Lue keskustelun säännöt.
Anoppi tekee minut hulluksi (Koskee esikoistani)
Ärsyyntynyt
03.04.2019 |
Anoppi tekee minut ihan hulluksi. Sain esikoiseni kolme kuukautta sitten. Lapseni on anopin ensimmäinen lapsenlapsi.
Anoppi on siis ollut lapsesta omistushaluinen heti syntymästä lähtien. Olisi halunnut tulla mukaan synnytykseenkin jotta olisi saannut vauvan heti ensimmäisenä syliin. Sain pitää miehelleni aikamoisen puhuttelun siitä, kuinka minä en halua häntä saliin. Heti seuraavana aamuna synnytyksestä hän oli tietenkin haukkana paikalla ja kävi kaikki sairaalassaolopäivät luonamme. Kun pääsimme sairaalasta pois, oli anoppi meillä ja kotiin tullessani vei haukkana vauvan sylistäninja passitti minut nukkumaan.
Olisin halunnut pesiä vauvan kanssa ihan rauhassa enkä häntä sinne hääräämään.
Ajattelin, että hän rauhottuisi ensimmäisten viikkojen jälkeen, mutta ei.
Hänen on ”saatava nähdä” lasta ainakin 3 kertaa viikossa. Videopuhelu on pakko soittaa kerran päivässä että näkee pojan eikä missaa mitään.
Hän myös kertoo katsovansa pojan kuvaa joka ilta ja pussaa hänelle hyvää yötä jne.
Se miten hän lässyttää ja puhuu pojasta esim ”Hänen virtsansa on kultaa” jne saa minut oikeasti voimaan pahoin. En jaksa häntä ollenkaan enää ja minun mielestäni touhu menee jo överiksi, mutta mieheni ei tätä ymmärrä.
Mikä neuvoksi? Onko teistä tämä ihan normaalia?
Kommentit (393)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse laittaisin anopin pöydän ääreen istumaan ja kertoisin millaisilla pelisäännöillä jatkossa mennään. Sikäli mikäli uudet rajat eivät anoppia miellyttäisi niin ohjaisin ulko-ovelle ja opastaisin jatkossa pysyttelemään sen toisella puolella, tarvittaessa sieltä löytyisi tilaa myös pojallensa jos kokisi asiat äitinsä kanssa samalla tavalla.
Kertaalleen ollaan tämä keskustelu oman anopin kanssa käyty ja kohta 10 vuoteen ei ole ollut tarvetta uusinnalle, välit ovat hyvät ja asialliset sekä molemmat tietoisia omasta paikastaan sekä rajoista niin lasten kuin muunkin suhteen.
Jos jommalla kummalla jotain sanottavaa on, sen voi sanoa ihan suoraan ja kasvotusten, sillä molemmat olemme aikuisia ja kestämme sen kyllä.Meillä tehtiin samoin. Sen jälkeen on ollut asialliset välit, mutta miniä jaksaa edelleen 10 vuoden jälkeen valittaa, että olen epätasa-arvoinen lastenlasten suhteen, koska hoidan vain tyttären lapsia. Tiedän oman paikkani ja omat rajani eikä ole minun ongelmani, että tyttären suhteen paikka ja rajat ovat erilaiset.
Olet huono äiti ja huono isoäiti. Setvi asia poikasi kanssa. Opettele käyttäytymään.
Miniä on kertonut minulle pelisäännöt, olen ne hyväksynyt. Tyttären kanssa on käyty pelisäännöt yhdessä läpi. Ei ole minun ongelmani, että miniän pelisäännöt on alunperin olleet erilaiset kuin tyttären enkä minä ryhdy miniältä vaatimaan mitään, ettei tuo ryhdy reittiä ovelle esittämään. Hän itse ilmoitti, miten tulee toimia ja minä tottelen. Jos jälkikäteen huomasi, että samalla menetti mahdollisuuden saada lastenhoitoapua, niin asiaa ei enää korjata.
Isovanhemmat viettävät lastenlastensa kanssa aikaa omasta halustaan, jos siis heistä välittävät. Parempi onkin että pysyttelet poissa, koska sinulle aika merkitsee vain lastenhoitoapua vanhemmille.
Monien selvitysten mukaan isovanhemmat eivät halua olla pelkkä lastenhoitoapu silloin, kun lastenlasten vanhemmat apua vaativat. Isovanhemmat haluaisivat viettää lastenlasten kanssa aikaa silloin, kun se sopii heille itselleenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edustan todennäköisesti samaa ikäluokkaa kuin anoppisi ja toivotan sinulle voimia hänen kanssaan. Onnea pienestä perheenjäsenestänne.
Olemme rupsahtaneita, tarkoituksemme menettäneitä vanhuuden ja keski-iän välillä seilaavia ns itsenäisiä naisia. Saatamme olla ulkoisesti hyvin hoidettuja, harrastaa monipuolisesti, vihjata muille mahtavasta seksielämästä ukkorahjuksen kanssa, mutta auta armias kun Facebookissa eka kavereista julkaisee (usein luvatta) ekan lapsenlapsensa kuvan: hehkutusta mummouden autuudesta riittää. Kaikki otetaan irti, miten oma lapsi on saanut aikaiseksi joko synnyttämällä tai siittämällä. Ja pieni lapsi esineellisestään, alennetaan objektiksi, jossa mummous näyttelee tärkeintä roolia. Siinä menossa ei todellakaan mietitä vasta synnyttäneen äidin voimia saati ymmärrettäisiin, ettei lapsen perheeseen lampsita kuin ostarille koska vain itseään huvittaa.
Sekaisuus mummouden onnesta ei ole hyvä selitys. Tarkoitukseton vouhkaaminen ja päteminen muiden silmissä, että on onnellinen mummo, sokeuttaa kenties jo muutenkin kehnolla itsetunnolla varustetun anoppi paran. Ja jos appikaan ei ole saatavilla saati osaisi käyttää järkeään on soppa valmis. Faceen on pakko saada kuvamatsua heijastelemaan mummoutta muutenkin. Ettei jää ainakaan viimeiseksi kavereista, joilla ei ole lapsenlapsia.
