Mikä sai työhaastattelussa toivomaan että et saa paikkaa?
Itellä on kokemus että joskus työhaastattelun jälkeen toivoo saavansa "Kiitämme mielenkiinnostanne mutta..." -kirjeen.
Eräässä firmassa oli puitteet niin vanhanaikaiset, siis jostain 80-luvulta, ja tuli tunne että tässä firmassa muutenkin asiat junnaa. Valitettavasti pääsin työkokeiluun (säästivät siis rahaa, olin ammattitaitoinen työharjoittelussa) ja ensivaikutelma piti paikkansa. Firma säästi ihan joka asiassa, ja oli hyvin hierarkinen ja jäykkä. Join kakkukahvit kun se pesti loppui.
Toisen kerran tunne tuli haastattelijasta (tulevasta pomosta). En onneksi saanut paikkaa, mutta olen nykyisen työn suhteen häneen välillä yhteydessä. Vaikutti erittäin nipolta, joka pomottaa minkä ehtii. Haastattelun kysymyksetkin ärsytti, kysyi mm. olenko siisti työpisteelläni; miltä autoni näyttää sisältä jos hän menee sitä katsomaan. Ärsytti siksi että autoani käyttää muutkin kuin minä (=lapset) ja auton siisteys antaa vain viitettä omasta siisteydestäni. Henkilö joka hommaan valittiin oli korkeammin koulutettu, eikä minua harmittanut lainkaan että en saanut paikkaa.
Kommentit (848)
Itse työhaastattelu meni hyvin mutta kun työn aloittamisesta oltiin sopimassa ja kysyin samalla palkasta olikin työnantajan puolelta suunnitelmat yhtäkkiä muuttuneet. Eli halusivat ilmeisesti jonkun joka ei palkan perään kysele.
Hoitoalan työpaikalle hakeutuessa 60% haastatteluajasta keskusteltiin siitä, kestääkö painetta, onko ollut aiemmin väkivaltatilanteita työssä ja miten niihin reagoi, miten puolustaisin itseäni tietyissä tilanteissa ja sitten alettiin kertomaan millaiset turvahälyttimet vartijat ja systeemit talossa on. Ja missä kohdin taloa ei saa koskaan kääntää selkää asukkaalle yms. En mennyt.
Kun hoitoalalla kyseellään suoraan kestääkö epäinhimillisiä työoloja, eli kiirettä, paineistusta, stressiä, väkivallan uhkaa, miten selviää haastavista asioista, miten suojelee omaa mielenterveyttään, onko joskus kokenut stressin ylivoimaiseksi, mitä teet jos sinulle on määrätty seitsemän asiaa joista ehdit tehdä vain viisi?
Hyvä että kertovat heti alkuun tietty millainen mesta on kyseessä. Mutta kamalaa että tuollaisia paikkoja on.
Toimin alalla, jossa sattuu paljon vahinkoja. Kysyin minua haastattelevalta toimarilta, koska ja millainen oli viimeinen onnettomuus. Kaveri sanoi päin naamaani ettei heillä ole sattunut sairaspoissaoloon johtaneita vahinkoja. Tästä tiesin että ko. firmassa kolisee ja pahasti.
Joka kerta kun huomaan että haastattelija ei tunne työtä johon minua haastatellaan taikka kyselee tyhmiä, alan etsimään tietä ulos tilanteesta. Näitä on muuten aika helvetisti.
Henkilökohtaisen avustajan työ. Akka lateli heti kättelyssä että ei meikkiä, ei hajuvettä, pitkät hihat paidassa ja pitkät housut (muutenhan tuo vaatevaatimus olisi ollut ihan ok, mutta kun oli toukokuu), eihän sinulla ole tatuointeja, tupakoitko ja omat kahvit tuot sitten termarissa. Valehtelin hätäpäissäni tupakoivani ja ajattelin, että jos saan kuitenkin paikan ilmestyn bikineissä jotta potkut tulee ! Onneksi minua ei valittu.
Henkilökohtaisen avustajan työhaastattelut.
