Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä sinä viestit sillä, kun puhuttelet toista mainiten tämän etunimen?
Siis esim. mailien alussa "Hei Maija"" tai jutellessa "Mitäs Maija?" yms. Yritin googlata asiaa, mutta en saanut oikein selvyyttä. Toiset tuntuu pitävän sitä alentavana ja sanojan oman valta-aseman korostamisena, vedoten etunimen käytön historiaan luokkayhteiskunnassa. Toiset taas tuntuu pitävän ystävällisenä eleenä ja jopa positiivisena huomioimisena. Mutta kerro miksi sinä puhuttelet jotain nimen mainiten, mikäli puhuttelet? Kiinnostaa mitä enemmistö nykyään tuolla viestii.
Itseäni asia häiritsee siksi että kaksi ikäistäni 30 + naista työpaikalla on alkanut toimia noin mua kohtaan. (olen itsekin siis nainen) Molemmat kirjoittaa nykyään aina mailien alkuun "Hei Maija" Toinen lisäksi saattaa alkaa juttelemaan kysymällä "Mitäs Maija?" eikä esim. "Mitäs sinä?" Molemmat naiset on korkeammassa asemassa minuun nähden, eivätkä ole keskenään kavereita. Muuten en tiedä yhtään mitä he minusta ajattelevat, ihan yhtä hyvin saattavat pitää alempiarvoisena reppanana kuin kivana tyyppinä. Tuo joka mainitsee etunimen myös puhuessa hymyilee aina ja tuntuu olevan suht innokas juttelemaan. Toinen, joka on kaikista korkeimmassa asemassa, hymyilee yleensä paljon myös, mutta ei ole kovinkaan innokas juttelemaan työn ulkopuolisia asioita. Maileihin lisää kyllä usein hymynaaman tai useamman. Alkoi lisätä tuon etunimen sähköpostin alkuun sen jälkeen, kun yritin tutustua paremmin (eikä häntä kiinnostanut), sitä ennen kirjoitti vain pelkän Hein tai Heipan tai Moikan, sen jälkeen aina "Hei Maija"
Itse en ole koskaan oppinut puhuttelemaan toista mainiten etunimen, vaikka olen samaa ikäluokkaa. Kaveritkaan ei tee niin, joten ei ole oikein mitään ksäitystä missä yhteydessä ihmiset nykyään tekee noin ja mitä sillä viestii, positiivista vai negatiivista.
Kommentit (517)
Muistan vain sen nuoruudesta kuinka hämäävää oli etteivät vanhemmat henkilöt itse sanoneet useinkaan miten heitä kuuluisi puhutella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Samaa minäkin ihmettelin. Olen töissä yliopistolla ja on ihan yleinen tapa puhutella kaikkia työkavereita professoreita myöten etunimellä, vaikka itse kuulunkin suorittavaan portaaseen.
Hellyttävää, että täällä pari ihmistä kuvittelee yliopistolla tai pörssiyhtiössä työskentelyn olevan ylimmäinen esimerkki siitä, että "jos JOPA täällä käytetään etunimiä, niin varmasti kaikkialla!!". Ahahhaha. :D Eiköhän vaikuta enemmän ihmisten opitut käytöstavat ja miten etäiset suhteet sattuneet muodostumaan työkavereiden välille.
Kyllä minäkin opiskelijana puhuttelin monia professoreita etunimellä, hanttihommapaikan pomoani en.
Ennen teititeltiin vanhempia ihmisiä.
Lapsia puhuteltiin nimellä.
Ja vielä kolmannessa persoonassa. Ikäänkuin olisi itsensä ulkopuolella.
Mitäs Maijalle kuuluu? Onko Maijalle ollut kiva päivä.
Täällä Sveitsissä se kuuluu normaaliin käytökseen.
Tämä on ollut todella valaiseva ketju. En ollut ikinä ajatellut että joku voisi loukkaantua siitä, että tiedän hänen nimensä ja käytän sitä osoittaakseni suullisen tai kirjallisen viestini hänelle. Oma motiivini nimen käyttämiseen on olla ystävällinen, huomioida ihminen; osoittaa että kohtaan hänet yksilönä vs. "hei sinä siinä."
Kiehtovan alkukantaista, näinhän on ajateltu että nimessä on voimaa ja että nimeämällä voi käskeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä varten etunimi on, jos sitä ei saa käyttää?!?!?!?!!
