Miksi ilmaston puolustaminen herättää vihaa?

Vierailija kirjoitti:

Ei me olla niin erilaisia, samaa sähköä käytetään kaikki.

Me suomalaiset käytämme 80 %:sesti vähäpäästöisesti tuotettua sähköä, siinä missä joissain maissa sähkö on lähes täysin fossiilisilla tuotettu. Samoin saksalainen käyttää 10 kertaa likaisempaa sähköä kuin ranskalainen.

Joten ei, emme käytä kaikki samaa sähköä. Toisten sähkö aiheuttaa ilmastonmuutosta ja toisten ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kaikki maat toimisivat kuin Suomessa on viime vuodet toimittu, meillä ei olisi mitään hätää. Suomessa väestö ja päästömäärät pienenevät ja hiilinielut (metsä) kasvaa.

Kehitysmaiden ongelma on liikakansoitus suhteessa maan kantokykyyn ja resursseihin. On epä-älyllistä verrata suomalaisen ja intialaisen co2-päästöjä per capita, kun ongelma on intialaisten väestöräjähdys. Lisäksi suomalaiset voivat päästä intialaisen per capita päästötasolle vain vaipumalla yhtä syvään köyhyyteen. Enpä usko kovin monen olevan siihen valmiita.

Siinäpä se, koko maailmalle ei yksinkertaisesti riitä samaa infraa kuin mitä täällä päin nautitaan. Tarvittaisiin useita maapalloja. Siksi kulutustottumuksiamme sopii myös kritisoida. Kalkutan köyhä saattaa heittää jätteet gangesiin, muttei pysty koskaan ostamaan ainuttakaan tuotetta vieressä puksuttavasta tehtaasta joka vippaa vesistöihin moninkertaiset määrät kuonaa päivittäin.

Mitenkäs niin koko maailmalle ei riitä samaa infraa? Mikähän Suomen infrassa on niin kovin ihmeellistä, ettei sitä muualle riittäisi?

Noissa "tarvitaan useita maapalloja" -sekoiluissa on aina kyse hiilinieluista, eikä oikeista luonnonvaroista. Jos vaikka jotain fossiilisten polttoaineiden riittävyyttä katsotaan, niin tarvitsisimme tyyliin triljoona maapalloa, koska ne eivät uusiudu kuin erinomaisen hitaasti. Niitä ei onneksi kukaan tarvitse, koska energiaa voidaan tuottaa vaikka uraanilla seuraavat muutamat miljardit vuodet.

Puuta ja biomassaa kasvaa enemmän kuin sitä käytetään (hiljattain uutisissakin näin todettiin, että Maapallo on vain vihertynyt parin viimeisten vuosikymmenen aikana), joten sitä varten tarvitaan alle yksi maapallo.

Metallit eivät katoa minnekään eikä mikään metalli ole loppu, joten niitäkin varten tarvitaan alle yksi maapallo (oikeastaan riittäisi varmaan jokin 0,0000000001 maapalloa, kun katsotaan miten järjettömiä määriä metalleja on tosiasiallisesti olemassa, toki ekonomiset resurssit ja reservit sitten asia erikseen, joka riippuu lähinnä teknologian tasosta).

Kaloja ei taida ihan riittää kaikille nykymenolla, mutta se ongelma korjaantuisi kalankasvatuksella (50 % syödystä kalasta on kasvatettua jo nykyään), jolloin meriä ei tarvitsisi kalastaa tyhjäksi.

Ihan konkreettinen ilmastoteko Suomen osalta olisi jos äänestäjät äänestäisivät eduskuntaan sellaiset edustajat, jotka ensitöikseen purkaisivat Kiinalta sen meille järjettömän epäedullisen postien vaihtosopimuksen. Nyt ihmiset voivat tilata Kiinasta krääsää niin halvalla hinnalla että täällä Suomessa saman tuotteen tilaaminen kotimaiselta tuottajalta on jo pelkkien postitusmaksujen osalta kalliimpi.

Toisaalta kaikille massatuotetuille tuotteille pitäisi lätkäistä ns. ilmastovero mitä kauempaa se tuote tänne Suomeen roudataan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei me olla niin erilaisia, samaa sähköä käytetään kaikki.

