Lue keskustelun säännöt.
Miten saada lapsen mummo ymmärtämään, että emme halua huonolaatuisia tarvikkeita?
27.03.2019 |
Lapsen mummo ostelee vauvallemme (8 kk täytti juuri) huonolaatuisia vaatteita ja tarvikkeita. Esimerkiksi marketin poistomyynnistä hengittämättömät muoviset huonolaatuiset ja huonosti muotoillut ensikengät. Keinokuituisia hiostavia vaatteita jostain halpamyynnistä. Jonkun vaunuliikkeen loppuunmyynnistä halvimman mahdollisen turvakaukalon (ennen lapsen syntymää, halusi antaa hänelle syntymälahjan yllätyksenä). Jne. Näitä ei tietenkään voi palauttaa, koska on hankittu erilaisista alennus- ja loppuunmyynneistä, joissa ei ole palautusoikeutta. Olemme sanoneet monta kertaa, että ei saa ostaa tuollaisia, vaan käytämme lapsella vain kunnollisia tarvikkeita, esimerkiksi testeissä hyvät arviot saanutta turvakaukaloa. Meillä on ihan hyvin rahaa itsellä hankkia sellaiset hyvät tarvikkeet lapselle ja laadukkaat nahkakengät jne. Mummo ei tästä välitä vaan ostelee vain, ja joka kerta käydessään tenttaa, että ollaanko käytetty niitä hänen antamia asioita. Kun näki, että meillä on autossa eri turvakaukalo kuin hänen hankkima, niin loukkaantui moneksi päiväksi (ne krokotiilinkyyneleet on todella rasittavia, kun muutenkin vauva-arki on rankkaa).
Hän ostelee itselleenkin tuollaisia huonolaatuisia halpajuttuja ja oikeasti kai kuvittelee, että ne on yhtä hyviä kuin esim. kunnolliset nahkaiset jalkaa oikealla tavalla tukevat laatukengät. Ja nyt ensimmäisen lapsenlapsensa saatuaan haluaa hukuttaa tämän tällaisiin lahjoihin. Miten saada hänet ymmärtämään, että jos haluaa jotain ostaa, niin on kysyttävä mikä on oikeanlainen ennen kuin menee kaupoille. Suora sanominen kun ei ole vielä ainakaan tehonnut eikä se, että jätämme käyttämättä ne tavarat.
Kommentit (836)
Vierailija kirjoitti:
Lopettakaa jo se hienostelu, hifistely ja brändipelleily, ja antakaa tuntea mummonne edes itselleen tärkeäks.
Hirveää, miten julmia läheiset voi olla omille vanhuksilleen, varsinaisia ihmissusia. Todella vastenmielistä kuultavaa!
Joo. Lapsi huonolaatuiseen turvaistuimeen vaaralle alttiiksi, ettei vaan mummulle tule paha mieli...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ekan lapsenlapsen saatuani olisin halunnut ilahduttaa (ehkä enemmän itseäni) ostamalla kaikkea ihanaa. Ostoskielto tuli jo ennen kuin mitään ehdin ostamaan. Ymmärsin asian ja teinkin sitten niin, että omalle lapsenlapselle en ostanut mitään, vaan kaiken hankkimani annoin samantien hyvätekeväisyyteen. Siitä hyvä juttu, että kukaan ei jostain SPR:n kautta tule sanomaan, että väärä väri tai koko. Tavallaan kaikki voittavat eli voin olla ostavinani turvakaukalon lapsenlapselle, mutta vien sen kaupan pakkauksessa (mahdollisine takuutodistuksineen) SPR:lle, jolloin lapsen perhe ei saa turhaa roinaa.
Ainoa kriisinpaikka on se, että näin en anna omalle lapselle rahaa, vaikka siitä suunnasta pientä painostusta onkin.
Samaa kuin mulla... Ymmärrän.
Rahaa en halua antaa. Olisi vaan kiva joskus ostaa jotain. Mutta näin menee tarpeeseen. On joulu-puukeräykset. Saa ihan paketit tehdä ja lisäksi kaikenlaista paikallista toimintaa.
Aikaani annan.