Miehesi velvollisuus on heittää anoppi pihalle. Sano se selkokielellä miehellesi. Sinä lepäät nyt ja keräät voimia, opettelet olemaan äiti ja kutsut kyllä anopin paikalle apua tarvitessasi. Toivotaan, että tulee myös kahden vuoden kuluttua.
Läheisriippuvuus on kamala asia ja anoppisi käytös viittaa myös siihen. TUntuu hirveältä ajatella, millainen sukuhelvetti onkin söpöjen vauvakuvien takana.
Vanhin lapsenlapseni on 5v ikäinen, seuraavat 3v ja 8kk ikäisiä. En puhu heistä koskaan kavereille tai töissä, monikaan ei tiedä, että olen isoäiti (vaikka olen jo 55v täyttänyt). Lapsenlapset ovat vanhempiensa, eivät minun, joten tässä omassa elämässäni heitä ei oikeastaan edes ole. En hehkuta mummoutta ja siksi joskus tulee hauskoja tilanteita, kun olen samaan aikaan pojan perheen kanssa samassa tilaisuudessa enkä mitenkään reagoi lapsenlapsiini. Etenkin miniän äidin mielestä on outoa, että en ryntäile halaamaan ja suukottamaan enkä ota kuvia hassunhauskoista tilanteista.
Miksi? Miksi et halua kertoa, että olet mummo? Miksi et juttele lapsenlapsillesi? Miksi et halua , että sinulla on lapsenlapsia? Oletko tunne-elämältäsi ihan vakaa ja normaali? Nämä kertomasi asiat kuulostavat hirveiltä. Ei tarvitse olla tunkeileva mummo, mutta ei mummoutta tarvitse hävetä tai piilottaakaan. Olen surullinen kaikkien teidän puolesta.
Miksi minun tulisi retostella isoäitiydellä, kun tuossa edellä viestissä nimenomaan sanottiin, että ei ole mitään syytä villiintyä siitä, että omat lapset lisääntyvät. Elämässäni on paljon muutakin kuin lastenlapset, en minä muutenkaan ymmärrä, miksi ottaisin kontolleni muiden tekosia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edustan todennäköisesti samaa ikäluokkaa kuin anoppisi ja toivotan sinulle voimia hänen kanssaan. Onnea pienestä perheenjäsenestänne.
Olemme rupsahtaneita, tarkoituksemme menettäneitä vanhuuden ja keski-iän välillä seilaavia ns itsenäisiä naisia. Saatamme olla ulkoisesti hyvin hoidettuja, harrastaa monipuolisesti, vihjata muille mahtavasta seksielämästä ukkorahjuksen kanssa, mutta auta armias kun Facebookissa eka kavereista julkaisee (usein luvatta) ekan lapsenlapsensa kuvan: hehkutusta mummouden autuudesta riittää. Kaikki otetaan irti, miten oma lapsi on saanut aikaiseksi joko synnyttämällä tai siittämällä. Ja pieni lapsi esineellisestään, alennetaan objektiksi, jossa mummous näyttelee tärkeintä roolia. Siinä menossa ei todellakaan mietitä vasta synnyttäneen äidin voimia saati ymmärrettäisiin, ettei lapsen perheeseen lampsita kuin ostarille koska vain itseään huvittaa.
Sekaisuus mummouden onnesta ei ole hyvä selitys. Tarkoitukseton vouhkaaminen ja päteminen muiden silmissä, että on onnellinen mummo, sokeuttaa kenties jo muutenkin kehnolla itsetunnolla varustetun anoppi paran. Ja jos appikaan ei ole saatavilla saati osaisi käyttää järkeään on soppa valmis. Faceen on pakko saada kuvamatsua heijastelemaan mummoutta muutenkin. Ettei jää ainakaan viimeiseksi kavereista, joilla ei ole lapsenlapsia.
Miehesi velvollisuus on heittää anoppi pihalle. Sano se selkokielellä miehellesi. Sinä lepäät nyt ja keräät voimia, opettelet olemaan äiti ja kutsut kyllä anopin paikalle apua tarvitessasi. Toivotaan, että tulee myös kahden vuoden kuluttua.
Läheisriippuvuus on kamala asia ja anoppisi käytös viittaa myös siihen. TUntuu hirveältä ajatella, millainen sukuhelvetti onkin söpöjen vauvakuvien takana.
Vanhin lapsenlapseni on 5v ikäinen, seuraavat 3v ja 8kk ikäisiä. En puhu heistä koskaan kavereille tai töissä, monikaan ei tiedä, että olen isoäiti (vaikka olen jo 55v täyttänyt). Lapsenlapset ovat vanhempiensa, eivät minun, joten tässä omassa elämässäni heitä ei oikeastaan edes ole. En hehkuta mummoutta ja siksi joskus tulee hauskoja tilanteita, kun olen samaan aikaan pojan perheen kanssa samassa tilaisuudessa enkä mitenkään reagoi lapsenlapsiini. Etenkin miniän äidin mielestä on outoa, että en ryntäile halaamaan ja suukottamaan enkä ota kuvia hassunhauskoista tilanteista.
Tämä "mummo" taitaa olla se, jolla on kaksi adoptiolasta, eli ei ole oikein äidinrakkaus eikä isoäidinrakkaus päässyt syttymään.
Eli jos ei rupata töissä lapsenlapsistaan ja esittele kuviaan, niin ei ole isoäidinrakkautta???
Hänhän kertoo "En mitenkään reagoi lapsenlapsiini" tavatessaan heitä jossain. Mahtaa syntyä lämpimät välit. Miten voi olla noin kylmä ihminen? Ei ole ollut äidinrakkautta, eikä nyt isoäidinrakkautta. Ja mieskin oli "mulkkusuvusta". Mahtaa olla kiva työkaveri.
Kertoihan tuo tervehtivänsä asiallisesti, mutta ei reagoi niihin lapsenlapsiin lapsenlapsina eli ryhdy hössöttämään.
