistuksella. Se on aika lailla puolet lukiolaisista.
Suosituimmat alat tulevat tietenkin vaatimaan erittäin hyvän todistuksen, mutta esim. luokanopettajan paikkoja on niin paljon, eikä se ole näitä kärkihakijoiden aloja, että sinne todennäköisesti pääsee jollain M:n papereilla. Ne saadakseen ei tarvitse olla nero.
Vierailija kirjoitti:
Hki 2018, parhaiten kirjoittaneet, 1. Ressu, 2 Etelä-Tapiolan lukio 3. Kulosaaren yk 4. SYK7, viikki jne
toi alun hki turhaa siis koko maan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On siinä silti eroa, kuluuko oppitunnista suurin osa siihen, että päntätään perusasioita, vai voidaanko perusasiat käydä nopeasti läpi ja siirtyä sitten harjoittelemaan edistyneempiä juttuja.
Ja tästä syystä keskivertotallaaja ei oikein pärjää huippulukiossa, harvinaisella A-kielellähän niihin pääsee helpommin.
Koska huippulukioissa ehditään kurssilla käsitellä enemmän asioita, pitää niitä hallita myös enemmän kokeessa. Niinpä huippulukion 7 vastaa helposti tavallisen lukion arvosanaa 9, ja sen ysin saa vähemmällä työllä.
Höpö höpö. Kurssit on aivan opsin mukaisia ihan joka lukiossa. Ja yo kirjoitukset täsmälleen samat jokaiselle.
Yhtä hyvät yo tulokset saa missä tahansa lukiossa
Opetusharjoittelussa sen huomasi hyvin. Luokallinen huippuoppilaita ja työrauha. Opetun 10 minuutissa sen mitä huonommassa koulussa täytyy taukuttaa neljä rupeamaa.
Eli ei. Hyvässä koulussa ei todellakaan saa samaa opetusta kuin huonossa.
Mutta kaikille on silti se sama opsin mukainen oppimäärä, jonka hallinta testataan kaikille yhteisissä yo-kirjoituksissa. Huonommassa koulussa opettajalta vaaditaan vaan enemmän, jotta ne heikommatkin oppisivat vaadittavat asiat. Ysin keskiarvon lahjakas ja ahkera oppilashan pärjää molemmissa hyvin yo-kokeiden vaatimuksiin nähden.
Ysin opiskelija saa huonossa lukiossa M:n ja hyvässä lukiossa L:n paperit erityisesti jos on sosiaalisille vaikutteille altis kuten iso osa nuorista
47
Tähän mä en usko hetkeäkään. Ysin opiskelija saa joka paikasta hyvät paperit, ellei sitten kirjoitukset teetä ongelmia, kuten itselleni teetti. Sen sijaan heikompi opiskelija voi hyötyä hyvästä opetuksesta.
Opiskeluympäristöllä, opettajilla ja kavereilla ei ole mitään vaikutusta teiniin? Pedagogisten opintojen kirjallisuus on kanssasi hieman eri mieltä
Olen opettaja itse. Hyvä opiskelija oppii ihan keneltä tahansa, hän ei siihen tarvitse selälletaputtelijoita ja mahdollisimman loistokasta opetusta - hän ottaa selvää vaikkapa itse, jos opetuksessa jokin asia mättää. Mutta heikko tarvitsee tukea. Ja siinä opettajalla ja ympäristöllä on kullanarvoinen rooli.
Mihin kirjallisuuteen tarkalleen ottaen viittaat? Meillä ei ainakaan auskuvuonna luettu mitään tuollaista.
Sairas ajattelumalli. Koulun kuuluu kannustaa ja rohkaista ja huomata myös hyvät oppilaat.
Totta kai. Mutta sinä tarkastelet nyt asiaa jotenkin eri näkökulmasta kuin esim. minä. Ilmeisesti uskot siihen, että hyvä on vielä parempi toisten nerojen seurassa ja kannatat tätä myöten jonkinlaista segregaatiota. Lisäksi totta kai opettajalla on helpompaa, jos kaikki ovat opetuksesta kiinnostuneita, se nyt on täysin päivänselvää. Mutta opettajan perustehtäviin kuuluu ennen kaikkea tuossa vaiheessa elämää silti se persuksille potkiminen.
