Lue keskustelun säännöt.
Teini haki Ressuun lukioon eikä kyllä sinne pääse.
21.04.2019 |
Miten valmistan häntä pettymykseen asian tiimoilta? Lukuaineiden ka tulee olemaan 9-9,2 ja kovasti toivoo ja uskoo, että pääsisi. Vaikka viimevuonnakin raja oli 9,42.
Kommentit (294)
Vierailija kirjoitti:
Miksi lähteä kauas eliittilukioon, kun voi käydä oman kaupungin lukion? Jokaisesta lukiosta saa ihan samat eväät elämään kuitenkin. Eikä sillä oikeastaan ole mitään merkitystä myöhemmin elämässä, missä koulussa on tutkintonsa suorittanut.
Fiksu nuori huomaa myös, että pitkiin koulumatkoihin ei kannata tuhlata aikaa. Mielummin käy ”huonossa” lähilukiossa ja käyttää ylimääräisen ajan opiskeluun tai muuhun mieleiseen toimintaan (ettei pala loppuun). Ihan tyhmää tuhlata monta tuntia päivästä bussissa ja junassa istumiseen, jotta pääsisi ”parempaan” eliittilukioon.
Kai sinä ymmärrät että helsinkiläisille esim Ressu on oman kaupungin lukio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On siinä silti eroa, kuluuko oppitunnista suurin osa siihen, että päntätään perusasioita, vai voidaanko perusasiat käydä nopeasti läpi ja siirtyä sitten harjoittelemaan edistyneempiä juttuja.
Ja tästä syystä keskivertotallaaja ei oikein pärjää huippulukiossa, harvinaisella A-kielellähän niihin pääsee helpommin.
Koska huippulukioissa ehditään kurssilla käsitellä enemmän asioita, pitää niitä hallita myös enemmän kokeessa. Niinpä huippulukion 7 vastaa helposti tavallisen lukion arvosanaa 9, ja sen ysin saa vähemmällä työllä.
Höpö höpö. Kurssit on aivan opsin mukaisia ihan joka lukiossa. Ja yo kirjoitukset täsmälleen samat jokaiselle.
Yhtä hyvät yo tulokset saa missä tahansa lukiossa
Opetusharjoittelussa sen huomasi hyvin. Luokallinen huippuoppilaita ja työrauha. Opetun 10 minuutissa sen mitä huonommassa koulussa täytyy taukuttaa neljä rupeamaa.
Eli ei. Hyvässä koulussa ei todellakaan saa samaa opetusta kuin huonossa.
Mutta kaikille on silti se sama opsin mukainen oppimäärä, jonka hallinta testataan kaikille yhteisissä yo-kirjoituksissa. Huonommassa koulussa opettajalta vaaditaan vaan enemmän, jotta ne heikommatkin oppisivat vaadittavat asiat. Ysin keskiarvon lahjakas ja ahkera oppilashan pärjää molemmissa hyvin yo-kokeiden vaatimuksiin nähden.
Ysin opiskelija saa huonossa lukiossa M:n ja hyvässä lukiossa L:n paperit erityisesti jos on sosiaalisille vaikutteille altis kuten iso osa nuorista
47
Tähän mä en usko hetkeäkään. Ysin opiskelija saa joka paikasta hyvät paperit, ellei sitten kirjoitukset teetä ongelmia, kuten itselleni teetti. Sen sijaan heikompi opiskelija voi hyötyä hyvästä opetuksesta.
Opiskeluympäristöllä, opettajilla ja kavereilla ei ole mitään vaikutusta teiniin? Pedagogisten opintojen kirjallisuus on kanssasi hieman eri mieltä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei voisi päästä. Keskiarvorajat heittelee vuosittain.
Joo, sadasosia. Mikään huippulukio ei tule puolta numeroa alaspäin vuodessa. Haaveilla saa, mutta realisti pitää olla.
0,2 voi heittää kevyesti ja 0,3 on vielä mahdollinen.
Jos Ap:n lapsi saa keskiarvoksi 9,2 tai onnistuu vielä paremmin, niin sisäänpääsy on jo siinä.
