Mikä sai työhaastattelussa toivomaan että et saa paikkaa?
Itellä on kokemus että joskus työhaastattelun jälkeen toivoo saavansa "Kiitämme mielenkiinnostanne mutta..." -kirjeen.
Eräässä firmassa oli puitteet niin vanhanaikaiset, siis jostain 80-luvulta, ja tuli tunne että tässä firmassa muutenkin asiat junnaa. Valitettavasti pääsin työkokeiluun (säästivät siis rahaa, olin ammattitaitoinen työharjoittelussa) ja ensivaikutelma piti paikkansa. Firma säästi ihan joka asiassa, ja oli hyvin hierarkinen ja jäykkä. Join kakkukahvit kun se pesti loppui.
Toisen kerran tunne tuli haastattelijasta (tulevasta pomosta). En onneksi saanut paikkaa, mutta olen nykyisen työn suhteen häneen välillä yhteydessä. Vaikutti erittäin nipolta, joka pomottaa minkä ehtii. Haastattelun kysymyksetkin ärsytti, kysyi mm. olenko siisti työpisteelläni; miltä autoni näyttää sisältä jos hän menee sitä katsomaan. Ärsytti siksi että autoani käyttää muutkin kuin minä (=lapset) ja auton siisteys antaa vain viitettä omasta siisteydestäni. Henkilö joka hommaan valittiin oli korkeammin koulutettu, eikä minua harmittanut lainkaan että en saanut paikkaa.
Kommentit (848)
Tarjottiin nollasopimusta, joka oli erikseen alan työehtosopimuksessa kielletty. Jäi olo että näinköhän mikään muukaan menisi tesin mukaan. Olisin päässyt, mutta onneksi ei ollut pakko mennä, koska kyse oli kesätyöstä (olen opiskelija). Surullisen moni opiskelija ilmeisesti suostuu tesin vastaisiin työsuhteisiin jos ei muuta saa, tai kai se on joskus pakko, että edes jostain tulee rahaa. Itse en pystyisi elämään varpaillani niin, että edellisenä iltana soitetaan jos seuraavana päivänä on töitä tarjolla. Menisi koko kesä odotellessa ja stressatessa riittääkö rahat laskuihin jos olisi pelkästään niiden nollasopparin tulojen varassa.
eeroh98 kirjoitti:
Työpaikan seinällä oli lappu, jossa luki tiedot tauoista. Lapussa luki näin "alle 4 h päivänä ei taukoa " "4h -5h 59 min päivänä 12 min tauko".Normaalistihan kaupan alalla on 6h päivänä 24 min tauko.
Olet oikeassa, 6h päivänä on kaksi kahvitaukoa. Mutta alle kuuden tunnin päivään kuuluu vain yksi tauko, ja alle neljän tunnin päivään ei yhtään. 5h 59min päivään tosiaan kuuluu vain yksi tauko ja ihan kiva että seinällä on ollut TES:n mukaiset ohjeet. Harva pomo on niin m*lkku, että laittaisi työntekijälle minuuttia vaille 6h päivän jotta työntekijälle tulisi vain yksi tauko, enkä nyt koe että tuo seinälappu oli merkki huonosta työpaikasta...
Olen ollut epämukavissa työhaastatteluissa, mutta aina silti toivonut saavani paikan "jos en muutakaan saa". Hieman surullista.
Huonoin kokemus oli eräästä halpatavarataloketjusta. Hain tiettyyn myymälään, tietynlaisiin työtehtäviin. Myöhemmin minulle soitettiin, etten saanut paikkaa, mutta tarjottiin kassamyyjän paikkaa kymmenien kilometrien päästä. Kieltäydyin kohteliaasti toteamalla, että tarjottu työ ei ole nyt sitä mitä etsin. Kärttyinen nainen kommentoi tuskastuneesti että "Ei sua taida tämä meidän yritys oikein kiinnostaa". No ei ainakaan tuon puhelun jälkeen.
Haastattelu1. Hain IT alalle ja haastattelussa tehtiin selväksi että etätyöoikeus pitää ansaita ja sittenkin korkeintaan päivän viikossa saa olla konttorin ulkopuolella töissä.
