Lue keskustelun säännöt.
Kotiäitiys on nähtävästi este asunnonsaannillekin
25.03.2019 |
Olemme pian vuoden verran hakenut asuntoa perheellemme, ainuttakaan tarjousta emme ole saaneet. Osassa hakemuksia hakeminen tyssää jo lomakkeen täyttövaiheessa, kun lomakkeella ei pääse etenemään, ellei kumpikin hakija ole töissä, tai vähintään opiskelija. Ei riitä että toinen on vakituisessa työsuhteessa. Meidän kohdalla kaikki kriteerit muutoin täyttyvät, miksi pitäisi saada hakemamme asunto. Ei ole edes luottohäiriöitä, mikä voisi selittää sen ettei VUOTEEN mistään ole tarjottu asuntoa. Hakemuksessa kysyttäessä olen omalle kohdalleni aina laittanut "kotona oleva vanhempi", kunnes viime viikolla päätin kokeilla jotain muuta. Laitoin hakemukseen että olen opiskelija, oppilaitoksessa joka jäi siis kesken minulla kun tulin raskaaksi. Ja kas kummaa, tänään kun avasin sähköpostini, siellä oli peräti kuusi tarjousta hakemistamme asunnoista. Ei ole epäilystäkään tämän jälkeen mistä asunnonsaanti on kiinni. Tietenkään emme voi asuntoa ottaa vastaan näiltä tarjoajilta, koska en ole opiskelija, vain kotiäiti.
Kommentit (304)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotiäitiys ei ole todellakaan elämänhallinta ongelma, vaan tavallinen positiivinen asia! Kotiäiti on omistautunut lapsilleen ja haluaa huolehtia lapsistaan, ei ole kiirre luomaan uraa vaan laittaa lapset etusijalle ja näin ollen lapset todennäkösesti saa enemmän huomiota ja rakkautta äidiltään. Ymmärrän ettei työttömille haluta välttämättä vuokrata, mutta mikä ongelma on vuokrata siistille perheelle joista toinen vanhempi on töissä eli on varma tulonlähde maksaa vuokraa?
En ymmärrä.
Kyllä se nimenomaan on elämänhallintaongelma jos lapset on pullautettu holtittomasti.
Mistä sinä tiedät kuka on pullauttanut lapsensa holtittomasti ja kuka ei? Ap elää vakituisessa parisuhteessa joten lapset on varmasti olleet toivottuja, eikä minkään kännisen baari-illan tulos!
Ei koulutusta, eikä työpaikkaa, ei aikataulua, ei suunnitelmia. Holtitonta.
Niin kerro vaan lisää itsestäsi! Holtiton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotiäitiys ei ole todellakaan elämänhallinta ongelma, vaan tavallinen positiivinen asia! Kotiäiti on omistautunut lapsilleen ja haluaa huolehtia lapsistaan, ei ole kiirre luomaan uraa vaan laittaa lapset etusijalle ja näin ollen lapset todennäkösesti saa enemmän huomiota ja rakkautta äidiltään. Ymmärrän ettei työttömille haluta välttämättä vuokrata, mutta mikä ongelma on vuokrata siistille perheelle joista toinen vanhempi on töissä eli on varma tulonlähde maksaa vuokraa?
En ymmärrä.
Ei siinä välttämättä ole mitään ongelmaa. Yleensä hakijoita on useita yhteen asuntoon. Hakijoista sitten valitaan päällimmäisenä se paras/parhaat. 2 työssäkäyvää on vuokranantajalle varmempi kuin 1 työssäkäyvä.
Minä en vuokranantajana katsoisi pelkästään sitä että on 2 työssäkäyvää ihmistä, katson ulkoista olemusta, tunnustelisin luonteita ja kysyisin myös miksi on tarve asunnolle. Se että on luottotiedot kunnossa on myös tärkeä asia. Perheelle todennäköisesti vuokraisin mielummin kuin esimerkiksi kahdelle työssäkäyvälle nuorelle, koska oletan että perhe elää todennäköisemmin rauhallisempaa elämää kun taas nuoret järjestää useammin bileitä.
Holtiton epämääräinen haahuilija kuten ap ei herätä luottamusta. Jos sen sijana on vain tauolla opinnoista, osa-aikatöissä hoitovapaallaan ja aikataulu jatkon suhteen on selvä tilanne onkin heti jo toinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kakkahattutäti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oooolen KOTIÄITI KOTIÄITI KOTIÄITI KOTIÄITI KOTIÄITI vaikka se teitä muita ärsyttäis, hähhää!
Ei se ketään ärsytä, tottakai jokainen saa tehdä omat ratkaisut.
