Lue keskustelun säännöt.
Teini haki Ressuun lukioon eikä kyllä sinne pääse.
21.04.2019 |
Miten valmistan häntä pettymykseen asian tiimoilta? Lukuaineiden ka tulee olemaan 9-9,2 ja kovasti toivoo ja uskoo, että pääsisi. Vaikka viimevuonnakin raja oli 9,42.
Kommentit (294)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On siinä silti eroa, kuluuko oppitunnista suurin osa siihen, että päntätään perusasioita, vai voidaanko perusasiat käydä nopeasti läpi ja siirtyä sitten harjoittelemaan edistyneempiä juttuja.
Ja tästä syystä keskivertotallaaja ei oikein pärjää huippulukiossa, harvinaisella A-kielellähän niihin pääsee helpommin.
Koska huippulukioissa ehditään kurssilla käsitellä enemmän asioita, pitää niitä hallita myös enemmän kokeessa. Niinpä huippulukion 7 vastaa helposti tavallisen lukion arvosanaa 9, ja sen ysin saa vähemmällä työllä.
Höpö höpö. Kurssit on aivan opsin mukaisia ihan joka lukiossa. Ja yo kirjoitukset täsmälleen samat jokaiselle.
Yhtä hyvät yo tulokset saa missä tahansa lukiossa
Opetusharjoittelussa sen huomasi hyvin. Luokallinen huippuoppilaita ja työrauha. Opetun 10 minuutissa sen mitä huonommassa koulussa täytyy taukuttaa neljä rupeamaa.
Eli ei. Hyvässä koulussa ei todellakaan saa samaa opetusta kuin huonossa.
Mutta kaikille on silti se sama opsin mukainen oppimäärä, jonka hallinta testataan kaikille yhteisissä yo-kirjoituksissa. Huonommassa koulussa opettajalta vaaditaan vaan enemmän, jotta ne heikommatkin oppisivat vaadittavat asiat. Ysin keskiarvon lahjakas ja ahkera oppilashan pärjää molemmissa hyvin yo-kokeiden vaatimuksiin nähden.
Ysin opiskelija saa huonossa lukiossa M:n ja hyvässä lukiossa L:n paperit erityisesti jos on sosiaalisille vaikutteille altis kuten iso osa nuorista
47
Tähän mä en usko hetkeäkään. Ysin opiskelija saa joka paikasta hyvät paperit, ellei sitten kirjoitukset teetä ongelmia, kuten itselleni teetti. Sen sijaan heikompi opiskelija voi hyötyä hyvästä opetuksesta.
Opiskeluympäristöllä, opettajilla ja kavereilla ei ole mitään vaikutusta teiniin? Pedagogisten opintojen kirjallisuus on kanssasi hieman eri mieltä
Olen opettaja itse. Hyvä opiskelija oppii ihan keneltä tahansa, hän ei siihen tarvitse selälletaputtelijoita ja mahdollisimman loistokasta opetusta - hän ottaa selvää vaikkapa itse, jos opetuksessa jokin asia mättää. Mutta heikko tarvitsee tukea. Ja siinä opettajalla ja ympäristöllä on kullanarvoinen rooli.
Mihin kirjallisuuteen tarkalleen ottaen viittaat? Meillä ei ainakaan auskuvuonna luettu mitään tuollaista.
Sairas ajattelumalli. Koulun kuuluu kannustaa ja rohkaista ja huomata myös hyvät oppilaat.
Totta kai. Mutta sinä tarkastelet nyt asiaa jotenkin eri näkökulmasta kuin esim. minä. Ilmeisesti uskot siihen, että hyvä on vielä parempi toisten nerojen seurassa ja kannatat tätä myöten jonkinlaista segregaatiota. Lisäksi totta kai opettajalla on helpompaa, jos kaikki ovat opetuksesta kiinnostuneita, se nyt on täysin päivänselvää. Mutta opettajan perustehtäviin kuuluu ennen kaikkea tuossa vaiheessa elämää silti se persuksille potkiminen.
Mutta esitit väitteen, että hyvä opiskelija kirjoittaa tavallisesta lukiosta huonommin kuin mihin hänessä oikeasti olisi potentiaalia. Tältä pohjalta en usko tuota edelleenkään. Pitäisi olla kättä pidempää sanojen tueksi eli tutkimuksia.
On tehty myös näitä listauksia parhaista lukioista siltä pohjalta, että missä lukioissa tulokset ovat nousseet eniten, kun verrataan lukion aloitusvuotta ja lukion päättämistä. Kappas vaan, tavislukiot ovat olleet kärjessä. Totta kai siitä syystä, että opettajat voivat nimenomaan tällöin tsempata ja opettaa, kun taas niissä kouluissa, joissa jo lähtökohtaisesti ollaan hyviä, muutoksen varaa ei enää pahemmin ole. Tuosta nyt sitten voi olla montaa mieltä, kertooko tutkimus juurikaan opetuksen tasosta, koska tosiaan kympistä on paha enää korottaa.
Sinulla on juuri se sairas ajattelumalli, että Suomen koululaitos on pyhitetty pelkästään heikon aineksen mukana pitämiseen.
Juuri tämän takia koulut eriytyy. Koska siellä normikoulussa on liikaa kaltaisiasi mätämunia, joilla ei ole motään annettavaa hyville oppilaille. Pahimmassa tapauksessa te vielä valjastatte heidät apulaisiksenne.
Skarppaa. Ponnistele. Tajua mikä sen ammattisi kuuluisi olla.
Taas yhtä ruma viesti. Ahkerasti olet ikävää asennetta täällä jakanut.