Mutta esitit väitteen, että hyvä opiskelija kirjoittaa tavallisesta lukiosta huonommin kuin mihin hänessä oikeasti olisi potentiaalia. Tältä pohjalta en usko tuota edelleenkään. Pitäisi olla kättä pidempää sanojen tueksi eli tutkimuksia.
On tehty myös näitä listauksia parhaista lukioista siltä pohjalta, että missä lukioissa tulokset ovat nousseet eniten, kun verrataan lukion aloitusvuotta ja lukion päättämistä. Kappas vaan, tavislukiot ovat olleet kärjessä. Totta kai siitä syystä, että opettajat voivat nimenomaan tällöin tsempata ja opettaa, kun taas niissä kouluissa, joissa jo lähtökohtaisesti ollaan hyviä, muutoksen varaa ei enää pahemmin ole. Tuosta nyt sitten voi olla montaa mieltä, kertooko tutkimus juurikaan opetuksen tasosta, koska tosiaan kympistä on paha enää korottaa.
Vierailija kirjoitti:
Maalaiskunnan lähilukio on ihan hyvä vaihtoehto, siellä on koko kirjo oppilaita, myös ne hyvät ja opiskelumyönteiset. Sen sijaan Helsingin ”rupulukiot” eivät, koska niistä puuttuu se terävämpi pää kokonaan.
Tämä nimenomaan on Helsingin lukiotarjonnan ongelma. On hyvät yli ysin lukiot, sitten vain pari keskitason lukiota ja sitten on seiskan lukiot, joita pidetään huonoina. Oppilasaines jakautuu epätasaisesti ja se lisää kuilua lukioiden eroissa ja maineessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todistus ei tosin monilla riitä yhtään minnekään suoraan.
Ensi vuodesta lähtien kaikista korkeakoulupaikoista vähintään puolet, eli käytännössä 51-97 % alasta riippuen, jaetaan yo-todistuksen perusteella muille kuin taidealoille. Kaikki voivat hakea myös pääsykoevalinnan kautta.
Jep. Ja arvaapa vain, pääseekö moni sillä torkkavalinnalla minnekään. No eipä pääse, ellei juurikin ole nero.
Tietenkin pääsee. Korkeakoulujen aloituspaikkoja on joku 40 000 (AMK+yliopisto). Niistä vähintään 20 000 jaetaan todistuksella. Se on aika lailla puolet lukiolaisista.
Suosituimmat alat tulevat tietenkin vaatimaan erittäin hyvän todistuksen, mutta esim. luokanopettajan paikkoja on niin paljon, eikä se ole näitä kärkihakijoiden aloja, että sinne todennäköisesti pääsee jollain M:n papereilla. Ne saadakseen ei tarvitse olla nero.
Jaa. Erittäin vaikeata uskoa, koska OKL:ään on ollut niin pirun vaikeata päästä aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On siinä silti eroa, kuluuko oppitunnista suurin osa siihen, että päntätään perusasioita, vai voidaanko perusasiat käydä nopeasti läpi ja siirtyä sitten harjoittelemaan edistyneempiä juttuja.
Ja tästä syystä keskivertotallaaja ei oikein pärjää huippulukiossa, harvinaisella A-kielellähän niihin pääsee helpommin.
Koska huippulukioissa ehditään kurssilla käsitellä enemmän asioita, pitää niitä hallita myös enemmän kokeessa. Niinpä huippulukion 7 vastaa helposti tavallisen lukion arvosanaa 9, ja sen ysin saa vähemmällä työllä.
Höpö höpö. Kurssit on aivan opsin mukaisia ihan joka lukiossa. Ja yo kirjoitukset täsmälleen samat jokaiselle.
Yhtä hyvät yo tulokset saa missä tahansa lukiossa
Opetusharjoittelussa sen huomasi hyvin. Luokallinen huippuoppilaita ja työrauha. Opetun 10 minuutissa sen mitä huonommassa koulussa täytyy taukuttaa neljä rupeamaa.
