Lue keskustelun säännöt.
Teini haki Ressuun lukioon eikä kyllä sinne pääse.
21.04.2019 |
Miten valmistan häntä pettymykseen asian tiimoilta? Lukuaineiden ka tulee olemaan 9-9,2 ja kovasti toivoo ja uskoo, että pääsisi. Vaikka viimevuonnakin raja oli 9,42.
Kommentit (294)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On siinä silti eroa, kuluuko oppitunnista suurin osa siihen, että päntätään perusasioita, vai voidaanko perusasiat käydä nopeasti läpi ja siirtyä sitten harjoittelemaan edistyneempiä juttuja.
Ja tästä syystä keskivertotallaaja ei oikein pärjää huippulukiossa, harvinaisella A-kielellähän niihin pääsee helpommin.
Koska huippulukioissa ehditään kurssilla käsitellä enemmän asioita, pitää niitä hallita myös enemmän kokeessa. Niinpä huippulukion 7 vastaa helposti tavallisen lukion arvosanaa 9, ja sen ysin saa vähemmällä työllä.
Höpö höpö. Kurssit on aivan opsin mukaisia ihan joka lukiossa. Ja yo kirjoitukset täsmälleen samat jokaiselle.
Yhtä hyvät yo tulokset saa missä tahansa lukiossa
Opetusharjoittelussa sen huomasi hyvin. Luokallinen huippuoppilaita ja työrauha. Opetun 10 minuutissa sen mitä huonommassa koulussa täytyy taukuttaa neljä rupeamaa.
Eli ei. Hyvässä koulussa ei todellakaan saa samaa opetusta kuin huonossa.
missä on luokallinen huippuoppilaita? En usko.
Niin. Missähän niitä olisi. Esim harjoittelukoulussa jonne sisäänpääsyraja on 9,42...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu ei pääse, sinne pääsee vaan ne ihan fiksuimmat, joista sitten tulee jotain. Kuten meidän perheestä kaikki.
Ihan fiksuimmat menee kylläkin yhteiskouluihin, esim SYkkiin, TYKkiin ja Kulosaaren yhteiskouluun on yleensä joka vuosi ollut korkeampi keskiarvoraja kuin Ressuun.
Ei ole. Siinä samoissa ne pyörii, paitsi Tyk joka on huomattavasti matalampi.
Viime vuonna KSYKkiin ja SYKiin oli korkeammat keskiarvorajat kuin Ressuun.
TYK pyörii ysin pinnassa.
Niin. Viime vuonna. Mutta jos katsot pidemmällä aikavälillä niin huomaat, että samoissa pyörii ne rajat. Ksykin raja oli muuten vielä neljä vuotta sitten vain 9,17. Syk ja Ressu on ollert vuosikymmeniä siin kärjessä suunnilleen samoilla rajoilla.
Ressu oli 2018 ykkönen ranking.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On siinä silti eroa, kuluuko oppitunnista suurin osa siihen, että päntätään perusasioita, vai voidaanko perusasiat käydä nopeasti läpi ja siirtyä sitten harjoittelemaan edistyneempiä juttuja.
Ja tästä syystä keskivertotallaaja ei oikein pärjää huippulukiossa, harvinaisella A-kielellähän niihin pääsee helpommin.
Koska huippulukioissa ehditään kurssilla käsitellä enemmän asioita, pitää niitä hallita myös enemmän kokeessa. Niinpä huippulukion 7 vastaa helposti tavallisen lukion arvosanaa 9, ja sen ysin saa vähemmällä työllä.
Höpö höpö. Kurssit on aivan opsin mukaisia ihan joka lukiossa. Ja yo kirjoitukset täsmälleen samat jokaiselle.
Yhtä hyvät yo tulokset saa missä tahansa lukiossa
Opetusharjoittelussa sen huomasi hyvin. Luokallinen huippuoppilaita ja työrauha. Opetun 10 minuutissa sen mitä huonommassa koulussa täytyy taukuttaa neljä rupeamaa.
Eli ei. Hyvässä koulussa ei todellakaan saa samaa opetusta kuin huonossa.