Mummo numero 88
Miksi se on niin mahdottoman vaikea kuunnella lapsen vanhempien toiveita? Jos suoraan sanotaan joku toive, että älä osta turvakaukaloa tai älä osta keinokuitua, niin miksi se on niin vaikea sitä kunnioittaa?? Vaan väkisin mennä ostamaan juuri sitten sitä, joka on vastoin toivetta. Kun kuitenkin käytännössä kaikki vanhemmat osaa toivoa vauvalleen tai lapselleen jotain, halpaakin, joka oikeasti tulisi käyttöön ja olisi mieluista. Ihan vaikka puuvillaisia nilkkasukkia tai kuvakirja tms. Ne ei montaa euroa maksa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ekan lapsenlapsen saatuani olisin halunnut ilahduttaa (ehkä enemmän itseäni) ostamalla kaikkea ihanaa. Ostoskielto tuli jo ennen kuin mitään ehdin ostamaan. Ymmärsin asian ja teinkin sitten niin, että omalle lapsenlapselle en ostanut mitään, vaan kaiken hankkimani annoin samantien hyvätekeväisyyteen. Siitä hyvä juttu, että kukaan ei jostain SPR:n kautta tule sanomaan, että väärä väri tai koko. Tavallaan kaikki voittavat eli voin olla ostavinani turvakaukalon lapsenlapselle, mutta vien sen kaupan pakkauksessa (mahdollisine takuutodistuksineen) SPR:lle, jolloin lapsen perhe ei saa turhaa roinaa.
Ainoa kriisinpaikka on se, että näin en anna omalle lapselle rahaa, vaikka siitä suunnasta pientä painostusta onkin.
No jopas. Mikset avannut tiliä, jonne olisit tallettanut ostosten summan? Siinä olisi lapsenlapsi saanut kivan lahjan sitten kotoa pois muuttaessa ja raha olisi mennyt ihan lapsen hyväksi.
No miksi pitäisi avata tili. Kaikkea vauvatavaraa nyt vain on niin kiva ostella ja todennäköisesti tässä tapauksesssa niistä on todellakin joku apua tarvitseva hyötynytkin. Tekisin juuri näin kuin tämä isoäiti.
Ihan törkeätä kantaa ,jotain itselle mieluista krääsää nuorten perheeseen,kun tietää,että haluavat laadukasta.Jo on tyhmä mummu. Olen mummu itsekkin ,mutta tilannetaju on tallella,
Vierailija kirjoitti:
Miksi se on niin mahdottoman vaikea kuunnella lapsen vanhempien toiveita? Jos suoraan sanotaan joku toive, että älä osta turvakaukaloa tai älä osta keinokuitua, niin miksi se on niin vaikea sitä kunnioittaa?? Vaan väkisin mennä ostamaan juuri sitten sitä, joka on vastoin toivetta. Kun kuitenkin käytännössä kaikki vanhemmat osaa toivoa vauvalleen tai lapselleen jotain, halpaakin, joka oikeasti tulisi käyttöön ja olisi mieluista. Ihan vaikka puuvillaisia nilkkasukkia tai kuvakirja tms. Ne ei montaa euroa maksa.
Vallankäyttöä, itsekkyyttä ja muiden tunteiden mitätöintiä. Sitähän tuo on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mummo voisi olla mielissään, jos saisi lapsenlapsesta valokuvia joissa tällä on lahjavaatteita edes kuvaa varten päällä. Olisi todiste, että on käytetty, vaikka ei olisikaan juuri vierailuhetkellä päällä.
Vierailija kirjoitti:
Mummo voisi olla mielissään, jos saisi lapsenlapsesta valokuvia joissa tällä on lahjavaatteita edes kuvaa varten päällä. Olisi todiste, että on käytetty, vaikka ei olisikaan juuri vierailuhetkellä päällä.
Lapsi ja hänen vanhempansa eivät ole olemassa mummon miellyttämistä varten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mummo voisi olla mielissään, jos saisi lapsenlapsesta valokuvia joissa tällä on lahjavaatteita edes kuvaa varten päällä. Olisi todiste, että on käytetty, vaikka ei olisikaan juuri vierailuhetkellä päällä.
Siis miksi? Miksi pitäisi toimia noin? Kun totuus on, että niitä ei käytetä. Sitten vaan innostuu ostamaan lisää aivan vääränlaisia.
Vierailija kirjoitti:
Mummo voisi olla mielissään, jos saisi lapsenlapsesta valokuvia joissa tällä on lahjavaatteita edes kuvaa varten päällä. Olisi todiste, että on käytetty, vaikka ei olisikaan juuri vierailuhetkellä päällä.