Suomalaisessa kulttuurissa vältetään puhuttelemasta etunimellä, koska se koetaan tungettelevana ja alentuvana käytöksenä.
Suomessa on ärsyttävä tapa puhua niin ettei välttämättä ole selvää kenelle henkilö puhuu. Joskus käy niinkin että vastaan sellaiseen puheeseen, joka ei ollut tarkoitettu minulle. Tai sitten jää vastaamatta sellaiseen joka on tarkoitettu minulle. Kummatkin tilanteet ovat noloja ja voivat johtaa toisen loukkaantumiseen. Itse yritän muistaa sanoa kohteen etunimen niissä tilanteissa joissa ei ole muuten selvää kenelle puhun. En tietenkään kolmannessa persoonassa, se on kuin puhuisi pikkulapselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eräs tuttavani joka asuu samassa talossa ja kun joskus soitan hänelle niin mairealla äänellä sanoo aina no, moi ja sitten nimeni. Myös esimerkiksi tiistaisin hän saattaa sanoa, meneekö se Maija lenkkisaunaan kun puhuu minulle. nimi muutettu. Kyllä tuossa alentava sävy on.
Kyllä on huono itsetunto ihmisellä, joka kuvittelee toisten yrittävän alistaa häntä (silleen jännästi salaa) sanomalla hänen etunimensä ääneen tai jopa kirjoittamalla sen! Siis hui! Pysykää niissä savupirteissänne korven keskellä jos on niin vaikeaa olla toisten kanssa tekemisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eräs tuttavani joka asuu samassa talossa ja kun joskus soitan hänelle niin mairealla äänellä sanoo aina no, moi ja sitten nimeni. Myös esimerkiksi tiistaisin hän saattaa sanoa, meneekö se Maija lenkkisaunaan kun puhuu minulle. nimi muutettu. Kyllä tuossa alentava sävy on.
Kerro hänelle suoraan, ettei sinun nimeäsi saa enää käyttää! Naapuri ei varmaan tiedä että koet asian niin loukkaavana! En minä ainakaan ollut koskaan ennen tätä ketjua tajunnut, miten monelle se oma nimi on punainen vaate. Vai onkohan täällä vain yksi etunimihullu, joka tuottaa kaikki ne tekstit...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä varten etunimi on, jos sitä ei saa käyttää?!?!?!?!!
Suomalaisessa kulttuurissa vältetään puhuttelemasta etunimellä, koska se koetaan tungettelevana ja alentuvana käytöksenä.
Perinteisesti Suomessa vallasväki on puhutellut palvelusväkeään etunimeä käyttäen. Minusta on luontevaa käyttää etunimeä, kun puhutaan lapselle ( - Koskas Nicopetterin pitikään olla kotona?)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä varten etunimi on, jos sitä ei saa käyttää?!?!?!?!!
Suomalaisessa kulttuurissa vältetään puhuttelemasta etunimellä, koska se koetaan tungettelevana ja alentuvana käytöksenä.
Taitaa olla vain sinun kuvitteluasi tuo tungetteleva ja alentuva. Ihan höpöjuttuja!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräs tuttavani joka asuu samassa talossa ja kun joskus soitan hänelle niin mairealla äänellä sanoo aina no, moi ja sitten nimeni. Myös esimerkiksi tiistaisin hän saattaa sanoa, meneekö se Maija lenkkisaunaan kun puhuu minulle. nimi muutettu. Kyllä tuossa alentava sävy on.
Kerro hänelle suoraan, ettei sinun nimeäsi saa enää käyttää! Naapuri ei varmaan tiedä että koet asian niin loukkaavana! En minä ainakaan ollut koskaan ennen tätä ketjua tajunnut, miten monelle se oma nimi on punainen vaate. Vai onkohan täällä vain yksi etunimihullu, joka tuottaa kaikki ne tekstit...
Luulen että on yhden trollin/hullun käsialaa tämä ketju ja lukuisat kommentit ja tykkäykset. Ihan absurdia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi olla myös ihan tarkoituksella harjoiteltu tapa. Tuotahan neuvotaan tekemään erinäisissä oppaissa ja videoissa, joissa kerrotaan vinkkejä miten saada ihmiset pitämään sinusta tai miten olla vakuuttava.
