Teini haki Ressuun lukioon eikä kyllä sinne pääse.
Miten valmistan häntä pettymykseen asian tiimoilta? Lukuaineiden ka tulee olemaan 9-9,2 ja kovasti toivoo ja uskoo, että pääsisi. Vaikka viimevuonnakin raja oli 9,42.
Kommentit (294)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävää, että jo lukioiden valkkauksessa on alkanut esiintyä enenemässä määrin näitä snobbailusta ja koulushoppailusta kertovia piirteitä. Kävin tosin itsekin 1990-luvulla oikein hyvän lukion suurehkossa yliopistokaupungissa, jonne oli tullut opiskelijoita ympäri lääniä.
En vaan pidä siitä, että Suomen hyvä ja koko maan kattava koulutussysteemi altistetaan koko ajan oppilaiden sosioekonomista taustaa painottavalle vertailulle, koska näen tällaisen jotenkin ennakoivan yksityiseen koulutukseen siirtymistä. Vain parasta minun lapselleni -asenne valitettavasti ruokkii tätä kehitystä, eikä yksityisen koulutuksen paremmista tuloksista ole edelleenkään varmuutta. Tähän mennessä yksityisiin yliopistoihin ovat täällä menneet ne, jotka eivät ole päässeet sisään näihin varsinaisiin opetus- ja kulttuuriministeriön tunnustamiin ja tukemiin oppilaitoksiin.
Suomalaisella yo-todistuksella voi hakea myös niihin eurooppalaisiin huippuyliopistoihin, jolloin on ihan yksi lysti, mistä lukiosta ne hyvät arvosanat on saatu. Turha tuoda tasa-arvoiseen ja edistykselliseen maahan, jonka koulutussysteemiä ihaillaan ympäri maailmaa, jotain muualta omaksuttua elitismiä, jota käytetään epäilemättä jatkossa onnistuneeksi osoittautuneen järjestelmän alasajoon. Vaatikaa sen sijaan tasoa muiltakin kuin Helsingin lukioilta.
Ensinnäkin, ainakin Ressussa on myös köyhistä yh-perheistä tulevia lapsia. Tai ainakin oli silloin 10 vuotta sitten, kun minä sitä kävin. SYK sen sijaan on täysin rikkaiden snobien koulu ja niistä suurin osa on opiskellut samassa koulussa samojen ihmisten kanssa 1.luokasta lähtien. Ressussa on porukkaa Kontulasta ja Korsosta ja Vuosaaresta ja Westendistä.
Ja jos Suomeen jää töihin, niin ainakin pk-seudulla voi ”eliittilukiosta” olla työelämässä hyötyä. Oman työnantajani mielestä se on erittäin vaikuttava lisä ansioluettelossa, ja toisessa työpaikassa sattui olemaan pomona entinen ressu, joka otti minut töihin.
Kävit ressun lisäksi myös sykin vai miten sulla on siitä noin voimakas näkemys?
- ei lainattu
Kaikkihan tuon pk-seudulla tietää, että SYK on pienen piirin koulu.
Näitä teidän Helsingin eliittilukioita mahtuu kaksi tälle listalle ja sijoitukset eivät suinkaan ole 1 ja 2.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/lukiovertailun-tulokset-julki-ruots…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi täällä kommentoi nämä maakuntien miehet. Eihän he liity koko aiheeseen, joka on lukiovalinta Helsingissä. Jos ei ole tarjolla kuin se rupulukio tai sitten jonnekin muualle muuttamienn on se aika eri asia kuin mitä lukion valitseminen on Helsingissä. Itse järkeilen asian niin, että jos ja kun on tarjolla myös se huippulukio, miksei sitten mene sinne.
Nojaa, et voinut tietää mistäpäin olen, mutta itsellä kyseessä turun seutu eli lukion perässä ei ole minnekkään tarvinnut muuttaa ja on mistä "valita".
MinneKKään ja olet muka lukion käynyt...
Mitenkäs se Turku liittyy nyt mielestäsi tähän ketjun aiheeseen eli Helsingin lukiotilanteeseen?
