Lue keskustelun säännöt.
Teini haki Ressuun lukioon eikä kyllä sinne pääse.
21.04.2019 |
Miten valmistan häntä pettymykseen asian tiimoilta? Lukuaineiden ka tulee olemaan 9-9,2 ja kovasti toivoo ja uskoo, että pääsisi. Vaikka viimevuonnakin raja oli 9,42.
Kommentit (294)
Vierailija kirjoitti:
Meidän tyttö pyrki ja varmasti pääsee Norseniin. Sinne koko luokka haki ja sieltä sitten jatkavat oikikseen tai Hankenille. Ei noista kouluasioista kannata stressaa, kaikki pääsee johonkin :DDDD
Mitä Norsenissa oikein tapahtuu, jos opiskelijat eivät jatka mihinkään haastaviin paikkoihin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä Ressun suosio on sitten laskussa. Myös Viikin norssiin on KSYKien, SYKien lisäksi ollut enemmän vetoa kuin Ressuun.
Norssi on tosi erikoinen paikka. Sinne on monena vuonna jopa maan korkein sisäänpääsyraja, mutta kirjoitustuloksissa se ei ole koskaan paras.
Mistä johtuu Norssin aikana tullut arvonmenetys?
KSYKiä ja espoolaista huippulukiota Etelä-Tapiolaa auttaa länsimetro. Niihin voi hakeutua helposti laajemmalta alueelta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu ei pääse, sinne pääsee vaan ne ihan fiksuimmat, joista sitten tulee jotain. Kuten meidän perheestä kaikki.
Ihan fiksuimmat menee kylläkin yhteiskouluihin, esim SYkkiin, TYKkiin ja Kulosaaren yhteiskouluun on yleensä joka vuosi ollut korkeampi keskiarvoraja kuin Ressuun.
Ei ole. Siinä samoissa ne pyörii, paitsi Tyk joka on huomattavasti matalampi.
Viime vuonna KSYKkiin ja SYKiin oli korkeammat keskiarvorajat kuin Ressuun.
TYK pyörii ysin pinnassa.
Niin. Viime vuonna. Mutta jos katsot pidemmällä aikavälillä niin huomaat, että samoissa pyörii ne rajat. Ksykin raja oli muuten vielä neljä vuotta sitten vain 9,17. Syk ja Ressu on ollert vuosikymmeniä siin kärjessä suunnilleen samoilla rajoilla.
Ehkä Ressun suosio on sitten laskussa. Myös Viikin norssiin on KSYKien, SYKien lisäksi ollut enemmän vetoa kuin Ressuun.
Viikin Norssin raja ei ole koskaan ikinä ylittänyt Ressun keskiarvorajaa.
Viikon Norssin menestys perustuu erittäin suurelta osin sen sijaintiin. Se oli pitkään ainoa kunnollinen koulu täällä idässä. Sinne myös kuljetaan koko itäiseltä Uudeltamaalta, jopa Loviisaa myöten.
Vierailija kirjoitti:
Viikon Norssin menestys perustuu erittäin suurelta osin sen sijaintiin. Se oli pitkään ainoa kunnollinen koulu täällä idässä. Sinne myös kuljetaan koko itäiseltä Uudeltamaalta, jopa Loviisaa myöten.
No ei kyllä perustu, vaan siihen, että se on norssi. Kaikissa OKL-kaupungeissa Norssit ovat suosittuja eliittikouluja. Kakkosnorssi oli suosittu jo silloin, kun oli Huopalahdessa vai missä olikaan.
Eikä se Viikin sijainti mikään hyvä ollut ennen kuin yhteys Kehä I aukesi pari vuotta sitten. Sitä ennen piti metrolla mennä Siilitielle ja sieltä bussilla. Samalla vaivalla huristeli Ressuun ja vielä helpommalla Kulosaareen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On siinä silti eroa, kuluuko oppitunnista suurin osa siihen, että päntätään perusasioita, vai voidaanko perusasiat käydä nopeasti läpi ja siirtyä sitten harjoittelemaan edistyneempiä juttuja.
Ja tästä syystä keskivertotallaaja ei oikein pärjää huippulukiossa, harvinaisella A-kielellähän niihin pääsee helpommin.
Koska huippulukioissa ehditään kurssilla käsitellä enemmän asioita, pitää niitä hallita myös enemmän kokeessa. Niinpä huippulukion 7 vastaa helposti tavallisen lukion arvosanaa 9, ja sen ysin saa vähemmällä työllä.