Äitini tuttavapiirissä oli pari tapausta jotka olivat olleet "kotiroiuvana" ja kyllähän se vanhuus on aika turvaton ja köyhä, kun mies on aikanaan vaihtanut nuorempaan ja dynaamisempaan malliin. Eläkettä ei ole kertynyt, cv ammottaa tyhjänä ja työn saaminen melkein mahdotonta kun eläkeikäkin jo häämöttää.
Mutta ei se minulta pois ole, jokainen tehköön omat ratkaisunsa. Kaikilla ratkaisuilla on hintansa, ei täydellistä elämää voi saada kukaan.
Hehheh...tuskin naisen työssäkäynti estää miestä vaihtamasta nuorempaan, vaikka hän menisi suoraan synnytyspöydåltä duuniin ja lapsi laitettaisiin laitokseen.
Jotenkin ihmeellinen kuva sinulla parisuhteesta, vai perustuuko ehkä omakohtaiseen kokemukseen, kun mieheen on noin ripustauduttava. Mahtaa olla antoisa ja onnellinen parisuhde?Meillä lapset hoidettu kotona 4v ja 5v eikä se ole vaikuttanut millään tavalla työuralla etenemiseen, päinvastoin molemmat ollaan porskutettu eteenpäin, vaikka molemmat ollaan oltu perhe- ja vuorotteluvapaalla ja otettu virkavapaata, kun lasten päiväkoti- alakouluiköisenä halusimme antaa pitkät ja huolettomat lomat lapsille. Joka tietenkin nyt näkyy lasten hyvinvointina ja koulumenestyksenä.
Eikä kummallakaan meistä ole ollut tarvetta vaihtaa nuorempaan, vaan parisuhde jatkunut onnellisena 20v jälkeenkin. Tosin parisuhde onkin perustunut toisen kunnioittamiseen, arvostukseen ja luottamukseen, eikä ulkoiseen olemukseen, niin kuin sinun parisuhteessa.
Kotiäitihistoria on karu jos iskee ero tai leskeys. Siinä ripustautuu sitten lasten elätiksi.
T kotiäidin tytär
Meinaatko, että tulevaisuudessa lapset pitäisi antaa jo synnäriltä laitokseen, niin kuin tehtiin 60-70-luvun Neuvostoliitossa ja Romaniassa ja lapset vierailivat vanhempien luona viikonloppuisin.
Eikö ole kaikkien etu, myös työnantajien, että taaperoikäiset hoidetaan kotona, niin kuin ap. tekee ja vasta kun lapsi on 3v niin vie hoitoon.
Yhteistyössä nämä perhevapaat on suunniteltu työnantaja ja työntekijän kanssa.
Ja se on myös lapsen etu ja oikeus.Kaikkien etu on että naiset huolehtivat itse toimeentulostaan. Eli kouluttautuvat, hankkivat työpaikan ja vastaavat itsestään.
Eivät siis heitä opintoja roskikseen, raskaudu kesken kaiken tyhjän päälle elätiksi, kuten ap teki.
Mitään työnantajaahan hänellä ei ole. Hän vain ajelehtii.
Se että on kouluttautunut ja töissä ja sitten lisääntyy on oikea tapa toimia.
Miten sinä IrmeliKalevi kuvittelet saavasi eläkkeellesi mistään maksajia, kun levität tuota vihamielistä sanomaasi kotiäideistä ja lastenhankinnasta? Jo nyt, kuten hyvin tiedetään, lisääntymisikäiset eivät lisäänny, ja aivan todellinen uhka sinullekin on, että tulevaisuudessa ei enää koko eläkejärjestelmää ole. Siinä saat sitten sinäkin raataa hamaan hautaan saakka oman leipäsi eteen.
Syrjäytynyt äiti kasvattaa syrjäytyneitä lapsia. He vain vievät rahaa, eivät tod tuota.
Kotiäiti ei ole synonyymi syrjääntyneelle. Kotiäiti on läsnä lapsilleen ja kasvattaa hyvin todennäköisesti henkisesti paljon terveempiä lapsia, kuin laitoksissa jossa muutamalla aikuisella ei ole mitään mahdollisuuksia vastata lasten tarpeisiin ja olla tukena lapsen tunnekuohuissa ja ristiriitatilanteissa. Kotiädeillä on hyvin usein myös kavereita ja kavereilla mahdollisesti jopa samanikäisiä lapsia, joista saa ikätasoista leikkiseuraa. Nyt on jo nähty minkälainen nuorten masennusaalto seuraa siitä, että vanhemmat juoksevat rahan perässä oravanpyörässä ja lapset kasvavat laitoksissa, joissa tunnekasvatus jää hyvin vähälle huomiolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kakkahattutäti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oooolen KOTIÄITI KOTIÄITI KOTIÄITI KOTIÄITI KOTIÄITI vaikka se teitä muita ärsyttäis, hähhää!