Yritin valottaa sitä puolta, ettei ole pakko päästä sinne hesan parhaaseen lukioon. Ei ol päivät luetut jos päätyy huonompaan. Jopa muualta suomesta ihmisiä päätyy korkeakouluhin ja töihin mieti sitä! Mainitsin seutuni myös sen tähden, sillä aiempi kommentoija oletti kyseessä olevan joku tuppukylän kasvatti, jossa on yksi lukio ja muut 100km säteellä. Niin että myös muualla suomessa kuin helsingissä voidaan punnita eri lukioiden välillä.
Kaupunkien nimet kirjoitetaan isolla. Turku on sitä samaa maakuntaa. Siellähän tuolla ap:n lapsen keskiarvolla pääsee ihan minne vaan.
Kyllä taitaa nyt tämä oikea oppiseen kirjoittamiseen takertuminen mennä ohi aiheen enemmän, kuin eri maakuntien mainitseminen:D #lillukanvarret mutta tervetuloa vaan TuRkUuN jossa osataan myös käyttää MAALAISJÄRKEÄ;D
Surkea suomen kieli ei ole ainakaan hyvää mainosta sille rupulukiollesi! Ressusta tai muusta huippulukiosta valmistunut osaa sitä äidinkieltäkin, toisin kuin sinä.
rährähräh on myös järkevää hyödyntää taitojaan ja energiavarojaan silloin kun niitä tarvitaan. En koe, että tällä palstalla on tarpeen kirjoittaa täysin puhtaasti toki ymmärrettävä täytyy olla. Asia-, työ- ja koulupaprut/tekstit erikseen;D
Kun ilmestyt ketjuun mäyhäämään, miten rupulukiokin on ihan yhtä hyvä, viet ponnen omalta puheenvuoroltasi, kun kirjoituksesi on täpösen täynnä kielivirheitä.
Vierailija kirjoitti:
Näitä teidän Helsingin eliittilukioita mahtuu kaksi tälle listalle ja sijoitukset eivät suinkaan ole 1 ja 2.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/lukiovertailun-tulokset-julki-ruots…
Niin. Tälle listalle. Katsoitko ollenkaan mihin tuo lista perustuu?
Vierailija kirjoitti:
Näitä teidän Helsingin eliittilukioita mahtuu kaksi tälle listalle ja sijoitukset eivät suinkaan ole 1 ja 2.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/lukiovertailun-tulokset-julki-ruots…
Tässä oli tutkittu, kuinka paljon yo-kirjoitusten arvosanojen keskiarvo oli parempi kuin peruskoulun päättötodistuksen keskiarvosta olisi voinut ennustaa. Eliittilukiot, joihin suuri osa tulee yli 9,5 keskiarvolla eivät tässä pärjää, koska lähes kympistä on vaikea enää parantaa.
Taitaa olla ryntäys Ressuun kun perusparannus loppuu tammikuussa 2020 .
Vierailija kirjoitti:
Näitä teidän Helsingin eliittilukioita mahtuu kaksi tälle listalle ja sijoitukset eivät suinkaan ole 1 ja 2.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/lukiovertailun-tulokset-julki-ruots…
KSYK ja SYK näkyy olevan. Mutta ymmärräthän, että jos mitataan tuloksista lähtötasosta lopputulokseen, niin huippulukioiden oppilaiden lähtötaso on huippuluokkaa (keskiarvot 9,5-10) niin paha se on tuosta lukion aikana laittaa paremmaksi.
Jos katsotaan tiukasti yo-tuloksia, niin 1. Ressu 2. Etis 3. KSYK
Koko maan top 10 mahtuu viisi Helsingin kovinta lukiota. Ressu, KSYK, SYK, molemmat Norssit.
https://yle.fi/uutiset/3-10218068
Hgissä jakaantuu lukiot rajusti A ja B luokkaan silti alemman ka:n lukiossa on niitä laudatur kirjoittajia ja selvät pasmat elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On siinä silti eroa, kuluuko oppitunnista suurin osa siihen, että päntätään perusasioita, vai voidaanko perusasiat käydä nopeasti läpi ja siirtyä sitten harjoittelemaan edistyneempiä juttuja.
Ja tästä syystä keskivertotallaaja ei oikein pärjää huippulukiossa, harvinaisella A-kielellähän niihin pääsee helpommin.
Koska huippulukioissa ehditään kurssilla käsitellä enemmän asioita, pitää niitä hallita myös enemmän kokeessa. Niinpä huippulukion 7 vastaa helposti tavallisen lukion arvosanaa 9, ja sen ysin saa vähemmällä työllä.