Höpö höpö. Kurssit on aivan opsin mukaisia ihan joka lukiossa. Ja yo kirjoitukset täsmälleen samat jokaiselle.
Yhtä hyvät yo tulokset saa missä tahansa lukiossa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On siinä silti eroa, kuluuko oppitunnista suurin osa siihen, että päntätään perusasioita, vai voidaanko perusasiat käydä nopeasti läpi ja siirtyä sitten harjoittelemaan edistyneempiä juttuja.
Ja tästä syystä keskivertotallaaja ei oikein pärjää huippulukiossa, harvinaisella A-kielellähän niihin pääsee helpommin.
Koska huippulukioissa ehditään kurssilla käsitellä enemmän asioita, pitää niitä hallita myös enemmän kokeessa. Niinpä huippulukion 7 vastaa helposti tavallisen lukion arvosanaa 9, ja sen ysin saa vähemmällä työllä.
Höpö höpö. Kurssit on aivan opsin mukaisia ihan joka lukiossa. Ja yo kirjoitukset täsmälleen samat jokaiselle.
Yhtä hyvät yo tulokset saa missä tahansa lukiossa
Opetusharjoittelussa sen huomasi hyvin. Luokallinen huippuoppilaita ja työrauha. Opetun 10 minuutissa sen mitä huonommassa koulussa täytyy taukuttaa neljä rupeamaa.
Eli ei. Hyvässä koulussa ei todellakaan saa samaa opetusta kuin huonossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On siinä silti eroa, kuluuko oppitunnista suurin osa siihen, että päntätään perusasioita, vai voidaanko perusasiat käydä nopeasti läpi ja siirtyä sitten harjoittelemaan edistyneempiä juttuja.
Ja tästä syystä keskivertotallaaja ei oikein pärjää huippulukiossa, harvinaisella A-kielellähän niihin pääsee helpommin.
Koska huippulukioissa ehditään kurssilla käsitellä enemmän asioita, pitää niitä hallita myös enemmän kokeessa. Niinpä huippulukion 7 vastaa helposti tavallisen lukion arvosanaa 9, ja sen ysin saa vähemmällä työllä.
Höpö höpö. Kurssit on aivan opsin mukaisia ihan joka lukiossa. Ja yo kirjoitukset täsmälleen samat jokaiselle.
Yhtä hyvät yo tulokset saa missä tahansa lukiossa
Oletko opettaja itse? Vertaa pitkän matikan opettamista jossain heikomman keskiarvon lukiossa suhteessa harjoittelukouluun. Onko opetuksesi ihan samanlaista?
eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Fiksut lapset mutta tyhmät vanhemmat.
Turha teidän on kinata kun kaikki löytyy netistä.
2018 reissuun pääsi 9.31 keskiarvolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On siinä silti eroa, kuluuko oppitunnista suurin osa siihen, että päntätään perusasioita, vai voidaanko perusasiat käydä nopeasti läpi ja siirtyä sitten harjoittelemaan edistyneempiä juttuja.
Ja tästä syystä keskivertotallaaja ei oikein pärjää huippulukiossa, harvinaisella A-kielellähän niihin pääsee helpommin.
Koska huippulukioissa ehditään kurssilla käsitellä enemmän asioita, pitää niitä hallita myös enemmän kokeessa. Niinpä huippulukion 7 vastaa helposti tavallisen lukion arvosanaa 9, ja sen ysin saa vähemmällä työllä.
Höpö höpö. Kurssit on aivan opsin mukaisia ihan joka lukiossa. Ja yo kirjoitukset täsmälleen samat jokaiselle.
Yhtä hyvät yo tulokset saa missä tahansa lukiossa
Höpö höpö itsellesi. OPS kertoo vain asiat, jotka kurssiin kuuluvat, ja nekin hyvin ylimalkaisesti. Koulut päättävät itse omat OPSinsa ja jos kursseihin kuuluu ekstraa, kun tiedetään, että oman koulun valikoitunut aines ne ehtii ja pystyy käymään, niin sitten kuuluu.
Tässähän oli kyse kurssiarvosanoista, ei yo-arvosanoista. Se on totta, että oppilaskohtaisesti koulu ei juurikaan vaikuta yo-arvosanoihin. Maalaislukioista valmistuu paljon monen laudaturin ylioppilaita, joilla ei ole ollut käytännön mahdollisuutta mennä oman tasoiseensa lukioon.