Ei se ketään ärsytä, tottakai jokainen saa tehdä omat ratkaisut.
Äitini tuttavapiirissä oli pari tapausta jotka olivat olleet "kotiroiuvana" ja kyllähän se vanhuus on aika turvaton ja köyhä, kun mies on aikanaan vaihtanut nuorempaan ja dynaamisempaan malliin. Eläkettä ei ole kertynyt, cv ammottaa tyhjänä ja työn saaminen melkein mahdotonta kun eläkeikäkin jo häämöttää.
Mutta ei se minulta pois ole, jokainen tehköön omat ratkaisunsa. Kaikilla ratkaisuilla on hintansa, ei täydellistä elämää voi saada kukaan.
Hehheh...tuskin naisen työssäkäynti estää miestä vaihtamasta nuorempaan, vaikka hän menisi suoraan synnytyspöydåltä duuniin ja lapsi laitettaisiin laitokseen.
Jotenkin ihmeellinen kuva sinulla parisuhteesta, vai perustuuko ehkä omakohtaiseen kokemukseen, kun mieheen on noin ripustauduttava. Mahtaa olla antoisa ja onnellinen parisuhde?Meillä lapset hoidettu kotona 4v ja 5v eikä se ole vaikuttanut millään tavalla työuralla etenemiseen, päinvastoin molemmat ollaan porskutettu eteenpäin, vaikka molemmat ollaan oltu perhe- ja vuorotteluvapaalla ja otettu virkavapaata, kun lasten päiväkoti- alakouluiköisenä halusimme antaa pitkät ja huolettomat lomat lapsille. Joka tietenkin nyt näkyy lasten hyvinvointina ja koulumenestyksenä.
Eikä kummallakaan meistä ole ollut tarvetta vaihtaa nuorempaan, vaan parisuhde jatkunut onnellisena 20v jälkeenkin. Tosin parisuhde onkin perustunut toisen kunnioittamiseen, arvostukseen ja luottamukseen, eikä ulkoiseen olemukseen, niin kuin sinun parisuhteessa.
Kotiäitihistoria on karu jos iskee ero tai leskeys. Siinä ripustautuu sitten lasten elätiksi.
T kotiäidin tytär
Meinaatko, että tulevaisuudessa lapset pitäisi antaa jo synnäriltä laitokseen, niin kuin tehtiin 60-70-luvun Neuvostoliitossa ja Romaniassa ja lapset vierailivat vanhempien luona viikonloppuisin.
Eikö ole kaikkien etu, myös työnantajien, että taaperoikäiset hoidetaan kotona, niin kuin ap. tekee ja vasta kun lapsi on 3v niin vie hoitoon.
Yhteistyössä nämä perhevapaat on suunniteltu työnantaja ja työntekijän kanssa.
Ja se on myös lapsen etu ja oikeus.Kaikkien etu on että naiset huolehtivat itse toimeentulostaan. Eli kouluttautuvat, hankkivat työpaikan ja vastaavat itsestään.
Eivät siis heitä opintoja roskikseen, raskaudu kesken kaiken tyhjän päälle elätiksi, kuten ap teki.
Mitään työnantajaahan hänellä ei ole. Hän vain ajelehtii.
Se että on kouluttautunut ja töissä ja sitten lisääntyy on oikea tapa toimia.
Miten sinä IrmeliKalevi kuvittelet saavasi eläkkeellesi mistään maksajia, kun levität tuota vihamielistä sanomaasi kotiäideistä ja lastenhankinnasta? Jo nyt, kuten hyvin tiedetään, lisääntymisikäiset eivät lisäänny, ja aivan todellinen uhka sinullekin on, että tulevaisuudessa ei enää koko eläkejärjestelmää ole. Siinä saat sitten sinäkin raataa hamaan hautaan saakka oman leipäsi eteen.
Syrjäytynyt äiti kasvattaa syrjäytyneitä lapsia. He vain vievät rahaa, eivät tod tuota.
