Mitä sinä viestit sillä, kun puhuttelet toista mainiten tämän etunimen?
Siis esim. mailien alussa "Hei Maija"" tai jutellessa "Mitäs Maija?" yms. Yritin googlata asiaa, mutta en saanut oikein selvyyttä. Toiset tuntuu pitävän sitä alentavana ja sanojan oman valta-aseman korostamisena, vedoten etunimen käytön historiaan luokkayhteiskunnassa. Toiset taas tuntuu pitävän ystävällisenä eleenä ja jopa positiivisena huomioimisena. Mutta kerro miksi sinä puhuttelet jotain nimen mainiten, mikäli puhuttelet? Kiinnostaa mitä enemmistö nykyään tuolla viestii.
Itseäni asia häiritsee siksi että kaksi ikäistäni 30 + naista työpaikalla on alkanut toimia noin mua kohtaan. (olen itsekin siis nainen) Molemmat kirjoittaa nykyään aina mailien alkuun "Hei Maija" Toinen lisäksi saattaa alkaa juttelemaan kysymällä "Mitäs Maija?" eikä esim. "Mitäs sinä?" Molemmat naiset on korkeammassa asemassa minuun nähden, eivätkä ole keskenään kavereita. Muuten en tiedä yhtään mitä he minusta ajattelevat, ihan yhtä hyvin saattavat pitää alempiarvoisena reppanana kuin kivana tyyppinä. Tuo joka mainitsee etunimen myös puhuessa hymyilee aina ja tuntuu olevan suht innokas juttelemaan. Toinen, joka on kaikista korkeimmassa asemassa, hymyilee yleensä paljon myös, mutta ei ole kovinkaan innokas juttelemaan työn ulkopuolisia asioita. Maileihin lisää kyllä usein hymynaaman tai useamman. Alkoi lisätä tuon etunimen sähköpostin alkuun sen jälkeen, kun yritin tutustua paremmin (eikä häntä kiinnostanut), sitä ennen kirjoitti vain pelkän Hein tai Heipan tai Moikan, sen jälkeen aina "Hei Maija"
Itse en ole koskaan oppinut puhuttelemaan toista mainiten etunimen, vaikka olen samaa ikäluokkaa. Kaveritkaan ei tee niin, joten ei ole oikein mitään ksäitystä missä yhteydessä ihmiset nykyään tekee noin ja mitä sillä viestii, positiivista vai negatiivista.
Kommentit (517)
Vierailija kirjoitti:
up up ...eli miks läkyri etunimittelee sähköisessä viestissä
Haluaakohan tuttavuutta kenties
Vierailija kirjoitti:
Öööh.. No ite oon sen verran nuori, etten todellakaan pidä sitä minään valtapelinä jos käytän etunimee. :D:D
Esim mun on joskus mun mielestä vaikee saada ääntä kuuluviin, ja jos mulla on vaikka tärkeää asiaa , niin sanon etunimen, jotta se kuuntelis mua. :DD
Sama, enkä ole edes nuori, mutta ihmiset jotka näkevät kaikessa valtapelejä herättävät minussa varovaisuutta ja tarpeen vaivihkaa hipsiä toisaalle. Pelkään joutuvani johonkin valtapelikurimuksern, ja pelkään että sanon jotain loukkaavaa, ja en vain osaa toimia oikein sellaisten ihmisten kanssa.
En tarkoita sillä yhtään mitään. Oon 20 vuotta nuorempi kuin työkaverit eikä kukaan ole ikinä reagoinut mitenkään negatiivisesti kun kysyn että no mitäs Tuija :D luulen että saattaa olla joku murrejuttu
Suomessa lähinnä valta-aseman korostamista.
Luottamusta. Läheisyyttä. Kiitollisuutta. Hyviä ja syviä tunteita.
Vierailija kirjoitti:
Luottamusta. Läheisyyttä. Kiitollisuutta. Hyviä ja syviä tunteita.
Parisuhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Luottamusta. Läheisyyttä. Kiitollisuutta. Hyviä ja syviä tunteita.
Öhöm. Lekurilla potilaaseen, niinkö?
Oksettavaa. Esim puhelimyyjä/tekoäly lässyttää, hei Liisa, sinut on valittu.... plää plää kuulepas Liisa plää plää.. .
Luuri korvaan plää plää.😅
Kun laitan viestiä englanniksi töissä ihmisille joiden kanssa puhun harvemmin mutta säännöllisesti, kutsun etunimellä. Tuntuu jotenkin kohteliaammalta. Suomeksi tulee keskustelua kuitenkin sen verran paljon että suomenkielisiin viesteihin tapa ei ole ainakaan vielä siirtynyt. Voisiko se olla syy että näillä ihmisillä muuttui tapa puhutella.
Sopii ehkä jonnekin Yhdysvaltoihin ja todennäköisesti tuota tapaa suositellaan "Miten saan ystäviä/menestystä/vaikutusvaltaa"-tyyppisissä kirjoissa.
Miksi toisen etunimeä pitää hokea jatkuvasti? Milloin tämä tapa yleistyi ja miksi?
Vierailija kirjoitti:
Miksi toisen etunimeä pitää hokea jatkuvasti? Milloin tämä tapa yleistyi ja miksi?
Ehkä noin parikymmentä vuotta sitten. Luultavasti suomalaiset oppivat tämän tavan veikeiden setämiesten käsikirjoittamista sarjoista.
Vierailija kirjoitti:
Ihastuneena käytän etunimeä.
Oho. Työsähköposteissakinko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luottamusta. Läheisyyttä. Kiitollisuutta. Hyviä ja syviä tunteita.
Öhöm. Lekurilla potilaaseen, niinkö?
Tuossa tohtorilla oltava jo muitakin tarkoitusperiä kuin vain potilaan sairauksien hoito. Mitä sitten ikinä ovatkin. Luetelkaapa ...326
Narsistit rakastaa sinuttelua. Takana on toive, että heitäkin sinutellaan vuorostaan tai heistä puhutaan tuttavalliseen sävyyn. Meidän Maire Se saa joskus koomisia piirteitä, mutta on sinänsä ihan sympaattista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öööh.. No ite oon sen verran nuori, etten todellakaan pidä sitä minään valtapelinä jos käytän etunimee. :D:D
Esim mun on joskus mun mielestä vaikee saada ääntä kuuluviin, ja jos mulla on vaikka tärkeää asiaa , niin sanon etunimen, jotta se kuuntelis mua. :DD
Sama, enkä ole edes nuori, mutta ihmiset jotka näkevät kaikessa valtapelejä herättävät minussa varovaisuutta ja tarpeen vaivihkaa hipsiä toisaalle. Pelkään joutuvani johonkin valtapelikurimuksern, ja pelkään että sanon jotain loukkaavaa, ja en vain osaa toimia oikein sellaisten ihmisten kanssa.
Juu, ammattiloukkaantujista kannattaa pysyä kaukana.
Vierailija kirjoitti:
Miksi toisen etunimeä pitää hokea jatkuvasti? Milloin tämä tapa yleistyi ja miksi?
Mitä väliä? Tarvitseeko kaikesta normaalista vetää herne nenäänsä ja kuvitella mikroaggressioksi?
(Esim. tämä viesti *on* mikro- tai makroaggressio. Sitä ei tarvitse kuvitella.)
Minua tuo tapa ärsyttää ihan suunnattomasti. Typerää amerikkalaista itsensä korostamista noilla etunimien hokijoilla!
Jos puhuisit minulle noin kahdenkesken niin suorastaan raivostuisin. Niin suurena loukkauksena sitä pitäisin. En sanoisi mitään, mutta inhoaisin sinua jatkossa. Kielenkäyttösi on todella alentuvaa ja kuulostaa, että yrität korostaa olevasi toisen yläpuolella. Siis yök. En haluaisi edes esimiehen puhuvan minulle noin.