Jutteleminen ei ole hössöttämistä. Mummon/papan kuuluu olla kiinnostunut ja jutella, jos näkee joskus lapsenlapsensa. Se on asiallista käyttäytymistä. Hössöttämien on ihan eri juttu kuin huomiotta jättäminen.
Miksi ihmeessä? Tervehtiminen riittää, ei ole tarpeen mennä vanhempien reviirille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edustan todennäköisesti samaa ikäluokkaa kuin anoppisi ja toivotan sinulle voimia hänen kanssaan. Onnea pienestä perheenjäsenestänne.
Olemme rupsahtaneita, tarkoituksemme menettäneitä vanhuuden ja keski-iän välillä seilaavia ns itsenäisiä naisia. Saatamme olla ulkoisesti hyvin hoidettuja, harrastaa monipuolisesti, vihjata muille mahtavasta seksielämästä ukkorahjuksen kanssa, mutta auta armias kun Facebookissa eka kavereista julkaisee (usein luvatta) ekan lapsenlapsensa kuvan: hehkutusta mummouden autuudesta riittää. Kaikki otetaan irti, miten oma lapsi on saanut aikaiseksi joko synnyttämällä tai siittämällä. Ja pieni lapsi esineellisestään, alennetaan objektiksi, jossa mummous näyttelee tärkeintä roolia. Siinä menossa ei todellakaan mietitä vasta synnyttäneen äidin voimia saati ymmärrettäisiin, ettei lapsen perheeseen lampsita kuin ostarille koska vain itseään huvittaa.
Sekaisuus mummouden onnesta ei ole hyvä selitys. Tarkoitukseton vouhkaaminen ja päteminen muiden silmissä, että on onnellinen mummo, sokeuttaa kenties jo muutenkin kehnolla itsetunnolla varustetun anoppi paran. Ja jos appikaan ei ole saatavilla saati osaisi käyttää järkeään on soppa valmis. Faceen on pakko saada kuvamatsua heijastelemaan mummoutta muutenkin. Ettei jää ainakaan viimeiseksi kavereista, joilla ei ole lapsenlapsia.
Miehesi velvollisuus on heittää anoppi pihalle. Sano se selkokielellä miehellesi. Sinä lepäät nyt ja keräät voimia, opettelet olemaan äiti ja kutsut kyllä anopin paikalle apua tarvitessasi. Toivotaan, että tulee myös kahden vuoden kuluttua.
Läheisriippuvuus on kamala asia ja anoppisi käytös viittaa myös siihen. TUntuu hirveältä ajatella, millainen sukuhelvetti onkin söpöjen vauvakuvien takana.
Vanhin lapsenlapseni on 5v ikäinen, seuraavat 3v ja 8kk ikäisiä. En puhu heistä koskaan kavereille tai töissä, monikaan ei tiedä, että olen isoäiti (vaikka olen jo 55v täyttänyt). Lapsenlapset ovat vanhempiensa, eivät minun, joten tässä omassa elämässäni heitä ei oikeastaan edes ole. En hehkuta mummoutta ja siksi joskus tulee hauskoja tilanteita, kun olen samaan aikaan pojan perheen kanssa samassa tilaisuudessa enkä mitenkään reagoi lapsenlapsiini. Etenkin miniän äidin mielestä on outoa, että en ryntäile halaamaan ja suukottamaan enkä ota kuvia hassunhauskoista tilanteista.
Miksi? Miksi et halua kertoa, että olet mummo? Miksi et juttele lapsenlapsillesi? Miksi et halua , että sinulla on lapsenlapsia? Oletko tunne-elämältäsi ihan vakaa ja normaali? Nämä kertomasi asiat kuulostavat hirveiltä. Ei tarvitse olla tunkeileva mummo, mutta ei mummoutta tarvitse hävetä tai piilottaakaan. Olen surullinen kaikkien teidän puolesta.
Miksi minun tulisi retostella isoäitiydellä, kun tuossa edellä viestissä nimenomaan sanottiin, että ei ole mitään syytä villiintyä siitä, että omat lapset lisääntyvät. Elämässäni on paljon muutakin kuin lastenlapset, en minä muutenkaan ymmärrä, miksi ottaisin kontolleni muiden tekosia.
Mutta miksi häpeät sitä? Normaaliin työyhteisöjutteluun kuuluu kertoa kuulumisiaan ja mummoksi tuleminen on kuulumisia. Vai onko adoptioasia se kipeä juttu? Siksikö et koe tunneyhteyttä poikaasi ja hänen lapsiinsa? Et ole äiti etkä isoäiti, niinkö? Voiko adoptiolapsen hylätä näin. Eikö hän tavitsisi henkistä tukea vanhemmuuteen ja lapsenlapset tunnetta kuuluvansa sukuun?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vedä rajat.
Sano miehelle että saa valita sinut ja vauvan TAI äitinsä.
Jos mammanpoika ei saa äidilleen rajoja, sinä lähdet käärön kanssa salaiseen osoitteeseen. Etkä anna yhtään periksi.Entä jos mies muistuttaa, että hän on isä ja isällä on oikeutensa. Sitten voi aloittaa pitkän oikeusprosessin, jonka aikana isä ei maksa euroakaan elareita ja osoittaa, että äidistä ei ole äidiksi.
Ei se oikeusprosessi ole mikään kirosana ihmiselle joka ei ole tehnyt mitään väärää. Siellä sitten selvitellään perhetilanteet ja se missä lapsen on parasta olla, ne elarit ja muut.
Muuten tuo "Isä ei maksa euroakaan elareita ja osoittaa, että äidistä ei ole äidiksi." on aikamoinen oksymoroni. Vanhemmat elättävät lastaan oli siitä oikeuden päätös tai ei koska tietävät että lapsi sitä tarvitsee. Ne, jotka ovat sitä mieltä että elarit voi lopettaa jos kaikki eivät ole samaa mieltä hänen kanssaan ovat yleensä niitä, jotka nimenomaan etsivät syitä miksi lopettaa elarit, jottei tarvitsisi omaa lastaan elättää. Se että vaimo lähti kävelemään on yleensä hyvä tekosyy.