Kyse viestissähän oli siitä, että keskitasoinen oppilas eliittilukiossa ei pärjää yhtä hyvin kuin parhaat oppilaat. Sama näkyy myös yo-kirjoituksissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ressussa välitettiin ainakin ennen remonttia huumeita. On iso hyshys juttu.
Ressussa käsittääkseni korkein prosentti Concertan ja vastaavien. Doupataan koeviikot
Veli kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ressussa välitettiin ainakin ennen remonttia huumeita. On iso hyshys juttu.
Ressussa käsittääkseni korkein prosentti Concertan ja vastaavien. Doupataan koeviikot
Tää on niiiiin huvittavaa! Aina kun täällä on ketju hyvästä koulusta, alkaa tää sama huumehorina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On siinä silti eroa, kuluuko oppitunnista suurin osa siihen, että päntätään perusasioita, vai voidaanko perusasiat käydä nopeasti läpi ja siirtyä sitten harjoittelemaan edistyneempiä juttuja.
Ja tästä syystä keskivertotallaaja ei oikein pärjää huippulukiossa, harvinaisella A-kielellähän niihin pääsee helpommin.
Koska huippulukioissa ehditään kurssilla käsitellä enemmän asioita, pitää niitä hallita myös enemmän kokeessa. Niinpä huippulukion 7 vastaa helposti tavallisen lukion arvosanaa 9, ja sen ysin saa vähemmällä työllä.
Höpö höpö. Kurssit on aivan opsin mukaisia ihan joka lukiossa. Ja yo kirjoitukset täsmälleen samat jokaiselle.
Yhtä hyvät yo tulokset saa missä tahansa lukiossa
Höpö höpö itsellesi. OPS kertoo vain asiat, jotka kurssiin kuuluvat, ja nekin hyvin ylimalkaisesti. Koulut päättävät itse omat OPSinsa ja jos kursseihin kuuluu ekstraa, kun tiedetään, että oman koulun valikoitunut aines ne ehtii ja pystyy käymään, niin sitten kuuluu.
Tässähän oli kyse kurssiarvosanoista, ei yo-arvosanoista. Se on totta, että oppilaskohtaisesti koulu ei juurikaan vaikuta yo-arvosanoihin. Maalaislukioista valmistuu paljon monen laudaturin ylioppilaita, joilla ei ole ollut käytännön mahdollisuutta mennä oman tasoiseensa lukioon.
Kyse viestissähän oli siitä, että keskitasoinen oppilas eliittilukiossa ei pärjää yhtä hyvin kuin parhaat oppilaat. Sama näkyy myös yo-kirjoituksissa.
Ysin oppilas ei ole missään keskitason oppilas
Vierailija kirjoitti:
Ressu on vielä evakossa remotin takia, joten voi olla, että hakijoita on nyt vähemmän ja ka jää matalammaksi.
Monet ovat nyt menneet Kulosaaren lukioon. Hyvällä onnella Ressun lukioon ka voi olla 9.1.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä vaikutti matkan lisäksi se, että KSYKissä oli yleislinjan lisäksi erityiset opintolinjat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On siinä silti eroa, kuluuko oppitunnista suurin osa siihen, että päntätään perusasioita, vai voidaanko perusasiat käydä nopeasti läpi ja siirtyä sitten harjoittelemaan edistyneempiä juttuja.
Ja tästä syystä keskivertotallaaja ei oikein pärjää huippulukiossa, harvinaisella A-kielellähän niihin pääsee helpommin.
Koska huippulukioissa ehditään kurssilla käsitellä enemmän asioita, pitää niitä hallita myös enemmän kokeessa. Niinpä huippulukion 7 vastaa helposti tavallisen lukion arvosanaa 9, ja sen ysin saa vähemmällä työllä.
Höpö höpö. Kurssit on aivan opsin mukaisia ihan joka lukiossa. Ja yo kirjoitukset täsmälleen samat jokaiselle.
Yhtä hyvät yo tulokset saa missä tahansa lukiossa
Opetusharjoittelussa sen huomasi hyvin. Luokallinen huippuoppilaita ja työrauha. Opetun 10 minuutissa sen mitä huonommassa koulussa täytyy taukuttaa neljä rupeamaa.
Eli ei. Hyvässä koulussa ei todellakaan saa samaa opetusta kuin huonossa.