Me suomalaiset käytämme 80 %:sesti vähäpäästöisesti tuotettua sähköä, siinä missä joissain maissa sähkö on lähes täysin fossiilisilla tuotettu. Samoin saksalainen käyttää 10 kertaa likaisempaa sähköä kuin ranskalainen.

Joten ei, emme käytä kaikki samaa sähköä. Toisten sähkö aiheuttaa ilmastonmuutosta ja toisten ei.

Ok, en tarkoittanut kirjaimellisesti sähköä vaan koko fossiili-infraa: liikennettä, lämmitystä, kulutusta yleisesti.

Kivihiilestä puheenollen: suomen valtio eli fortum omistaa ihan merkittävän osuuden (lähes 50 %) "saksalaisen" kivihiilijätti uniperin osakkeista. Uniperin voimaloiden hiilijalanjälki on 4 kertaa koko Suomen hiilijalanjälki. Eli tässäkin mielessä ollaan kokoamme suurempi saastuttaja. (tai meillä on kokoamme enemmän valtaa)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei me olla niin erilaisia, samaa sähköä käytetään kaikki.

Me suomalaiset käytämme 80 %:sesti vähäpäästöisesti tuotettua sähköä, siinä missä joissain maissa sähkö on lähes täysin fossiilisilla tuotettu. Samoin saksalainen käyttää 10 kertaa likaisempaa sähköä kuin ranskalainen.

Joten ei, emme käytä kaikki samaa sähköä. Toisten sähkö aiheuttaa ilmastonmuutosta ja toisten ei.

Ok, en tarkoittanut kirjaimellisesti sähköä vaan koko fossiili-infraa: liikennettä, lämmitystä, kulutusta yleisesti.

Kivihiilestä puheenollen: suomen valtio eli fortum omistaa ihan merkittävän osuuden (lähes 50 %) "saksalaisen" kivihiilijätti uniperin osakkeista. Uniperin voimaloiden hiilijalanjälki on 4 kertaa koko Suomen hiilijalanjälki. Eli tässäkin mielessä ollaan kokoamme suurempi saastuttaja. (tai meillä on kokoamme enemmän valtaa)

Noh, eivät kaikki käytä myöskään fossiili-infraa (paitsi sikäli laskennallisesti pakotettuna, jos lasketaan vaikka lähikaupan valintaa kaupan asiakkaan päästöksi). Toisilla on päästötön lämpöpumppu ja toisilla fossiilinen kaukolämpö/öljylämmitys. Toisilla on sähköauto ja toisilla bensa-auto.

Kulutus ei aiheuta päästöjä. Tuotanto aiheuttaa, mutta sekin vain jos valitaan huono tuotantomuoto.

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta kaikille massatuotetuille tuotteille pitäisi lätkäistä ns. ilmastovero mitä kauempaa se tuote tänne Suomeen roudataan.

Miksi? Toisella puolella maailmaa tai vaikka Marsissa tuotettu tuote voi olla ilmastolle parempi kuin omalla takapihalla tuotettu tuote.

Tuotteiden päästöissä kuljetus on pääsääntöisesti huomattavasti pienempi osuus kuin valmistus. On ekologisempaa tuottaa asioita massoittain suurissa yksiköissä kuin rakentaa pieniä tehtaita ympäri maailmaa. Varsinkin siksi, että valtamerilaiva on erittäin vähäpäästöinen vekotin, jos ymmärtää (moni ei ymmärrä) laskea päästöt per rahdattu tuote. Yhdessä laivassa on nykyisin aivan järjettömän suuri määrä rahtia ja siten päästö per tuote erittäin pieni (esimerkiksi verrattuna tuotantoon).

Vierailija kirjoitti:

Kun sillä nostetaan veroja ja sitten suomalainen maksaa, mutta kiina saastuttaa edelleen ja mikään ei muutu paitsi että suomalainen maksaa ja on hyvä omatunto kun olemme mallioppilas. Siksi suututtaa.

Ei kai mikään puolue ole esittänyt ratkaisuksi verotuksen nostamista, vaan sitä että saastuttavia asioita verotetaan enemmän ja vähemmän saastuttavia vähemmän. Tarkoittaisi myös verojen laskua tietyiltä osin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse luopunut lihasta, maitotuotteista viime aikoina, autoilusta (joskin miehen pitää vielä autoilla työnsä takia joten ymmärrän kyllä että autohomma on haastava, mutta uskon että siihen tulee tukia, niin ettei kaikki kulut koidu kansalaisille), lentämistä olen vähentänyt minimiin ja ottanut sellaisen periaatteen että jos lentää pitää olla varaa kompensoida päästöt 

Rikkaita emme ole, selvästi alle keskituloisen

t. tämän keskustelun aloittaja

Kannattako ydinvoimaa, päästötöntä energiaa?

