Kotiäitiys on nähtävästi este asunnonsaannillekin

Vierailija kirjoitti:

Jos on pienituloinen, niin eikö ap ole hakenut kaupungin asuntoja? Miksi just yksityisiltä? Niillä on kalliit vuokrakin. Mikä kaupunki? Ei helppoa saada, mutta ainahan niitä jotkut saa. Kyllä niitä jaetaan tuhansia vuodessa esim. Helsingissä.

Jos miehen nettotulot on 2800 euroa kuussa, onko hän sinusta pienituloinen?

Vierailija kirjoitti:

Ihme vänkäämistä. Mites Noi kaupungin asunnot, nehän pitäisi olla juuri pienituloisille? Ei siellä mitään jonoja ole, joku voi saada asunnon vaikka parin kuukauden kuluttua hakemisesta ja tämä ei ollut vitsi siis siellä ei tod. ole jonotussyysteemejä vaan asunnot pitäisi jakaa tarpeen mukaan ja niin varmaan tehdäänkin.

Ihmettelen myösiten täällä puhutaan myös lapsiperheessä sotkevana perheenä. On se varmaan siinä mielessä totta että ne asumisen jäljet ovat paljon selkeämmät lapsiperheen jälkeen kun jos asunnossa olisi ollut pari vanhahkoa ihmistä, suurimmaksi osaksi nojatuolissa viettäen aikansa. Meilläkin asuntotarkastaja mutisi kuinka on kamalat seinät, vaikka olimme asuneet kyseisessä asunnossa 15 vuotta. Olisi kyllä tehnyt mieli tuoda kyseinen tarkastaja siihen asuntoon johon muutettiin ja jossa oli lähes yhtä kamalassa kunnossa olevat seinät vain 7v. jälkeen eikä ollut pieniä lapsia edes. Totuus nyt vaan on se että asuntoon tulee aina elämisen jälkiä ja tämän takia useimmat vuokranantajat maalauttavat esim. seinät kun vuokralainen vaihtuu, varsinkin jos samat maalit on olleet yli 10v. Tietysti vuokranantajissa on eroja. Jotkut toivovat että vuokralainen itse remontoisi nämä normaalit asumisen jäljet jotta vuokranantaja ei joutuisi laittamaan pennostakaam remontointiin.

Eikö maalauta, jos ei ole ihan pakko (jotta ylipäätään saa kämpän vuokrattua ).

Lapsiperheitä on monenlaisia. Meillä oli muinoin rivitalossa (vuokralla, totta kai) naapuri jolla oli kaksi alakouluikäistä poikaa. Olin heillä kerran käymässä ja äiti esitteli heille kotinsa suunnilleen näin ”yläkerrassa on meidän makkarit ja ei täällä alakerrassa ole kuin tuo keittiön pöytä ja neljä tuolia kun noi pojat aina pelaa täällä säbää tai futista. Mattoja on turha pitää eikö lamputkaan oo pysyny ehjinä. Noi on niin urheilullisia noi meidän pojat” (ja hän oli siis ilmeisesti poikiensa käytöksestä ihan ylpeä? Kieltäminen ei ainakaan ollut tarpeellista) - se alakerta oli oikeasti aivan pirstaleina. Vuokranantaja varmasti ilahtui...

Enctiedä mitä häirikköhuligaaneja pojat olivat mutta tuolloin olin iloinen että meillä oli tyttö... ja että muutettiin aika pian sieltä pois...

Mutta kaiketi suurin osa perheistä kuitenkin ihan ’sisäsiistejä’ lapsia kasvattaa ?

Moni kehuu täällä lapsiperheitä vuokralaisina. Meillä kaikkein huonoimpia vuokralaisia oli lapsiperhe. Vuokrat olivat jatkuvasti myöhässä, poismuuton aikaan selvisi, että lapset olivat piirrelleet seinät ja ovet, vuokralaisilla oli luvatta ollut useita kissoja jotka olivat pissaneet laminaatit, ulko-oven lasi oli hajalla, piha oli täynnä lelua ja muuta rompetta (oikeasti oli siis törkyisen näköinen) jne. Ei enää ikinä lapsiperhettä vuokralle!

Up