Höpö höpö. Kurssit on aivan opsin mukaisia ihan joka lukiossa. Ja yo kirjoitukset täsmälleen samat jokaiselle.
Yhtä hyvät yo tulokset saa missä tahansa lukiossa
Opetusharjoittelussa sen huomasi hyvin. Luokallinen huippuoppilaita ja työrauha. Opetun 10 minuutissa sen mitä huonommassa koulussa täytyy taukuttaa neljä rupeamaa.
Eli ei. Hyvässä koulussa ei todellakaan saa samaa opetusta kuin huonossa.
Mutta kaikille on silti se sama opsin mukainen oppimäärä, jonka hallinta testataan kaikille yhteisissä yo-kirjoituksissa. Huonommassa koulussa opettajalta vaaditaan vaan enemmän, jotta ne heikommatkin oppisivat vaadittavat asiat. Ysin keskiarvon lahjakas ja ahkera oppilashan pärjää molemmissa hyvin yo-kokeiden vaatimuksiin nähden.
Ysin opiskelija saa huonossa lukiossa M:n ja hyvässä lukiossa L:n paperit erityisesti jos on sosiaalisille vaikutteille altis kuten iso osa nuorista
47
Tähän mä en usko hetkeäkään. Ysin opiskelija saa joka paikasta hyvät paperit, ellei sitten kirjoitukset teetä ongelmia, kuten itselleni teetti. Sen sijaan heikompi opiskelija voi hyötyä hyvästä opetuksesta.
Opiskeluympäristöllä, opettajilla ja kavereilla ei ole mitään vaikutusta teiniin? Pedagogisten opintojen kirjallisuus on kanssasi hieman eri mieltä
Olen opettaja itse. Hyvä opiskelija oppii ihan keneltä tahansa, hän ei siihen tarvitse selälletaputtelijoita ja mahdollisimman loistokasta opetusta - hän ottaa selvää vaikkapa itse, jos opetuksessa jokin asia mättää. Mutta heikko tarvitsee tukea. Ja siinä opettajalla ja ympäristöllä on kullanarvoinen rooli.
Mihin kirjallisuuteen tarkalleen ottaen viittaat? Meillä ei ainakaan auskuvuonna luettu mitään tuollaista.
Sairas ajattelumalli. Koulun kuuluu kannustaa ja rohkaista ja huomata myös hyvät oppilaat.
Totta kai. Mutta sinä tarkastelet nyt asiaa jotenkin eri näkökulmasta kuin esim. minä. Ilmeisesti uskot siihen, että hyvä on vielä parempi toisten nerojen seurassa ja kannatat tätä myöten jonkinlaista segregaatiota. Lisäksi totta kai opettajalla on helpompaa, jos kaikki ovat opetuksesta kiinnostuneita, se nyt on täysin päivänselvää. Mutta opettajan perustehtäviin kuuluu ennen kaikkea tuossa vaiheessa elämää silti se persuksille potkiminen.
Mutta esitit väitteen, että hyvä opiskelija kirjoittaa tavallisesta lukiosta huonommin kuin mihin hänessä oikeasti olisi potentiaalia. Tältä pohjalta en usko tuota edelleenkään. Pitäisi olla kättä pidempää sanojen tueksi eli tutkimuksia.
On tehty myös näitä listauksia parhaista lukioista siltä pohjalta, että missä lukioissa tulokset ovat nousseet eniten, kun verrataan lukion aloitusvuotta ja lukion päättämistä. Kappas vaan, tavislukiot ovat olleet kärjessä. Totta kai siitä syystä, että opettajat voivat nimenomaan tällöin tsempata ja opettaa, kun taas niissä kouluissa, joissa jo lähtökohtaisesti ollaan hyviä, muutoksen varaa ei enää pahemmin ole. Tuosta nyt sitten voi olla montaa mieltä, kertooko tutkimus juurikaan opetuksen tasosta, koska tosiaan kympistä on paha enää korottaa.
Sinulla on juuri se sairas ajattelumalli, että Suomen koululaitos on pyhitetty pelkästään heikon aineksen mukana pitämiseen.
Juuri tämän takia koulut eriytyy. Koska siellä normikoulussa on liikaa kaltaisiasi mätämunia, joilla ei ole motään annettavaa hyville oppilaille. Pahimmassa tapauksessa te vielä valjastatte heidät apulaisiksenne.