Minä en ainakaan osaa alkaa valehtelemaan tuolla tavalla vaikka joku mummo olisi siitä mielissään. Totuus on niin tärkeä arvo minulle, että pysyn totuudessa aina. Jos niitä vaatteita ei käytetä, niin en ala lavastamaan mitään valheellisia käyttökuvia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummo voisi olla mielissään, jos saisi lapsenlapsesta valokuvia joissa tällä on lahjavaatteita edes kuvaa varten päällä. Olisi todiste, että on käytetty, vaikka ei olisikaan juuri vierailuhetkellä päällä.
Siis miksi? Miksi pitäisi toimia noin? Kun totuus on, että niitä ei käytetä. Sitten vaan innostuu ostamaan lisää aivan vääränlaisia.
Ei tuollaista!
Mummo saisi aivan väärän viestin.
Itse ainakin luulisin, että nyt ne onkin hyviä.
Mun äiti kun tulee meille roskiksesta löytämänsä iso hiekkalelu mukanaan "tää on ihan hyvä, pitää vaan pestä(ja jättää vaan eteiseen eikä ikinä pese sitä)" niin oon ihan suoraan sanonut, että vie takas, en ota. Niin ei tajua. Ehkä max puoli vuotta on raahaamatta roskia meille, mutta sit taas yrittää.
Joulut ja synttärit on pahimpia. Ostaa niitä rojuja omantunnon tuskissaan kun rahat on pelattu/juotu ja päivittelee koko juhlan ajan sitä, kun "ens kerta sitten ostan sitä ja tätä, ei kai se pirkko nyt pettynyt pahasti". Ei pettynyt ei. Olen sanonut jo 8 vuotta, että minä aivan mielelläni ostan lahjat, en halua, että ostetaan vaan velvollisuuden tunteesta jotain roinaa. Kun ei siinä lasta ajatella vaan sitä, että itelle tuli hyvä mieli edes jotain antaa.
On raahannut mm. kusisen lastentuolin ulkoa. Jättänyt mun pihaan. Jauhanut kun pitäisi se pestä. Ja päiviä menee ja heitän mäkeen. On tässä muutaki hommaa kun roskakuskina olla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis miksi? Miksi pitäisi toimia noin? Kun totuus on, että niitä ei käytetä. Sitten vaan innostuu ostamaan lisää aivan vääränlaisia.
No, mietin kyllä itsekin että ehkä tuo vain ruokkisi mummon käytöstä. Mutta toisaalta voisi hillitä uteluja että onko käytetty, kun näkee että on.
Mutta ehdotin sitä siksi että olen joskus ostanut vaatteita (ei halpahallikeinokuituja) lahjaksi eri lapsiperheisiin, enkä yleensä nähnyt niitä käytössä. En ole kysellyt perään, eikä niitä ole pakko pitää jos eivät olleet sopivia tai mieluisia, mutta olen joskus ajatellut että olisi ollut kiva nähdä ne lapsen päällä edes kuvassa. Ostaessaan on kuitenkin ajatellut sitä että näyttäisivät kivalta lapsen päällä.
Minulla on itsellänikin tuputtava mummo, jota joskus on pitänyt kieltää ostamasta enempää lahjoja.
Tuossa joku kysyi, että onko vaikea kysyä.
Ei ole vaikea kysyä ja vastauskin on tiedossa, että "älä osta mitään". "Oikeasti. Ei tarvi tuoda mitään."
En tiedä, mikä mummohormooni se sitten pistää koluamaan niitä lastentavaroita?
No, voin olla ostamattakin. Lapsenlapselleni olen ne pari kirjaa ostanut. Ilman niitäkin olisi pärjännyt, mutta niistä ei haittaakaan ollut.
Ja kaikkea hällä on, mitä tarvitseekin.
Tiedä sitten, onko muilla mummoilla tämmöinen mummohormooni, että pitää hypistellä hienoja, mutta epäkäytänöllisiä vaatteita kaupassa? Koluta alelaareja, katsella leluja...
Ei ole tällaisia osteluintoja ollut ennen tuota lapsenlasta, että kaipa menee ohikin.
Lapsen vanhemmat eivät rahaa anna lapselle kerätä. Eikä nykyään mitään tiliä voi avata. Eikä raha tuntuisikaan yhtään samalta.