Vierailija kirjoitti:
Ressussa on oppilailla tosi paljon paineita ja mielenterveysongelmia, kun ovat yläasteellaan tottuneet olemaan aina luokkansa parhaita ja saamaan (helposti) hyviä numeroita. Yhtäkkiä ovatkin seurassa, jossa kaikki ovat hyviä ja motivoituneita, niin se tulee järkyttävänä yllätyksenä, ettei olekaan enää paras.
Lisäksi jossain maalaiskouluissa saa aika helpolla tuollaisen yli 9 keskiarvon, jolla pääsee sisälle mihin haluaa, mutta ei se osaamistaso ole silti sama kuin jostain paremmasta koulusta tulleella.
Mutta tsemppiä kaikille kyseisen koulun valinneille!
Miksi tämä olisi ns. huippulukioista vain Ressussa ongelma? En ymmärrä🤔
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme kisailua, ka 9,2 vai 9,4, hyvä se on kumminkin. Korkeakouluihin haettaessa on ihan sama mistä lukiosta sen ällän on kirjoittanut, ei siitä mitään lisäpisteitä saa. Ihan kuin teineillä ei olisi tarpeeksi paineita muutenkin, vanhemmat vielä vaahtoaa jostain prosenttien kymmenyksillä eroavien lukioiden "tasoeroista". Parempi se on nuoren mennä kohtuullisen matkan päässä olevaan tavislukioon tuttujen kavereiden kanssa kuin kauempana sijaitsevaan eliittilukioon paineilemaan. Eri asia jos on joku erityinen kiinnostuksenkohde ja jossain lukiossa siihen sopiva erityislinja, mutta lukion valinta pelkän keskiarvorajan perusteella on vaan typerää snobbailua.
Kymmenyksistä on hyvä vauhkota, koska niistä on nuoren sisäänpääsy kiinni yliopistoon haettaessa. Lääkishaaveet voivat mennä siinä kun matikasta tulikin eximia eikä laudaturia. Tutut kaverit eivät ole ehkä niitä, joilla on samanlaisia akateemisia pyrkimyksiä kuin itsellä. Sitten huomaakin vuosien kuluneen ja oman yo-todistuksen riittävän vain perävantaan tradenomilinjalle. Eliittilukion uudet kaverit olisivat voineet muuttaa tulevaisuuden ihan erilaiseksi
Et varmasti ole tosissasi. Lapsi ei pääse lääkikseen, jos ka on 9.2 ja eikä päässyt siihen 9.4 lukioon
Et oikeasti boi olla tosissasi. Toivottavasti et öast9a tällätavalla piinaa. Se piinaaminen on syy ettei hän sinne lääkikseen pääse
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme kisailua, ka 9,2 vai 9,4, hyvä se on kumminkin. Korkeakouluihin haettaessa on ihan sama mistä lukiosta sen ällän on kirjoittanut, ei siitä mitään lisäpisteitä saa. Ihan kuin teineillä ei olisi tarpeeksi paineita muutenkin, vanhemmat vielä vaahtoaa jostain prosenttien kymmenyksillä eroavien lukioiden "tasoeroista". Parempi se on nuoren mennä kohtuullisen matkan päässä olevaan tavislukioon tuttujen kavereiden kanssa kuin kauempana sijaitsevaan eliittilukioon paineilemaan. Eri asia jos on joku erityinen kiinnostuksenkohde ja jossain lukiossa siihen sopiva erityislinja, mutta lukion valinta pelkän keskiarvorajan perusteella on vaan typerää snobbailua.
Helsingissä ei ole mitään tavislähilukioita. Täällä on nuo lukiot joissa raja on ysi tai yli. Sitten on tasan kaksi joissa raja on on noin 8,5. Sitten on rupulukiot.
Eikö se 8.5 tai rupu ole juuri näitä tavislukioita
Itse määrittelit tavislukion lähilukioksi. Mikäs lähilukio se sellainen on jonne on tunnin matka?