Skarppaa. Ponnistele. Tajua mikä sen ammattisi kuuluisi olla.
Onpa kyllä vaikeata uskoa, että tämän henkilön ammatti olisi opettaja. Kannattaisi ehkä itse skarpata ja ymmärtää, että kaikki opiskelijat eivät ole samanlaisia. Kuka fiksu opettaja puhuu heikosta aineksesta? Tai kuka puhuu tuntemattomasta kollegasta mätämunana, jolla ei ole mitään hyvää annettavaa hyvällä oppilaalle? Siinäkään muuten ei ole mitään vikaa, jos hyvät oppilaat auttavat heikompia; sen sijaan, että he käyttävät energiaansa tylsistymiseen ja jopa toisten häiritsemiseen. Jep, normikouluja on todella paljon tässä Suomen maassa, eikä siinäkään ole mitään vikaa. Lukiot eivät ole yliopistotasoisen opetuksen mekkoja, vaan se on se seuraava vaihe vasta.
Samalla pitää varsin hiljaista, kun kyselee tutkimuksia tai muuta näyttöä väitteiden tueksi.
Vierailija kirjoitti:
Tänä vuonna Etikseen pääsee helposti. Itse hain Etis IB ensimmäisenä ja sitten Ressun yleislinjalle. (Ka. 9,75). Ressun keskiarvorajat ovat tainneet olla aika tasaisessa nousussa joten en laskisi sen varaan.
Hyvä puoli on se, että jos hän todella haluaa Ressuun niin pyytää sitten josko pääsee toiselle vuosiluokalle ensi vuonna. Nostaa tänä vuonna lukiossa numeroita niin reksi saattaa ottaa silloin vielä sisään, koska moni menee vaihtoon.
Otaniemessä on nyt se lukio jonka nimeä en muista minne menee osa jotka muuten olisivat menneet etikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On siinä silti eroa, kuluuko oppitunnista suurin osa siihen, että päntätään perusasioita, vai voidaanko perusasiat käydä nopeasti läpi ja siirtyä sitten harjoittelemaan edistyneempiä juttuja.
Ja tästä syystä keskivertotallaaja ei oikein pärjää huippulukiossa, harvinaisella A-kielellähän niihin pääsee helpommin.
Koska huippulukioissa ehditään kurssilla käsitellä enemmän asioita, pitää niitä hallita myös enemmän kokeessa. Niinpä huippulukion 7 vastaa helposti tavallisen lukion arvosanaa 9, ja sen ysin saa vähemmällä työllä.
Höpö höpö. Kurssit on aivan opsin mukaisia ihan joka lukiossa. Ja yo kirjoitukset täsmälleen samat jokaiselle.
Yhtä hyvät yo tulokset saa missä tahansa lukiossa
Opetusharjoittelussa sen huomasi hyvin. Luokallinen huippuoppilaita ja työrauha. Opetun 10 minuutissa sen mitä huonommassa koulussa täytyy taukuttaa neljä rupeamaa.
Eli ei. Hyvässä koulussa ei todellakaan saa samaa opetusta kuin huonossa.
Mutta kaikille on silti se sama opsin mukainen oppimäärä, jonka hallinta testataan kaikille yhteisissä yo-kirjoituksissa. Huonommassa koulussa opettajalta vaaditaan vaan enemmän, jotta ne heikommatkin oppisivat vaadittavat asiat. Ysin keskiarvon lahjakas ja ahkera oppilashan pärjää molemmissa hyvin yo-kokeiden vaatimuksiin nähden.
Ysin opiskelija saa huonossa lukiossa M:n ja hyvässä lukiossa L:n paperit erityisesti jos on sosiaalisille vaikutteille altis kuten iso osa nuorista
47
Tähän mä en usko hetkeäkään. Ysin opiskelija saa joka paikasta hyvät paperit, ellei sitten kirjoitukset teetä ongelmia, kuten itselleni teetti. Sen sijaan heikompi opiskelija voi hyötyä hyvästä opetuksesta.
Opiskeluympäristöllä, opettajilla ja kavereilla ei ole mitään vaikutusta teiniin? Pedagogisten opintojen kirjallisuus on kanssasi hieman eri mieltä
Olen opettaja itse. Hyvä opiskelija oppii ihan keneltä tahansa, hän ei siihen tarvitse selälletaputtelijoita ja mahdollisimman loistokasta opetusta - hän ottaa selvää vaikkapa itse, jos opetuksessa jokin asia mättää. Mutta heikko tarvitsee tukea. Ja siinä opettajalla ja ympäristöllä on kullanarvoinen rooli.
