Miten saada lapsen mummo ymmärtämään, että emme halua huonolaatuisia tarvikkeita?
Lapsen mummo ostelee vauvallemme (8 kk täytti juuri) huonolaatuisia vaatteita ja tarvikkeita. Esimerkiksi marketin poistomyynnistä hengittämättömät muoviset huonolaatuiset ja huonosti muotoillut ensikengät. Keinokuituisia hiostavia vaatteita jostain halpamyynnistä. Jonkun vaunuliikkeen loppuunmyynnistä halvimman mahdollisen turvakaukalon (ennen lapsen syntymää, halusi antaa hänelle syntymälahjan yllätyksenä). Jne. Näitä ei tietenkään voi palauttaa, koska on hankittu erilaisista alennus- ja loppuunmyynneistä, joissa ei ole palautusoikeutta. Olemme sanoneet monta kertaa, että ei saa ostaa tuollaisia, vaan käytämme lapsella vain kunnollisia tarvikkeita, esimerkiksi testeissä hyvät arviot saanutta turvakaukaloa. Meillä on ihan hyvin rahaa itsellä hankkia sellaiset hyvät tarvikkeet lapselle ja laadukkaat nahkakengät jne. Mummo ei tästä välitä vaan ostelee vain, ja joka kerta käydessään tenttaa, että ollaanko käytetty niitä hänen antamia asioita. Kun näki, että meillä on autossa eri turvakaukalo kuin hänen hankkima, niin loukkaantui moneksi päiväksi (ne krokotiilinkyyneleet on todella rasittavia, kun muutenkin vauva-arki on rankkaa).
Hän ostelee itselleenkin tuollaisia huonolaatuisia halpajuttuja ja oikeasti kai kuvittelee, että ne on yhtä hyviä kuin esim. kunnolliset nahkaiset jalkaa oikealla tavalla tukevat laatukengät. Ja nyt ensimmäisen lapsenlapsensa saatuaan haluaa hukuttaa tämän tällaisiin lahjoihin. Miten saada hänet ymmärtämään, että jos haluaa jotain ostaa, niin on kysyttävä mikä on oikeanlainen ennen kuin menee kaupoille. Suora sanominen kun ei ole vielä ainakaan tehonnut eikä se, että jätämme käyttämättä ne tavarat.
Kommentit (836)
Sano selkeästi, että kysyy ennen kuin ostaa mitään, ja jos ostaa kysymättä, niin et ota vastaan. Jos se on mahdotonta, niin lahjoita kamppeet hyväntekeväisyyteen.
Vierailija kirjoitti:
Ottamalla etäisyyttä?
Kuka sitten hoitaisi lasta, kun halutaan omaa aikaa?
Keräät kaikki saamasi tavarat kasaan ja palautat.
Hankkikaa mummolle lähestymiskielto.
Lopettakaa jo se hienostelu, hifistely ja brändipelleily, ja antakaa tuntea mummonne edes itselleen tärkeäks.
Hirveää, miten julmia läheiset voi olla omille vanhuksilleen, varsinaisia ihmissusia. Todella vastenmielistä kuultavaa!
Suoraan ja kauniisti sanomalla, että hankitte romppeet lapselle itse. Jos aikoo jotain hankkia, kysyy ensin teiltä ettei tule päällekkäisyyksiä ja tavara jää turhaan käyttämättä. Jos ei puhetta usko ja ymmärrä, niin eipä ole teidän vika.
Ei se mummo ymmärrä tekevänsä mitään väärin kun kerran ostaa itselleen saman tasoisia tuotteita. Jos on tottunut shoppailemaan halpamyymälöissä niin pitää niitä tuotteita ihan hyvinä. Onko mummo huonossa taloudellisessa asemassa vai pihi? Ei siitä montaa vuosikymmentä ole kun mummon käytös oli aivan normaalia. Nyt nuoret vanhemmat ovat paljon laatu- ja merkkitietoisempia ihan jo netinkin takia eivätkä enää kelpuuta mitä vain. Tämä on sukupolviero.