Ja rupulukio on rupulukio, koska sinne menee täällä tasan vain ne jotka ei pääse noihin parempiin. Maalla ns tavislukiossa on koko kirjo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lähteä kauas eliittilukioon, kun voi käydä oman kaupungin lukion? Jokaisesta lukiosta saa ihan samat eväät elämään kuitenkin. Eikä sillä oikeastaan ole mitään merkitystä myöhemmin elämässä, missä koulussa on tutkintonsa suorittanut.
Fiksu nuori huomaa myös, että pitkiin koulumatkoihin ei kannata tuhlata aikaa. Mielummin käy ”huonossa” lähilukiossa ja käyttää ylimääräisen ajan opiskeluun tai muuhun mieleiseen toimintaan (ettei pala loppuun). Ihan tyhmää tuhlata monta tuntia päivästä bussissa ja junassa istumiseen, jotta pääsisi ”parempaan” eliittilukioon.
Kai sinä ymmärrät että helsinkiläisille esim Ressu on oman kaupungin lukio.
Suurin osa Ressulaisista ei kuitenkaan taida olla Helsingistä? Aika harvalle Ressulaiselle Ressu on ollut lähin mahdollinen lukio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihme kisailua, ka 9,2 vai 9,4, hyvä se on kumminkin. Korkeakouluihin haettaessa on ihan sama mistä lukiosta sen ällän on kirjoittanut, ei siitä mitään lisäpisteitä saa. Ihan kuin teineillä ei olisi tarpeeksi paineita muutenkin, vanhemmat vielä vaahtoaa jostain prosenttien kymmenyksillä eroavien lukioiden "tasoeroista". Parempi se on nuoren mennä kohtuullisen matkan päässä olevaan tavislukioon tuttujen kavereiden kanssa kuin kauempana sijaitsevaan eliittilukioon paineilemaan. Eri asia jos on joku erityinen kiinnostuksenkohde ja jossain lukiossa siihen sopiva erityislinja, mutta lukion valinta pelkän keskiarvorajan perusteella on vaan typerää snobbailua.
Olin tulossa kirjoittamaan ihan samaa. Ei ketään kiinnosta työmarkkinoilla minkä lukion on kukin käynyt. Vasta lukion jälkeinen koulutus alkaa painamaan ja yliopistoonkin haetaan yo-todistuksen arvosanoilla.
Vierailija kirjoitti:
Miksi lähteä kauas eliittilukioon, kun voi käydä oman kaupungin lukion? Jokaisesta lukiosta saa ihan samat eväät elämään kuitenkin. Eikä sillä oikeastaan ole mitään merkitystä myöhemmin elämässä, missä koulussa on tutkintonsa suorittanut.
Fiksu nuori huomaa myös, että pitkiin koulumatkoihin ei kannata tuhlata aikaa. Mielummin käy ”huonossa” lähilukiossa ja käyttää ylimääräisen ajan opiskeluun tai muuhun mieleiseen toimintaan (ettei pala loppuun). Ihan tyhmää tuhlata monta tuntia päivästä bussissa ja junassa istumiseen, jotta pääsisi ”parempaan” eliittilukioon.
Lähilukion jonneilua kuuntelevien hyvien ja ahkerien opiskelijoiden ilmeet ovat ainakin näyttäneet siltä, että pää hajoaa pian. Osa ottaa kursseja itsenäisesti ihan vain siksi, että ei kestä meininkiä tunneilla. Ihanko oikeasti tämä itsenäinen opiskelu on yhtä hyvä kuin laadukkaat tunnit innostavassa opiskelumyönteisessä ympäristössä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millä yläasteella sun lapsi on nyt? Tai edes alue? Koska esim. Tykin tai Norssin päättäri 9 on sama kuin Nurmijärveltä 10. Kalleilla alueilla sijaitsevien koulujen opettajat ovat tottuneet kovaan tasoon jo yläasteella ja arvostelevat sen mukaisesti.
Eli jos sun teini on saanut 9,2 vaikka Nurmijärveltä tai Vantaalta, niin järkytys saattaa olla tosi kova jos pääsee Ressuun ja siellä jengi on paljon kovatasoisempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lähteä kauas eliittilukioon, kun voi käydä oman kaupungin lukion? Jokaisesta lukiosta saa ihan samat eväät elämään kuitenkin. Eikä sillä oikeastaan ole mitään merkitystä myöhemmin elämässä, missä koulussa on tutkintonsa suorittanut.