Eli ei. Hyvässä koulussa ei todellakaan saa samaa opetusta kuin huonossa.
Mutta kaikille on silti se sama opsin mukainen oppimäärä, jonka hallinta testataan kaikille yhteisissä yo-kirjoituksissa. Huonommassa koulussa opettajalta vaaditaan vaan enemmän, jotta ne heikommatkin oppisivat vaadittavat asiat. Ysin keskiarvon lahjakas ja ahkera oppilashan pärjää molemmissa hyvin yo-kokeiden vaatimuksiin nähden.
Ysin opiskelija saa huonossa lukiossa M:n ja hyvässä lukiossa L:n paperit erityisesti jos on sosiaalisille vaikutteille altis kuten iso osa nuorista
47
Tähän mä en usko hetkeäkään. Ysin opiskelija saa joka paikasta hyvät paperit, ellei sitten kirjoitukset teetä ongelmia, kuten itselleni teetti. Sen sijaan heikompi opiskelija voi hyötyä hyvästä opetuksesta.
Opiskeluympäristöllä, opettajilla ja kavereilla ei ole mitään vaikutusta teiniin? Pedagogisten opintojen kirjallisuus on kanssasi hieman eri mieltä
Olen opettaja itse. Hyvä opiskelija oppii ihan keneltä tahansa, hän ei siihen tarvitse selälletaputtelijoita ja mahdollisimman loistokasta opetusta - hän ottaa selvää vaikkapa itse, jos opetuksessa jokin asia mättää. Mutta heikko tarvitsee tukea. Ja siinä opettajalla ja ympäristöllä on kullanarvoinen rooli.
Mihin kirjallisuuteen tarkalleen ottaen viittaat? Meillä ei ainakaan auskuvuonna luettu mitään tuollaista.
Sairas ajattelumalli. Koulun kuuluu kannustaa ja rohkaista ja huomata myös hyvät oppilaat.
Totta kai. Mutta sinä tarkastelet nyt asiaa jotenkin eri näkökulmasta kuin esim. minä. Ilmeisesti uskot siihen, että hyvä on vielä parempi toisten nerojen seurassa ja kannatat tätä myöten jonkinlaista segregaatiota. Lisäksi totta kai opettajalla on helpompaa, jos kaikki ovat opetuksesta kiinnostuneita, se nyt on täysin päivänselvää. Mutta opettajan perustehtäviin kuuluu ennen kaikkea tuossa vaiheessa elämää silti se persuksille potkiminen.
Mutta esitit väitteen, että hyvä opiskelija kirjoittaa tavallisesta lukiosta huonommin kuin mihin hänessä oikeasti olisi potentiaalia. Tältä pohjalta en usko tuota edelleenkään. Pitäisi olla kättä pidempää sanojen tueksi eli tutkimuksia.
On tehty myös näitä listauksia parhaista lukioista siltä pohjalta, että missä lukioissa tulokset ovat nousseet eniten, kun verrataan lukion aloitusvuotta ja lukion päättämistä. Kappas vaan, tavislukiot ovat olleet kärjessä. Totta kai siitä syystä, että opettajat voivat nimenomaan tällöin tsempata ja opettaa, kun taas niissä kouluissa, joissa jo lähtökohtaisesti ollaan hyviä, muutoksen varaa ei enää pahemmin ole. Tuosta nyt sitten voi olla montaa mieltä, kertooko tutkimus juurikaan opetuksen tasosta, koska tosiaan kympistä on paha enää korottaa.
Sinulla on juuri se sairas ajattelumalli, että Suomen koululaitos on pyhitetty pelkästään heikon aineksen mukana pitämiseen.
Juuri tämän takia koulut eriytyy. Koska siellä normikoulussa on liikaa kaltaisiasi mätämunia, joilla ei ole motään annettavaa hyville oppilaille. Pahimmassa tapauksessa te vielä valjastatte heidät apulaisiksenne.
Skarppaa. Ponnistele. Tajua mikä sen ammattisi kuuluisi olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On siinä silti eroa, kuluuko oppitunnista suurin osa siihen, että päntätään perusasioita, vai voidaanko perusasiat käydä nopeasti läpi ja siirtyä sitten harjoittelemaan edistyneempiä juttuja.