Mihin kirjallisuuteen tarkalleen ottaen viittaat? Meillä ei ainakaan auskuvuonna luettu mitään tuollaista.
Sairas ajattelumalli. Koulun kuuluu kannustaa ja rohkaista ja huomata myös hyvät oppilaat.
Totta kai. Mutta sinä tarkastelet nyt asiaa jotenkin eri näkökulmasta kuin esim. minä. Ilmeisesti uskot siihen, että hyvä on vielä parempi toisten nerojen seurassa ja kannatat tätä myöten jonkinlaista segregaatiota. Lisäksi totta kai opettajalla on helpompaa, jos kaikki ovat opetuksesta kiinnostuneita, se nyt on täysin päivänselvää. Mutta opettajan perustehtäviin kuuluu ennen kaikkea tuossa vaiheessa elämää silti se persuksille potkiminen.
Mutta esitit väitteen, että hyvä opiskelija kirjoittaa tavallisesta lukiosta huonommin kuin mihin hänessä oikeasti olisi potentiaalia. Tältä pohjalta en usko tuota edelleenkään. Pitäisi olla kättä pidempää sanojen tueksi eli tutkimuksia.
On tehty myös näitä listauksia parhaista lukioista siltä pohjalta, että missä lukioissa tulokset ovat nousseet eniten, kun verrataan lukion aloitusvuotta ja lukion päättämistä. Kappas vaan, tavislukiot ovat olleet kärjessä. Totta kai siitä syystä, että opettajat voivat nimenomaan tällöin tsempata ja opettaa, kun taas niissä kouluissa, joissa jo lähtökohtaisesti ollaan hyviä, muutoksen varaa ei enää pahemmin ole. Tuosta nyt sitten voi olla montaa mieltä, kertooko tutkimus juurikaan opetuksen tasosta, koska tosiaan kympistä on paha enää korottaa.
Sinulla on juuri se sairas ajattelumalli, että Suomen koululaitos on pyhitetty pelkästään heikon aineksen mukana pitämiseen.
Juuri tämän takia koulut eriytyy. Koska siellä normikoulussa on liikaa kaltaisiasi mätämunia, joilla ei ole motään annettavaa hyville oppilaille. Pahimmassa tapauksessa te vielä valjastatte heidät apulaisiksenne.
Skarppaa. Ponnistele. Tajua mikä sen ammattisi kuuluisi olla.
Onpa kyllä vaikeata uskoa, että tämän henkilön ammatti olisi opettaja. Kannattaisi ehkä itse skarpata ja ymmärtää, että kaikki opiskelijat eivät ole samanlaisia. Kuka fiksu opettaja puhuu heikosta aineksesta? Tai kuka puhuu tuntemattomasta kollegasta mätämunana, jolla ei ole mitään hyvää annettavaa hyvällä oppilaalle? Siinäkään muuten ei ole mitään vikaa, jos hyvät oppilaat auttavat heikompia; sen sijaan, että he käyttävät energiaansa tylsistymiseen ja jopa toisten häiritsemiseen. Jep, normikouluja on todella paljon tässä Suomen maassa, eikä siinäkään ole mitään vikaa. Lukiot eivät ole yliopistotasoisen opetuksen mekkoja, vaan se on se seuraava vaihe vasta.
Samalla pitää varsin hiljaista, kun kyselee tutkimuksia tai muuta näyttöä väitteiden tueksi.
SYK englannin kielilinja.venäjän.saksan.lyhyiden kielten linja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä teidän Helsingin eliittilukioita mahtuu kaksi tälle listalle ja sijoitukset eivät suinkaan ole 1 ja 2.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/lukiovertailun-tulokset-julki-ruots…
KSYK ja SYK näkyy olevan. Mutta ymmärräthän, että jos mitataan tuloksista lähtötasosta lopputulokseen, niin huippulukioiden oppilaiden lähtötaso on huippuluokkaa (keskiarvot 9,5-10) niin paha se on tuosta lukion aikana laittaa paremmaksi.