Fiksu nuori huomaa myös, että pitkiin koulumatkoihin ei kannata tuhlata aikaa. Mielummin käy ”huonossa” lähilukiossa ja käyttää ylimääräisen ajan opiskeluun tai muuhun mieleiseen toimintaan (ettei pala loppuun). Ihan tyhmää tuhlata monta tuntia päivästä bussissa ja junassa istumiseen, jotta pääsisi ”parempaan” eliittilukioon.
Kai sinä ymmärrät että helsinkiläisille esim Ressu on oman kaupungin lukio.
Suurin osa Ressulaisista ei kuitenkaan taida olla Helsingistä? Aika harvalle Ressulaiselle Ressu on ollut lähin mahdollinen lukio.
Suurin osa lienee Helsingistä ja lähikunnista. Monella espoolaisella on sinne todella lyhyt matka. Ja tonne Meikkuun kulkee esim Nurmijärveltäkin nopeasti.
Meillä on sinne puolisen tuntia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme kisailua, ka 9,2 vai 9,4, hyvä se on kumminkin. Korkeakouluihin haettaessa on ihan sama mistä lukiosta sen ällän on kirjoittanut, ei siitä mitään lisäpisteitä saa. Ihan kuin teineillä ei olisi tarpeeksi paineita muutenkin, vanhemmat vielä vaahtoaa jostain prosenttien kymmenyksillä eroavien lukioiden "tasoeroista". Parempi se on nuoren mennä kohtuullisen matkan päässä olevaan tavislukioon tuttujen kavereiden kanssa kuin kauempana sijaitsevaan eliittilukioon paineilemaan. Eri asia jos on joku erityinen kiinnostuksenkohde ja jossain lukiossa siihen sopiva erityislinja, mutta lukion valinta pelkän keskiarvorajan perusteella on vaan typerää snobbailua.
Kymmenyksistä on hyvä vauhkota, koska niistä on nuoren sisäänpääsy kiinni yliopistoon haettaessa. Lääkishaaveet voivat mennä siinä kun matikasta tulikin eximia eikä laudaturia. Tutut kaverit eivät ole ehkä niitä, joilla on samanlaisia akateemisia pyrkimyksiä kuin itsellä. Sitten huomaakin vuosien kuluneen ja oman yo-todistuksen riittävän vain perävantaan tradenomilinjalle. Eliittilukion uudet kaverit olisivat voineet muuttaa tulevaisuuden ihan erilaiseksi
Et varmasti ole tosissasi. Lapsi ei pääse lääkikseen, jos ka on 9.2 ja eikä päässyt siihen 9.4 lukioon
Et oikeasti boi olla tosissasi. Toivottavasti et öast9a tällätavalla piinaa. Se piinaaminen on syy ettei hän sinne lääkikseen pääse
Yksittäistä syytä on jälkikäteen vaikea selvittää, mutta kouluvalinnat vaikuttavat todella voimakkaasti tulevaisuuteen. Kilpailu on kovaa ja porukka tasaista niin pienetkin erot vaikuttavat
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme kisailua, ka 9,2 vai 9,4, hyvä se on kumminkin. Korkeakouluihin haettaessa on ihan sama mistä lukiosta sen ällän on kirjoittanut, ei siitä mitään lisäpisteitä saa. Ihan kuin teineillä ei olisi tarpeeksi paineita muutenkin, vanhemmat vielä vaahtoaa jostain prosenttien kymmenyksillä eroavien lukioiden "tasoeroista". Parempi se on nuoren mennä kohtuullisen matkan päässä olevaan tavislukioon tuttujen kavereiden kanssa kuin kauempana sijaitsevaan eliittilukioon paineilemaan. Eri asia jos on joku erityinen kiinnostuksenkohde ja jossain lukiossa siihen sopiva erityislinja, mutta lukion valinta pelkän keskiarvorajan perusteella on vaan typerää snobbailua.