Joo, olen kyllä sitä mieltä että ydinvoimaa tarvitaan energiapaketissa 

 

Entä mites lapsentekotalkoot Suomessa vaikka maailman suurin ympäristöongelma on ylikansoittuminen?

Ylikansoittuminen ei koske Suomea, kuten ei monet muutkaan asiat. Täällä on vähemmän väkeä kuin monissa kaupungeissa.

Entä mites lapsentekotalkoot Suomessa vaikka maailman suurin ympäristöongelma on ylikansoittuminen?

Sellaista sanaa ei edes ole kuin "ylikansoittuminen". Mitä se muka edes tarkoittaisi?

Näytä mulle vaikka se kaava, millä sä lasket onko jossain maassa ylikansoitusta vaiko ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta kaikille massatuotetuille tuotteille pitäisi lätkäistä ns. ilmastovero mitä kauempaa se tuote tänne Suomeen roudataan.

Miksi? Toisella puolella maailmaa tai vaikka Marsissa tuotettu tuote voi olla ilmastolle parempi kuin omalla takapihalla tuotettu tuote.

Tuotteiden päästöissä kuljetus on pääsääntöisesti huomattavasti pienempi osuus kuin valmistus. On ekologisempaa tuottaa asioita massoittain suurissa yksiköissä kuin rakentaa pieniä tehtaita ympäri maailmaa. Varsinkin siksi, että valtamerilaiva on erittäin vähäpäästöinen vekotin, jos ymmärtää (moni ei ymmärrä) laskea päästöt per rahdattu tuote. Yhdessä laivassa on nykyisin aivan järjettömän suuri määrä rahtia ja siten päästö per tuote erittäin pieni (esimerkiksi verrattuna tuotantoon).

15 suurinta rahtilaivaa tuottaa yhtä paljon typpi- ja rikkipäästöjä kuin kaikki maailman autot yhteensä.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/15-suurinta-rahtilaivaa-tuottaa-yht…

Vierailija kirjoitti:

Entä mites lapsentekotalkoot Suomessa vaikka maailman suurin ympäristöongelma on ylikansoittuminen?

Sellaista sanaa ei edes ole kuin "ylikansoittuminen". Mitä se muka edes tarkoittaisi?

Näytä mulle vaikka se kaava, millä sä lasket onko jossain maassa ylikansoitusta vaiko ei.

Tsekkaa vaikka Hong Kong. Liikaa väkeä niin pienellä alueella. Ei tilaa rakentaa uusia asuntoja, asuntojen hinnat ja vuokrat siksi pilvissä. Ihmisillä vaikeuksia pärjätä kalliista asumisesta johtuen. Nyt suunnittelevat valtavaa tekosaarta saadakseen tilaa uusille taloille.

Mä olen huomannut saman ilmiön ja se on musta surullista, mutta olen yrittänyt miettiä syvemmin, mistä tämä johtuu ja todennut:

1. Kieltäminen on defenssi. On helppoa todeta, ettei mitään ongelmia ole ja antaa näin oikeutus jatkaa entiseen tapaan. Samalla, kun huutaa somessa ilmastonmuutoksen olevan huijauta, yrittää hakea itselleen oikeutusta.

2. Koska tietyt vihervassarit ovat tekopyhiä, ulosanniltaan aggressiivia ja jossain asioissa väärässä, he ovat joidenkin mielestä kaikessa väärässä ja täten voidaan leimata kaikki heidän ajatuksensa ja tuomat epäkohdat vihervassariöyhötykseksi. Problem solved.

3. Moni ei halua luopua elintasostaan ja siitä syyllistäminen herättää vastareaktion. Lisäksi on helpompi sysätä vastuu muille ja todeta, että koska noikaan ei tee, en mäkään tee. Harva tuntuu ymmärtävän, että moni länsimaissa olevista tavaroista on valmistettu siellä Kiinassa ja Intiassa. Me olemme osa Kiinan ja Intian saasteongelmia, toki emme kokonaan.