Ja tästä syystä keskivertotallaaja ei oikein pärjää huippulukiossa, harvinaisella A-kielellähän niihin pääsee helpommin.
Koska huippulukioissa ehditään kurssilla käsitellä enemmän asioita, pitää niitä hallita myös enemmän kokeessa. Niinpä huippulukion 7 vastaa helposti tavallisen lukion arvosanaa 9, ja sen ysin saa vähemmällä työllä.
Höpö höpö. Kurssit on aivan opsin mukaisia ihan joka lukiossa. Ja yo kirjoitukset täsmälleen samat jokaiselle.
Yhtä hyvät yo tulokset saa missä tahansa lukiossa
Opetusharjoittelussa sen huomasi hyvin. Luokallinen huippuoppilaita ja työrauha. Opetun 10 minuutissa sen mitä huonommassa koulussa täytyy taukuttaa neljä rupeamaa.
Eli ei. Hyvässä koulussa ei todellakaan saa samaa opetusta kuin huonossa.
Mutta kaikille on silti se sama opsin mukainen oppimäärä, jonka hallinta testataan kaikille yhteisissä yo-kirjoituksissa. Huonommassa koulussa opettajalta vaaditaan vaan enemmän, jotta ne heikommatkin oppisivat vaadittavat asiat. Ysin keskiarvon lahjakas ja ahkera oppilashan pärjää molemmissa hyvin yo-kokeiden vaatimuksiin nähden.
Ysin opiskelija saa huonossa lukiossa M:n ja hyvässä lukiossa L:n paperit erityisesti jos on sosiaalisille vaikutteille altis kuten iso osa nuorista
47
Tähän mä en usko hetkeäkään. Ysin opiskelija saa joka paikasta hyvät paperit, ellei sitten kirjoitukset teetä ongelmia, kuten itselleni teetti. Sen sijaan heikompi opiskelija voi hyötyä hyvästä opetuksesta.
Opiskeluympäristöllä, opettajilla ja kavereilla ei ole mitään vaikutusta teiniin? Pedagogisten opintojen kirjallisuus on kanssasi hieman eri mieltä
Olen opettaja itse. Hyvä opiskelija oppii ihan keneltä tahansa, hän ei siihen tarvitse selälletaputtelijoita ja mahdollisimman loistokasta opetusta - hän ottaa selvää vaikkapa itse, jos opetuksessa jokin asia mättää. Mutta heikko tarvitsee tukea. Ja siinä opettajalla ja ympäristöllä on kullanarvoinen rooli.
Mihin kirjallisuuteen tarkalleen ottaen viittaat? Meillä ei ainakaan auskuvuonna luettu mitään tuollaista.
Sairas ajattelumalli. Koulun kuuluu kannustaa ja rohkaista ja huomata myös hyvät oppilaat.
Totta kai. Mutta sinä tarkastelet nyt asiaa jotenkin eri näkökulmasta kuin esim. minä. Ilmeisesti uskot siihen, että hyvä on vielä parempi toisten nerojen seurassa ja kannatat tätä myöten jonkinlaista segregaatiota. Lisäksi totta kai opettajalla on helpompaa, jos kaikki ovat opetuksesta kiinnostuneita, se nyt on täysin päivänselvää. Mutta opettajan perustehtäviin kuuluu ennen kaikkea tuossa vaiheessa elämää silti se persuksille potkiminen.
Mutta esitit väitteen, että hyvä opiskelija kirjoittaa tavallisesta lukiosta huonommin kuin mihin hänessä oikeasti olisi potentiaalia. Tältä pohjalta en usko tuota edelleenkään. Pitäisi olla kättä pidempää sanojen tueksi eli tutkimuksia.
On tehty myös näitä listauksia parhaista lukioista siltä pohjalta, että missä lukioissa tulokset ovat nousseet eniten, kun verrataan lukion aloitusvuotta ja lukion päättämistä. Kappas vaan, tavislukiot ovat olleet kärjessä. Totta kai siitä syystä, että opettajat voivat nimenomaan tällöin tsempata ja opettaa, kun taas niissä kouluissa, joissa jo lähtökohtaisesti ollaan hyviä, muutoksen varaa ei enää pahemmin ole. Tuosta nyt sitten voi olla montaa mieltä, kertooko tutkimus juurikaan opetuksen tasosta, koska tosiaan kympistä on paha enää korottaa.