Edellinen opettaja kuulostaa olevan erittäin fiksu eikä ole missään sanonut, että hän ei huomioi hyviä oppilaita. Missä sellainen lause on?Tottahan tuo on että opettaminen ja oppiminen on aina rajallista. Helpompaa on opettaa sellaisia, jotka osaavat opiskella. Opettajan tehtävä on opettaa oppimaan ja löytämään oman tiensä. Mikään tiedon kaataminen tai läpikäynti ei ole opettamista.
Mikä tämä heikompi aines on, jonka mukanapitämisestä syytät edellistä?
Tämä juuri on rumaa asennetta. Jakaa lapsia hyviin ja heikkoihin aineksiin. Ja jakoperuste on? Ysin keskiarvo on heikko aines vielä?Voin kertoa ettei se keskiarvo takaa mitään. Tässä toisen asteen koulutuksen aikana moni näistä teineistä kasvaa, kypsyy, löytää oman tiensä. Muutos on huima. Ja moni alisuoriutuja alkaa kukoistaa. Itse en kyllä näe heikkona aineksena heitäkään, jotka eivät vielä 19-vuotiaina ole päässeet kiinni omaan lahjakkuuteensa. He löytävät sen oman tiensä kyllä.
Jonkinlainen välittäminen ja ihmisarvon kunnioittaminen on kai meille opettajille tärkein ominaisuus. Se, että näemme nämä teinit ja kunnioitamme heitä, saa heidät löytämään oman tiensä ja arvostamaan itseään.
Täällä on useampi kirjoittaja samaa mieltä kuin minä.
Edellinen opettaja kirjoitti, miten ne hyvät oppilaat joutaa itse penkomaan netistä, kun hän keskittyy huonoihin oppilaisiin.
Juuri tämä on se nykykoulun ongelma ja juuri tämän takia vanhemmat koulushoppaa.
Nohnoh. Melko kosolti vääristelty ja yksioikoistettu, mitä sanoin. Luepas uudestaan. Ei ollut mistään joutamisesta kyse, vaan kyse on siitä, että hyvällä opiskelijalla on valmiudet toimia, vaikka opettajana olisi ensimmäistä opetusvuottaan tekevä nuori opettaja. Ylipäänsä hyvä opiskelija ei ole riippuvainen opettajasta, koska nimenomaan on niin hyvä. Muutenkin opettajan rooli on enemmän nykyisin ohjata eikä opettaa, joskin heikompien kohdalla tuo nyt on aika idealistinen ajatus toistaiseksi.
Olen minä itsekin ollut ns. eliittikoulussa, mutta eihän se nyt suinkaan tarkoittanut sitä, että kaikki olisivat olleet hyviä kaikessa. Osa oli lisäksi hakenut kouluun myös erityisistä syistä, joillekin koulu kotilukio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On siinä silti eroa, kuluuko oppitunnista suurin osa siihen, että päntätään perusasioita, vai voidaanko perusasiat käydä nopeasti läpi ja siirtyä sitten harjoittelemaan edistyneempiä juttuja.
Ja tästä syystä keskivertotallaaja ei oikein pärjää huippulukiossa, harvinaisella A-kielellähän niihin pääsee helpommin.
Koska huippulukioissa ehditään kurssilla käsitellä enemmän asioita, pitää niitä hallita myös enemmän kokeessa. Niinpä huippulukion 7 vastaa helposti tavallisen lukion arvosanaa 9, ja sen ysin saa vähemmällä työllä.
Höpö höpö. Kurssit on aivan opsin mukaisia ihan joka lukiossa. Ja yo kirjoitukset täsmälleen samat jokaiselle.
Yhtä hyvät yo tulokset saa missä tahansa lukiossa
Opetusharjoittelussa sen huomasi hyvin. Luokallinen huippuoppilaita ja työrauha. Opetun 10 minuutissa sen mitä huonommassa koulussa täytyy taukuttaa neljä rupeamaa.
Eli ei. Hyvässä koulussa ei todellakaan saa samaa opetusta kuin huonossa.
Mutta kaikille on silti se sama opsin mukainen oppimäärä, jonka hallinta testataan kaikille yhteisissä yo-kirjoituksissa. Huonommassa koulussa opettajalta vaaditaan vaan enemmän, jotta ne heikommatkin oppisivat vaadittavat asiat. Ysin keskiarvon lahjakas ja ahkera oppilashan pärjää molemmissa hyvin yo-kokeiden vaatimuksiin nähden.
Ysin opiskelija saa huonossa lukiossa M:n ja hyvässä lukiossa L:n paperit erityisesti jos on sosiaalisille vaikutteille altis kuten iso osa nuorista
47
Tähän mä en usko hetkeäkään. Ysin opiskelija saa joka paikasta hyvät paperit, ellei sitten kirjoitukset teetä ongelmia, kuten itselleni teetti. Sen sijaan heikompi opiskelija voi hyötyä hyvästä opetuksesta.
Opiskeluympäristöllä, opettajilla ja kavereilla ei ole mitään vaikutusta teiniin? Pedagogisten opintojen kirjallisuus on kanssasi hieman eri mieltä
Olen opettaja itse. Hyvä opiskelija oppii ihan keneltä tahansa, hän ei siihen tarvitse selälletaputtelijoita ja mahdollisimman loistokasta opetusta - hän ottaa selvää vaikkapa itse, jos opetuksessa jokin asia mättää. Mutta heikko tarvitsee tukea. Ja siinä opettajalla ja ympäristöllä on kullanarvoinen rooli.
Mihin kirjallisuuteen tarkalleen ottaen viittaat? Meillä ei ainakaan auskuvuonna luettu mitään tuollaista.