Jos katsotaan tiukasti yo-tuloksia, niin 1. Ressu 2. Etis 3. KSYK
Koko maan top 10 mahtuu viisi Helsingin kovinta lukiota. Ressu, KSYK, SYK, molemmat Norssit.
https://yle.fi/uutiset/3-10218068
Jotkut näistä silti näyttivät mahtuvan molempiin listoihin
Vierailija kirjoitti:
Kaveri kirjoitti e-l paperit itsellä keskinkertaisempaa, c/m paperit. Kaveri meni papereilla sisään itse pääsykokeella. En myöskään kirjoittanut matematiikkaa ja silti tekniikan alalla, elämä heittelee. Unohdin mainita että tuttavia koulustamme on myös lääkiksessä no hätä siis.
Tulevan uudistuksen jälkeen kaverisi koulupaikka olisi siinä ja siinä. Sinun arvosanoilla ei kannattaisi yliopistoa edes miettiä. C/M tuskin riittää edes parhaisiin amkeihin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävää, että jo lukioiden valkkauksessa on alkanut esiintyä enenemässä määrin näitä snobbailusta ja koulushoppailusta kertovia piirteitä. Kävin tosin itsekin 1990-luvulla oikein hyvän lukion suurehkossa yliopistokaupungissa, jonne oli tullut opiskelijoita ympäri lääniä.
En vaan pidä siitä, että Suomen hyvä ja koko maan kattava koulutussysteemi altistetaan koko ajan oppilaiden sosioekonomista taustaa painottavalle vertailulle, koska näen tällaisen jotenkin ennakoivan yksityiseen koulutukseen siirtymistä. Vain parasta minun lapselleni -asenne valitettavasti ruokkii tätä kehitystä, eikä yksityisen koulutuksen paremmista tuloksista ole edelleenkään varmuutta. Tähän mennessä yksityisiin yliopistoihin ovat täällä menneet ne, jotka eivät ole päässeet sisään näihin varsinaisiin opetus- ja kulttuuriministeriön tunnustamiin ja tukemiin oppilaitoksiin.
Suomalaisella yo-todistuksella voi hakea myös niihin eurooppalaisiin huippuyliopistoihin, jolloin on ihan yksi lysti, mistä lukiosta ne hyvät arvosanat on saatu. Turha tuoda tasa-arvoiseen ja edistykselliseen maahan, jonka koulutussysteemiä ihaillaan ympäri maailmaa, jotain muualta omaksuttua elitismiä, jota käytetään epäilemättä jatkossa onnistuneeksi osoittautuneen järjestelmän alasajoon. Vaatikaa sen sijaan tasoa muiltakin kuin Helsingin lukioilta.
Ensinnäkin, ainakin Ressussa on myös köyhistä yh-perheistä tulevia lapsia. Tai ainakin oli silloin 10 vuotta sitten, kun minä sitä kävin. SYK sen sijaan on täysin rikkaiden snobien koulu ja niistä suurin osa on opiskellut samassa koulussa samojen ihmisten kanssa 1.luokasta lähtien. Ressussa on porukkaa Kontulasta ja Korsosta ja Vuosaaresta ja Westendistä.
Ja jos Suomeen jää töihin, niin ainakin pk-seudulla voi ”eliittilukiosta” olla työelämässä hyötyä. Oman työnantajani mielestä se on erittäin vaikuttava lisä ansioluettelossa, ja toisessa työpaikassa sattui olemaan pomona entinen ressu, joka otti minut töihin.
Kävit ressun lisäksi myös sykin vai miten sulla on siitä noin voimakas näkemys?
- ei lainattu
Kaikkihan tuon pk-seudulla tietää, että SYK on pienen piirin koulu.
En tiedä miten siellä on muualta tulleita. Tuskin kaikki lukion oppilaat on sykkiläisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On siinä silti eroa, kuluuko oppitunnista suurin osa siihen, että päntätään perusasioita, vai voidaanko perusasiat käydä nopeasti läpi ja siirtyä sitten harjoittelemaan edistyneempiä juttuja.
Ja tästä syystä keskivertotallaaja ei oikein pärjää huippulukiossa, harvinaisella A-kielellähän niihin pääsee helpommin.
Koska huippulukioissa ehditään kurssilla käsitellä enemmän asioita, pitää niitä hallita myös enemmän kokeessa. Niinpä huippulukion 7 vastaa helposti tavallisen lukion arvosanaa 9, ja sen ysin saa vähemmällä työllä.