Huippulukiot eivät voikaan pärjätä tässä lähtötaso/päättötaso-arviossa. Kun lähtötaso on ka 9,5 tai enemmän, niin ei siinä ole paljon enää paremmaksi puristettavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maalaiskunnan lähilukio on ihan hyvä vaihtoehto, siellä on koko kirjo oppilaita, myös ne hyvät ja opiskelumyönteiset. Sen sijaan Helsingin ”rupulukiot” eivät, koska niistä puuttuu se terävämpi pää kokonaan.
Tämä nimenomaan on Helsingin lukiotarjonnan ongelma. On hyvät yli ysin lukiot, sitten vain pari keskitason lukiota ja sitten on seiskan lukiot, joita pidetään huonoina. Oppilasaines jakautuu epätasaisesti ja se lisää kuilua lukioiden eroissa ja maineessa.
Mutta pitää kuitenkin muistaa, että se keskiarvoraja on viimeisen sisään otetun keskiarvo eikä sinällään kerro lukiosta mitään (paitsi että ei ole eliittilukio). Siellä on ihan sulassa sovussa seiskan, kasin ja ysin oppilaat, vaikka lukio olisi "seiskan lukio".
Ne kasipuolen lukiot ovat sitten sellaisia, että kiva sillä alueella asuvalle ja naapurilähiöstä, mutta ei kasipuolen lukioihin toiselta puolelta kaupunkia lähdetä. Sitten jäädään omaan lähilukioon, jonne joku luokkakaveri tuli vikana seiskalla.
Lisäksi amiksiin lähtee kutosen, seiskan, kasin ja ysinkin oppilaita. Sekin on eräänlainen ongelma Suomessa, että hyvällä keskiarvolla ei ole sosiaalisesti hyväksyttyä muuta kuin lähteä lukioon, vaikka nuori itse tahtoisi leipuriksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maalaiskunnan lähilukio on ihan hyvä vaihtoehto, siellä on koko kirjo oppilaita, myös ne hyvät ja opiskelumyönteiset. Sen sijaan Helsingin ”rupulukiot” eivät, koska niistä puuttuu se terävämpi pää kokonaan.
Tämä nimenomaan on Helsingin lukiotarjonnan ongelma. On hyvät yli ysin lukiot, sitten vain pari keskitason lukiota ja sitten on seiskan lukiot, joita pidetään huonoina. Oppilasaines jakautuu epätasaisesti ja se lisää kuilua lukioiden eroissa ja maineessa.
Mutta pitää kuitenkin muistaa, että se keskiarvoraja on viimeisen sisään otetun keskiarvo eikä sinällään kerro lukiosta mitään (paitsi että ei ole eliittilukio). Siellä on ihan sulassa sovussa seiskan, kasin ja ysin oppilaat, vaikka lukio olisi "seiskan lukio".
Ne kasipuolen lukiot ovat sitten sellaisia, että kiva sillä alueella asuvalle ja naapurilähiöstä, mutta ei kasipuolen lukioihin toiselta puolelta kaupunkia lähdetä. Sitten jäädään omaan lähilukioon, jonne joku luokkakaveri tuli vikana seiskalla.
Lisäksi amiksiin lähtee kutosen, seiskan, kasin ja ysinkin oppilaita. Sekin on eräänlainen ongelma Suomessa, että hyvällä keskiarvolla ei ole sosiaalisesti hyväksyttyä muuta kuin lähteä lukioon, vaikka nuori itse tahtoisi leipuriksi.
Ei ole. Vaan siellä rupulukiossa on just ihan vaan ne oppilaat jotka ei ole parempiin lukioihin päässeet.
Ja kyllä niihin kahteen kasipuolen lukioon kuljetaan kauempaakin. Mekin oltin laittamassa Lauttasaari vikaksi, koska uusi metro.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maalaiskunnan lähilukio on ihan hyvä vaihtoehto, siellä on koko kirjo oppilaita, myös ne hyvät ja opiskelumyönteiset. Sen sijaan Helsingin ”rupulukiot” eivät, koska niistä puuttuu se terävämpi pää kokonaan.