Sairas ajattelumalli. Koulun kuuluu kannustaa ja rohkaista ja huomata myös hyvät oppilaat.
Totta kai. Mutta sinä tarkastelet nyt asiaa jotenkin eri näkökulmasta kuin esim. minä. Ilmeisesti uskot siihen, että hyvä on vielä parempi toisten nerojen seurassa ja kannatat tätä myöten jonkinlaista segregaatiota. Lisäksi totta kai opettajalla on helpompaa, jos kaikki ovat opetuksesta kiinnostuneita, se nyt on täysin päivänselvää. Mutta opettajan perustehtäviin kuuluu ennen kaikkea tuossa vaiheessa elämää silti se persuksille potkiminen.
Mutta esitit väitteen, että hyvä opiskelija kirjoittaa tavallisesta lukiosta huonommin kuin mihin hänessä oikeasti olisi potentiaalia. Tältä pohjalta en usko tuota edelleenkään. Pitäisi olla kättä pidempää sanojen tueksi eli tutkimuksia.
On tehty myös näitä listauksia parhaista lukioista siltä pohjalta, että missä lukioissa tulokset ovat nousseet eniten, kun verrataan lukion aloitusvuotta ja lukion päättämistä. Kappas vaan, tavislukiot ovat olleet kärjessä. Totta kai siitä syystä, että opettajat voivat nimenomaan tällöin tsempata ja opettaa, kun taas niissä kouluissa, joissa jo lähtökohtaisesti ollaan hyviä, muutoksen varaa ei enää pahemmin ole. Tuosta nyt sitten voi olla montaa mieltä, kertooko tutkimus juurikaan opetuksen tasosta, koska tosiaan kympistä on paha enää korottaa.
Sinulla on juuri se sairas ajattelumalli, että Suomen koululaitos on pyhitetty pelkästään heikon aineksen mukana pitämiseen.
Juuri tämän takia koulut eriytyy. Koska siellä normikoulussa on liikaa kaltaisiasi mätämunia, joilla ei ole motään annettavaa hyville oppilaille. Pahimmassa tapauksessa te vielä valjastatte heidät apulaisiksenne.
Skarppaa. Ponnistele. Tajua mikä sen ammattisi kuuluisi olla.
Onpa kyllä vaikeata uskoa, että tämän henkilön ammatti olisi opettaja. Kannattaisi ehkä itse skarpata ja ymmärtää, että kaikki opiskelijat eivät ole samanlaisia. Kuka fiksu opettaja puhuu heikosta aineksesta? Tai kuka puhuu tuntemattomasta kollegasta mätämunana, jolla ei ole mitään hyvää annettavaa hyvällä oppilaalle? Siinäkään muuten ei ole mitään vikaa, jos hyvät oppilaat auttavat heikompia; sen sijaan, että he käyttävät energiaansa tylsistymiseen ja jopa toisten häiritsemiseen. Jep, normikouluja on todella paljon tässä Suomen maassa, eikä siinäkään ole mitään vikaa. Lukiot eivät ole yliopistotasoisen opetuksen mekkoja, vaan se on se seuraava vaihe vasta.
Samalla pitää varsin hiljaista, kun kyselee tutkimuksia tai muuta näyttöä väitteiden tueksi.
Rehellinen ihminen puhuu heikosta aineksesta (se on se aines joka tutkimuksissa näkyy luku- ja kirjoitustaidottomina ja/tai joita odottaa vankila käytöshäiriöiden yms myötä) ja myöntää että opettajissa on mätämunia. Tuo äskeinen on pesunkestävä mätämuna.
Siinä muuten on ihan helvetisti vikaa, jos ne hyvät oppilaat nähdään vain apulaisina joista pitää hyötyä. Sen sijaan että heidätkin nähdään tasaveroisina oppilaina, joita pitää kannustaa ja huomioida. Joilla on oikeus saada opetukseen eriytystä ylöspäin omalle tasolleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On siinä silti eroa, kuluuko oppitunnista suurin osa siihen, että päntätään perusasioita, vai voidaanko perusasiat käydä nopeasti läpi ja siirtyä sitten harjoittelemaan edistyneempiä juttuja.
Ja tästä syystä keskivertotallaaja ei oikein pärjää huippulukiossa, harvinaisella A-kielellähän niihin pääsee helpommin.
Koska huippulukioissa ehditään kurssilla käsitellä enemmän asioita, pitää niitä hallita myös enemmän kokeessa. Niinpä huippulukion 7 vastaa helposti tavallisen lukion arvosanaa 9, ja sen ysin saa vähemmällä työllä.
Höpö höpö. Kurssit on aivan opsin mukaisia ihan joka lukiossa. Ja yo kirjoitukset täsmälleen samat jokaiselle.
Yhtä hyvät yo tulokset saa missä tahansa lukiossa
Opetusharjoittelussa sen huomasi hyvin. Luokallinen huippuoppilaita ja työrauha. Opetun 10 minuutissa sen mitä huonommassa koulussa täytyy taukuttaa neljä rupeamaa.
Eli ei. Hyvässä koulussa ei todellakaan saa samaa opetusta kuin huonossa.
Mutta kaikille on silti se sama opsin mukainen oppimäärä, jonka hallinta testataan kaikille yhteisissä yo-kirjoituksissa. Huonommassa koulussa opettajalta vaaditaan vaan enemmän, jotta ne heikommatkin oppisivat vaadittavat asiat. Ysin keskiarvon lahjakas ja ahkera oppilashan pärjää molemmissa hyvin yo-kokeiden vaatimuksiin nähden.
