Lue keskustelun säännöt.
Mikä sai työhaastattelussa toivomaan että et saa paikkaa?
Itellä on kokemus että joskus työhaastattelun jälkeen toivoo saavansa "Kiitämme mielenkiinnostanne mutta..." -kirjeen.
Eräässä firmassa oli puitteet niin vanhanaikaiset, siis jostain 80-luvulta, ja tuli tunne että tässä firmassa muutenkin asiat junnaa. Valitettavasti pääsin työkokeiluun (säästivät siis rahaa, olin ammattitaitoinen työharjoittelussa) ja ensivaikutelma piti paikkansa. Firma säästi ihan joka asiassa, ja oli hyvin hierarkinen ja jäykkä. Join kakkukahvit kun se pesti loppui.
Toisen kerran tunne tuli haastattelijasta (tulevasta pomosta). En onneksi saanut paikkaa, mutta olen nykyisen työn suhteen häneen välillä yhteydessä. Vaikutti erittäin nipolta, joka pomottaa minkä ehtii. Haastattelun kysymyksetkin ärsytti, kysyi mm. olenko siisti työpisteelläni; miltä autoni näyttää sisältä jos hän menee sitä katsomaan. Ärsytti siksi että autoani käyttää muutkin kuin minä (=lapset) ja auton siisteys antaa vain viitettä omasta siisteydestäni. Henkilö joka hommaan valittiin oli korkeammin koulutettu, eikä minua harmittanut lainkaan että en saanut paikkaa.
Kommentit (848)
Hain taloushallinnon töitä ja haastattelu oli tosi kiva ja kaikki näytti lupaavalta siihen asti, kunnes tuli minun omien kysymysten vuoro. Kysyin miten firmalla menee ja pyysin nähtäväksi tilinpäätöstietoja. No, en saanut nähdä niitä ja haastattelija, joka oli firman toimari, kierteli ja kaarteli vastauksessaan lipsauttaen että heillä on ollut vaikeuksia ja sana velkasaneerauskin mainittiin.
Kyselin varovasti lisää ja tuli sellainen tunne, että parempi etten saa työpaikkaa, koska palkasta tingittiin ja sen maksustakaan ajallaan ei tuntunut olevan varmuutta. Muuten oli kovasti hypetetty firma, iso lehtijuttukin sanomalehdessä, jossa kehuttiin rajua kasvua...
Firma meni konkurssiin alle vuoden sisällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuosta koirasta rekrytilanteessa, niin meidän toimistolla on työkaverin koira mukana aina osan viikkoa ja se piristää päivää aivan hirveästi! En itse vielä viitsi hankkia koiraa, joten se tuo paljon iloa työpäiviin. Toki kukaan meillä ei ole allerginen koirille, muuten hän ei toisi sitä. Rekrytilanteessa saattanut olla mukana, kun olemme pieni paikka ja suljettuja huoneita ei ole kuin wc. Mutta ymmärrän, jos koirat pelottavat, niin se ei haastattelussa tunnu mukavalta. Mutta voi olla hyväkin, että koira oli paikalla, niin se ei tullut yllätyksenä sitten työpaikalla.
Joo eläimet on töissä kivoja mutta kun joku kirjoitti, että työntekijän valintakin riippuu siitä, että "tykkääkö" koira hakijasta 😂
- Pomo kertoi itsestään ja omasta elämästään varmaan vartin, ei liittynyt työhön tai firmaan mitenkään
- Arvosteli silloista työpaikkaani
- Jotkut firman työtavat kuulostivat todella omituisilta
- Porukkaa ramppasi toimistossa kyselemässä milloin mitäkin, ei ollut yhtään rauhallinen tai ammatillinen tilanne
- Mainitsi joskus unohtaneensa laittaa työvuorot palkanlaskentaan ja työntekijät oli saaneet palkkansa myöhässä
Olisin saanut vakituisen työpaikan, en ottanut vastaan.