4. Halutaan löytää yksinkertainen syy kaikkeen, vaikka tämä ongelma koostuu monista palasista. Syy on joko pelkästään Suomi, Kiina, väestönkasvu tai ylikuluttaminen yms. eikä ymmärretä, että nämä kaikki asiat linkittyvät toisiinsa tässä systeemissä.

5. Itsekkyys. Ei ajatella omaa napaansa pidemmälle, ei tulevia sukupolvia saatika muita lajeja. Ihmiset syyllistävät jatkuvasti toisia. Sen saman energian, minkä he käyttävät naapurin kauhisteluun, voisi pyrkiä itse toimimaan.

Tämä ongelma on äärimmäisen monimutkainen ja vaikea, johon ei ole yksinkertaisia ratkaisuja, vaikka moni tuntuu kuvittelevan, että esim. ydinvoima ja teknologia ratkaisevat kaiken. Ne ovat osa ratkaisua, mutta eivät silti poista monia muita ympäristöongelmia ja uhanalaisten lajien kasvamista. Esim. hömötiainen on jo uhanalainen, koska se ei enää löydä sopivia pesäpaikkoja metsästä hakkuiden takia. Vanhoja metsiä on Suomessa enää vain viisi prosenttia. Käyn myös keräämässä usein roskia ja pelkällä kahdensadan metrin alueella löytyy kokonainen pussillinen roskaa. Kuvitelkaapa, mikä määrä roskaa on sit koko maailmassa. Valloillaan on myös vahva talouskeskeinen ajattelu. Voimme muuttaa asioita, kunhan se ei aiheuta taloudelle tai mulle haittaa. Luonto ja muut lajit ovat toissijaisia asioita rahan ja ihmisen edessä, ja tämä ajattelu on yksi syy, miksi tässä tilanteessa ollaan.

T: Viherpiiperö ja koska joku kuitenkin kysyy, niin suosin vegaanista ruokaa ja lähiruokaa, keräilen paljon luonnon antimia, kasvatan osan ruoasta itse, yritän saada suojeluun lähimetsiä, keräilen roskia, ostelen ikimetsäpalasia, lahjoitan linnuille, ostan lähes kaiken kierrätettynä, pystyttelen linnunpönttöjä, en juuri lennä enkä omista autoa. Pyrin yksinkertaiseen elämäntapaan eli lasken vapaaehtoisesti elintasoani elääkseni luonnonläheisempää arkea. Ja ei, en pidä nykyistä tiedätte kyllä mitä politiikkaa ympäristölle kestävänä ja turvallisena

Niin ilmastohuolehtijat, asutteko omissa pienissä asunnoissa vai suuremmissa,usean hengen kommuuneissa? Mikä asumismuoto kuluttaa vähiten? Ja jos asutte yksin/kaksin niin miksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kaikki maat toimisivat kuin Suomessa on viime vuodet toimittu, meillä ei olisi mitään hätää. Suomessa väestö ja päästömäärät pienenevät ja hiilinielut (metsä) kasvaa.

Kehitysmaiden ongelma on liikakansoitus suhteessa maan kantokykyyn ja resursseihin. On epä-älyllistä verrata suomalaisen ja intialaisen co2-päästöjä per capita, kun ongelma on intialaisten väestöräjähdys. Lisäksi suomalaiset voivat päästä intialaisen per capita päästötasolle vain vaipumalla yhtä syvään köyhyyteen. Enpä usko kovin monen olevan siihen valmiita.

Siinäpä se, koko maailmalle ei yksinkertaisesti riitä samaa infraa kuin mitä täällä päin nautitaan. Tarvittaisiin useita maapalloja. Siksi kulutustottumuksiamme sopii myös kritisoida. Kalkutan köyhä saattaa heittää jätteet gangesiin, muttei pysty koskaan ostamaan ainuttakaan tuotetta vieressä puksuttavasta tehtaasta joka vippaa vesistöihin moninkertaiset määrät kuonaa päivittäin.

Kyse on valinnoista. Intialla riittäisi samaan ja jopa parempaankin jos rajottaisivat väkilukuaan. Ne on valinneet määrä > laatu toisin kuin me suomalaiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kaikki maat toimisivat kuin Suomessa on viime vuodet toimittu, meillä ei olisi mitään hätää. Suomessa väestö ja päästömäärät pienenevät ja hiilinielut (metsä) kasvaa.