Minä sanoin veljelleni, kun hän yritti huoltajuuskiistan aikana käyttäytyä noin, että luuleeko hän että hänen lapsensa selviää ilman vaippoja, ruokaa, tarvikkeita ym. ? Ja luuleeko hän olevansa se hyvä vanhempi, jos hän jättäisi nuo lapselleen hankkimatta. Antaisi lapsen istua likaisissa vaipoissa nälkäänsä? Koska se on lähes sama asia. Vanhemmat ovat 50/50 vastuussa lastensa elättämisestä ja joku elareilla kiristely on kyllä säälittävintä ja alhaisinta mitä tiedän.
No jos nainen lähtee lapsen kanssa salaiseen osoitteeseen (kuten tässä ketjussa on ehdotettu), niin oikeastiko miehen pitää maksaa elareita? Vai sanooko oikeus sittenkin, että äidin mielenterveysongelmien vuoksi lapsella on parempi isän kanssa.
Öö...joo? Ei se lapsen elatuksen tarve mihinkään katoa sillä, että isä käyttäytyy niin, että äiti joutuu pakenemaan kotoa.
Jos taas äiti on psykoottinen ja paennut lapsen kanssa olemattomia hirviöitä (tms.) niin silloin laitetaan poliisit ja valkotakkiset perään eikä siinä ehdi mitään elatusmaksutilannetta syntyä. Mutta moinen lienee äärimmäisen harvinaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli anoppi paljon lapsemme elämässä. Joskus se suututti mutta onneksi annoin olla sillä hän kuoli yllättäen kun lapsi oli 8v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edustan todennäköisesti samaa ikäluokkaa kuin anoppisi ja toivotan sinulle voimia hänen kanssaan. Onnea pienestä perheenjäsenestänne.
Olemme rupsahtaneita, tarkoituksemme menettäneitä vanhuuden ja keski-iän välillä seilaavia ns itsenäisiä naisia. Saatamme olla ulkoisesti hyvin hoidettuja, harrastaa monipuolisesti, vihjata muille mahtavasta seksielämästä ukkorahjuksen kanssa, mutta auta armias kun Facebookissa eka kavereista julkaisee (usein luvatta) ekan lapsenlapsensa kuvan: hehkutusta mummouden autuudesta riittää. Kaikki otetaan irti, miten oma lapsi on saanut aikaiseksi joko synnyttämällä tai siittämällä. Ja pieni lapsi esineellisestään, alennetaan objektiksi, jossa mummous näyttelee tärkeintä roolia. Siinä menossa ei todellakaan mietitä vasta synnyttäneen äidin voimia saati ymmärrettäisiin, ettei lapsen perheeseen lampsita kuin ostarille koska vain itseään huvittaa.
Sekaisuus mummouden onnesta ei ole hyvä selitys. Tarkoitukseton vouhkaaminen ja päteminen muiden silmissä, että on onnellinen mummo, sokeuttaa kenties jo muutenkin kehnolla itsetunnolla varustetun anoppi paran. Ja jos appikaan ei ole saatavilla saati osaisi käyttää järkeään on soppa valmis. Faceen on pakko saada kuvamatsua heijastelemaan mummoutta muutenkin. Ettei jää ainakaan viimeiseksi kavereista, joilla ei ole lapsenlapsia.
Miehesi velvollisuus on heittää anoppi pihalle. Sano se selkokielellä miehellesi. Sinä lepäät nyt ja keräät voimia, opettelet olemaan äiti ja kutsut kyllä anopin paikalle apua tarvitessasi. Toivotaan, että tulee myös kahden vuoden kuluttua.
Läheisriippuvuus on kamala asia ja anoppisi käytös viittaa myös siihen. TUntuu hirveältä ajatella, millainen sukuhelvetti onkin söpöjen vauvakuvien takana.
Vanhin lapsenlapseni on 5v ikäinen, seuraavat 3v ja 8kk ikäisiä. En puhu heistä koskaan kavereille tai töissä, monikaan ei tiedä, että olen isoäiti (vaikka olen jo 55v täyttänyt). Lapsenlapset ovat vanhempiensa, eivät minun, joten tässä omassa elämässäni heitä ei oikeastaan edes ole. En hehkuta mummoutta ja siksi joskus tulee hauskoja tilanteita, kun olen samaan aikaan pojan perheen kanssa samassa tilaisuudessa enkä mitenkään reagoi lapsenlapsiini. Etenkin miniän äidin mielestä on outoa, että en ryntäile halaamaan ja suukottamaan enkä ota kuvia hassunhauskoista tilanteista.
Miksi? Miksi et halua kertoa, että olet mummo? Miksi et juttele lapsenlapsillesi? Miksi et halua , että sinulla on lapsenlapsia? Oletko tunne-elämältäsi ihan vakaa ja normaali? Nämä kertomasi asiat kuulostavat hirveiltä. Ei tarvitse olla tunkeileva mummo, mutta ei mummoutta tarvitse hävetä tai piilottaakaan. Olen surullinen kaikkien teidän puolesta.
Miksi minun tulisi retostella isoäitiydellä, kun tuossa edellä viestissä nimenomaan sanottiin, että ei ole mitään syytä villiintyä siitä, että omat lapset lisääntyvät. Elämässäni on paljon muutakin kuin lastenlapset, en minä muutenkaan ymmärrä, miksi ottaisin kontolleni muiden tekosia.
Mutta miksi häpeät sitä? Normaaliin työyhteisöjutteluun kuuluu kertoa kuulumisiaan ja mummoksi tuleminen on kuulumisia. Vai onko adoptioasia se kipeä juttu? Siksikö et koe tunneyhteyttä poikaasi ja hänen lapsiinsa? Et ole äiti etkä isoäiti, niinkö? Voiko adoptiolapsen hylätä näin. Eikö hän tavitsisi henkistä tukea vanhemmuuteen ja lapsenlapset tunnetta kuuluvansa sukuun?