Tämä nimenomaan on Helsingin lukiotarjonnan ongelma. On hyvät yli ysin lukiot, sitten vain pari keskitason lukiota ja sitten on seiskan lukiot, joita pidetään huonoina. Oppilasaines jakautuu epätasaisesti ja se lisää kuilua lukioiden eroissa ja maineessa.
Mutta pitää kuitenkin muistaa, että se keskiarvoraja on viimeisen sisään otetun keskiarvo eikä sinällään kerro lukiosta mitään (paitsi että ei ole eliittilukio). Siellä on ihan sulassa sovussa seiskan, kasin ja ysin oppilaat, vaikka lukio olisi "seiskan lukio".
Ne kasipuolen lukiot ovat sitten sellaisia, että kiva sillä alueella asuvalle ja naapurilähiöstä, mutta ei kasipuolen lukioihin toiselta puolelta kaupunkia lähdetä. Sitten jäädään omaan lähilukioon, jonne joku luokkakaveri tuli vikana seiskalla.
Lisäksi amiksiin lähtee kutosen, seiskan, kasin ja ysinkin oppilaita. Sekin on eräänlainen ongelma Suomessa, että hyvällä keskiarvolla ei ole sosiaalisesti hyväksyttyä muuta kuin lähteä lukioon, vaikka nuori itse tahtoisi leipuriksi.
Ei ole. Vaan siellä rupulukiossa on just ihan vaan ne oppilaat jotka ei ole parempiin lukioihin päässeet.
Ja kyllä niihin kahteen kasipuolen lukioon kuljetaan kauempaakin. Mekin oltin laittamassa Lauttasaari vikaksi, koska uusi metro.
Mutta ilman metroa sinne ei ilmeisesti olisi ollut teiltä järkevää lähteä, vaan vikaksi vaihtoehdoksi olisi pitänyt laittaa joku rupulukio.
Hyvien kulkuyhtyeksien varrella olevat lukiot keräävät väkeä vähän kauempaa, mutta se ei kerro niinkään koulusta kuin niistä kulkijoista. Esim. Viherlaakson lukio vetää veikkolalaisia, Espoonlahden lukio vetää masalalaisia ja Lauttasaaren lukio vetää metron varrella asuvia espoolaisia ja helsinkiläisiä.
Etenkin Viherlaakso ja Espoonlahti ovat ihan tavallisia lähiölukioita, joihin vaan sattuu tietyiltä suunnilta olemaan hyvät yhteydet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ressussa on oppilailla tosi paljon paineita ja mielenterveysongelmia, kun ovat yläasteellaan tottuneet olemaan aina luokkansa parhaita ja saamaan (helposti) hyviä numeroita. Yhtäkkiä ovatkin seurassa, jossa kaikki ovat hyviä ja motivoituneita, niin se tulee järkyttävänä yllätyksenä, ettei olekaan enää paras.
Lisäksi jossain maalaiskouluissa saa aika helpolla tuollaisen yli 9 keskiarvon, jolla pääsee sisälle mihin haluaa, mutta ei se osaamistaso ole silti sama kuin jostain paremmasta koulusta tulleella.
Mutta tsemppiä kaikille kyseisen koulun valinneille!
Höpö höpö sun mustatuntuukeittiöpsyka mielenterveysongelmillesi. Elittilukiolaiset ovat iloisia ja terveitä harrastavia nuoria ihmisiä kuten muutkin nuoret, koulussa nyt vain vähän muita parempia ja/tai yritteliäisempiä.
Omat lapseni ovat tykänneet eliittilukiostaan juuri siksi, ettei ole häpeä olla hyvä, opiskelukaverit ovat motivoituneita, tunneilla edetään ja ehditään tehdä peruskauran ylikin, tunneilla on työrauha, seura on samanhenkistä.