Asennoidutaan kuin haettaisiiin jotain kamaripalvelijaa kuninkaalliselle Meghanille.
Ilman kunnon palkkaa, työnkuvana "hyppyyttäminen mielialojen mukaan" ja vailla asiallista kohtelua.
"lähetäthän kattavan ceeveen ja panostat työhakemukseesi, sillä en millään ehdi haastatella kaikkia".
p.s. Omistathan oman auton missä tankki aina täynnä jos mun tekee mieli jonnekin.
Jippii ! Tonne kaikki haluaa! Varmaan hirveä ryysis kun kaikki juoksee hakemaan.
Esimies kertoi, että hän kulkee työpäivän aikana ovien takana kuuntelemassa, miten työt sujuvat. En tiedä, halusiko hän varmistaa, puhuuko työntekijä asiallisesti asiakkaille, vai turvata työntekijöitä mahdollisten aggressiivisten asiakkaiden takia. Yllättäen sain työn. En tiedä, kulkiko pomo oikeasti kuuntelemassa, en ainakaan koskaan osunut avaamaan ovea niin, että hän olisi ollut korva kiinni ovessa. Pomo vaihtui aikanaan, ja nykyinen pomo on sitä mieltä, että asiakas on aina oikeassa, vaikka vetäisi tur*aan työntekijää niin että veri lentää.
Olen tässä ollut epätoivoissani yhteydessä pariin vuokrafirmaankin, mutta hämmästyttää niiden täydellinen tietämättömyys työstä, jota tarjoavat. Kysellessäni työehdoista, vuoroista ja sen sellaisesta sain vastaukseksi, että näkeehän sen sitten töissä.
Ei ihan riittänyt minulle.
Haastattelija ei ollut paikalla, koska oli lähtenyt kaverinsa kanssa johonkin.
Vierailija kirjoitti:
Kesken haastattelun huoneeseen tuli KOIRA, jota toinen haastattelija alkoi rapsutella. Kun koira alkoi lähestyä minua, tuli primitiivireaktio ponkaista pystyyn ja lähteä saman tien ulos. Tahdonvoimalla sain istuttua haastattelun loppuun ja potkin koiraa vaivihkaa kauemmaksi. Minut vieläpä valittiin paikkaan! Onneksi sain myös toisen työn, joten ei tarvinnut ottaa tätä koirakonttoripaikkaa vastaan
Minäkin olen ollut haastattelussa, jossa oli KOIRA! En tiedä miksi. Olikohan se joku piilotesti, onko allerginen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kesken haastattelun huoneeseen tuli KOIRA, jota toinen haastattelija alkoi rapsutella. Kun koira alkoi lähestyä minua, tuli primitiivireaktio ponkaista pystyyn ja lähteä saman tien ulos. Tahdonvoimalla sain istuttua haastattelun loppuun ja potkin koiraa vaivihkaa kauemmaksi. Minut vieläpä valittiin paikkaan! Onneksi sain myös toisen työn, joten ei tarvinnut ottaa tätä koirakonttoripaikkaa vastaan
Minäkin olen ollut haastattelussa, jossa oli KOIRA! En tiedä miksi. Olikohan se joku piilotesti, onko allerginen?
Koira saattaa olla siellä usein (tai aina) ja siinä katsottiin, miten sinä koiraan suhtaudut. Ja ehkä myös, miten koira sinuun.
Ihanaa, kiva kuulla miten paljon noita outoja paikkojakin on. Varsinkin toi oli outo, ettö selitettiin vain kuinka vaarallinen työ on. Haluaako ne oikeesti ketään. Minä ole ollut aina töissä, mutta en ole koskaan joutunut mihinkään hastatteluun. Ennen ei varmaan otettu ihan vieraita töihin. Joku suositteli, että tule sinne meille seuraavaksi töihin, sitten vaan maanantaina menin ja olin 20 vuotta. Virkamiestöissähän noi virkaehdot ovat aina samoja, ei tarvi kysellä jotain naurettavia ja passata kuninkaallisia Meghaneja. Saa myös kääntää selkänsä, enkä vankilaan haluakaan töihin.