Kaikki eivät koe tarvetta avautua hallitsemattomasti yksityisasioistaan työkavereille. Kaverit ovat eri asia, työkaverit ovat vain vieraita ihmisiä, joiden kanssa joutuu tekemään yhteistyötä. Minäkään en kerro yhtään mitään omia asioitani työkavereilleni, miksi ihmeessä kertoisin? Mukavia ihmisiä, mutta en olisi kyllä muuten tekemisissä heidän kanssaan.
-eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi appivanhempien pitää miniälle soitella? Eikö ole selvempää että kumpikin hoitaa omat sukulaisensa?
Kyllä minun appivanhemmat soittelevat välillä minulle, samoin minä heille. Jos anopilla/apella on asiaa minulle niin miksi heidän täytyisi hoitaa se poikansa kautta? Tai minulla asiaa heille niin miksi en itse sitä hoitaisi vaan laittaisin miehen asialle? Kyllä minusta aikuisten ihmisten täytyy osata asioita hoitaa keskenään ilman välikäsiä. Olisihan se nyt hieman huvittavaa laittaa miehelle töihin viestiä , että kysyisitkö pääsevätkö vanhempasi hakemaan poikamme harrastuksesta kun itselläni olisi jokin este, sen sijaan että soittaisin ja kysyisin itse.
Miksi sinä teetät heillä omia hommiasi?
Meinaat, että olisi ollut sopivampaa jättää esim poika harrastuksesta hakematta kuin kysyä josko appivanhemmat auttaisivat? Tässä tapauksessa oli kyse auton hajoamisesta, eli en minä huvikseni niitä omia hommiani heille teetätä :D Vastineeksi olen myös kuskaillut heitä tarvittaessa :D
Huolehdi tuota varten sieltä kimppakyytimahdollisuus. Siis vie jonkun muun lasta, jolloin se joku muu voi viedä tai tuoda sinun lapsesi.
Niin suomalaista... Eikö se ole täysin luonnollista että anoppi haluaa viettää aikaa ensimmäisen lapsenlapsensa kanssa? Muualla maailmassa on ja täten välit ovat läheiset. Suomessa anoppi työnnetään pois, kamalaa. Ja onhan se miehesikin lapsi, häntä ei varmaan äitinsä haittaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin suomalaista... Eikö se ole täysin luonnollista että anoppi haluaa viettää aikaa ensimmäisen lapsenlapsensa kanssa? Muualla maailmassa on ja täten välit ovat läheiset. Suomessa anoppi työnnetään pois, kamalaa. Ja onhan se miehesikin lapsi, häntä ei varmaan äitinsä haittaa?
Ei varmaan kun ei ole paikalla.
Kyllä se mt-ongelmainen äidin paikalle tunkeva mummo on globaali ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse laittaisin anopin pöydän ääreen istumaan ja kertoisin millaisilla pelisäännöillä jatkossa mennään. Sikäli mikäli uudet rajat eivät anoppia miellyttäisi niin ohjaisin ulko-ovelle ja opastaisin jatkossa pysyttelemään sen toisella puolella, tarvittaessa sieltä löytyisi tilaa myös pojallensa jos kokisi asiat äitinsä kanssa samalla tavalla.
Kertaalleen ollaan tämä keskustelu oman anopin kanssa käyty ja kohta 10 vuoteen ei ole ollut tarvetta uusinnalle, välit ovat hyvät ja asialliset sekä molemmat tietoisia omasta paikastaan sekä rajoista niin lasten kuin muunkin suhteen.
Jos jommalla kummalla jotain sanottavaa on, sen voi sanoa ihan suoraan ja kasvotusten, sillä molemmat olemme aikuisia ja kestämme sen kyllä.Meillä tehtiin samoin. Sen jälkeen on ollut asialliset välit, mutta miniä jaksaa edelleen 10 vuoden jälkeen valittaa, että olen epätasa-arvoinen lastenlasten suhteen, koska hoidan vain tyttären lapsia. Tiedän oman paikkani ja omat rajani eikä ole minun ongelmani, että tyttären suhteen paikka ja rajat ovat erilaiset.
Olet huono äiti ja huono isoäiti. Setvi asia poikasi kanssa. Opettele käyttäytymään.
Miniä on kertonut minulle pelisäännöt, olen ne hyväksynyt. Tyttären kanssa on käyty pelisäännöt yhdessä läpi. Ei ole minun ongelmani, että miniän pelisäännöt on alunperin olleet erilaiset kuin tyttären enkä minä ryhdy miniältä vaatimaan mitään, ettei tuo ryhdy reittiä ovelle esittämään. Hän itse ilmoitti, miten tulee toimia ja minä tottelen. Jos jälkikäteen huomasi, että samalla menetti mahdollisuuden saada lastenhoitoapua, niin asiaa ei enää korjata.
Isovanhemmat viettävät lastenlastensa kanssa aikaa omasta halustaan, jos siis heistä välittävät. Parempi onkin että pysyttelet poissa, koska sinulle aika merkitsee vain lastenhoitoapua vanhemmille.
Monien selvitysten mukaan isovanhemmat eivät halua olla pelkkä lastenhoitoapu silloin, kun lastenlasten vanhemmat apua vaativat. Isovanhemmat haluaisivat viettää lastenlasten kanssa aikaa silloin, kun se sopii heille itselleenkin.
Meillä kymmatkaan isovanhemmat eivät ole hoitaneet koskaan joten hoitaminen ei heitä rasita. Siitä huolimatta eivät halua myöskään tavata, nähdä lapsenlapsia, pitää yhteyttä, kyläillä, soitella tai kuulla lapsenlapsista yhtään mitään.
Kumpiakin kiinnostaa vain oma elämä ja eläkeliiton karaoke/bingo/tallinnanmatka. Viimeksi toisia nähtiin 3 vuotta sitten ja toisia 4 vuotta sitten. Tän 10v aikana mitä mulla lapsia ollut isovanhemmat on nähneet ne ALLE 5 KERTAA.