Eipä napannut, kun olen viimeiset 10v itse määritellyt missä ja milloin teen työni. Juhannuksena oli tuotantokäyttöönotto, eli koko loppukevään olen tehnyt reilusti ylitöitä => nyt otan heinäkuun rennosti. Teen töitä mökiltä ja teen lyhyempiä päiviä. Lomailen elokuussa. Miksi olisin halunnut luopua tästä etuoikeudestani?
Haastattelu2. Olisin päässyt etenemään urallani, mutta minun olisi pitänyt pettää työnantajani ja koota mukaani valmis tiimi sieltä vanhasta työpaikasta.
Haastattelu3. Joku hälytyskello soi haastattelussa vaikka näennäisesti kaikki meni hyvin. Puolituttu järjestöaktiivi oli suositellut minua ko työhön. En lopulta ottanut työtä vastaan vaan luotin vaistoihini. 2kk myöhemmin suosittelijani todellinen karva alkoi paljastua kun kohtasimme baarissa. Limaisempaa hyvin humaltunutta miestä saa hakea. Huvittavinta oli kuitenkin se että vaikka vain 2kk aiemmin olimme paljonkin yhteydessä ja tapasimme haastattelujen vuoksi ja suosittelunsa vuoksi pariin otteeseen HÄN EI TUNTENUT MINUA ENÄÄ?!
Vierailija kirjoitti:
Kun viisikymppinen paikan pomo kommentoi, että "heitit sitten oman urasi romukoppaan lähtemällä miehen perässä ulkomaille!"
Joo, opettelin siellä vaan uuden kielen, tein vapaaehtoistöitä, suoritin 15 op opintokokonaisuuden etänä jne. Ja mulla oli jo pitkä työkokemus takana.
Mulle tuli siitä avausrepliikistä kyllä vahva tunne että tänne mä en halua töihin. Jos olis ollut pokkaa, olisin sanonut että eiköhän tää ollut tässä.
Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa. Eli esimies oli täysin oikeassa.... ei toi nyt uralta kuullosta minustakaan
Haastattelun tarkoitus on haastatella, kukaan joka on noin herkkä ei pärjäisi urapolulla nykyään, se on rankkaa jos haluaa edetä uralla ylösasti, se on paljon rankempaa kuin vapaaestoistyö....usko pois
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun viisikymppinen paikan pomo kommentoi, että "heitit sitten oman urasi romukoppaan lähtemällä miehen perässä ulkomaille!"
Joo, opettelin siellä vaan uuden kielen, tein vapaaehtoistöitä, suoritin 15 op opintokokonaisuuden etänä jne. Ja mulla oli jo pitkä työkokemus takana.
Mulle tuli siitä avausrepliikistä kyllä vahva tunne että tänne mä en halua töihin. Jos olis ollut pokkaa, olisin sanonut että eiköhän tää ollut tässä.
Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa. Eli esimies oli täysin oikeassa.... ei toi nyt uralta kuullosta minustakaan
Haastattelun tarkoitus on haastatella, kukaan joka on noin herkkä ei pärjäisi urapolulla nykyään, se on rankkaa jos haluaa edetä uralla ylösasti, se on paljon rankempaa kuin vapaaestoistyö....usko pois
Samaa mieltä. Sen verran tätä omaa alaakin nähnyt että jo parin vuoden poissaolon jälkeen pitää uraa lähteä uudelleen luomaan. Jos nyt ei ihan alkeista, niin samasta pisteestä harvoin pääsee suoraan jatkamaan mihin viimeksi jäi.
Olisin joutunut luopumaan liiketoimintavastuusta.
Olin toimittanut kolmen suosittelijan tiedot kuten oli pyydetty ja heidät oli kontaktoitu. Kunnes sitten paria päivää myöhemmin tuleva esimies soittaa minulle "kattelin linkedinistä että x on meidän yhteinen tuttu, voinko soittaa hänelle" olin kai niin hölmistynyt että annoin luvan. Miksi antamani suosittelijat eivät hänelle riittäneet?