Vierailija kirjoitti:
"... tässä talossa ei makseta lomarahaa vaan kvarttaaliin perustuvaa bonusta "
Siis anteeksi kuinka?
v
Mitä epäselvää tässä on? Lomaraha ei ole pakollinen, sitä ei vuosilomalaki vaadi maksamaan vaan TES-kohtainen asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuosta koirasta rekrytilanteessa, niin meidän toimistolla on työkaverin koira mukana aina osan viikkoa ja se piristää päivää aivan hirveästi! En itse vielä viitsi hankkia koiraa, joten se tuo paljon iloa työpäiviin. Toki kukaan meillä ei ole allerginen koirille, muuten hän ei toisi sitä. Rekrytilanteessa saattanut olla mukana, kun olemme pieni paikka ja suljettuja huoneita ei ole kuin wc. Mutta ymmärrän, jos koirat pelottavat, niin se ei haastattelussa tunnu mukavalta. Mutta voi olla hyväkin, että koira oli paikalla, niin se ei tullut yllätyksenä sitten työpaikalla.
Joo eläimet on töissä kivoja mutta kun joku kirjoitti, että työntekijän valintakin riippuu siitä, että "tykkääkö" koira hakijasta 😂
Mitä ihmettä? Tottakai me Misseltä kysytään mielipide! Kaksi vuhkasua niin se haluaa henkilön töihin ja yksi vuhkaisu ja yksi muraisu niin ei halua henkilöä töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kolmen kuukauden pätkää varten haastatteli kolme ihmistä, jotka oli kaikki epämiellyttäviä:
1) Ensimmäinen sanoi että "me tarvitaan tänne joku tekemään nää naisten hommat", en tiedä testasiko reaktiota, vastasin että minusta ei ole olemassa erikseen nasiten ja miesten hommia
2) paikan fisförnäm toimitusjohtaja joka painotti että olisin vastuussa kahvin ja keksien hankinnasta toimistolle, mutta keksit EIVÄT olisi yleiseen käyttöön toimistolle, vaan AINOASTAAN vieraille
3) toimitusjohtajan sihteeri joka tuhahteli kun en ollut osakunta-aktiivi. Sama myös sanoi että halusivat käyttää vuokratyöfirmaa, jossa pääsevät minusta nopeasti eroon kun löytävät jonkun venäjänkielentaitoisen.
Vierailija kirjoitti:
Haastattelijan toteamus, että ”meillä etätöitä tehdään maksimissaan päivä kuukaudessa”.
Ilmoituksessa mainittiin etätyömahdollisuudesta.
Mitä etätyön tekemistä toi on olevinaan? Ymmärrän ettei etätyötä voi joka päivä tehdä, mutta tuollaiset säännöt kuuluu 80-luvulle
Mä ehdotin toimarille että josko voitais ottaa käytäntöön toinen etäpäivä viikossa. Kattoi mua kuin halpaa makkaraa ja vasta että eihän me silleen voida. Ai miksi ei? No pitää joku kontrolli olla. No eikö paras kontrolli ole se että työ tulee tehdyksi, teemme kaikki sellaista että jää heti kiinni jos ei tee töitään, on sitten toimistolla tai kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävin haastattelussa eräässä ravintola-alan paikassa. Paikan johtajalle ilmoitettiin että olin tullut, hän olisi myöhässä ja minut ohjattiin pöytään odottamaan.
Lopulta hän tuli, moikkasi, ja lähti suoristamaan tuoleja ja lehtipinoja, käveli siinä edes taas minun istuessa pöydässä.
Sitten istui alas ja totesi ekana ettei ymmärrä miksi hain tätä työtä koska se on kuulemma niin haasteellista, ja että hänelle on tulossa seuraavana päivänä vielä yksi hakija jonka ottaa jos tämä hakija vaan tahtoo tulla töihin.
Kaiken kaikkiaan niin absurdi ja törkeä henkilö, lörpötteli siinä vielä ohimennen mm muiden hakijoiden nimiä ja taustoja, että tunsin väistäneeni luodin kun en paikasta enää kuullut.