Ysin opiskelija saa huonossa lukiossa M:n ja hyvässä lukiossa L:n paperit erityisesti jos on sosiaalisille vaikutteille altis kuten iso osa nuorista
47
Tähän mä en usko hetkeäkään. Ysin opiskelija saa joka paikasta hyvät paperit, ellei sitten kirjoitukset teetä ongelmia, kuten itselleni teetti. Sen sijaan heikompi opiskelija voi hyötyä hyvästä opetuksesta.
Opiskeluympäristöllä, opettajilla ja kavereilla ei ole mitään vaikutusta teiniin? Pedagogisten opintojen kirjallisuus on kanssasi hieman eri mieltä
Olen opettaja itse. Hyvä opiskelija oppii ihan keneltä tahansa, hän ei siihen tarvitse selälletaputtelijoita ja mahdollisimman loistokasta opetusta - hän ottaa selvää vaikkapa itse, jos opetuksessa jokin asia mättää. Mutta heikko tarvitsee tukea. Ja siinä opettajalla ja ympäristöllä on kullanarvoinen rooli.
Mihin kirjallisuuteen tarkalleen ottaen viittaat? Meillä ei ainakaan auskuvuonna luettu mitään tuollaista.
Käytät oppilaistasi sanaa ”heikko”? Miksi katsot oikeudeksesi solvata ja halventaa oppilaita? Päättötodistuksen KA tai muukaan ei määrittele ihmisen arvoa. Anna kun arvaan: Äänestät kokoomusta?
Onko siis nyt jo heikko jotenkin solvaava ja halventava nimitys? Toki voisi käyttää sanaa välttävä, kohtalainen tai hylätty, jos puhuisi arvosanoista, mutta eivät nämä nyt oikein sovi, kun ihmisistä puhutaan. Onko sinulla jokin parempi adjektiivi mielessä?
Ei tietenkään määrittele ihmisen arvoa. Sitä paitsi itse mietin kyllä nyt oppitunteja eli yksittäistä ainetta, koska lukiossa on toki aineenopettajat.
En todellakaan äänestä, mutta miten politiikka tähän liittyy? Jos nyt seuraat keskustelua, olen koko ajan tässä puolustellut tätä tavallisempaa opiskelija-ainesta ja sen opettamista, mutta näköjään sekin pistää ärsyttämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On siinä silti eroa, kuluuko oppitunnista suurin osa siihen, että päntätään perusasioita, vai voidaanko perusasiat käydä nopeasti läpi ja siirtyä sitten harjoittelemaan edistyneempiä juttuja.
Ja tästä syystä keskivertotallaaja ei oikein pärjää huippulukiossa, harvinaisella A-kielellähän niihin pääsee helpommin.
Koska huippulukioissa ehditään kurssilla käsitellä enemmän asioita, pitää niitä hallita myös enemmän kokeessa. Niinpä huippulukion 7 vastaa helposti tavallisen lukion arvosanaa 9, ja sen ysin saa vähemmällä työllä.
Höpö höpö. Kurssit on aivan opsin mukaisia ihan joka lukiossa. Ja yo kirjoitukset täsmälleen samat jokaiselle.
Yhtä hyvät yo tulokset saa missä tahansa lukiossa
Opetusharjoittelussa sen huomasi hyvin. Luokallinen huippuoppilaita ja työrauha. Opetun 10 minuutissa sen mitä huonommassa koulussa täytyy taukuttaa neljä rupeamaa.
Eli ei. Hyvässä koulussa ei todellakaan saa samaa opetusta kuin huonossa.
Mutta kaikille on silti se sama opsin mukainen oppimäärä, jonka hallinta testataan kaikille yhteisissä yo-kirjoituksissa. Huonommassa koulussa opettajalta vaaditaan vaan enemmän, jotta ne heikommatkin oppisivat vaadittavat asiat. Ysin keskiarvon lahjakas ja ahkera oppilashan pärjää molemmissa hyvin yo-kokeiden vaatimuksiin nähden.
Ysin opiskelija saa huonossa lukiossa M:n ja hyvässä lukiossa L:n paperit erityisesti jos on sosiaalisille vaikutteille altis kuten iso osa nuorista
47
Tähän mä en usko hetkeäkään. Ysin opiskelija saa joka paikasta hyvät paperit, ellei sitten kirjoitukset teetä ongelmia, kuten itselleni teetti. Sen sijaan heikompi opiskelija voi hyötyä hyvästä opetuksesta.
Opiskeluympäristöllä, opettajilla ja kavereilla ei ole mitään vaikutusta teiniin? Pedagogisten opintojen kirjallisuus on kanssasi hieman eri mieltä
Olen opettaja itse. Hyvä opiskelija oppii ihan keneltä tahansa, hän ei siihen tarvitse selälletaputtelijoita ja mahdollisimman loistokasta opetusta - hän ottaa selvää vaikkapa itse, jos opetuksessa jokin asia mättää. Mutta heikko tarvitsee tukea. Ja siinä opettajalla ja ympäristöllä on kullanarvoinen rooli.
Mihin kirjallisuuteen tarkalleen ottaen viittaat? Meillä ei ainakaan auskuvuonna luettu mitään tuollaista.
Sairas ajattelumalli. Koulun kuuluu kannustaa ja rohkaista ja huomata myös hyvät oppilaat.