Tällaidia vekkuleita nää suuret ikäluokat on isovanhempina- ei kiinnostaa tippaakaan olla mummo/ukki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse laittaisin anopin pöydän ääreen istumaan ja kertoisin millaisilla pelisäännöillä jatkossa mennään. Sikäli mikäli uudet rajat eivät anoppia miellyttäisi niin ohjaisin ulko-ovelle ja opastaisin jatkossa pysyttelemään sen toisella puolella, tarvittaessa sieltä löytyisi tilaa myös pojallensa jos kokisi asiat äitinsä kanssa samalla tavalla.
Kertaalleen ollaan tämä keskustelu oman anopin kanssa käyty ja kohta 10 vuoteen ei ole ollut tarvetta uusinnalle, välit ovat hyvät ja asialliset sekä molemmat tietoisia omasta paikastaan sekä rajoista niin lasten kuin muunkin suhteen.
Jos jommalla kummalla jotain sanottavaa on, sen voi sanoa ihan suoraan ja kasvotusten, sillä molemmat olemme aikuisia ja kestämme sen kyllä.Meillä tehtiin samoin. Sen jälkeen on ollut asialliset välit, mutta miniä jaksaa edelleen 10 vuoden jälkeen valittaa, että olen epätasa-arvoinen lastenlasten suhteen, koska hoidan vain tyttären lapsia. Tiedän oman paikkani ja omat rajani eikä ole minun ongelmani, että tyttären suhteen paikka ja rajat ovat erilaiset.
Olet huono äiti ja huono isoäiti. Setvi asia poikasi kanssa. Opettele käyttäytymään.
Miniä on kertonut minulle pelisäännöt, olen ne hyväksynyt. Tyttären kanssa on käyty pelisäännöt yhdessä läpi. Ei ole minun ongelmani, että miniän pelisäännöt on alunperin olleet erilaiset kuin tyttären enkä minä ryhdy miniältä vaatimaan mitään, ettei tuo ryhdy reittiä ovelle esittämään. Hän itse ilmoitti, miten tulee toimia ja minä tottelen. Jos jälkikäteen huomasi, että samalla menetti mahdollisuuden saada lastenhoitoapua, niin asiaa ei enää korjata.
Isovanhemmat viettävät lastenlastensa kanssa aikaa omasta halustaan, jos siis heistä välittävät. Parempi onkin että pysyttelet poissa, koska sinulle aika merkitsee vain lastenhoitoapua vanhemmille.
Monien selvitysten mukaan isovanhemmat eivät halua olla pelkkä lastenhoitoapu silloin, kun lastenlasten vanhemmat apua vaativat. Isovanhemmat haluaisivat viettää lastenlasten kanssa aikaa silloin, kun se sopii heille itselleenkin.
Meillä kymmatkaan isovanhemmat eivät ole hoitaneet koskaan joten hoitaminen ei heitä rasita. Siitä huolimatta eivät halua myöskään tavata, nähdä lapsenlapsia, pitää yhteyttä, kyläillä, soitella tai kuulla lapsenlapsista yhtään mitään.
Kumpiakin kiinnostaa vain oma elämä ja eläkeliiton karaoke/bingo/tallinnanmatka. Viimeksi toisia nähtiin 3 vuotta sitten ja toisia 4 vuotta sitten. Tän 10v aikana mitä mulla lapsia ollut isovanhemmat on nähneet ne ALLE 5 KERTAA.
Tällaidia vekkuleita nää suuret ikäluokat on isovanhempina- ei kiinnostaa tippaakaan olla mummo/ukki.
Niin suomalaista olla kylmä ja piittaamaton. Ei ikinä tulis kuuloinkaan keski-euroopassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi appivanhempien pitää miniälle soitella? Eikö ole selvempää että kumpikin hoitaa omat sukulaisensa?
Kyllä minun appivanhemmat soittelevat välillä minulle, samoin minä heille. Jos anopilla/apella on asiaa minulle niin miksi heidän täytyisi hoitaa se poikansa kautta? Tai minulla asiaa heille niin miksi en itse sitä hoitaisi vaan laittaisin miehen asialle? Kyllä minusta aikuisten ihmisten täytyy osata asioita hoitaa keskenään ilman välikäsiä. Olisihan se nyt hieman huvittavaa laittaa miehelle töihin viestiä , että kysyisitkö pääsevätkö vanhempasi hakemaan poikamme harrastuksesta kun itselläni olisi jokin este, sen sijaan että soittaisin ja kysyisin itse.
Miksi sinä teetät heillä omia hommiasi?
Meinaat, että olisi ollut sopivampaa jättää esim poika harrastuksesta hakematta kuin kysyä josko appivanhemmat auttaisivat? Tässä tapauksessa oli kyse auton hajoamisesta, eli en minä huvikseni niitä omia hommiani heille teetätä :D Vastineeksi olen myös kuskaillut heitä tarvittaessa :D
Huolehdi tuota varten sieltä kimppakyytimahdollisuus. Siis vie jonkun muun lasta, jolloin se joku muu voi viedä tai tuoda sinun lapsesi.
Miksi minun pitäisi rasittaa tuollaisella asialla tuntemattomia ihmisiä jos sukulaistenkin rasittaminen kyseisellä asialla on kielletty? Meillä isovanhemmat osallistuvat lasten ja meidän elämään ihan omasta halustaan ja auttavat paljonkin vaikka sitä ei heiltä ole vaadittu. Tekevät näitä asioita ihan mielellään :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi appivanhempien pitää miniälle soitella? Eikö ole selvempää että kumpikin hoitaa omat sukulaisensa?
Kyllä minun appivanhemmat soittelevat välillä minulle, samoin minä heille. Jos anopilla/apella on asiaa minulle niin miksi heidän täytyisi hoitaa se poikansa kautta? Tai minulla asiaa heille niin miksi en itse sitä hoitaisi vaan laittaisin miehen asialle? Kyllä minusta aikuisten ihmisten täytyy osata asioita hoitaa keskenään ilman välikäsiä. Olisihan se nyt hieman huvittavaa laittaa miehelle töihin viestiä , että kysyisitkö pääsevätkö vanhempasi hakemaan poikamme harrastuksesta kun itselläni olisi jokin este, sen sijaan että soittaisin ja kysyisin itse.