Valitettavasti ei mikään,totuus paljastui vasta viikon päästä työn aloutuksesta. Vaikka toisaalta olisi pitänyt tällä ikää jo haistaa haastattelussa että liian hyvä ollakseen totta ei yleensä ole totta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hain vuosia sitten työtä vuokrafirman kautta ja pääsin ryhmähaastatteluun. Tilanne oli eriskummallinen, sillä haastattelijana oleva lipevä pukumies oli oudolla tuulella. Hän oli iskenyt silmänsä erääseen nuoreen tyttöön, siis oikeasti joku 17-18 ikäinen nuori tyttö ja mies itse yli 40v. Haastattelija kertoi heti alkuun että "noniin Liisa, sinun siskosihan on myös meidän kautta saanut paikan ja oi että on kiva kun sinäkin Kaisa nyt oot täällä. Kyllä se Liisa on niin.... niin hieno tyttö.. huh.. että jos oot samanlainen kuin siskosi niin varmasti tollaselle kivalle tytölle kuule töitä löytyy". Mulla oli koko ajan tunne, että tilanne on jotenkin asiaton ja outo, kaikki muut ollaan siinä huoneessa vähän ylimääräisinä ja haastattelija katselee nälkäisenä nuorta ja ujoa Kaisaa.
Lisäksi ne kysymykset oli kaikki epämääräisiä, mua ärsytti ettei voida puhua siitä konkreettisesta työstä mitään. Ainoastaan mitä otat mukaan autiolle saarelle, kenet historian henkilön haluat tavata yms. Haastattelija myös itse halusi vastata omiin kysymyksiinsä. Esim. "mikäs eläin sä olisit Kaisa, jos voisit olla mikä vaan? Mä olisin iso koira, iso paha koira ja sellanen, joka kyllä omaansa suojelee, kunnon iso vahtikoira". Siis mitä.
Mulla ei ollut hetkeäkään tunne että olisin edes potentiaalisesti voinut sen työn saada. Kirjasikohan se äijä edes mitään ylös vai tuijotteli vain Kaisa-parkaa. Hyi hitto.
Olisi kannattanut vetää haastis överiksi eli autiolle saarella top 10 dildot tietysti mukaan, persrasvat, liukkarit, lateksit, you name it. Eläimenä sitten "wet an' horny pussy cat..." jne... :)
Työpaikkaa mainosti rekryfirma "matkailualan työnä". Kävi ilmi, että kyseessä oli taksinvälitys eli ei nyt ihan vastannut käsitystäni matkailualan työstä. Olisin voinut kuitenkin jopa harkita ottavani työn vastaan siinä tilanteessa, ellei haastattelija olisi kysynyt kaikkia terveystietoja laidasta laitaan, "onko allergioita, oletko sairastanut syövän, onko sitä, onko tätä, entä tuota..." Ei kiitos, vastasin kaikkiin ei ihan vaan sen takia, etteivät terveystietoni kuulu tippaakaan muille kuin hoitohenkilökunnalle, työssä, jossa ei ole mitään erityisiä terveydentilaan liittyviä vaatimuksia (toisin kuin esim. lentokapteeneilla). Maksaisivat sitten terveystarkastuksen, jos on niin tärkeää. Onneksi en saanut työtä, vaan hieman myöhemmin sain juuri haluamani työpaikan. 😄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No työn paljous,muut kyylää mitä teet.Nyt en lähe enää tommosiin töihin.Työt pitää jakaa..Palkka tietysti suomessa elää n.7000-15 t ,€.Eli hyvä palkka.Kaikki pitäs palkat,tuet muuttaa alkamaan vähintään 6000€.Elää pitää,laskekaa kulut,jääkö 100€ jäljelle kaiken jälkeen jos tulot 15t€kin olisi.Asuminen vuokra 1490€.Lapset kk.harrastus 900€..jäkis on kallis,vaatteet.
Eväät.Muuhun elämiseen liikkumiseen toinen tonni.Kotiin jään jos autoilu muuttuu.Tulot laskee nollaan..
Työn palkkaus oli niin monimutkainen himmeli (takuupalkka, provikkapalkka, erilaiset bonukset yms.), ettei siitä saanut erkkikään selvää, ja koko haastattelusta jäi muutenkin epämääräinen fiilis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerran haastattelun aikana tuli jotenki outo tunne. Sellanen, että täällä on joku vialla. En osaa vieläkään sanoa miksi. Sain työn ja otin sen vastaan, VIRHE. Esimies harrasti lyttäämistä ja tosi seksististä "huumoria". En kestänyt siellä kauaa. Itsetunto siellä vain meni.