Totta kai. Mutta sinä tarkastelet nyt asiaa jotenkin eri näkökulmasta kuin esim. minä. Ilmeisesti uskot siihen, että hyvä on vielä parempi toisten nerojen seurassa ja kannatat tätä myöten jonkinlaista segregaatiota. Lisäksi totta kai opettajalla on helpompaa, jos kaikki ovat opetuksesta kiinnostuneita, se nyt on täysin päivänselvää. Mutta opettajan perustehtäviin kuuluu ennen kaikkea tuossa vaiheessa elämää silti se persuksille potkiminen.
Mutta esitit väitteen, että hyvä opiskelija kirjoittaa tavallisesta lukiosta huonommin kuin mihin hänessä oikeasti olisi potentiaalia. Tältä pohjalta en usko tuota edelleenkään. Pitäisi olla kättä pidempää sanojen tueksi eli tutkimuksia.
On tehty myös näitä listauksia parhaista lukioista siltä pohjalta, että missä lukioissa tulokset ovat nousseet eniten, kun verrataan lukion aloitusvuotta ja lukion päättämistä. Kappas vaan, tavislukiot ovat olleet kärjessä. Totta kai siitä syystä, että opettajat voivat nimenomaan tällöin tsempata ja opettaa, kun taas niissä kouluissa, joissa jo lähtökohtaisesti ollaan hyviä, muutoksen varaa ei enää pahemmin ole. Tuosta nyt sitten voi olla montaa mieltä, kertooko tutkimus juurikaan opetuksen tasosta, koska tosiaan kympistä on paha enää korottaa.
Sinulla on juuri se sairas ajattelumalli, että Suomen koululaitos on pyhitetty pelkästään heikon aineksen mukana pitämiseen.
Juuri tämän takia koulut eriytyy. Koska siellä normikoulussa on liikaa kaltaisiasi mätämunia, joilla ei ole motään annettavaa hyville oppilaille. Pahimmassa tapauksessa te vielä valjastatte heidät apulaisiksenne.
Skarppaa. Ponnistele. Tajua mikä sen ammattisi kuuluisi olla.
Onpa kyllä vaikeata uskoa, että tämän henkilön ammatti olisi opettaja. Kannattaisi ehkä itse skarpata ja ymmärtää, että kaikki opiskelijat eivät ole samanlaisia. Kuka fiksu opettaja puhuu heikosta aineksesta? Tai kuka puhuu tuntemattomasta kollegasta mätämunana, jolla ei ole mitään hyvää annettavaa hyvällä oppilaalle? Siinäkään muuten ei ole mitään vikaa, jos hyvät oppilaat auttavat heikompia; sen sijaan, että he käyttävät energiaansa tylsistymiseen ja jopa toisten häiritsemiseen. Jep, normikouluja on todella paljon tässä Suomen maassa, eikä siinäkään ole mitään vikaa. Lukiot eivät ole yliopistotasoisen opetuksen mekkoja, vaan se on se seuraava vaihe vasta.
Samalla pitää varsin hiljaista, kun kyselee tutkimuksia tai muuta näyttöä väitteiden tueksi.
Rehellinen ihminen puhuu heikosta aineksesta (se on se aines joka tutkimuksissa näkyy luku- ja kirjoitustaidottomina ja/tai joita odottaa vankila käytöshäiriöiden yms myötä) ja myöntää että opettajissa on mätämunia. Tuo äskeinen on pesunkestävä mätämuna.
Siinä muuten on ihan helvetisti vikaa, jos ne hyvät oppilaat nähdään vain apulaisina joista pitää hyötyä. Sen sijaan että heidätkin nähdään tasaveroisina oppilaina, joita pitää kannustaa ja huomioida. Joilla on oikeus saada opetukseen eriytystä ylöspäin omalle tasolleen.
Mihin perustat näkemyksesi, että olen pesunkestävä mätämuna? Tietääkseni emme tunne toisiamme.
Toivotan sinut kuitenkin Tampereelle tunnilleni katsomaan pesunkestävän mätämunan opetusta. Pitää varmaan kuitenkin varottaa, että meillä monet ovat kaukana arvosanoista 9-10. Kyllä, myös luki-ongelmia löytyy.
Se, että hyvät opiskelijat voivat auttaa muita, ei tarkoita, että se on pakollista tai että heidät velvoitetaan johonkin orjatyöhön. Eivätkä he tietenkään ole vain tämän takia oppitunnilla. Se on eräänlainen lisätehtävä, jonka voi tehdä, jos sattuu huvittamaan. Moni opiskelija haluaa sen tehdäkin, joskus liiankin innokkaasti, sillä oivalluksille pitää jättää tilaa.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti nämä ketjuun kirjoittaneet opettajiksi esittäytyneet eivät oikeasti ole opettajia. Sen verran hirveitä mielipiteitä.
Onhan se nyt ihan selvä, että hyvässä koulussa on paremmat opettajat, parempi ilmapiiri ja parempi opiskella. Ja koulun pitäisi vaalia niitä hyviä oppilaita! Milloin tämä on tällaiseksi keikahtanut, että heidät laiminlyödään?
Päivittelet mm. minun viestiäni. No, tuolla jo yksi toinen henkilö selvensi sitä ja totesi, että mitä siinä lukikaan, kiitos hänelle, joten en jatka siitä.
Sen sijaan mihin perustat sen, että ns. hyvässä koulussa on paremmat opettajat, parempi ilmapiiri ja parempi opiskella? Monta kovaa väitettä. Ulkoistan itseni opettajan roolista nyt lukiolaisen rooliin, koska olen käynyt ns. eliittilukiota. Vakivirat menevät päteville opettajille joka koulussa. Meillä oli ainakin osa opettajista pedagogisesti ahdistavia, osa toki myös tosi hyviä. Toki ajat ovat menneet eteenpäin, mutta eihän moni hyvä opettaja edes halua opettajaksi johonkin nerokouluun, jossa työnteko voi olla hyvinkin kireätä tunnelmaltaan.