Miksi sinä teetät heillä omia hommiasi?
Meinaat, että olisi ollut sopivampaa jättää esim poika harrastuksesta hakematta kuin kysyä josko appivanhemmat auttaisivat? Tässä tapauksessa oli kyse auton hajoamisesta, eli en minä huvikseni niitä omia hommiani heille teetätä :D Vastineeksi olen myös kuskaillut heitä tarvittaessa :D
Huolehdi tuota varten sieltä kimppakyytimahdollisuus. Siis vie jonkun muun lasta, jolloin se joku muu voi viedä tai tuoda sinun lapsesi.
Miksi minun pitäisi rasittaa tuollaisella asialla tuntemattomia ihmisiä jos sukulaistenkin rasittaminen kyseisellä asialla on kielletty? Meillä isovanhemmat osallistuvat lasten ja meidän elämään ihan omasta halustaan ja auttavat paljonkin vaikka sitä ei heiltä ole vaadittu. Tekevät näitä asioita ihan mielellään :)
Koska se on normaalia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi appivanhempien pitää miniälle soitella? Eikö ole selvempää että kumpikin hoitaa omat sukulaisensa?
Kyllä minun appivanhemmat soittelevat välillä minulle, samoin minä heille. Jos anopilla/apella on asiaa minulle niin miksi heidän täytyisi hoitaa se poikansa kautta? Tai minulla asiaa heille niin miksi en itse sitä hoitaisi vaan laittaisin miehen asialle? Kyllä minusta aikuisten ihmisten täytyy osata asioita hoitaa keskenään ilman välikäsiä. Olisihan se nyt hieman huvittavaa laittaa miehelle töihin viestiä , että kysyisitkö pääsevätkö vanhempasi hakemaan poikamme harrastuksesta kun itselläni olisi jokin este, sen sijaan että soittaisin ja kysyisin itse.
Miksi sinä teetät heillä omia hommiasi?
Meinaat, että olisi ollut sopivampaa jättää esim poika harrastuksesta hakematta kuin kysyä josko appivanhemmat auttaisivat? Tässä tapauksessa oli kyse auton hajoamisesta, eli en minä huvikseni niitä omia hommiani heille teetätä :D Vastineeksi olen myös kuskaillut heitä tarvittaessa :D
Huolehdi tuota varten sieltä kimppakyytimahdollisuus. Siis vie jonkun muun lasta, jolloin se joku muu voi viedä tai tuoda sinun lapsesi.
Miksi minun pitäisi rasittaa tuollaisella asialla tuntemattomia ihmisiä jos sukulaistenkin rasittaminen kyseisellä asialla on kielletty? Meillä isovanhemmat osallistuvat lasten ja meidän elämään ihan omasta halustaan ja auttavat paljonkin vaikka sitä ei heiltä ole vaadittu. Tekevät näitä asioita ihan mielellään :)
Koska se on normaalia.
Eri
Ei todellakaan ole normaalia olla kärttämässä jotain kimppakyytejä tuntemattomilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi appivanhempien pitää miniälle soitella? Eikö ole selvempää että kumpikin hoitaa omat sukulaisensa?
Kyllä minun appivanhemmat soittelevat välillä minulle, samoin minä heille. Jos anopilla/apella on asiaa minulle niin miksi heidän täytyisi hoitaa se poikansa kautta? Tai minulla asiaa heille niin miksi en itse sitä hoitaisi vaan laittaisin miehen asialle? Kyllä minusta aikuisten ihmisten täytyy osata asioita hoitaa keskenään ilman välikäsiä. Olisihan se nyt hieman huvittavaa laittaa miehelle töihin viestiä , että kysyisitkö pääsevätkö vanhempasi hakemaan poikamme harrastuksesta kun itselläni olisi jokin este, sen sijaan että soittaisin ja kysyisin itse.
Miksi sinä teetät heillä omia hommiasi?
Meinaat, että olisi ollut sopivampaa jättää esim poika harrastuksesta hakematta kuin kysyä josko appivanhemmat auttaisivat? Tässä tapauksessa oli kyse auton hajoamisesta, eli en minä huvikseni niitä omia hommiani heille teetätä :D Vastineeksi olen myös kuskaillut heitä tarvittaessa :D
Huolehdi tuota varten sieltä kimppakyytimahdollisuus. Siis vie jonkun muun lasta, jolloin se joku muu voi viedä tai tuoda sinun lapsesi.
Miksi minun pitäisi rasittaa tuollaisella asialla tuntemattomia ihmisiä jos sukulaistenkin rasittaminen kyseisellä asialla on kielletty? Meillä isovanhemmat osallistuvat lasten ja meidän elämään ihan omasta halustaan ja auttavat paljonkin vaikka sitä ei heiltä ole vaadittu. Tekevät näitä asioita ihan mielellään :)
Koska se on normaalia.
Eri
Ei todellakaan ole normaalia olla kärttämässä jotain kimppakyytejä tuntemattomilta.
Normaalit vanhemmat pyörittää kyllä ihan rutiinilla kimppakyydit sekä kouluun että harrastuksiin. Normaalia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi appivanhempien pitää miniälle soitella? Eikö ole selvempää että kumpikin hoitaa omat sukulaisensa?
Kyllä minun appivanhemmat soittelevat välillä minulle, samoin minä heille. Jos anopilla/apella on asiaa minulle niin miksi heidän täytyisi hoitaa se poikansa kautta? Tai minulla asiaa heille niin miksi en itse sitä hoitaisi vaan laittaisin miehen asialle? Kyllä minusta aikuisten ihmisten täytyy osata asioita hoitaa keskenään ilman välikäsiä. Olisihan se nyt hieman huvittavaa laittaa miehelle töihin viestiä , että kysyisitkö pääsevätkö vanhempasi hakemaan poikamme harrastuksesta kun itselläni olisi jokin este, sen sijaan että soittaisin ja kysyisin itse.
Miksi sinä teetät heillä omia hommiasi?