Mutta kaikille on silti se sama opsin mukainen oppimäärä, jonka hallinta testataan kaikille yhteisissä yo-kirjoituksissa. Huonommassa koulussa opettajalta vaaditaan vaan enemmän, jotta ne heikommatkin oppisivat vaadittavat asiat. Ysin keskiarvon lahjakas ja ahkera oppilashan pärjää molemmissa hyvin yo-kokeiden vaatimuksiin nähden.
Eliittilukioihin menijöillä on usein keskivertoa paremman koulumenestyksen lisäksi keskivertoa parempi sosioekonominen tausta. Kyllä noi myyjät tietää missä pappa betalarit ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On siinä silti eroa, kuluuko oppitunnista suurin osa siihen, että päntätään perusasioita, vai voidaanko perusasiat käydä nopeasti läpi ja siirtyä sitten harjoittelemaan edistyneempiä juttuja.
Ja tästä syystä keskivertotallaaja ei oikein pärjää huippulukiossa, harvinaisella A-kielellähän niihin pääsee helpommin.
Koska huippulukioissa ehditään kurssilla käsitellä enemmän asioita, pitää niitä hallita myös enemmän kokeessa. Niinpä huippulukion 7 vastaa helposti tavallisen lukion arvosanaa 9, ja sen ysin saa vähemmällä työllä.
Höpö höpö. Kurssit on aivan opsin mukaisia ihan joka lukiossa. Ja yo kirjoitukset täsmälleen samat jokaiselle.
Yhtä hyvät yo tulokset saa missä tahansa lukiossa
Opetusharjoittelussa sen huomasi hyvin. Luokallinen huippuoppilaita ja työrauha. Opetun 10 minuutissa sen mitä huonommassa koulussa täytyy taukuttaa neljä rupeamaa.
Eli ei. Hyvässä koulussa ei todellakaan saa samaa opetusta kuin huonossa.
missä on luokallinen huippuoppilaita? En usko.
Täältä maalaislukiosta kirjotuksista lleeeee ja näillä lääkikseen
Mielestäni oikein hyvä. Seiskan keskiarvoraja. Tosin tämä lapsi meni sinne reilu ysillä. "Keskitasoa" siis kuten apn lapsi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On siinä silti eroa, kuluuko oppitunnista suurin osa siihen, että päntätään perusasioita, vai voidaanko perusasiat käydä nopeasti läpi ja siirtyä sitten harjoittelemaan edistyneempiä juttuja.
Ja tästä syystä keskivertotallaaja ei oikein pärjää huippulukiossa, harvinaisella A-kielellähän niihin pääsee helpommin.
Koska huippulukioissa ehditään kurssilla käsitellä enemmän asioita, pitää niitä hallita myös enemmän kokeessa. Niinpä huippulukion 7 vastaa helposti tavallisen lukion arvosanaa 9, ja sen ysin saa vähemmällä työllä.
Höpö höpö. Kurssit on aivan opsin mukaisia ihan joka lukiossa. Ja yo kirjoitukset täsmälleen samat jokaiselle.
Yhtä hyvät yo tulokset saa missä tahansa lukiossa
Opetusharjoittelussa sen huomasi hyvin. Luokallinen huippuoppilaita ja työrauha. Opetun 10 minuutissa sen mitä huonommassa koulussa täytyy taukuttaa neljä rupeamaa.
Eli ei. Hyvässä koulussa ei todellakaan saa samaa opetusta kuin huonossa.
Mutta kaikille on silti se sama opsin mukainen oppimäärä, jonka hallinta testataan kaikille yhteisissä yo-kirjoituksissa. Huonommassa koulussa opettajalta vaaditaan vaan enemmän, jotta ne heikommatkin oppisivat vaadittavat asiat. Ysin keskiarvon lahjakas ja ahkera oppilashan pärjää molemmissa hyvin yo-kokeiden vaatimuksiin nähden.
Ja kumman luulet pärjäävän paremmin? Oppilaan joka on saanut hälyisessä ympäristössä nippa nappa sen minimin vai oppilaan jolla on työrauha ja joka on saanut käsitellä paitsi minimin myös rutkasti muuta? Jota ovat opettajan lisäksi sparranneet ne muut hyvät oppilaat.
Ehkä Ressun suosio on sitten laskussa. Myös Viikin norssiin on KSYKien, SYKien lisäksi ollut enemmän vetoa kuin Ressuun.