Parempi ilmapiiri: no, tavallaan oli itsellenikin helpotus, että sai kaikessa rauhassa olla hyvä. Toisaalta joskus alkoi ärsyttää, kun aina oli joku kysymässä, että "paljon sait?".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanassa "heikko" ei ole mitään tässä kontekstissa. Sehän on suoraan arvosteluasteikollakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ressu on vielä evakossa remotin takia, joten voi olla, että hakijoita on nyt vähemmän ja ka jää matalammaksi.
Miten tuo nyt hakemiseen vaikuttaisi?
Siellä se koulu toimii evakossakin aivan normaalisti.No vaikuttaahan se koulumatka tietenkin kouluvalintaan. Ressu on evakossa jouluun eli vielä ens syyslukukauden. Hyvä koulu kyllä on. Ei mitään valittamista.
T. Ressulaisen äiti
Eipä tuossa niin montaa kilometriä ole eroa, että tuo matka kenenkään hakemiseen vaikuttaisi.
Eiköhän Ressuun haeta ihan muista syistä kuin lyhyen koulumatkan.
No kyllä se Meikku on tosi paljon hankalamman matkan päässä monelle kuin keskusta. Puoli tuntia äkkiä lisää koulumatkaan.
Ja ihan yhtä monelle Ressun nykyinen sijainti Laaksossa on lähempänä kuin keskusta. Kukaan ei valitse koulua noin 4 kilometrin eron takia koulumatkassa, lakkaa höpsöttelemästä.
No kyllä mä ainakin valitsen. Pyörällä kun kuljen, niin se on 8km vähemmän pyöräilyä joka päivä, kun valitsee sen lähempänä olevan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sanassa "heikko" ei ole mitään tässä kontekstissa. Sehän on suoraan arvosteluasteikollakin.
Jep, tätä itsekin ajattelin. "Huono" on mielestäni jo aika kyseenalainen ilmaisu, mutta heikon kai pitäisi sentään olla ok.
Toivon, että teinisi pääsee haluamaansa lukioon, vaikka lukemani perusteella se lienee vain haihtuva unelma.
Kauheita keskiarvoja näköjään vaaditaan nk. huippulukioihin!
Mun yläasteen keskiarvo oli vuonna kuokka ja kirves 9,3 , joka mielestäni on ihan huippuluokkaa.
Jos pääsyraja ylittää 9,5:n, ihmistenhän täytyy olla joka alan neroja niin kielissä, liikunnassa, taideaineissa kuin muussakin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toivon, että teinisi pääsee haluamaansa lukioon, vaikka lukemani perusteella se lienee vain haihtuva unelma.
Kauheita keskiarvoja näköjään vaaditaan nk. huippulukioihin!
Mun yläasteen keskiarvo oli vuonna kuokka ja kirves 9,3 , joka mielestäni on ihan huippuluokkaa.
Jos pääsyraja ylittää 9,5:n, ihmistenhän täytyy olla joka alan neroja niin kielissä, liikunnassa, taideaineissa kuin muussakin...
Liikunta ja taideaineet ei ole mukana lukuaineiden keskiarvossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti nämä ketjuun kirjoittaneet opettajiksi esittäytyneet eivät oikeasti ole opettajia. Sen verran hirveitä mielipiteitä.
Onhan se nyt ihan selvä, että hyvässä koulussa on paremmat opettajat, parempi ilmapiiri ja parempi opiskella. Ja koulun pitäisi vaalia niitä hyviä oppilaita! Milloin tämä on tällaiseksi keikahtanut, että heidät laiminlyödään?
Päivittelet mm. minun viestiäni. No, tuolla jo yksi toinen henkilö selvensi sitä ja totesi, että mitä siinä lukikaan, kiitos hänelle, joten en jatka siitä.
Sen sijaan mihin perustat sen, että ns. hyvässä koulussa on paremmat opettajat, parempi ilmapiiri ja parempi opiskella? Monta kovaa väitettä. Ulkoistan itseni opettajan roolista nyt lukiolaisen rooliin, koska olen käynyt ns. eliittilukiota. Vakivirat menevät päteville opettajille joka koulussa. Meillä oli ainakin osa opettajista pedagogisesti ahdistavia, osa toki myös tosi hyviä. Toki ajat ovat menneet eteenpäin, mutta eihän moni hyvä opettaja edes halua opettajaksi johonkin nerokouluun, jossa työnteko voi olla hyvinkin kireätä tunnelmaltaan.
Parempi ilmapiiri: no, tavallaan oli itsellenikin helpotus, että sai kaikessa rauhassa olla hyvä. Toisaalta joskus alkoi ärsyttää, kun aina oli joku kysymässä, että "paljon sait?".
En ole lainaamasi, mutta vastaan tähän, koska kommentit olivat alunperin minun
Väittäisin, että jokainen opettaja haluaa opettaa motivoituneita ja ahkeria opiskelijoita. Eliittikoulussa voi keskittyä opettamiseen ja suunnitella uudenlaisia didaktisia ratkaisuja, koska opettaja tietää opiskelijoiden lähtevän mukaan.
Huonommassa lukiossa jengi katsoo netflixiä tunnilla ja somettaa luurilla. Kerrotko miksi kukaan opettaja haluaisi opettaa ensisijaisesti semmoisessa ympäristössä? Kouluun tullaan viettämään aikaa ja sosiaalista elämää, opiskelu on toissijaista. Tämän vuoksi ensimmäinen lukio on halutumpi ja koska hakijoiden määrä (ja laatu) on korkeampi, voi rekrytoija valita parhaat päältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toivon, että teinisi pääsee haluamaansa lukioon, vaikka lukemani perusteella se lienee vain haihtuva unelma.