Höpö höpö. Kurssit on aivan opsin mukaisia ihan joka lukiossa. Ja yo kirjoitukset täsmälleen samat jokaiselle.
Yhtä hyvät yo tulokset saa missä tahansa lukiossa
Opetusharjoittelussa sen huomasi hyvin. Luokallinen huippuoppilaita ja työrauha. Opetun 10 minuutissa sen mitä huonommassa koulussa täytyy taukuttaa neljä rupeamaa.
Eli ei. Hyvässä koulussa ei todellakaan saa samaa opetusta kuin huonossa.
Mutta kaikille on silti se sama opsin mukainen oppimäärä, jonka hallinta testataan kaikille yhteisissä yo-kirjoituksissa. Huonommassa koulussa opettajalta vaaditaan vaan enemmän, jotta ne heikommatkin oppisivat vaadittavat asiat. Ysin keskiarvon lahjakas ja ahkera oppilashan pärjää molemmissa hyvin yo-kokeiden vaatimuksiin nähden.
Ysin opiskelija saa huonossa lukiossa M:n ja hyvässä lukiossa L:n paperit erityisesti jos on sosiaalisille vaikutteille altis kuten iso osa nuorista
47
Tähän mä en usko hetkeäkään. Ysin opiskelija saa joka paikasta hyvät paperit, ellei sitten kirjoitukset teetä ongelmia, kuten itselleni teetti. Sen sijaan heikompi opiskelija voi hyötyä hyvästä opetuksesta.
Opiskeluympäristöllä, opettajilla ja kavereilla ei ole mitään vaikutusta teiniin? Pedagogisten opintojen kirjallisuus on kanssasi hieman eri mieltä
Olen opettaja itse. Hyvä opiskelija oppii ihan keneltä tahansa, hän ei siihen tarvitse selälletaputtelijoita ja mahdollisimman loistokasta opetusta - hän ottaa selvää vaikkapa itse, jos opetuksessa jokin asia mättää. Mutta heikko tarvitsee tukea. Ja siinä opettajalla ja ympäristöllä on kullanarvoinen rooli.
Mihin kirjallisuuteen tarkalleen ottaen viittaat? Meillä ei ainakaan auskuvuonna luettu mitään tuollaista.
Sairas ajattelumalli. Koulun kuuluu kannustaa ja rohkaista ja huomata myös hyvät oppilaat.
Totta kai. Mutta sinä tarkastelet nyt asiaa jotenkin eri näkökulmasta kuin esim. minä. Ilmeisesti uskot siihen, että hyvä on vielä parempi toisten nerojen seurassa ja kannatat tätä myöten jonkinlaista segregaatiota. Lisäksi totta kai opettajalla on helpompaa, jos kaikki ovat opetuksesta kiinnostuneita, se nyt on täysin päivänselvää. Mutta opettajan perustehtäviin kuuluu ennen kaikkea tuossa vaiheessa elämää silti se persuksille potkiminen.
Mutta esitit väitteen, että hyvä opiskelija kirjoittaa tavallisesta lukiosta huonommin kuin mihin hänessä oikeasti olisi potentiaalia. Tältä pohjalta en usko tuota edelleenkään. Pitäisi olla kättä pidempää sanojen tueksi eli tutkimuksia.
On tehty myös näitä listauksia parhaista lukioista siltä pohjalta, että missä lukioissa tulokset ovat nousseet eniten, kun verrataan lukion aloitusvuotta ja lukion päättämistä. Kappas vaan, tavislukiot ovat olleet kärjessä. Totta kai siitä syystä, että opettajat voivat nimenomaan tällöin tsempata ja opettaa, kun taas niissä kouluissa, joissa jo lähtökohtaisesti ollaan hyviä, muutoksen varaa ei enää pahemmin ole. Tuosta nyt sitten voi olla montaa mieltä, kertooko tutkimus juurikaan opetuksen tasosta, koska tosiaan kympistä on paha enää korottaa.
Sinulla on juuri se sairas ajattelumalli, että Suomen koululaitos on pyhitetty pelkästään heikon aineksen mukana pitämiseen.
Juuri tämän takia koulut eriytyy. Koska siellä normikoulussa on liikaa kaltaisiasi mätämunia, joilla ei ole motään annettavaa hyville oppilaille. Pahimmassa tapauksessa te vielä valjastatte heidät apulaisiksenne.