Mutta kaikille on silti se sama opsin mukainen oppimäärä, jonka hallinta testataan kaikille yhteisissä yo-kirjoituksissa. Huonommassa koulussa opettajalta vaaditaan vaan enemmän, jotta ne heikommatkin oppisivat vaadittavat asiat. Ysin keskiarvon lahjakas ja ahkera oppilashan pärjää molemmissa hyvin yo-kokeiden vaatimuksiin nähden.
Ysin opiskelija saa huonossa lukiossa M:n ja hyvässä lukiossa L:n paperit erityisesti jos on sosiaalisille vaikutteille altis kuten iso osa nuorista
47
Jos lapsesi ka jää 9.3 ja kerrot faktat millä sinne on päässyt, on ihan oikein ,että pettyy , jos ei ymmärrä tosiasioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu ei pääse, sinne pääsee vaan ne ihan fiksuimmat, joista sitten tulee jotain. Kuten meidän perheestä kaikki.
Ihan fiksuimmat menee kylläkin yhteiskouluihin, esim SYkkiin, TYKkiin ja Kulosaaren yhteiskouluun on yleensä joka vuosi ollut korkeampi keskiarvoraja kuin Ressuun.
Ei ole. Siinä samoissa ne pyörii, paitsi Tyk joka on huomattavasti matalampi.
Viime vuonna KSYKkiin ja SYKiin oli korkeammat keskiarvorajat kuin Ressuun.
TYK pyörii ysin pinnassa.
Niin. Viime vuonna. Mutta jos katsot pidemmällä aikavälillä niin huomaat, että samoissa pyörii ne rajat. Ksykin raja oli muuten vielä neljä vuotta sitten vain 9,17. Syk ja Ressu on ollert vuosikymmeniä siin kärjessä suunnilleen samoilla rajoilla.
Ehkä Ressun suosio on sitten laskussa. Myös Viikin norssiin on KSYKien, SYKien lisäksi ollut enemmän vetoa kuin Ressuun.
Viikin Norssin raja ei ole koskaan ikinä ylittänyt Ressun keskiarvorajaa.
Viikon Norssin menestys perustuu erittäin suurelta osin sen sijaintiin. Se oli pitkään ainoa kunnollinen koulu täällä idässä. Sinne myös kuljetaan koko itäiseltä Uudeltamaalta, jopa Loviisaa myöten.
Tarkista faktasi. Viime vuonna Viikin norssin keskiarvo 9, 58. Sama kuin KSYKin yleislinja. SYK 9,69.
Ressu 9,31.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu ei pääse, sinne pääsee vaan ne ihan fiksuimmat, joista sitten tulee jotain. Kuten meidän perheestä kaikki.
Ihan fiksuimmat menee kylläkin yhteiskouluihin, esim SYkkiin, TYKkiin ja Kulosaaren yhteiskouluun on yleensä joka vuosi ollut korkeampi keskiarvoraja kuin Ressuun.
Ei ole. Siinä samoissa ne pyörii, paitsi Tyk joka on huomattavasti matalampi.
Viime vuonna KSYKkiin ja SYKiin oli korkeammat keskiarvorajat kuin Ressuun.
TYK pyörii ysin pinnassa.
Niin. Viime vuonna. Mutta jos katsot pidemmällä aikavälillä niin huomaat, että samoissa pyörii ne rajat. Ksykin raja oli muuten vielä neljä vuotta sitten vain 9,17. Syk ja Ressu on ollert vuosikymmeniä siin kärjessä suunnilleen samoilla rajoilla.
Ehkä Ressun suosio on sitten laskussa. Myös Viikin norssiin on KSYKien, SYKien lisäksi ollut enemmän vetoa kuin Ressuun.
Viikin Norssin raja ei ole koskaan ikinä ylittänyt Ressun keskiarvorajaa.
Viikon Norssin menestys perustuu erittäin suurelta osin sen sijaintiin. Se oli pitkään ainoa kunnollinen koulu täällä idässä. Sinne myös kuljetaan koko itäiseltä Uudeltamaalta, jopa Loviisaa myöten.