Tiesin jo ennalta työpaikan huonosta maineesta. Työttömänä kuitenkin otin paikan vastaan, koska ikääkin on ja sijaisuus on sen pituinen, että pääsen ansiosidonnaiselle sen jälkeen. Kyseessä hoitoala. Kitumista päivästä toiseen.Mutta yritän kitua 6kk ja se siitä. Hirveä paikka, kamala katsoa vanhusten huonoa hoitoa ja hosumista.
Olen hakenut paikkaa jollain hienolla nimikkeellä ja haastattelussa selvisikin sen olevan vaan puhelinmyyntityötä kiinteää palkkaa ei ollut ollenkaan. Tietysti olisin saanut paikan (kuka nyt ei saisi puhelinmyyjän paikkaa), mutta kieltäydyin siitä.
Toinen oli joku assistentin paikka. Firmassa oli vain miehiä tupakalla kävivät tiuhaan ja oli sotkuista plus joku taisi siellä firman tiloissa myös majailla kun taukotilassa oli sänky ja muutamia kasseja täynnä vaatteita ja hygieniakamoja. Olisin saanut paikan, mutta palkka olisi ollut vain 800e alkuun kolmelta kuukaudelta. En ottanut vastaan, koska olen perheellinen ja olisi palkka jäänyt miinukselle lasten hoitomaksujen, verojen ja matkakulujen jälkeen.. Selitin asian noin ja ymmärsivät.
Anniska kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kesken haastattelun huoneeseen tuli KOIRA, jota toinen haastattelija alkoi rapsutella. Kun koira alkoi lähestyä minua, tuli primitiivireaktio ponkaista pystyyn ja lähteä saman tien ulos. Tahdonvoimalla sain istuttua haastattelun loppuun ja potkin koiraa vaivihkaa kauemmaksi. Minut vieläpä valittiin paikkaan! Onneksi sain myös toisen työn, joten ei tarvinnut ottaa tätä koirakonttoripaikkaa vastaan
Minäkin olen ollut haastattelussa, jossa oli KOIRA! En tiedä miksi. Olikohan se joku piilotesti, onko allerginen?
Koira saattaa olla siellä usein (tai aina) ja siinä katsottiin, miten sinä koiraan suhtaudut. Ja ehkä myös, miten koira sinuun.
Olikohan se huumekoira?
Anniska kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kesken haastattelun huoneeseen tuli KOIRA, jota toinen haastattelija alkoi rapsutella. Kun koira alkoi lähestyä minua, tuli primitiivireaktio ponkaista pystyyn ja lähteä saman tien ulos. Tahdonvoimalla sain istuttua haastattelun loppuun ja potkin koiraa vaivihkaa kauemmaksi. Minut vieläpä valittiin paikkaan! Onneksi sain myös toisen työn, joten ei tarvinnut ottaa tätä koirakonttoripaikkaa vastaan
Minäkin olen ollut haastattelussa, jossa oli KOIRA! En tiedä miksi. Olikohan se joku piilotesti, onko allerginen?
Koira saattaa olla siellä usein (tai aina) ja siinä katsottiin, miten sinä koiraan suhtaudut. Ja ehkä myös, miten koira sinuun.
No on se saatana että rekryssä on koira mukana, sekö ne päätökset tekee
Vierailija kirjoitti:
Anniska kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kesken haastattelun huoneeseen tuli KOIRA, jota toinen haastattelija alkoi rapsutella. Kun koira alkoi lähestyä minua, tuli primitiivireaktio ponkaista pystyyn ja lähteä saman tien ulos. Tahdonvoimalla sain istuttua haastattelun loppuun ja potkin koiraa vaivihkaa kauemmaksi. Minut vieläpä valittiin paikkaan! Onneksi sain myös toisen työn, joten ei tarvinnut ottaa tätä koirakonttoripaikkaa vastaan
Minäkin olen ollut haastattelussa, jossa oli KOIRA! En tiedä miksi. Olikohan se joku piilotesti, onko allerginen?