Kauheita keskiarvoja näköjään vaaditaan nk. huippulukioihin!
Mun yläasteen keskiarvo oli vuonna kuokka ja kirves 9,3 , joka mielestäni on ihan huippuluokkaa.
Jos pääsyraja ylittää 9,5:n, ihmistenhän täytyy olla joka alan neroja niin kielissä, liikunnassa, taideaineissa kuin muussakin...
Joo, samoilla linjoilla. Mutta tosiaan kuten edellä sanottiin, niin nykyään katsotaan vain reaaliaineiden keskiarvoa. Itse olin siinä ymmärryksessä, että 90-luvulla oli toisin, minkä takia vaadittiinkin aika paljon, että sain itsekin 9,3 eli kumottua nämä melko surkeat liikunnat, käsityöt ja kuvikset. Voi tietysti olla, että oikeasti 90-luvullakin asia on ollut ihan toisin (ja uurastin turhaan ;)).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivon, että teinisi pääsee haluamaansa lukioon, vaikka lukemani perusteella se lienee vain haihtuva unelma.
Kauheita keskiarvoja näköjään vaaditaan nk. huippulukioihin!
Mun yläasteen keskiarvo oli vuonna kuokka ja kirves 9,3 , joka mielestäni on ihan huippuluokkaa.
Jos pääsyraja ylittää 9,5:n, ihmistenhän täytyy olla joka alan neroja niin kielissä, liikunnassa, taideaineissa kuin muussakin...
Joo, samoilla linjoilla. Mutta tosiaan kuten edellä sanottiin, niin nykyään katsotaan vain reaaliaineiden keskiarvoa. Itse olin siinä ymmärryksessä, että 90-luvulla oli toisin, minkä takia vaadittiinkin aika paljon, että sain itsekin 9,3 eli kumottua nämä melko surkeat liikunnat, käsityöt ja kuvikset. Voi tietysti olla, että oikeasti 90-luvullakin asia on ollut ihan toisin (ja uurastin turhaan ;)).
Ei vaan LUKUAINEIDEN.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti nämä ketjuun kirjoittaneet opettajiksi esittäytyneet eivät oikeasti ole opettajia. Sen verran hirveitä mielipiteitä.
Onhan se nyt ihan selvä, että hyvässä koulussa on paremmat opettajat, parempi ilmapiiri ja parempi opiskella. Ja koulun pitäisi vaalia niitä hyviä oppilaita! Milloin tämä on tällaiseksi keikahtanut, että heidät laiminlyödään?
Päivittelet mm. minun viestiäni. No, tuolla jo yksi toinen henkilö selvensi sitä ja totesi, että mitä siinä lukikaan, kiitos hänelle, joten en jatka siitä.
Sen sijaan mihin perustat sen, että ns. hyvässä koulussa on paremmat opettajat, parempi ilmapiiri ja parempi opiskella? Monta kovaa väitettä. Ulkoistan itseni opettajan roolista nyt lukiolaisen rooliin, koska olen käynyt ns. eliittilukiota. Vakivirat menevät päteville opettajille joka koulussa. Meillä oli ainakin osa opettajista pedagogisesti ahdistavia, osa toki myös tosi hyviä. Toki ajat ovat menneet eteenpäin, mutta eihän moni hyvä opettaja edes halua opettajaksi johonkin nerokouluun, jossa työnteko voi olla hyvinkin kireätä tunnelmaltaan.
Parempi ilmapiiri: no, tavallaan oli itsellenikin helpotus, että sai kaikessa rauhassa olla hyvä. Toisaalta joskus alkoi ärsyttää, kun aina oli joku kysymässä, että "paljon sait?".
En ole lainaamasi, mutta vastaan tähän, koska kommentit olivat alunperin minun
Väittäisin, että jokainen opettaja haluaa opettaa motivoituneita ja ahkeria opiskelijoita. Eliittikoulussa voi keskittyä opettamiseen ja suunnitella uudenlaisia didaktisia ratkaisuja, koska opettaja tietää opiskelijoiden lähtevän mukaan.
Huonommassa lukiossa jengi katsoo netflixiä tunnilla ja somettaa luurilla. Kerrotko miksi kukaan opettaja haluaisi opettaa ensisijaisesti semmoisessa ympäristössä? Kouluun tullaan viettämään aikaa ja sosiaalista elämää, opiskelu on toissijaista. Tämän vuoksi ensimmäinen lukio on halutumpi ja koska hakijoiden määrä (ja laatu) on korkeampi, voi rekrytoija valita parhaat päältä.
Mitkä kommentit olivat siis alkujaan sinun? Pysyisi paremmin mukana, jos tietäisi, kuka on kuka.
Opettajahan haluaa aivan ensisijaisesti töitä. Tosin jos minulta kysytään, niin en haluaisi minnekään huippulukioon, jossa varmasti opettajaa syytetään helposti kaikesta. Jos pikku kullanmuru ei pärjääkään, niin todennäköisesti ensimmäinen syy on, että opettajan vika. Reksistä on sitten kiinni, lähteekö hän tällaiseen mukaan vai ei. Toiseksi lähes jokainen opettaja tietää, miten rattoisaa on taistella sellaisten opiskelijoiden kanssa, jotka kuvittelevat tietävänsä enemmän kuin tietävätkään. Pahimmassa tapauksessa sekottavat vain toistenkin päitä.