Tarkista faktasi. Viime vuonna Viikin norssin keskiarvo 9, 58. Sama kuin KSYKin yleislinja. SYK 9,69.
Ressu 9,31.
Ressun raja viime vuonna oli 9,42.
Haki ressun lukioon vaikka oikea osoite olisi pompon koulu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Fiksut lapset mutta tyhmät vanhemmat.
Turha teidän on kinata kun kaikki löytyy netistä.
2018 reissuun pääsi 9.31 keskiarvolla.
Paitsi, että 2018 raja Ressuun oli 9,42. Tieto löytyy mm koulun omilta sivuilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu ei pääse, sinne pääsee vaan ne ihan fiksuimmat, joista sitten tulee jotain. Kuten meidän perheestä kaikki.
Ihan fiksuimmat menee kylläkin yhteiskouluihin, esim SYkkiin, TYKkiin ja Kulosaaren yhteiskouluun on yleensä joka vuosi ollut korkeampi keskiarvoraja kuin Ressuun.
Ei ole. Siinä samoissa ne pyörii, paitsi Tyk joka on huomattavasti matalampi.
Viime vuonna KSYKkiin ja SYKiin oli korkeammat keskiarvorajat kuin Ressuun.
TYK pyörii ysin pinnassa.
Niin. Viime vuonna. Mutta jos katsot pidemmällä aikavälillä niin huomaat, että samoissa pyörii ne rajat. Ksykin raja oli muuten vielä neljä vuotta sitten vain 9,17. Syk ja Ressu on ollert vuosikymmeniä siin kärjessä suunnilleen samoilla rajoilla.
Ehkä Ressun suosio on sitten laskussa. Myös Viikin norssiin on KSYKien, SYKien lisäksi ollut enemmän vetoa kuin Ressuun.
Viikin Norssin raja ei ole koskaan ikinä ylittänyt Ressun keskiarvorajaa.
Viikon Norssin menestys perustuu erittäin suurelta osin sen sijaintiin. Se oli pitkään ainoa kunnollinen koulu täällä idässä. Sinne myös kuljetaan koko itäiseltä Uudeltamaalta, jopa Loviisaa myöten.
Tarkista faktasi. Viime vuonna Viikin norssin keskiarvo 9, 58. Sama kuin KSYKin yleislinja. SYK 9,69.
Ressu 9,31.
Ressun raja viime vuonna oli 9,42.
Onko 9,42 enemmän kuin Viikin norssin 9,58?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On siinä silti eroa, kuluuko oppitunnista suurin osa siihen, että päntätään perusasioita, vai voidaanko perusasiat käydä nopeasti läpi ja siirtyä sitten harjoittelemaan edistyneempiä juttuja.
Ja tästä syystä keskivertotallaaja ei oikein pärjää huippulukiossa, harvinaisella A-kielellähän niihin pääsee helpommin.
Koska huippulukioissa ehditään kurssilla käsitellä enemmän asioita, pitää niitä hallita myös enemmän kokeessa. Niinpä huippulukion 7 vastaa helposti tavallisen lukion arvosanaa 9, ja sen ysin saa vähemmällä työllä.
Höpö höpö. Kurssit on aivan opsin mukaisia ihan joka lukiossa. Ja yo kirjoitukset täsmälleen samat jokaiselle.
Yhtä hyvät yo tulokset saa missä tahansa lukiossa
Opetusharjoittelussa sen huomasi hyvin. Luokallinen huippuoppilaita ja työrauha. Opetun 10 minuutissa sen mitä huonommassa koulussa täytyy taukuttaa neljä rupeamaa.
Eli ei. Hyvässä koulussa ei todellakaan saa samaa opetusta kuin huonossa.
Mutta kaikille on silti se sama opsin mukainen oppimäärä, jonka hallinta testataan kaikille yhteisissä yo-kirjoituksissa. Huonommassa koulussa opettajalta vaaditaan vaan enemmän, jotta ne heikommatkin oppisivat vaadittavat asiat. Ysin keskiarvon lahjakas ja ahkera oppilashan pärjää molemmissa hyvin yo-kokeiden vaatimuksiin nähden.