Joo, oma lapseni sai mielenterveysongelmia nimenomaan tavisperuskoulussa. Hän oli kyllä luokan paras, mutta juuri siitä syystä muiden hyljeksimä "hikari". Ressu oli nimenomaan eheyttävä kokemus. Siellä hän sai ensimmäistä kertaa elämässään tuntea kuuluvansa samanikäisten joukkoon ja tulevansa hyväksytyksi omana itsenään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maalaiskunnan lähilukio on ihan hyvä vaihtoehto, siellä on koko kirjo oppilaita, myös ne hyvät ja opiskelumyönteiset. Sen sijaan Helsingin ”rupulukiot” eivät, koska niistä puuttuu se terävämpi pää kokonaan.
Tämä nimenomaan on Helsingin lukiotarjonnan ongelma. On hyvät yli ysin lukiot, sitten vain pari keskitason lukiota ja sitten on seiskan lukiot, joita pidetään huonoina. Oppilasaines jakautuu epätasaisesti ja se lisää kuilua lukioiden eroissa ja maineessa.
Mutta pitää kuitenkin muistaa, että se keskiarvoraja on viimeisen sisään otetun keskiarvo eikä sinällään kerro lukiosta mitään (paitsi että ei ole eliittilukio). Siellä on ihan sulassa sovussa seiskan, kasin ja ysin oppilaat, vaikka lukio olisi "seiskan lukio".
Ne kasipuolen lukiot ovat sitten sellaisia, että kiva sillä alueella asuvalle ja naapurilähiöstä, mutta ei kasipuolen lukioihin toiselta puolelta kaupunkia lähdetä. Sitten jäädään omaan lähilukioon, jonne joku luokkakaveri tuli vikana seiskalla.
Lisäksi amiksiin lähtee kutosen, seiskan, kasin ja ysinkin oppilaita. Sekin on eräänlainen ongelma Suomessa, että hyvällä keskiarvolla ei ole sosiaalisesti hyväksyttyä muuta kuin lähteä lukioon, vaikka nuori itse tahtoisi leipuriksi.
Ei ole. Vaan siellä rupulukiossa on just ihan vaan ne oppilaat jotka ei ole parempiin lukioihin päässeet.
Ja kyllä niihin kahteen kasipuolen lukioon kuljetaan kauempaakin. Mekin oltin laittamassa Lauttasaari vikaksi, koska uusi metro.
Mutta ilman metroa sinne ei ilmeisesti olisi ollut teiltä järkevää lähteä, vaan vikaksi vaihtoehdoksi olisi pitänyt laittaa joku rupulukio.
Hyvien kulkuyhtyeksien varrella olevat lukiot keräävät väkeä vähän kauempaa, mutta se ei kerro niinkään koulusta kuin niistä kulkijoista. Esim. Viherlaakson lukio vetää veikkolalaisia, Espoonlahden lukio vetää masalalaisia ja Lauttasaaren lukio vetää metron varrella asuvia espoolaisia ja helsinkiläisiä.
Etenkin Viherlaakso ja Espoonlahti ovat ihan tavallisia lähiölukioita, joihin vaan sattuu tietyiltä suunnilta olemaan hyvät yhteydet.
Ei olisi koska lapsen keskiarvo oli 9,75. Vikaksi laitettiin OYK.
Nyt puhutaan Helsingistä. Ei Espoosta. Espoossahan lisättiin viime vuonna lukiopaikkoja. Helsingissä on vain ysi ja yli lukiot, kaksi kasipuolen lukiota ja sitten ne rupulukiot, joihin ei mennä kuin sitten kun ei minnekään muualle pääse. Niissä on ihan hyvät sijainnitkin ja silti ne on ja pysyy rupuisina.
Olen opettaja itse. Hyvä opiskelija oppii ihan keneltä tahansa, hän ei siihen tarvitse selälletaputtelijoita ja mahdollisimman loistokasta opetusta - hän ottaa selvää vaikkapa itse, jos opetuksessa jokin asia mättää. Mutta heikko tarvitsee tukea. Ja siinä opettajalla ja ympäristöllä on kullanarvoinen rooli.
Mihin kirjallisuuteen tarkalleen ottaen viittaat? Meillä ei ainakaan auskuvuonna luettu mitään tuollaista.