Olin tulossa kirjoittamaan ihan samaa. Ei ketään kiinnosta työmarkkinoilla minkä lukion on kukin käynyt. Vasta lukion jälkeinen koulutus alkaa painamaan ja yliopistoonkin haetaan yo-todistuksen arvosanoilla.
Heh. Mun lapsilla on katsottu nuo koulut jo kesätyöpaikkoja hakiessa. Kummasti se kaksikielinen linja kunnon yläkoulussa auttoi saamaan kesätöitä ja huippulukio avitti myös mukavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme kisailua, ka 9,2 vai 9,4, hyvä se on kumminkin. Korkeakouluihin haettaessa on ihan sama mistä lukiosta sen ällän on kirjoittanut, ei siitä mitään lisäpisteitä saa. Ihan kuin teineillä ei olisi tarpeeksi paineita muutenkin, vanhemmat vielä vaahtoaa jostain prosenttien kymmenyksillä eroavien lukioiden "tasoeroista". Parempi se on nuoren mennä kohtuullisen matkan päässä olevaan tavislukioon tuttujen kavereiden kanssa kuin kauempana sijaitsevaan eliittilukioon paineilemaan. Eri asia jos on joku erityinen kiinnostuksenkohde ja jossain lukiossa siihen sopiva erityislinja, mutta lukion valinta pelkän keskiarvorajan perusteella on vaan typerää snobbailua.
Kymmenyksistä on hyvä vauhkota, koska niistä on nuoren sisäänpääsy kiinni yliopistoon haettaessa. Lääkishaaveet voivat mennä siinä kun matikasta tulikin eximia eikä laudaturia. Tutut kaverit eivät ole ehkä niitä, joilla on samanlaisia akateemisia pyrkimyksiä kuin itsellä. Sitten huomaakin vuosien kuluneen ja oman yo-todistuksen riittävän vain perävantaan tradenomilinjalle. Eliittilukion uudet kaverit olisivat voineet muuttaa tulevaisuuden ihan erilaiseksi
Uusia voi niin monta kertaa nykyään kuin haluaa, ja kirjoitukset ovat joka koulussa samat.
Todistus ei tosin monilla riitä yhtään minnekään suoraan.
Eihän se olekaan vain Ressun ongelma, vaan pätee kaikkiin huippulukioihin. Myös anoreksia saattaa "tarttua", siitä on tutkimustuloksiakin.
Myös se on tiedetty tosiasia, että peruskoulut eivät ole yhteismitallisia ja päättöarvosanoissa voi olla jopa kahden numeron heitto, vaikka osaamistaso on täsmälleen sama. Lukiossakin ilmiö jatkuu jossain määrin, siksi on objektiiviset yo-kirjoitukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lähteä kauas eliittilukioon, kun voi käydä oman kaupungin lukion? Jokaisesta lukiosta saa ihan samat eväät elämään kuitenkin. Eikä sillä oikeastaan ole mitään merkitystä myöhemmin elämässä, missä koulussa on tutkintonsa suorittanut.
Fiksu nuori huomaa myös, että pitkiin koulumatkoihin ei kannata tuhlata aikaa. Mielummin käy ”huonossa” lähilukiossa ja käyttää ylimääräisen ajan opiskeluun tai muuhun mieleiseen toimintaan (ettei pala loppuun). Ihan tyhmää tuhlata monta tuntia päivästä bussissa ja junassa istumiseen, jotta pääsisi ”parempaan” eliittilukioon.
Lähilukion jonneilua kuuntelevien hyvien ja ahkerien opiskelijoiden ilmeet ovat ainakin näyttäneet siltä, että pää hajoaa pian. Osa ottaa kursseja itsenäisesti ihan vain siksi, että ei kestä meininkiä tunneilla. Ihanko oikeasti tämä itsenäinen opiskelu on yhtä hyvä kuin laadukkaat tunnit innostavassa opiskelumyönteisessä ympäristössä?
Eliittilukioissa taas joutuu kuuntelemaan snobbailua. Ei kuulosta yhtään sen paremmalta vaihtoehdolta.