Kotiäiti ei ole synonyymi syrjääntyneelle. Kotiäiti on läsnä lapsilleen ja kasvattaa hyvin todennäköisesti henkisesti paljon terveempiä lapsia, kuin laitoksissa jossa muutamalla aikuisella ei ole mitään mahdollisuuksia vastata lasten tarpeisiin ja olla tukena lapsen tunnekuohuissa ja ristiriitatilanteissa. Kotiädeillä on hyvin usein myös kavereita ja kavereilla mahdollisesti jopa samanikäisiä lapsia, joista saa ikätasoista leikkiseuraa. Nyt on jo nähty minkälainen nuorten masennusaalto seuraa siitä, että vanhemmat juoksevat rahan perässä oravanpyörässä ja lapset kasvavat laitoksissa, joissa tunnekasvatus jää hyvin vähälle huomiolle.
Jos ei ole koulutusta, työpaikkaa, rahaa eikä minkään valtakunnan elämännhallintaa on syrjäytynyt.
Saisko linkin siitä tutkimuksesta, jonka mukaan normaali työssäkäynti altistaa nuoren masennukselle.
Sinun tapasi käsitellä asioita ei ole tunnekypsää. Sinä vain raivoat. Kuulostat Nina Mikkoselga. Ei tuolla lailla kasva terveitä lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täysin ymmärrettävää. Miksei sinulla ole työpaikkaa?
Kaikki äidit eivät jätä vauvaansa 9kk iässä toisten kasvatettavaksi ja juokse itse töihin karkuun.
Mutta ilmeisesti sekin olisi parempi ja tehdä vaikka jotain 1200€/kk hanttihommia, jotta saisi asunnon.Sieltä työpaikasta voi ottaa kolme vuotta perhevapaata.
Toiset voi, toiset ei. Joillakin aloilla on enimmäkseen tarjoilla vain määräaikaisia projekteja tai muuten pätkätöitä, jolloin lapsen kanssa kotona ollessaan on kotiäiti. Ei ole mahdollisuuttakaan perhevapaaseen. Jopa tohtoriksi kouluttautuneilla tilanne on sama. Tutkijoilla yleisestikin pienet tulot ja vuokralla asuminen on usein ainoa vaihtoehto, jos haluaa asua lähellä työpaikkaa. Ei näillä tuloilla lainaa saa, mutta vuokra pystytään maksamaan yhden aikuisen tuloilla ja eletään säästäväisesti myös ne ajat kun kummallakin on töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis mitä tajouksia tässä odotetaan? Katsotte jonkin myynnissä olevan asunnon ja sitten TE teette tarjouksen. Näin helppoa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kakkahattutäti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oooolen KOTIÄITI KOTIÄITI KOTIÄITI KOTIÄITI KOTIÄITI vaikka se teitä muita ärsyttäis, hähhää!
Ei se ketään ärsytä, tottakai jokainen saa tehdä omat ratkaisut.
Äitini tuttavapiirissä oli pari tapausta jotka olivat olleet "kotiroiuvana" ja kyllähän se vanhuus on aika turvaton ja köyhä, kun mies on aikanaan vaihtanut nuorempaan ja dynaamisempaan malliin. Eläkettä ei ole kertynyt, cv ammottaa tyhjänä ja työn saaminen melkein mahdotonta kun eläkeikäkin jo häämöttää.
Mutta ei se minulta pois ole, jokainen tehköön omat ratkaisunsa. Kaikilla ratkaisuilla on hintansa, ei täydellistä elämää voi saada kukaan.
Hehheh...tuskin naisen työssäkäynti estää miestä vaihtamasta nuorempaan, vaikka hän menisi suoraan synnytyspöydåltä duuniin ja lapsi laitettaisiin laitokseen.
Jotenkin ihmeellinen kuva sinulla parisuhteesta, vai perustuuko ehkä omakohtaiseen kokemukseen, kun mieheen on noin ripustauduttava. Mahtaa olla antoisa ja onnellinen parisuhde?Meillä lapset hoidettu kotona 4v ja 5v eikä se ole vaikuttanut millään tavalla työuralla etenemiseen, päinvastoin molemmat ollaan porskutettu eteenpäin, vaikka molemmat ollaan oltu perhe- ja vuorotteluvapaalla ja otettu virkavapaata, kun lasten päiväkoti- alakouluiköisenä halusimme antaa pitkät ja huolettomat lomat lapsille. Joka tietenkin nyt näkyy lasten hyvinvointina ja koulumenestyksenä.
Eikä kummallakaan meistä ole ollut tarvetta vaihtaa nuorempaan, vaan parisuhde jatkunut onnellisena 20v jälkeenkin. Tosin parisuhde onkin perustunut toisen kunnioittamiseen, arvostukseen ja luottamukseen, eikä ulkoiseen olemukseen, niin kuin sinun parisuhteessa.
Kotiäitihistoria on karu jos iskee ero tai leskeys. Siinä ripustautuu sitten lasten elätiksi.