Meinaat, että olisi ollut sopivampaa jättää esim poika harrastuksesta hakematta kuin kysyä josko appivanhemmat auttaisivat? Tässä tapauksessa oli kyse auton hajoamisesta, eli en minä huvikseni niitä omia hommiani heille teetätä :D Vastineeksi olen myös kuskaillut heitä tarvittaessa :D
Huolehdi tuota varten sieltä kimppakyytimahdollisuus. Siis vie jonkun muun lasta, jolloin se joku muu voi viedä tai tuoda sinun lapsesi.
Miksi minun pitäisi rasittaa tuollaisella asialla tuntemattomia ihmisiä jos sukulaistenkin rasittaminen kyseisellä asialla on kielletty? Meillä isovanhemmat osallistuvat lasten ja meidän elämään ihan omasta halustaan ja auttavat paljonkin vaikka sitä ei heiltä ole vaadittu. Tekevät näitä asioita ihan mielellään :)
Koska se on normaalia.
Siis on normaalia pyydellä kimppakyytejä tuntemattomilta, mutta ei ole normaalia kysyä satunaista apua isovanhemmilta? Mitä helv..?! :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi appivanhempien pitää miniälle soitella? Eikö ole selvempää että kumpikin hoitaa omat sukulaisensa?
Kyllä minun appivanhemmat soittelevat välillä minulle, samoin minä heille. Jos anopilla/apella on asiaa minulle niin miksi heidän täytyisi hoitaa se poikansa kautta? Tai minulla asiaa heille niin miksi en itse sitä hoitaisi vaan laittaisin miehen asialle? Kyllä minusta aikuisten ihmisten täytyy osata asioita hoitaa keskenään ilman välikäsiä. Olisihan se nyt hieman huvittavaa laittaa miehelle töihin viestiä , että kysyisitkö pääsevätkö vanhempasi hakemaan poikamme harrastuksesta kun itselläni olisi jokin este, sen sijaan että soittaisin ja kysyisin itse.
Miksi sinä teetät heillä omia hommiasi?
Meinaat, että olisi ollut sopivampaa jättää esim poika harrastuksesta hakematta kuin kysyä josko appivanhemmat auttaisivat? Tässä tapauksessa oli kyse auton hajoamisesta, eli en minä huvikseni niitä omia hommiani heille teetätä :D Vastineeksi olen myös kuskaillut heitä tarvittaessa :D
Huolehdi tuota varten sieltä kimppakyytimahdollisuus. Siis vie jonkun muun lasta, jolloin se joku muu voi viedä tai tuoda sinun lapsesi.
Miksi minun pitäisi rasittaa tuollaisella asialla tuntemattomia ihmisiä jos sukulaistenkin rasittaminen kyseisellä asialla on kielletty? Meillä isovanhemmat osallistuvat lasten ja meidän elämään ihan omasta halustaan ja auttavat paljonkin vaikka sitä ei heiltä ole vaadittu. Tekevät näitä asioita ihan mielellään :)
Koska se on normaalia.
Siis on normaalia pyydellä kimppakyytejä tuntemattomilta, mutta ei ole normaalia kysyä satunaista apua isovanhemmilta? Mitä helv..?! :D
Kimppakyydit on normaali tapa kuljettaa harrastuksiin. En ole ikinä edes kuullut, että joku hälyyttäisi siihen isovanhempia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi appivanhempien pitää miniälle soitella? Eikö ole selvempää että kumpikin hoitaa omat sukulaisensa?
Kyllä minun appivanhemmat soittelevat välillä minulle, samoin minä heille. Jos anopilla/apella on asiaa minulle niin miksi heidän täytyisi hoitaa se poikansa kautta? Tai minulla asiaa heille niin miksi en itse sitä hoitaisi vaan laittaisin miehen asialle? Kyllä minusta aikuisten ihmisten täytyy osata asioita hoitaa keskenään ilman välikäsiä. Olisihan se nyt hieman huvittavaa laittaa miehelle töihin viestiä , että kysyisitkö pääsevätkö vanhempasi hakemaan poikamme harrastuksesta kun itselläni olisi jokin este, sen sijaan että soittaisin ja kysyisin itse.
Miksi sinä teetät heillä omia hommiasi?
Meinaat, että olisi ollut sopivampaa jättää esim poika harrastuksesta hakematta kuin kysyä josko appivanhemmat auttaisivat? Tässä tapauksessa oli kyse auton hajoamisesta, eli en minä huvikseni niitä omia hommiani heille teetätä :D Vastineeksi olen myös kuskaillut heitä tarvittaessa :D
Huolehdi tuota varten sieltä kimppakyytimahdollisuus. Siis vie jonkun muun lasta, jolloin se joku muu voi viedä tai tuoda sinun lapsesi.
Miksi minun pitäisi rasittaa tuollaisella asialla tuntemattomia ihmisiä jos sukulaistenkin rasittaminen kyseisellä asialla on kielletty? Meillä isovanhemmat osallistuvat lasten ja meidän elämään ihan omasta halustaan ja auttavat paljonkin vaikka sitä ei heiltä ole vaadittu. Tekevät näitä asioita ihan mielellään :)
Koska se on normaalia.
Siis on normaalia pyydellä kimppakyytejä tuntemattomilta, mutta ei ole normaalia kysyä satunaista apua isovanhemmilta? Mitä helv..?! :D
Kimppakyydit on normaali tapa kuljettaa harrastuksiin. En ole ikinä edes kuullut, että joku hälyyttäisi siihen isovanhempia.
Missäs autiolla saarella sinä elät? Ihan normaalia, jos on hyvät välit kaikkien kesken. Normaaleilla ihimisillä on.
Miksi sinä teetät heillä omia hommiasi?
Meinaat, että olisi ollut sopivampaa jättää esim poika harrastuksesta hakematta kuin kysyä josko appivanhemmat auttaisivat? Tässä tapauksessa oli kyse auton hajoamisesta, eli en minä huvikseni niitä omia hommiani heille teetätä :D Vastineeksi olen myös kuskaillut heitä tarvittaessa :D