Toisella kerralla haastattelu oli piinapenkki ja olin heti alusta asti tosi ahdistunut. Haastattelijat olivat vain hiljaa elleivät kysyneet kysymyksiä. Eivät reagoineet minun vastauksiini mitenkään. En saanut kunnon käsitystä siitä mitä minulta työssä edellytetään. Kun sain tilaisuuden kysyä kysymyksiä, niin kysymykseeni vastattiin nopeasti ja lyhyesti. Minulle ei annettu tilaisuutta kysyä enempää kysymyksiä. Onnekseni en saanut työtä.
Tajusin yhtäkkiä haastattelijan muistuttavan sikaa. Mielikuva oli niin voimakas että löin läskiksi.
VVierailijalleierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surkea palkka. Minun oli pakko ottaa paikka, koska syöpähoitojen jälkeen oli vaikeaa löytää uusi työ.
Minut irtisanottiin edellisestä paikasta yt-neuvotteluissa. Ovela teko, koska mm. syöpäpotilaan saa irtisanoa vasta vuoden sairastamisen jälkeen.
Et todellakaan ole yksin kokemuksesi kanssa.
Ensin "taistelet" syövän kanssa ja toivut hoitojaksojen läpi työkykyiseksi, vain huomataksesi ettet enää ikinä saa vakituista työtä tyyliin "katotaan sitten kun noi kontrollikäynnit on ohi".
Kontrollikäynnit kestää 5 vuotta.
Mikäli työnantajan pitää valita perusterveestä tai syövän sairastaneesta, arvatkaapa kumman valitsee. CV:stä tämä (sairausjakso) tulee ilmi aukkona ja työhaastatelussa kysytään asiasta.
Tiedän, että useimmat on hyvin avoimia syöpäsairaudestaan noin yleensäkin. Mutta voi sen toisinkin tehdä. Sairastin vuoden itse syöpää 90-luvulla, eikä siitä ole koskaan tiennyt yksikään työnantaja. Olin silloin opiskelija ja pätkätyöläinen. Kyllä sitä jonkun selityksen aukolle keksii jos haluaa, kuten reissaamisen tai omaishoidon. Itse käytin reissaamista.
Mitä ihmettä se kellekään työnantajalle kuuluu sun sairaushistoria, jos se ei mitenkään vaikuta työhön! Valkoiset valheet vaan kehiin, minua ei ainakaan yhtään hävetä sepittää jotain. Voin nimittäin taata, että työn saatuasi nuo aukot ei kiinnosta ketään.
Syövän jälkeen tosin on vielä usein heikko hoitojen jälkeen. Itse menin vuodeksi opiskelemaan, siitä alkoi muutenkin uusi elämä.
Se kun korkeasta palkkatoivomuksesta alettiin v***uilemaan. Sai kuitenkin kutsun seuraavalle kierrokselle, mutta kieltäydyin kunniasta.
Viime kuussa hain siivoustyötä. Haastattelussa kerrottiin missä kohteissa muut työntekijät työskentelevät ja millaisilla työtunneilla. Noh, se särähti korvaan pahasti kun yhdelläkään työntekijällä ei ollut suomalaista nimeä ja kerrottiin että suurin osa on aloittanut heillä ilman aiempaa siivous kokemusta. Tulee sellainen riistofirma-fiilis kun työntekijöissä suomalaisia on vain esimiehet. Onneksi ehdin saamaan toisen työn sillä olisin tuo nekin päässyt.
Kun esitetään kysymys: Mitä annettavaa sinulla on tähän työyhteisöön? Siihen se mielenkiinto loppuu.
Tämän lisäksi on jo kysytty kysymykset: Mitkä ovat vahvuuksiasi? Missä näet itsesi 5 vuoden kuluttua?
Miksi juuri sinä olisit paras henkilö tehtävään?
Haastattelija veteli yksinkertaisesti vain vääristä naruista. Hän kertoi miten jatkuvasti tiimissä on jotain illanistujaista, kartingia, seinäkiipeilyä ja mitä vielä. Kotiin tultuani oikein mietin, että haluanko mä tuollaiseen jengiin mukaan. Ei siihen sovi henkilö, joka haluaa tulla töistä "tylsästi" kotiin. Laiton illan päätteeksi tekstarin, että en ole hakemanne henkilö.