Neljännen (!) haastattelukierroksen jälkeen sain eteeni työsopimuksen ja oli puhe että se allekirjoitetaan ensi viikolla. Hieman myohemmin tuli kuitenkin puhelu että eräs henkilö firmasta haluaa vielä haastatella minua = viides haastattelu. En tiedä olenko vainoharhainen mutta miksi yhtäkkiä pitää saada vielä yksi haastattelu, epäilevätkö he minussa jotain? Miksi tämä henkilö ei voinut osallistua niihin aiempiin haastatteluihin?
Työhaastattelussa yksi haastattelija sätti toista haastattelijaa, joka vaivautui tilanteesta. Yritin olla niin kuin en huomaisi mitään säröä rekryrintaman julkisivussa ja pidin vahanuken hymyä kasvoillani koko haastattelun ajan. En saanut paikka. Varmasti ihan hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun viisikymppinen paikan pomo kommentoi, että "heitit sitten oman urasi romukoppaan lähtemällä miehen perässä ulkomaille!"
Joo, opettelin siellä vaan uuden kielen, tein vapaaehtoistöitä, suoritin 15 op opintokokonaisuuden etänä jne. Ja mulla oli jo pitkä työkokemus takana.
Mulle tuli siitä avausrepliikistä kyllä vahva tunne että tänne mä en halua töihin. Jos olis ollut pokkaa, olisin sanonut että eiköhän tää ollut tässä.
Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa. Eli esimies oli täysin oikeassa.... ei toi nyt uralta kuullosta minustakaan
Haastattelun tarkoitus on haastatella, kukaan joka on noin herkkä ei pärjäisi urapolulla nykyään, se on rankkaa jos haluaa edetä uralla ylösasti, se on paljon rankempaa kuin vapaaestoistyö....usko pois
Samaa mieltä. Sen verran tätä omaa alaakin nähnyt että jo parin vuoden poissaolon jälkeen pitää uraa lähteä uudelleen luomaan. Jos nyt ei ihan alkeista, niin samasta pisteestä harvoin pääsee suoraan jatkamaan mihin viimeksi jäi.
Taidan olla keskivertoa älykkäämpi koska ikinä ei poissaolot ole vaikuttaneet osaamiseeni heikentävästi. Päinvastoin.
Nyt alkaa avautumaan miksi työttömiä syrjitään. Työpaikat on täynnä typeryksiä.
Olen kerran lähtenyt työpaikkahaastattelusta kesken pois. Haastattelija oli pomo, jolle työntekijää haettiin. Kysymykset olivat tyhmiä, asiattomia ja omituisia - mitä miehesi tekee työkseen, paljonko hän saa palkkaa jne. Lopulta sanoin, että tätä työpaikkaa haen minä eikä mieheni, ja nyt näyttää siltä että ei tämä ole minun paikkani. Kiitos ajasta ja näkemiin. Sitten kävelin pois. Eikä ole kaduttanut.
Kun toinen haastattelija/haettavan paikan pomo sanoi jotenkin että meillä on semmonen tapa että kannustetaan ja seurataan kollegoiden tekemistä, että mitä mieltä tästä olet. Se kuulosti siltä että kaikkien pitää kytätä kaikkien muiden tekemistä, siinä kohtaa meni maku siitä firmasta.. Eikä paikkaa edes lopulta täytetty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anniska kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kesken haastattelun huoneeseen tuli KOIRA, jota toinen haastattelija alkoi rapsutella. Kun koira alkoi lähestyä minua, tuli primitiivireaktio ponkaista pystyyn ja lähteä saman tien ulos. Tahdonvoimalla sain istuttua haastattelun loppuun ja potkin koiraa vaivihkaa kauemmaksi. Minut vieläpä valittiin paikkaan! Onneksi sain myös toisen työn, joten ei tarvinnut ottaa tätä koirakonttoripaikkaa vastaan
Minäkin olen ollut haastattelussa, jossa oli KOIRA! En tiedä miksi. Olikohan se joku piilotesti, onko allerginen?
Koira saattaa olla siellä usein (tai aina) ja siinä katsottiin, miten sinä koiraan suhtaudut. Ja ehkä myös, miten koira sinuun.