Harvoin lukioissa edes on jonneilua (jos ei oteta huomioon alle 7ka lukioita). Amikseen ne kaikki jonnet menee.
Vierailija kirjoitti:
Ressussa on oppilailla tosi paljon paineita ja mielenterveysongelmia, kun ovat yläasteellaan tottuneet olemaan aina luokkansa parhaita ja saamaan (helposti) hyviä numeroita. Yhtäkkiä ovatkin seurassa, jossa kaikki ovat hyviä ja motivoituneita, niin se tulee järkyttävänä yllätyksenä, ettei olekaan enää paras.
Lisäksi jossain maalaiskouluissa saa aika helpolla tuollaisen yli 9 keskiarvon, jolla pääsee sisälle mihin haluaa, mutta ei se osaamistaso ole silti sama kuin jostain paremmasta koulusta tulleella.
Mutta tsemppiä kaikille kyseisen koulun valinneille!
Höpö höpö sun mustatuntuukeittiöpsyka mielenterveysongelmillesi. Elittilukiolaiset ovat iloisia ja terveitä harrastavia nuoria ihmisiä kuten muutkin nuoret, koulussa nyt vain vähän muita parempia ja/tai yritteliäisempiä.
Omat lapseni ovat tykänneet eliittilukiostaan juuri siksi, ettei ole häpeä olla hyvä, opiskelukaverit ovat motivoituneita, tunneilla edetään ja ehditään tehdä peruskauran ylikin, tunneilla on työrauha, seura on samanhenkistä.
Vierailija kirjoitti:
Todistus ei tosin monilla riitä yhtään minnekään suoraan.
Ensi vuodesta lähtien kaikista korkeakoulupaikoista vähintään puolet, eli käytännössä 51-97 % alasta riippuen, jaetaan yo-todistuksen perusteella muille kuin taidealoille. Kaikki voivat hakea myös pääsykoevalinnan kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme kisailua, ka 9,2 vai 9,4, hyvä se on kumminkin. Korkeakouluihin haettaessa on ihan sama mistä lukiosta sen ällän on kirjoittanut, ei siitä mitään lisäpisteitä saa. Ihan kuin teineillä ei olisi tarpeeksi paineita muutenkin, vanhemmat vielä vaahtoaa jostain prosenttien kymmenyksillä eroavien lukioiden "tasoeroista". Parempi se on nuoren mennä kohtuullisen matkan päässä olevaan tavislukioon tuttujen kavereiden kanssa kuin kauempana sijaitsevaan eliittilukioon paineilemaan. Eri asia jos on joku erityinen kiinnostuksenkohde ja jossain lukiossa siihen sopiva erityislinja, mutta lukion valinta pelkän keskiarvorajan perusteella on vaan typerää snobbailua.
Kymmenyksistä on hyvä vauhkota, koska niistä on nuoren sisäänpääsy kiinni yliopistoon haettaessa. Lääkishaaveet voivat mennä siinä kun matikasta tulikin eximia eikä laudaturia. Tutut kaverit eivät ole ehkä niitä, joilla on samanlaisia akateemisia pyrkimyksiä kuin itsellä. Sitten huomaakin vuosien kuluneen ja oman yo-todistuksen riittävän vain perävantaan tradenomilinjalle. Eliittilukion uudet kaverit olisivat voineet muuttaa tulevaisuuden ihan erilaiseksi
Nuo mainitsemasi asiat ovat kyllä nuoren saavutettavissa ihan missä tahansa lukiossa. Eximia ei muutu laudaturiksi muuten kuin omilla ansioilla ja fiksu nuori pärjää koulussa myös ilman kaveripiirin akateemisia pyrkimyksiä. Eliittilukion uudet kaverit voivat sitä paitsi tuoda mukanaan myös ikäviä asioita, joita nuoren elämään ei muuten olisi tullut. Voi myös käydä niin, ettei uusia kavereita löydykään ja vanhoilla kavereilla muodostuu omat piirinsä toiseen kouluun.
Eikö se 8.5 tai rupu ole juuri näitä tavislukioita