Ja kumman luulet pärjäävän paremmin? Oppilaan joka on saanut hälyisessä ympäristössä nippa nappa sen minimin vai oppilaan jolla on työrauha ja joka on saanut käsitellä paitsi minimin myös rutkasti muuta? Jota ovat opettajan lisäksi sparranneet ne muut hyvät oppilaat.
Vaikea sanoa. Fiksut pärjää ihan joka paikassa
Voi olla vaikeaa jos on liikaa joutunut pänttäämään jo peruskoulussa ja itsetunto on siksi suorituskeskeinen.
Lukiohan on vain välivaihe. Väline.
Veli kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ressussa välitettiin ainakin ennen remonttia huumeita. On iso hyshys juttu.
Ressussa käsittääkseni korkein prosentti Concertan ja vastaavien. Doupataan koeviikot
Voin vahvistaa että perviniinin kaltaiset lääkkeet olivat enemmän sääntö, kuin poikkeus. Ainakin minun aikanani
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On siinä silti eroa, kuluuko oppitunnista suurin osa siihen, että päntätään perusasioita, vai voidaanko perusasiat käydä nopeasti läpi ja siirtyä sitten harjoittelemaan edistyneempiä juttuja.
Ja tästä syystä keskivertotallaaja ei oikein pärjää huippulukiossa, harvinaisella A-kielellähän niihin pääsee helpommin.
Koska huippulukioissa ehditään kurssilla käsitellä enemmän asioita, pitää niitä hallita myös enemmän kokeessa. Niinpä huippulukion 7 vastaa helposti tavallisen lukion arvosanaa 9, ja sen ysin saa vähemmällä työllä.
Höpö höpö. Kurssit on aivan opsin mukaisia ihan joka lukiossa. Ja yo kirjoitukset täsmälleen samat jokaiselle.
Yhtä hyvät yo tulokset saa missä tahansa lukiossa
Opetusharjoittelussa sen huomasi hyvin. Luokallinen huippuoppilaita ja työrauha. Opetun 10 minuutissa sen mitä huonommassa koulussa täytyy taukuttaa neljä rupeamaa.
Eli ei. Hyvässä koulussa ei todellakaan saa samaa opetusta kuin huonossa.
Mutta kaikille on silti se sama opsin mukainen oppimäärä, jonka hallinta testataan kaikille yhteisissä yo-kirjoituksissa. Huonommassa koulussa opettajalta vaaditaan vaan enemmän, jotta ne heikommatkin oppisivat vaadittavat asiat. Ysin keskiarvon lahjakas ja ahkera oppilashan pärjää molemmissa hyvin yo-kokeiden vaatimuksiin nähden.
Ja kumman luulet pärjäävän paremmin? Oppilaan joka on saanut hälyisessä ympäristössä nippa nappa sen minimin vai oppilaan jolla on työrauha ja joka on saanut käsitellä paitsi minimin myös rutkasti muuta? Jota ovat opettajan lisäksi sparranneet ne muut hyvät oppilaat.
Vaikea sanoa. Fiksut pärjää ihan joka paikassa
Voi olla vaikeaa jos on liikaa joutunut pänttäämään jo peruskoulussa ja itsetunto on siksi suorituskeskeinen.Lukiohan on vain välivaihe. Väline.
Ei minulle ainakaan tuota ongelmia päätellä. Totta kai joka oppilas hyötyy hyvästä opiskeluilmapiiristä ja lisäopista ja sparrauksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On siinä silti eroa, kuluuko oppitunnista suurin osa siihen, että päntätään perusasioita, vai voidaanko perusasiat käydä nopeasti läpi ja siirtyä sitten harjoittelemaan edistyneempiä juttuja.
Ja tästä syystä keskivertotallaaja ei oikein pärjää huippulukiossa, harvinaisella A-kielellähän niihin pääsee helpommin.
Koska huippulukioissa ehditään kurssilla käsitellä enemmän asioita, pitää niitä hallita myös enemmän kokeessa. Niinpä huippulukion 7 vastaa helposti tavallisen lukion arvosanaa 9, ja sen ysin saa vähemmällä työllä.