T kotiäidin tytär
Meinaatko, että tulevaisuudessa lapset pitäisi antaa jo synnäriltä laitokseen, niin kuin tehtiin 60-70-luvun Neuvostoliitossa ja Romaniassa ja lapset vierailivat vanhempien luona viikonloppuisin.
Eikö ole kaikkien etu, myös työnantajien, että taaperoikäiset hoidetaan kotona, niin kuin ap. tekee ja vasta kun lapsi on 3v niin vie hoitoon.
Yhteistyössä nämä perhevapaat on suunniteltu työnantaja ja työntekijän kanssa.
Ja se on myös lapsen etu ja oikeus.Kaikkien etu on että naiset huolehtivat itse toimeentulostaan. Eli kouluttautuvat, hankkivat työpaikan ja vastaavat itsestään.
Eivät siis heitä opintoja roskikseen, raskaudu kesken kaiken tyhjän päälle elätiksi, kuten ap teki.
Mitään työnantajaahan hänellä ei ole. Hän vain ajelehtii.
Se että on kouluttautunut ja töissä ja sitten lisääntyy on oikea tapa toimia.
Miten sinä IrmeliKalevi kuvittelet saavasi eläkkeellesi mistään maksajia, kun levität tuota vihamielistä sanomaasi kotiäideistä ja lastenhankinnasta? Jo nyt, kuten hyvin tiedetään, lisääntymisikäiset eivät lisäänny, ja aivan todellinen uhka sinullekin on, että tulevaisuudessa ei enää koko eläkejärjestelmää ole. Siinä saat sitten sinäkin raataa hamaan hautaan saakka oman leipäsi eteen.
Syrjäytynyt äiti kasvattaa syrjäytyneitä lapsia. He vain vievät rahaa, eivät tod tuota.
Kotiäiti ei ole synonyymi syrjääntyneelle. Kotiäiti on läsnä lapsilleen ja kasvattaa hyvin todennäköisesti henkisesti paljon terveempiä lapsia, kuin laitoksissa jossa muutamalla aikuisella ei ole mitään mahdollisuuksia vastata lasten tarpeisiin ja olla tukena lapsen tunnekuohuissa ja ristiriitatilanteissa. Kotiädeillä on hyvin usein myös kavereita ja kavereilla mahdollisesti jopa samanikäisiä lapsia, joista saa ikätasoista leikkiseuraa. Nyt on jo nähty minkälainen nuorten masennusaalto seuraa siitä, että vanhemmat juoksevat rahan perässä oravanpyörässä ja lapset kasvavat laitoksissa, joissa tunnekasvatus jää hyvin vähälle huomiolle.
Jos ei ole koulutusta, työpaikkaa, rahaa eikä minkään valtakunnan elämännhallintaa on syrjäytynyt.
Saisko linkin siitä tutkimuksesta, jonka mukaan normaali työssäkäynti altistaa nuoren masennukselle.
Sinun tapasi käsitellä asioita ei ole tunnekypsää. Sinä vain raivoat. Kuulostat Nina Mikkoselga. Ei tuolla lailla kasva terveitä lapsia.
Maailma on täynnä ihmisiä joilla ei ole koulutusta, työpaikkaa, eikä rahaa. Ei se silti tarkoita, ettei ihmisellä ole elämänhallintaa tai että hän kokisi olevansa syrjäytynyt. Se on sana jonka sinä tarvitset, jotta pystyt lokeroimaan jonkun, joka elää elämäänsä eri tavalla ja erilaisella maailmakatsomuksella kuin sinä. Se, että sinä väität jonkun olevan syräytynyt, ei tarkoita että hän itse kokisi olevansa siinä lokerossa.
Työssäkäynti ei altista ketään masennukselle, mutta lapsuudessa tunteidensa kanssa yksin jäänyt harvemmin osa käsitellä niitä myöhemmin. Ja se altistaa masennukselle. Päiväkodeissa ryhmät ovat suuret ja siellä ei oikeasti ole ikävä kyllä aikaa olla lasten tukena, niin paljon kuin olisi tarvis. Perushommat saadan hädintuskin hoidettua. Kokopäivätyötä tekevät vanhemmat näkevät lapsiaan muutaman tunnin päivässä. Koulussa ei tunnekasvatusta ole senkään vertaa ja tukipalveluista (kuraattori, psykologi) leikataan koko ajan.