Tarkoitus on kunnioittaa vanhempia ja heidän tapaansa toimia vanhempana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen MUMMO on joko sinun tai lapsen isän äiti.
Jompi kumpi teistä (eli se lapsi) puhuu niin suoraan että menee perille.
Kyse on ilmeisesti kuitenkin jostain 40-50 vuotiaasta henkilöstä eli tuskin hän on mikään dementiapotilas joka ei ymmärrä puhetta. Naurettavaa rutista mummosta jolle ei voi puhua kun puhutaan parhaassa iässä olevasta työntekoikäsestä ihmisestä.
Ohis, mutta millä olettamuksella mummo on todennäköisesti 40-50-vuotias?
-44v, kasiluokkalaisen äiti eikä toivottavasti vielä aikoihin mummo.
Wt piireissä tehdään lapset teininä ja 40v on mummo. Koulutetuilla menee eri lailla.
T. Kauppat.toht, 44v ja VAUVAN äiti
No ehkä toiset haluavat tehdä lapsensa nuorena, että jaksetaan touhuta lasten, lastenlasten ja jopa lastenlastenlasten kanssa. Toisilla menee lapset uran edelle ja miksi ei muka voi olla koulutettu ja nuori vanhempi samaan aikaan? T. 30 vuotias kolmen lapsen koulutettu äiti. Ps. Äitiysvapaalla voi myös opiskella ;)
Meillä anoppi on löytänyt Wishin ihmeellisen maailman, kiitos kälylle.. paristi kielletty antamasta mitään kiinakuraa, ei tehoa. Ensimmäistä lahjaa en tajunnut myrkkyleluksi, ennenkuin kehui näppäränä naisena tilaavansa suoraan Kiinasta kaiken tästä eteenpäin. Valistus ja tutkimukset eivät vaikuta häneen, ihan hyvää tavaraa sieltä tulee. Kaikki hänen lahjansa joutavat suoraan roskiin meillä, kun ei noita voi edes hyvällä omallatunnolla antaa eteenpäin, myrkyttämään jotain toista viatonta lasta. Kyllä sapettaa.
Voi mummoja, hyvää ne vain tahtoo. Ja voi s**tana teitä snobilehmiä, ap.
Meillä myös on mummi joka kantaa kasseittan tavaraa uffilta ja kirparilta, mutta sillä erolla että ne on merkkivaatteita ja hyvä kuntoisia /Uuden veroisia. Hän on oikea kirppari/uff guru. En ymmärrä miten hän löytääkin esim molon vk haalarin kirpputorilta vielä laput kiinni. Hän myös panostaa laatuun mutta hänen sanojensa mukaan "tyhmä maksaa täyden hinnan, viisas ja viitseliäs selviää puolella". Myös ompelee itse hyvistä kankaista lapsille lakanoita ym. Ihana rakas mummi, eniten arvostan hänen itsensä tekemiä tuotteita. Välillä tietty eksyy myös vaatteita jotka eivät omaan makuun ole tai väärää kokoa, hän on sanonut että jos ei tule käyttöön niin pitää laittaa hyvä kiertämään eli eteen päin. Hän on niin innoissaan mummoudestaan etten viitsi hänelle sanoa että riittäisi vähempikin tavara. Jos se tekee hänet onnelliseksi niin antaa ostella.
Voi hyvä luoja, ehkä sittenkin on parempi antaa mummot esperi keerin ja pörriäisen huomaan niin järkyttävä asenne tuntuu olevan mummoja ja vaareja kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvä luoja, ehkä sittenkin on parempi antaa mummot esperi keerin ja pörriäisen huomaan niin järkyttävä asenne tuntuu olevan mummoja ja vaareja kohtaan.
Millä lailla?
Niin. En ilahtunut itsekään aikoinaan anopin akryyli- tai muista huonoista langoista tehdyistä neuleista. Joten ostimme hänelle langat, koska hänellä ei ollut varaa ostaa kunnollisia.
Minä laitan löytöni näihin keräyksiin. Saan siitä hyvää mieltä. Ja varmasti ilahtuu lahjan saajakin.
Ei tarvitse häiritä puhelimella jonku halvan rätin takia.
Minusta tuntuu typerältä lahjoittaa rahaa lapsen tilille. Eikä lapseni ja puolisoni siitäkään tykkää.
Ja aikaa mulla on.
Mummo nuomero 88