Koira saattaa olla siellä usein (tai aina) ja siinä katsottiin, miten sinä koiraan suhtaudut. Ja ehkä myös, miten koira sinuun.
No on se saatana että rekryssä on koira mukana, sekö ne päätökset tekee
Ei paskempi idea. Koirat on hyviä ihmistuntijoita.
Jos koira on töissä mukana, niin tokihan uutta ihmistä rekrytessä on hyvä ottaa huomioon se, miten tämä tulee koirien kanssa toimeen. Ja ettei ole koiralle allerginen.
N40___ kirjoitti:
? Voihan haastateltava kävellä ulos haastattelusta ihan silloin kun haluaa. Tai hylätä työpaikan ihan missä vaiheessa vain ennen sopparin kirjoitusta.
Ei kai tuossa muuta tarvitse selitellä, kuin että paikka ei ollut ihan sitä mitä oli ilmoituksen perusteella ajatellut.
Sikäli vähän outoa pohdintaa ap:lta.
Tämä juuri. Haastattelun voi ITSE katkaista koska tahansa tyyliin "tämä taisi olla tässä" - tai jos haluaa kostaa töykeydet töykeyksillä, niin "pitäkääpä tunkkinne, lakkasi juuri kiinnostamasta, parempiakin työpaikkoja on". Ja suuntaa kohti ovea.
Aika moni on ottanut haastattelussa paskaa niskaansa ja jälkikäteen selittelee, että "Olisi pitänyt lähteä". No miksette lähteneet haastattelusta kesken niskojanne nakellen? Se opettaisi näitä vittumaisia työnantajiakin vähän ihmisten tavoille plus antaa silmitöntä tyydytystä.
Olen muutaman kerran haastattelun keskeyttänyt, syyt ovat vaihdelleet. Epäasialliset kysymykset, epäasiallisen oloinen suhtautuminen tai jopa se, etteivät tajua, että tilanne on oikeasti KAKSISUUNTAINEN. Ei siinä pelkästään minua haastatella vaan minä pyrin luomaan käsitystä, "kannattaako tulla".
No, minä olenkin omanarvontuntoinen ammattilainen enkä juuri työttömänä ole aikaa viettänyt. Minulla on varaa olla tarkka. Osin sen vuoksi en sitten varmaan ole ollut työtönkään. Kovan luokan ammattilaisen maine lähtee jo siitä tarkasta olemuksesta. Paskaa ei oteta niskaan keneltäkään sekuntiaakaan. Haastattelu loppuu kuin veitsellä leikaten, jos havaitsen merkkejä sellaisesta menosta.
Suosittelen teille muillekin kasvamista vähän kovempaan liigaan, niin ei tartte ruikuttaa kun kaikenmaailman merkonoomit vie teitä haastatteluissa kuustoista nolla.
Suuri firma ja haastattelu vaativiin asiantuntijatehtäviin.
Hakuilmoitus oli laadittu suomeksi. Vähän yllättäen haastatteluun ilmestyi todella huonoa englantia puhunut ruotsalainen haastattelija. Habitukseltaan taksikuskia muistuttanut 60v+ jantteri hikoili kuin porsas, ja tuntui jostain syystä jännittävän tilannetta enemmän kuin minä.
Olin tehnyt haastattelua varten runsaasti pohjatöitä, ja varustautunut mielestäni hyvillä kysymyksillä tehtäväkenttään liittyen ja siihen, mihin suuntaan firma on menossa. Kysymykset menivät kuitenkin hukkaan, kun haastattelija luki paperista värisevällä äänellä ”what are yout hobbies” -tyylisiä kysymyksiä, eikä tehnyt edes muistiinpanoja vastauksistani.
Lopulta jäi epäselväksi, haluttiinko hommaan oikeasti palkata ketään, ja jos haluttiin, mitä henkilö tulisi tekemään. Paikasta ei kuulunut haastattelun jälkeen yhtään mitään.
Hyvä tarina muillekin opiksi, että miten häijyjä työpaikkoja voi olla olemassa.