Enkä tunne raivoa kun tätä kirjoitan, vaan tarjoan toisenlaisen näkökulman asiaan. On hyvä kyseenalaistaa välillä yhteiskunnan valtavirran tarjoama malli. Suomalaisessa yhteiskunnassa on käsittämätöntä perhevastaisuutta ja välillä suorastaan lapsivihaa. Meillä on tälläkin hetkellä käsissä valtava ongelma, kun nuoria työkykyisiä ihmisiä jää pitkille sairaslomille tai eläkkelle masennuksen vuoksi. Meillä on myös tieto ja työkalut siihen, miten perheiden ja lasten hyvinvointia voidaan lisätä, mutta tahto tehdä muutoksia puuttuu. Useimmat näistä muutoksista maksavat meille tänään ja tuottavat tulosta vasta vuosikymmenien kuluttua.
Ikävä kyllä poliittinen näkö on vain neljän vuoden pituinen. Ja on paljon mediaseksikkäämpää keskittyä lupailemaan talouskasvua, työpaikkoja ja tulojen kasvua kaikille. Todellisuudessa vain harva hyötyy näistä nykyisistä hyvinkin maltillisista kasvun kausista. Niinpä meillä on yhteiskunnassa tulevaisuudessakin ihmisiä joilla on lomakkeen ruudussa ruksi muussa kuin työssäkäyvän kohdalla. Ja on ihan ok olla työtön (=työmarkkinoiden käytössä), hoitaa lapsia kotona, eläkkeellä, lapsi, nuori, opiskelija jne. Ja he ovat yhtä arvokkaita kaikki.
En tiedä kuka on Nina Mikkonen, mutta täytyypä tutustua hänen ajatuksiinsa. Kiitos vinkistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ollaan ihan rehellisiä, niin minusta ei ole muuhun kuin olemaan kotona. Opinnot jäi kesken, työkokemusta ei ole juurikaan. En nosta mitään tukia, enkä saa muuta kuin lapsilisän tililleni. Pitäisikö minun alkaa nostaa työttömyyskorvausta? Hakea opintoihin ja todeta niiden jälkeen, etten tämän ikäisenä tällä taustalla kelvannut mihinkään?
Vai olisiko parempi, että hoidan tämän tehtävän kunnialla ja kasvatan lapsistani empatiakykyisiä ja normaaleja kansalaisia? Ja ihan tiedoksi: en ole sotkuinen, en polta, en juo alkoholia, en ole koulutusvastainen ja käytän terveyspalveluitakin äärimmäisen harvoin. Sen sijaan otan lapset vastaan koulusta, autan läksyissä, vien harrastuksiin, tuen kaverisuhteissa, olen läsnä.
EN suostu olemaan luuseri. Jos joku kehtaisi päin naamaa tulla sanomaan minulle tästä elämästäni jotain, olen varma, että voittaisin sen väittelyn.
Lasten isä ja minä olemme molemmat työelämässä. Lapsemme ovat empatiakykyisiä ja normaaleja kansalaisia. Emme sotke, polta, juo alkoholia, emme ole koulutus- tai työvastaisia. Kunnallisia terveyspalveluita käytämme äärimmäisen harvoin. Sen sijaan vietämme aikaa lasten kanssa koulun jälkeen, autamme läksyissä, viemme harrastuksiin, tuemme kaverisuhteissa, olemme läsnä.
Mitä sinä teet lasten koulupäivän aikana?
Luen, kirjoitan, käyn lenkillä tai uimassa, hoidan kotitöitä, välillä käyn auttamassa vapaaehtoisena yhdessä järjestössä.
Joskus käyn moikkaamassa ystäviä, joskus jopa matkustan yksin johonkin Euroopan kaupunkiin.
Suomeksi: teen mitä kotona on "pakko", pääosin teen mitä haluan. Sori siitä 😉
Miten tuohon on varaa jos miehesi tienaa bruttona 2900 = reilu 2000€ netto. Haette yli 1000€ asuntoa, muut kulut vähintään 600€ = max 100€ säästöä per kk.
Laita työnimikkeeseen vaikka osakesijoittaja, jos saat pääomatuloja/ osinkoa jostakin.
Kotiäitiä ja alle 3k tienaavaa miestä en ottaisi vuokralle, kuin max 750€/kk vuokrahinnalla. Säästöjä/sijoituksia en tuollaiselle parille osaisi olettaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En itsekään vuokraisi kotiäidille jos olisin vuokrantantaja. Kertoo elämänhallinnan ongelmista ja huono-osaisuudesta. Ei tietenkään aina, mutta riski siihen että asunto sotketaan ja vuokrat jäävät maksamatta on varmasti suurempi.
Eli toisin sanoen vuokraisit vain lapsettomalle miehelle tai naiselle? Koska tekstisi mukaan kotiäiti sotkee ja jättää vuokrat maksamatta?