Mutta ei mikään estä esim. nuoria päteviä opettajia hakemasta. Toki hakijoista voi löytyä sitten joku vanha ja kokenutkin, mutta en tiedä, onko tästä mitään varsinaista tutkimusta tehty edes, että millaisia hakijoita hakee minnekin. Täälläpäin ainakin opettajat selvästi vaihtelevat koulusta toiseen eli on siirrytty ihan huonosta lukiosta yhteen parhaimmista ym. Nuorella opettajalla voi myös olla jokin valttikortti, jota kokeneella ei ole, esim. tietty vahvasti suositeltava sivuaine, joka ei silti ole pakollinen muodollista pätevyyttä tarkasteltaessa.
Toisaalta haen itse nyt erityisopeksi, joten varmaan joku voisi kummastella, että miksi kukaan ikinä hakisi sellaiseksi opettajaksi tai haluaisi opettaa millään tavalla tukea tarvitsevia oppilaita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivon, että teinisi pääsee haluamaansa lukioon, vaikka lukemani perusteella se lienee vain haihtuva unelma.
Kauheita keskiarvoja näköjään vaaditaan nk. huippulukioihin!
Mun yläasteen keskiarvo oli vuonna kuokka ja kirves 9,3 , joka mielestäni on ihan huippuluokkaa.
Jos pääsyraja ylittää 9,5:n, ihmistenhän täytyy olla joka alan neroja niin kielissä, liikunnassa, taideaineissa kuin muussakin...
Joo, samoilla linjoilla. Mutta tosiaan kuten edellä sanottiin, niin nykyään katsotaan vain reaaliaineiden keskiarvoa. Itse olin siinä ymmärryksessä, että 90-luvulla oli toisin, minkä takia vaadittiinkin aika paljon, että sain itsekin 9,3 eli kumottua nämä melko surkeat liikunnat, käsityöt ja kuvikset. Voi tietysti olla, että oikeasti 90-luvullakin asia on ollut ihan toisin (ja uurastin turhaan ;)).
Ei vaan LUKUAINEIDEN.
Puhekielessä täysin sama asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivon, että teinisi pääsee haluamaansa lukioon, vaikka lukemani perusteella se lienee vain haihtuva unelma.
Kauheita keskiarvoja näköjään vaaditaan nk. huippulukioihin!
Mun yläasteen keskiarvo oli vuonna kuokka ja kirves 9,3 , joka mielestäni on ihan huippuluokkaa.
Jos pääsyraja ylittää 9,5:n, ihmistenhän täytyy olla joka alan neroja niin kielissä, liikunnassa, taideaineissa kuin muussakin...
Joo, samoilla linjoilla. Mutta tosiaan kuten edellä sanottiin, niin nykyään katsotaan vain reaaliaineiden keskiarvoa. Itse olin siinä ymmärryksessä, että 90-luvulla oli toisin, minkä takia vaadittiinkin aika paljon, että sain itsekin 9,3 eli kumottua nämä melko surkeat liikunnat, käsityöt ja kuvikset. Voi tietysti olla, että oikeasti 90-luvullakin asia on ollut ihan toisin (ja uurastin turhaan ;)).
Ei vaan LUKUAINEIDEN.
Puhekielessä täysin sama asia.
No ei kyllä todellakaan ole. Sehän rajaa pois kielet, matikan, luonnontieteet jne.
Sori tyhmyyteni.
Vanhetessa tyhmenee ihan selvästi, kun ei vielä tiedäkään yläkoulun keskiarvoon vaikuttavista aineista.
Terveisin 9,3-muumio
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivon, että teinisi pääsee haluamaansa lukioon, vaikka lukemani perusteella se lienee vain haihtuva unelma.
Kauheita keskiarvoja näköjään vaaditaan nk. huippulukioihin!
Mun yläasteen keskiarvo oli vuonna kuokka ja kirves 9,3 , joka mielestäni on ihan huippuluokkaa.
Jos pääsyraja ylittää 9,5:n, ihmistenhän täytyy olla joka alan neroja niin kielissä, liikunnassa, taideaineissa kuin muussakin...
Joo, samoilla linjoilla. Mutta tosiaan kuten edellä sanottiin, niin nykyään katsotaan vain reaaliaineiden keskiarvoa. Itse olin siinä ymmärryksessä, että 90-luvulla oli toisin, minkä takia vaadittiinkin aika paljon, että sain itsekin 9,3 eli kumottua nämä melko surkeat liikunnat, käsityöt ja kuvikset. Voi tietysti olla, että oikeasti 90-luvullakin asia on ollut ihan toisin (ja uurastin turhaan ;)).
Ei vaan LUKUAINEIDEN.
Puhekielessä täysin sama asia.
No ei kyllä todellakaan ole. Sehän rajaa pois kielet, matikan, luonnontieteet jne.
Luonnontieteet? No ei nyt sentään. Esim. biologia ja maantieto ovat kyllä ihan visusti reaaliaineita. Jos puhuu reaaliaineista, se rajaa pois äidinkielen, toisen kotimaisen ja vieraat kielet sekä matematiikan.
Mutta joo, sori, lukuaineet on eksaktimpi ilmaisu, joten korjaan ilmaisuani lukuaineiksi. Valitettavasti täällä ei ole edit-mahdollisuutta.
Lukuaineiden ka:lla haetaan lukioon ja lukuaineita on kielet, matematiikka, äidinkieli, historia, maantieto, biologia, fysiikka, kemia.
Juu niin pääsee muttei yliopistoon eikä isojen kaupunkien hyviin amkeihin