Anna mummon ostaa mitä ostaa. Sitten kun kyselee, niin sanot, että johan se on käyty läpi, että ette sellaisia tuotteita käytä ja asia on sillä selvä, itkeköön jos itkee.
Sanot vain vaatemerkit mitä käytätte ja että heitätte muut menemään.
Ihme mummo, ellei puhetta ymmärrä. Itselle ei tulis mieleenkään ostaa lastenlapsille mitään. Syli ja yhteinen tekeminen on meidän juttu.
Lapsen MUMMO on joko sinun tai lapsen isän äiti.
Jompi kumpi teistä (eli se lapsi) puhuu niin suoraan että menee perille.
Kyse on ilmeisesti kuitenkin jostain 40-50 vuotiaasta henkilöstä eli tuskin hän on mikään dementiapotilas joka ei ymmärrä puhetta. Naurettavaa rutista mummosta jolle ei voi puhua kun puhutaan parhaassa iässä olevasta työntekoikäsestä ihmisestä.
Vinkatkaa, että voisi laittaa ko.rahat, jotka muuten laittaisi tavaraan, lapsen tilille, josta lapsella sitten tulevaisuudessa hyötyä.
Olisi sitten pesämuna tulevaisuudessa mummolta odottamassa.
Meille kannetaan kirppareilta rikkinäisiä leluja...
Toivottavasti aloittajasta tulee köyhä. Toisen tilanne voi olla helpompi ymmärtää.
Meillä isomummo ostaisi kaikkein kalleimmat tavarat mitä vaan kaupoista saa. Ei meinaa puhe mennä perille että apsi ei tarvitse yhtä talvea varten neljää eri merkkihaalaria.
Riidellä emme jaksa asiasta mummon kanssa.
Joo, antakaa mummon ostaa ja annatte roinat vaikka eteenpäin. Kauhean vaikea on sanoa tuollaisesta, mutta ymmärrän pointtisi. Meillä taas lapsen isoäiti tykkää ostaa lapselle ja meille aikuisillekin melko arvokkaita lahjoja, joille ei kuitenkaan ole käyttöä. Meillä on kymmenittäin Marimekon pyyhkeitä, parittomia erilaisten sarjojen kahvimukeja jne. Ja lapsi saa arvokkaan lahjan, joka ei osu ollenkaan ikäkauteen tai lapsen kiinnostuksen kohteisiin, vaikka kuinka sitä koittaa markkinoida hänelle. Olen pohtinut, että kieltäisin kaiken tavaran ostamisen aikuisille ja lapselle toivoisin jonkinlaista vinkin kysymistä ennen hankintaa. Mutta näistä on tosi vaikea alkaa puhumaan, ettei loukkaa tai vaikuta "ihmissudelta". Tuntuu vaan kurjalta, kun miettii sitä rahamäärää joka menee melko lailla hukkaan tällä tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Lapsen MUMMO on joko sinun tai lapsen isän äiti.
Jompi kumpi teistä (eli se lapsi) puhuu niin suoraan että menee perille.
Kyse on ilmeisesti kuitenkin jostain 40-50 vuotiaasta henkilöstä eli tuskin hän on mikään dementiapotilas joka ei ymmärrä puhetta. Naurettavaa rutista mummosta jolle ei voi puhua kun puhutaan parhaassa iässä olevasta työntekoikäsestä ihmisestä.
Ohis, mutta millä olettamuksella mummo on todennäköisesti 40-50-vuotias?
-44v, kasiluokkalaisen äiti eikä toivottavasti vielä aikoihin mummo.
Ei siihen mikään pure. Meillä on ihan samanlaista ja lapset on jo teinejä. Haloselta, Tokmannilta ja kirppareilta moskaa.