Kotiäitiys on selkeä merkki jonkinlaisesta elämänhallintaongelmasta.
Toivottavasti ironisoit. Alle kolmivuotiaalle koti on paras hoitopaikka, jos perheessä ei ole jotain erityisongelmaa. Jääkää kotiin, pienten lasten isät tai äidit!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinä tässä paasaat. Keksit vaikka mitä tarinoita ap:n elämästä, ja väität että ap valehtelee ja mitä kaikkea. Hän itse sanoi palaavansa opiskelemaan kun lapsi täyttää 2v, mutta et sitten millään suostu uskomaan, haukut vaan.
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä tajouksia tässä odotetaan? Katsotte jonkin myynnissä olevan asunnon ja sitten TE teette tarjouksen. Näin helppoa!
Eikö tässä ollut kyse vuokra-asunnon hakemisesta? Siinä ei voi oikein muuta kun pistää hakemuksen ja odottaa asuntotarjousta. Vai onko jotenkin määrätty keiden pitää ostaa oma ja keillä oikeus asua vuokra-asunnossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinä tässä paasaat. Keksit vaikka mitä tarinoita ap:n elämästä, ja väität että ap valehtelee ja mitä kaikkea. Hän itse sanoi palaavansa opiskelemaan kun lapsi täyttää 2v, mutta et sitten millään suostu uskomaan, haukut vaan.
Hän kertoo aloituksessa olevansa "kotona oleva vanhempi" ja "opintojen jääneen kesken". Miksi keksit ja valehtelet?
"2800€ netto, ja itse siis olen palaamassa opiskelemaan kun lapsi täyttää 2v." - siinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"2800€ netto, ja itse siis olen palaamassa opiskelemaan kun lapsi täyttää 2v." - siinä.
Näitä horinoita alkoi ilmaantua siinä vaiheessa, kun hän sai kritiikkiä opintojen jättämisestä kesken. Samaten tuo palkka muuttui brutosta netoksi, kun palkan sanottiin olevan pieni.
Mene töihin, ap. Iltaa ja viikonloppua. Niin saatte rahaa, sinä pääset johonkin mukaan ja isä saa olla lapsen kanssa.
Ihme vänkäämistä. Mites Noi kaupungin asunnot, nehän pitäisi olla juuri pienituloisille? Ei siellä mitään jonoja ole, joku voi saada asunnon vaikka parin kuukauden kuluttua hakemisesta ja tämä ei ollut vitsi siis siellä ei tod. ole jonotussyysteemejä vaan asunnot pitäisi jakaa tarpeen mukaan ja niin varmaan tehdäänkin.
Ihmettelen myösiten täällä puhutaan myös lapsiperheessä sotkevana perheenä. On se varmaan siinä mielessä totta että ne asumisen jäljet ovat paljon selkeämmät lapsiperheen jälkeen kun jos asunnossa olisi ollut pari vanhahkoa ihmistä, suurimmaksi osaksi nojatuolissa viettäen aikansa. Meilläkin asuntotarkastaja mutisi kuinka on kamalat seinät, vaikka olimme asuneet kyseisessä asunnossa 15 vuotta. Olisi kyllä tehnyt mieli tuoda kyseinen tarkastaja siihen asuntoon johon muutettiin ja jossa oli lähes yhtä kamalassa kunnossa olevat seinät vain 7v. jälkeen eikä ollut pieniä lapsia edes. Totuus nyt vaan on se että asuntoon tulee aina elämisen jälkiä ja tämän takia useimmat vuokranantajat maalauttavat esim. seinät kun vuokralainen vaihtuu, varsinkin jos samat maalit on olleet yli 10v. Tietysti vuokranantajissa on eroja. Jotkut toivovat että vuokralainen itse remontoisi nämä normaalit asumisen jäljet jotta vuokranantaja ei joutuisi laittamaan pennostakaam remontointiin.
Vierailija kirjoitti:
Ihme vänkäämistä. Mites Noi kaupungin asunnot, nehän pitäisi olla juuri pienituloisille? Ei siellä mitään jonoja ole, joku voi saada asunnon vaikka parin kuukauden kuluttua hakemisesta ja tämä ei ollut vitsi siis siellä ei tod. ole jonotussyysteemejä vaan asunnot pitäisi jakaa tarpeen mukaan ja niin varmaan tehdäänkin.