Jännä kyllä että sitä neuvotaan nykyään keinona saada ihmiset pitämään sinusta, jos historiassa sitä on käytetty oman valta-aseman korostamisena luokkayhteiskunnassa. Kuinka monessa se sitten herättää historiansa takia pikemminkin negatiivisia viboja ja tuntuu alentavalta kuin saa pitämään sen käyttäjästä.
-aloittaja
Johtuu varmaan siitä, kun kaikki self help- oppaat ja johtajuustrendit kopioidaan suoraan jostain jenkkiläisistä versioista, eikä ymmärretä, että kulttuuri on täällä erilainen. Toki kulttuuri sitten vähitellen myös muuttuu, jos monet ottavat tämän käyttöön. Toinen vähän vastaava on tämä uusi tapa kirjoittaa esim. "Hei Maija, Järjestän kokouksen aiheesta X...", vaikka suomeksi pilkun jälkeen tulee pieni alkukirjain myös tässä tapauksessa. Tiedän, pikkujuttu ja varmaan kohta hyväksytään virallisestikin, kun englannin vaikutus on niin vahvaa. Mutta näyttää silti hölmöltä.
Itseäni ärsyttää jatkuva etunimen hokeminen, tuntuu tyhmältä. Ihan kuin en muuten tajuaisi, että joo, mulle tässä nyt puhutaan/kirjoitetaan. Englanniksi toki teen niin silti, koska kuuluu sen kielialueen kulttuuriin. Vähän samoin kuin espanjankielisille kavereille voin lähettää "abrazos y besitos", vaikka suomenkielisille en ikinä kirjoittaisi "haleja ja suukkoja":D
Jos joku työkaveri normaalisti puhuu muille "mitäs sinulle kuuluu", mutta minulle "mitäs Maijalle kuuluu", niin pakostakin tulee vaikutelma siitä, että hän yrittää pitää välimatkaa, ja puhuu ylhäältä alaspäin.
En suosittele, jollei samalla tavalla puhuttele jokaista.
Ääk! Minä vastaan kaikkien asiakkaiden viesteihin ”Hei Maija”!
Olen ajatellut olevani kohtelias! Haluan että asiakas kokee että olen kirjoittanut vastauksen juuri hänelle, enkä copypastennut mitään geneeristä liukuhihnavastausta.
Voi ei. Pitää muuttaa tapa. En tiennyt että se ärsyttää joitakin!
On eriasia laittaa viesti tai sähköpostiin ensin etunimi, sillä viestiähän voi lukea useampikin henkilö, jos esimerkiksi sivu auki. Sehän on vähän kuin nykyaikainen kirje. Usein varmasti s-postissa onkin Hei Maija ja pari hymiötä vielä. Aivan eri asia sanoa nimi puhutelessa henkilöä joka on vieressä ilmi elävänä, katse silmästä silmään.
Tää taitaa olla joku pomojen vaiettu salaisuus alentaa ihmisiä kutsumalla niitä etunimellä. Sitten naureskelevat keskenään partaansa, kun sivistymättömät alaiset luulee että se on merkki siitä että pomo tykkää heistä. Varmaan johtajakoulutuksen yksi salaisuuksia. Onpa hyvä että asia on tuotu kaiken kansan tietoisuuteen.
Alue: Aihe vapaa
Valtaa viestitään ja ylempää asemaa. Minua on ärsyttänyt tuo etunimen käyttö vuosikausia. Esim sähköposteissa ei tarvitse aina raahata minun etunimeäni tervehdyksessä. Olen pari kertaa jopa ilmoittanut, että en pidä heimaijoittelusta, vaan voi mennä suoraan asiaan, ei tarvita erikseen tervehdyksiä tai jos ehdottomasti haluaa niin sitten vain se pelkkä hei. Minähän sen sähköpostin avaan. JOs on jokin yhteissähköposti, niin asia muuttuu.
Mä pidän tuota etunimen käyttöä sopivana esim lasten kanssa, kun ollaan ryhmässä jossa on paljon lapsia ja täytyisi saada jonkun tietyn lapsen huomio.
Inhoan, kun eräs tuttuni käyttää etunimeäni opastaessaan/kysyessään jotakin. Tuntuu imartelulta ja osoitukselta siitä, että hän on ylemmässä asemassa kuin minä, vaikka asia ei olisikaan niin että hän olisi minua ylempänä ihmisenä tai muuten. Se tuntuu erittäin lapselliselta konstilta käyttää valtaa, jota hänellä ei itse asiassa ole minuun. Pelkkä tyhjä yritys.