No on se saatana että rekryssä on koira mukana, sekö ne päätökset tekee
Ei paskempi idea. Koirat on hyviä ihmistuntijoita.
Jos koira on töissä mukana, niin tokihan uutta ihmistä rekrytessä on hyvä ottaa huomioon se, miten tämä tulee koirien kanssa toimeen. Ja ettei ole koiralle allerginen.Koirat on ihan paskoja ihmistuntijoita.
Äitini ei voi sietää koiria, mutta koirat taas ovat kovin mielistyneitä äitiini.
Kyllä hyvä ihmistuntija tajuaisi, milloin ei ole toivottua seuraa eikä tunkisi väkisin.
Joo todellakaan en menisi firmaan, missä koira osallistuu rekrytointipäätöksiin!!! 😂😁
Vierailija kirjoitti:
Se kun haastattelijalla ei ole mitään käsitystä alan työehdoista saa oloni epämukavaksi. Paljonhan näitä on tietysti ulkoistettu rekryfirmoille, mutta kun usein on siinä haastattelun yhteydessä työsopimustakin sorvattu, ja siellä vastapuolella ei ole alkeellisintakaan käryä palkkatasosta saati muista ihan lakisääteisistä jutuista, niin kyllä siinä yleensä tekee mieli lähteä kävelemään.
Jep, tämä! Itsekin tämmöisessä firmassa ollut haastattelussa. Kieltäydyin kohteliaasti siinä vaiheessa kun minulle soitettiin, että koska pääsen tekemään työsopimuksen.... Ärsytti suunnattomasti kaikki se epämääräisyys ja se ettei työnantajalla ollut mitään käsitystä osa-aikaisen palkkaamisesta tai työehtosopimuksista. Olisi tarjonnut ihan liian vähän tunteja ja alle minimipalkan. Joo, ei kiitti...
Mikä sai työpaikkahaastattelussa jättämättä sanomatta että et halua paikkaa? Oletko nösssö vai yksinkertaisesti vain epärehellinen?
Vierailija kirjoitti:
Miksi pelkäätte, että ”saatte” avoinna olevan paikan? Ettekö herran jestas osaa sanoa haastattelussa tai sen jälkeen, että homma ei kiinnosta? Ketään ei kuitenkaan pakoteta ottamaan työtä vastaan.
Haastattelu toimii kahteen suuntaan - myös työnhakija valitsee, onko kiinnostunut avoinna olevasta tehtävästä.
Niin, periaatteessa, mutta esim te-toimisto velvoittaa hakemaan ja vastaanottamaan kokoaikatyötä karenssin uhalla jollei ole painavaa syytä, miksi ei heidän tarjoamaa työtä ota vastaan. Näissä paikoissa, joista te-toimisto ei tiedä, on ehkä enemmän varaa päättää myös hakijalla itsellään.
Hain töitä erääseen myymälään, jonne pääsin työhaastatteluun. Paikalla oli vain myymälän työntekijä joka sanoi pomon tulevan vähän myöhemmin paikalle. Hän mukavana miehenä lupasi perehdyttää minut jo työtehtäviin. Kävimme läpi kassaohjelman, tilaukset, varaston, hyllytimme tuotteet hyllyyn ja ihmittelin, missä pomo oikeen viipyy, sovitusta haastatteluajasta oli vierähtänyt jo monta tuntia ja minä vain huhkin siellä myymälässä palkatta. Palvelin asiakkaita kuin olisin jo ollut siellä töissä!? Vihdoin pomo liukui paikalle, ei katsonut minua silmiin, totesi, että minut on perehdytetty duuniin. Ei vastannut suoraan kysymykseeni palkasta/työtunneista, hän vain ilmoitti haastattelevansa vielä muita hakijoita. Lähdin nopeasti pois paikalta. Muutaman päivän kuluttua sain tekstiviestin, että olisikohan minulla aikaa seuraavana viikonloppuna sponttaanisti tulla harjoittelemaan työntekoa. Ilmoitin, että ei ole! Olinhan haastattelupäivänä tehnyt täydet tunnit palkatta!