Skarppaa. Ponnistele. Tajua mikä sen ammattisi kuuluisi olla.
Onpa kyllä vaikeata uskoa, että tämän henkilön ammatti olisi opettaja. Kannattaisi ehkä itse skarpata ja ymmärtää, että kaikki opiskelijat eivät ole samanlaisia. Kuka fiksu opettaja puhuu heikosta aineksesta? Tai kuka puhuu tuntemattomasta kollegasta mätämunana, jolla ei ole mitään hyvää annettavaa hyvällä oppilaalle? Siinäkään muuten ei ole mitään vikaa, jos hyvät oppilaat auttavat heikompia; sen sijaan, että he käyttävät energiaansa tylsistymiseen ja jopa toisten häiritsemiseen. Jep, normikouluja on todella paljon tässä Suomen maassa, eikä siinäkään ole mitään vikaa. Lukiot eivät ole yliopistotasoisen opetuksen mekkoja, vaan se on se seuraava vaihe vasta.
Samalla pitää varsin hiljaista, kun kyselee tutkimuksia tai muuta näyttöä väitteiden tueksi.
Ei tuo edellinen ole opettaja. On vaan ketjun räksyttäjä. Käyttää hurjaa kieltä. Perusviesti on juuri tuo. Heikko aines alas ja ysin ka on heikko aines
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä teidän Helsingin eliittilukioita mahtuu kaksi tälle listalle ja sijoitukset eivät suinkaan ole 1 ja 2.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/lukiovertailun-tulokset-julki-ruots…
KSYK ja SYK näkyy olevan. Mutta ymmärräthän, että jos mitataan tuloksista lähtötasosta lopputulokseen, niin huippulukioiden oppilaiden lähtötaso on huippuluokkaa (keskiarvot 9,5-10) niin paha se on tuosta lukion aikana laittaa paremmaksi.
Jos katsotaan tiukasti yo-tuloksia, niin 1. Ressu 2. Etis 3. KSYK
Koko maan top 10 mahtuu viisi Helsingin kovinta lukiota. Ressu, KSYK, SYK, molemmat Norssit.
https://yle.fi/uutiset/3-10218068Jotkut näistä silti näyttivät mahtuvan molempiin listoihin
Hyvät on hyviä.
Siellä ranking listalla on välillä joku pikkulukio jostain päin Suomea ja siinä on otos pieni ja se vaihtelee. Jonain vuonna keskitasoa parempaa ja toisena vuonna ei niin hyvää. Hyvä niin. Onko kaikissa Suomen lukioissa mahdollisuus ottaa pitkänä maafykebi???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaveri kirjoitti e-l paperit itsellä keskinkertaisempaa, c/m paperit. Kaveri meni papereilla sisään itse pääsykokeella. En myöskään kirjoittanut matematiikkaa ja silti tekniikan alalla, elämä heittelee. Unohdin mainita että tuttavia koulustamme on myös lääkiksessä no hätä siis.
Tulevan uudistuksen jälkeen kaverisi koulupaikka olisi siinä ja siinä. Sinun arvosanoilla ei kannattaisi yliopistoa edes miettiä. C/M tuskin riittää edes parhaisiin amkeihin
Kyllä jatkossakin pääsee opiskelemaan. Älä siitä huolehdi. Ihan c papereillakin
Vierailija kirjoitti:
Siellä ranking listalla on välillä joku pikkulukio jostain päin Suomea ja siinä on otos pieni ja se vaihtelee. Jonain vuonna keskitasoa parempaa ja toisena vuonna ei niin hyvää. Hyvä niin. Onko kaikissa Suomen lukioissa mahdollisuus ottaa pitkänä maafykebi???
Tottakai on mahdollista
Tiedän tapauksen , joka päätti mennä erittäin hyvällä keskiarvolla kaupungin vähiten suosittuun lukioon. Paistatteli sitten siellä koulun parhaana oppilaana ja kahmi stipendit. Ja kirjottikin loistavasti ja pääsi jatko- opintoihin kuten muutkin. Ressusta lapsemme pitivät erityisesti siitä, että jokainen saa olla omanlaisensa sen kummemmin ihmettelemättä. Mm ei katsota kieroon, jos ei juo alkoholia bileissä tai ei osallistu kaikenmaailman kekkereihin,