Kehitysmaiden ongelma on liikakansoitus suhteessa maan kantokykyyn ja resursseihin. On epä-älyllistä verrata suomalaisen ja intialaisen co2-päästöjä per capita, kun ongelma on intialaisten väestöräjähdys. Lisäksi suomalaiset voivat päästä intialaisen per capita päästötasolle vain vaipumalla yhtä syvään köyhyyteen. Enpä usko kovin monen olevan siihen valmiita.

Siinäpä se, koko maailmalle ei yksinkertaisesti riitä samaa infraa kuin mitä täällä päin nautitaan. Tarvittaisiin useita maapalloja. Siksi kulutustottumuksiamme sopii myös kritisoida. Kalkutan köyhä saattaa heittää jätteet gangesiin, muttei pysty koskaan ostamaan ainuttakaan tuotetta vieressä puksuttavasta tehtaasta joka vippaa vesistöihin moninkertaiset määrät kuonaa päivittäin.

Kyse on valinnoista. Intialla riittäisi samaan ja jopa parempaankin jos rajottaisivat väkilukuaan. Ne on valinneet määrä > laatu toisin kuin me suomalaiset.

Siis ovatko suomalaiset laadukkaampia kuin intialaiset? Suurimmalla osalla on ruhossaan ylipainoa,mielenterveysongelmia ja sydän-ja verisuonitaudit taakkaanaan. Kerro mitä se laatu on. Ilman ilmaista koulutusta ja terveydenhuoltoa olisimme hävinneet jo kauan sitten.

Kun kerran väestö on syynä ilmastonmuutokseen,niin silloinhan kannattaa lopettaa terveydenhuolto. Jokainen sairas,loukkaantunut,vanhus,lapsi on omillaan,ja vain parhaat selviytyvät.

Tavallaan ymmärrän miksi lastentekoa vastustetaan,mutta samalla pitäisi lopettaa vanhusten keinotekoinen ylläpito,eli vanhustenhuolto. Ei ole järkeä pitää viittä hoitajaa yhden ihmisen kuoleman odottamista varten. Tätähän ei monissa kehitysmaissa ole. Kuolema korjaa kun on sen aika.

Kuinka moni olisi valmis lähtemään luonnon kiertokulkuun kun sen aika luonnostaan tulee?

Vierailija kirjoitti:

Niin ilmastohuolehtijat, asutteko omissa pienissä asunnoissa vai suuremmissa,usean hengen kommuuneissa? Mikä asumismuoto kuluttaa vähiten? Ja jos asutte yksin/kaksin niin miksi?

Ollaan just hankkimassa omakotitaloa ihan normaalielämismuodossa, mutta pitää vain huolehtia että lämmitys hoituu ilmalämpöpumppu + varalla sähkö - systeemillä. Sehän on myös pidemmän päälle halvempaa.

T. Ap

Vierailija kirjoitti:

Mä olen huomannut saman ilmiön ja se on musta surullista, mutta olen yrittänyt miettiä syvemmin, mistä tämä johtuu ja todennut:

1. Kieltäminen on defenssi. On helppoa todeta, ettei mitään ongelmia ole ja antaa näin oikeutus jatkaa entiseen tapaan. Samalla, kun huutaa somessa ilmastonmuutoksen olevan huijauta, yrittää hakea itselleen oikeutusta.

2. Koska tietyt vihervassarit ovat tekopyhiä, ulosanniltaan aggressiivia ja jossain asioissa väärässä, he ovat joidenkin mielestä kaikessa väärässä ja täten voidaan leimata kaikki heidän ajatuksensa ja tuomat epäkohdat vihervassariöyhötykseksi. Problem solved.

3. Moni ei halua luopua elintasostaan ja siitä syyllistäminen herättää vastareaktion. Lisäksi on helpompi sysätä vastuu muille ja todeta, että koska noikaan ei tee, en mäkään tee. Harva tuntuu ymmärtävän, että moni länsimaissa olevista tavaroista on valmistettu siellä Kiinassa ja Intiassa. Me olemme osa Kiinan ja Intian saasteongelmia, toki emme kokonaan.