Höpö höpö. Kurssit on aivan opsin mukaisia ihan joka lukiossa. Ja yo kirjoitukset täsmälleen samat jokaiselle.
Yhtä hyvät yo tulokset saa missä tahansa lukiossa
Opetusharjoittelussa sen huomasi hyvin. Luokallinen huippuoppilaita ja työrauha. Opetun 10 minuutissa sen mitä huonommassa koulussa täytyy taukuttaa neljä rupeamaa.
Eli ei. Hyvässä koulussa ei todellakaan saa samaa opetusta kuin huonossa.
Mutta kaikille on silti se sama opsin mukainen oppimäärä, jonka hallinta testataan kaikille yhteisissä yo-kirjoituksissa. Huonommassa koulussa opettajalta vaaditaan vaan enemmän, jotta ne heikommatkin oppisivat vaadittavat asiat. Ysin keskiarvon lahjakas ja ahkera oppilashan pärjää molemmissa hyvin yo-kokeiden vaatimuksiin nähden.
Ysin opiskelija saa huonossa lukiossa M:n ja hyvässä lukiossa L:n paperit erityisesti jos on sosiaalisille vaikutteille altis kuten iso osa nuorista
47
Huono ja huono. Eiköhän noi kaikki ysin ka koulut ole hyviä ja se ysin oppilas aina hyvä.
Meillä se ysin oppilas sai seiskan koulussa L paperit
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se ainakaan harvinaista tunnu olevan, mitä nyt tytär on opiskelija tovereistaan puhunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä vaikutti matkan lisäksi se, että KSYKissä oli yleislinjan lisäksi erityiset opintolinjat.
Mitä ne erityiset opintolinjat on???
Tiede- ja teknologialinja ja Yhteiskunta- ja talouslinja.
Lisäksi englanninkieliset linjat.
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt sattuisi jonkun remontin vuoksi pääsemään sisään 9,2 keskiarvolla, niin kannattaako kuitenkaan mennä? Olisi siellä tyhmin eikä pysyisi kärryillä, kun asioita käsiteltäisiin korkeammalla tasolla. Ehkä kannattaisi mennä kaltaistensa seuraan lukioon, jossa olisi keskiverto.
Sä et varmaan ole edes käynyt lukiota kun tietosi lukiosta ja siellä opiskelusta on noin metsässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On siinä silti eroa, kuluuko oppitunnista suurin osa siihen, että päntätään perusasioita, vai voidaanko perusasiat käydä nopeasti läpi ja siirtyä sitten harjoittelemaan edistyneempiä juttuja.
Ja tästä syystä keskivertotallaaja ei oikein pärjää huippulukiossa, harvinaisella A-kielellähän niihin pääsee helpommin.
Koska huippulukioissa ehditään kurssilla käsitellä enemmän asioita, pitää niitä hallita myös enemmän kokeessa. Niinpä huippulukion 7 vastaa helposti tavallisen lukion arvosanaa 9, ja sen ysin saa vähemmällä työllä.
Höpö höpö. Kurssit on aivan opsin mukaisia ihan joka lukiossa. Ja yo kirjoitukset täsmälleen samat jokaiselle.
Yhtä hyvät yo tulokset saa missä tahansa lukiossa
Opetusharjoittelussa sen huomasi hyvin. Luokallinen huippuoppilaita ja työrauha. Opetun 10 minuutissa sen mitä huonommassa koulussa täytyy taukuttaa neljä rupeamaa.
Eli ei. Hyvässä koulussa ei todellakaan saa samaa opetusta kuin huonossa.
Mutta kaikille on silti se sama opsin mukainen oppimäärä, jonka hallinta testataan kaikille yhteisissä yo-kirjoituksissa. Huonommassa koulussa opettajalta vaaditaan vaan enemmän, jotta ne heikommatkin oppisivat vaadittavat asiat. Ysin keskiarvon lahjakas ja ahkera oppilashan pärjää molemmissa hyvin yo-kokeiden vaatimuksiin nähden.