4. Halutaan löytää yksinkertainen syy kaikkeen, vaikka tämä ongelma koostuu monista palasista. Syy on joko pelkästään Suomi, Kiina, väestönkasvu tai ylikuluttaminen yms. eikä ymmärretä, että nämä kaikki asiat linkittyvät toisiinsa tässä systeemissä.

5. Itsekkyys. Ei ajatella omaa napaansa pidemmälle, ei tulevia sukupolvia saatika muita lajeja. Ihmiset syyllistävät jatkuvasti toisia. Sen saman energian, minkä he käyttävät naapurin kauhisteluun, voisi pyrkiä itse toimimaan.

Tämä ongelma on äärimmäisen monimutkainen ja vaikea, johon ei ole yksinkertaisia ratkaisuja, vaikka moni tuntuu kuvittelevan, että esim. ydinvoima ja teknologia ratkaisevat kaiken. Ne ovat osa ratkaisua, mutta eivät silti poista monia muita ympäristöongelmia ja uhanalaisten lajien kasvamista. Esim. hömötiainen on jo uhanalainen, koska se ei enää löydä sopivia pesäpaikkoja metsästä hakkuiden takia. Vanhoja metsiä on Suomessa enää vain viisi prosenttia. Käyn myös keräämässä usein roskia ja pelkällä kahdensadan metrin alueella löytyy kokonainen pussillinen roskaa. Kuvitelkaapa, mikä määrä roskaa on sit koko maailmassa. Valloillaan on myös vahva talouskeskeinen ajattelu. Voimme muuttaa asioita, kunhan se ei aiheuta taloudelle tai mulle haittaa. Luonto ja muut lajit ovat toissijaisia asioita rahan ja ihmisen edessä, ja tämä ajattelu on yksi syy, miksi tässä tilanteessa ollaan.

T: Viherpiiperö ja koska joku kuitenkin kysyy, niin suosin vegaanista ruokaa ja lähiruokaa, keräilen paljon luonnon antimia, kasvatan osan ruoasta itse, yritän saada suojeluun lähimetsiä, keräilen roskia, ostelen ikimetsäpalasia, lahjoitan linnuille, ostan lähes kaiken kierrätettynä, pystyttelen linnunpönttöjä, en juuri lennä enkä omista autoa. Pyrin yksinkertaiseen elämäntapaan eli lasken vapaaehtoisesti elintasoani elääkseni luonnonläheisempää arkea. Ja ei, en pidä nykyistä tiedätte kyllä mitä politiikkaa ympäristölle kestävänä ja turvallisena

Millaisia metsänpalasia olet ostellut ja miten hoidat niitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kaikki maat toimisivat kuin Suomessa on viime vuodet toimittu, meillä ei olisi mitään hätää. Suomessa väestö ja päästömäärät pienenevät ja hiilinielut (metsä) kasvaa.

Kehitysmaiden ongelma on liikakansoitus suhteessa maan kantokykyyn ja resursseihin. On epä-älyllistä verrata suomalaisen ja intialaisen co2-päästöjä per capita, kun ongelma on intialaisten väestöräjähdys. Lisäksi suomalaiset voivat päästä intialaisen per capita päästötasolle vain vaipumalla yhtä syvään köyhyyteen. Enpä usko kovin monen olevan siihen valmiita.

Siinäpä se, koko maailmalle ei yksinkertaisesti riitä samaa infraa kuin mitä täällä päin nautitaan. Tarvittaisiin useita maapalloja. Siksi kulutustottumuksiamme sopii myös kritisoida. Kalkutan köyhä saattaa heittää jätteet gangesiin, muttei pysty koskaan ostamaan ainuttakaan tuotetta vieressä puksuttavasta tehtaasta joka vippaa vesistöihin moninkertaiset määrät kuonaa päivittäin.

Kyse on valinnoista. Intialla riittäisi samaan ja jopa parempaankin jos rajottaisivat väkilukuaan. Ne on valinneet määrä > laatu toisin kuin me suomalaiset.

Väestönkasvu on yhteydessä köyhyyteen, koulutuksen puutteeseen ja kuolleisuuteen. Ei sitä valita.

Tyttöjen koulutuksen tukeminen on paras tapa rajoittaa väestönkasvua. Siksi kehitysyhteistyörahat ovat niin tärkeitä.

Suomessa lapsia tekevät nimenomaan toimeentulevat työssäkäyvät. Pudokkaat jäävät lapsettomiksi.