Ja kumman luulet pärjäävän paremmin? Oppilaan joka on saanut hälyisessä ympäristössä nippa nappa sen minimin vai oppilaan jolla on työrauha ja joka on saanut käsitellä paitsi minimin myös rutkasti muuta? Jota ovat opettajan lisäksi sparranneet ne muut hyvät oppilaat.
Vaikea sanoa. Fiksut pärjää ihan joka paikassa
Voi olla vaikeaa jos on liikaa joutunut pänttäämään jo peruskoulussa ja itsetunto on siksi suorituskeskeinen.Lukiohan on vain välivaihe. Väline.
Ei minulle ainakaan tuota ongelmia päätellä. Totta kai joka oppilas hyötyy hyvästä opiskeluilmapiiristä ja lisäopista ja sparrauksesta.
Ihan kohta saadaan tulokset. Mihin se lisäoppi riitti. Onneksi on yo kirjoitukset. Täsmälleen samat ihan joka lukiossa.
Sehän tässä on tavoite. Saada hyvät paperit, että pääsee opiskelemaan sinne mihin itse haluaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On siinä silti eroa, kuluuko oppitunnista suurin osa siihen, että päntätään perusasioita, vai voidaanko perusasiat käydä nopeasti läpi ja siirtyä sitten harjoittelemaan edistyneempiä juttuja.
Ja tästä syystä keskivertotallaaja ei oikein pärjää huippulukiossa, harvinaisella A-kielellähän niihin pääsee helpommin.
Koska huippulukioissa ehditään kurssilla käsitellä enemmän asioita, pitää niitä hallita myös enemmän kokeessa. Niinpä huippulukion 7 vastaa helposti tavallisen lukion arvosanaa 9, ja sen ysin saa vähemmällä työllä.
Höpö höpö. Kurssit on aivan opsin mukaisia ihan joka lukiossa. Ja yo kirjoitukset täsmälleen samat jokaiselle.
Yhtä hyvät yo tulokset saa missä tahansa lukiossa
Opetusharjoittelussa sen huomasi hyvin. Luokallinen huippuoppilaita ja työrauha. Opetun 10 minuutissa sen mitä huonommassa koulussa täytyy taukuttaa neljä rupeamaa.
Eli ei. Hyvässä koulussa ei todellakaan saa samaa opetusta kuin huonossa.
Mutta kaikille on silti se sama opsin mukainen oppimäärä, jonka hallinta testataan kaikille yhteisissä yo-kirjoituksissa. Huonommassa koulussa opettajalta vaaditaan vaan enemmän, jotta ne heikommatkin oppisivat vaadittavat asiat. Ysin keskiarvon lahjakas ja ahkera oppilashan pärjää molemmissa hyvin yo-kokeiden vaatimuksiin nähden.
Ja kumman luulet pärjäävän paremmin? Oppilaan joka on saanut hälyisessä ympäristössä nippa nappa sen minimin vai oppilaan jolla on työrauha ja joka on saanut käsitellä paitsi minimin myös rutkasti muuta? Jota ovat opettajan lisäksi sparranneet ne muut hyvät oppilaat.
Minkä minimin? Yo-kokeissa testataan aihealueiden hallintaa kokonaisuutena ja se sama kokonaisuus opetetaan kyllä ihan joka lukiossa ja joka kirjassa. Ylimääräinen asia on toki kiva lisä lahjakkaille, mutta ei sitä yo-kokeissa vaadita. Joka vuosi jostain 7 keskiarvorajojen maalaislukioista kirjoittaa lukuisia oppilaita loistavin arvosanoin, jotka tuskin olisivat huippulukiossa pärjänneet yhtään sen paremmin, koska arvosteluasteikko ja vaatimukset kumminkin menevät valtakunnallisen keskiverron mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä vaikutti matkan lisäksi se, että KSYKissä oli yleislinjan lisäksi erityiset opintolinjat.
Mitä ne erityiset opintolinjat on???
Tiede- ja teknologialinja ja Yhteiskunta- ja talouslinja.
Lisäksi englanninkieliset linjat.
Tuo tiede- ja teknologialinja on juuri passeli lääkikseen haluavalle tytölleni :). Siksi haki KSYKiin.
Mitä ne erityiset opintolinjat on???