Ihmettelen myösiten täällä puhutaan myös lapsiperheessä sotkevana perheenä. On se varmaan siinä mielessä totta että ne asumisen jäljet ovat paljon selkeämmät lapsiperheen jälkeen kun jos asunnossa olisi ollut pari vanhahkoa ihmistä, suurimmaksi osaksi nojatuolissa viettäen aikansa. Meilläkin asuntotarkastaja mutisi kuinka on kamalat seinät, vaikka olimme asuneet kyseisessä asunnossa 15 vuotta. Olisi kyllä tehnyt mieli tuoda kyseinen tarkastaja siihen asuntoon johon muutettiin ja jossa oli lähes yhtä kamalassa kunnossa olevat seinät vain 7v. jälkeen eikä ollut pieniä lapsia edes. Totuus nyt vaan on se että asuntoon tulee aina elämisen jälkiä ja tämän takia useimmat vuokranantajat maalauttavat esim. seinät kun vuokralainen vaihtuu, varsinkin jos samat maalit on olleet yli 10v. Tietysti vuokranantajissa on eroja. Jotkut toivovat että vuokralainen itse remontoisi nämä normaalit asumisen jäljet jotta vuokranantaja ei joutuisi laittamaan pennostakaam remontointiin.
Mikäs pienituloinen se mies on kun tienaa nettona yli suomalaisen keskibruttopalkan?
Joo meilläkin onneksi tämä asunto oli maalattu, vaikka edellisestä maalauksesta oli kulunut vain 6v. Ihanaa kun ei tarvitse vuokra-asuntoon heti ensi töikseen alkaa tekemään remontteja. Muutenkin vuokra-asunnon kunto kuuluu isännöitsijälle ja vuokralainen on velvollinen korjaamaan vain tahalleen aiheuttamat vauriot tai sellaiset jotka eivät ole syntyneet normaalin kulumisen takia. Jos isännöitsijä ei esim. ikinä maalauta seiniä tai korjauta kylppäreitä, ei sitä sitten tee kukaan ja asunnoista voi tulla aika kamalia lääviä. Kyllä normaalin kulumisenkin takia voi seinät olla kamalan näköisiä. Naulojen reikiä ja tummentumia hyllykköjen paikoilla. Näihin ei auta muu kun maalaus.
Jonkun seinien maalauksen ehkä joku voi toteuttaakin vuokra-asuntoon, mutta ei varmaankaan moni ole valmis pistämään useaa satasta, tai tonneja asuntoon, josta tietää muuttavansa lähiaikoina pois, esim. sen takia että asunto on liian pieni, häiritsevät naapurit tai muuta. Me saatiin kerran pommi kunnossa oleva asunto, ja pommi kunnossa ojennettiin takaisin. Siivottuna hyvin toki.
Vierailija kirjoitti:
Ihme vänkäämistä. Mites Noi kaupungin asunnot, nehän pitäisi olla juuri pienituloisille? Ei siellä mitään jonoja ole, joku voi saada asunnon vaikka parin kuukauden kuluttua hakemisesta ja tämä ei ollut vitsi siis siellä ei tod. ole jonotussyysteemejä vaan asunnot pitäisi jakaa tarpeen mukaan ja niin varmaan tehdäänkin.
Ihmettelen myösiten täällä puhutaan myös lapsiperheessä sotkevana perheenä. On se varmaan siinä mielessä totta että ne asumisen jäljet ovat paljon selkeämmät lapsiperheen jälkeen kun jos asunnossa olisi ollut pari vanhahkoa ihmistä, suurimmaksi osaksi nojatuolissa viettäen aikansa. Meilläkin asuntotarkastaja mutisi kuinka on kamalat seinät, vaikka olimme asuneet kyseisessä asunnossa 15 vuotta. Olisi kyllä tehnyt mieli tuoda kyseinen tarkastaja siihen asuntoon johon muutettiin ja jossa oli lähes yhtä kamalassa kunnossa olevat seinät vain 7v. jälkeen eikä ollut pieniä lapsia edes. Totuus nyt vaan on se että asuntoon tulee aina elämisen jälkiä ja tämän takia useimmat vuokranantajat maalauttavat esim. seinät kun vuokralainen vaihtuu, varsinkin jos samat maalit on olleet yli 10v. Tietysti vuokranantajissa on eroja. Jotkut toivovat että vuokralainen itse remontoisi nämä normaalit asumisen jäljet jotta vuokranantaja ei joutuisi laittamaan pennostakaam remontointiin.
Niin tosiaan, kaupungin asunnot ei pitäisi valita asukkaitaan sen mukaan kenellä on paras maksukyky, vaan tarpeen mukaan, joten jos ap saisi vaikka sieltä. Yksityiset saa valita ihan miten haluaa, eikä tarveharkintaa tarvitse olla ollenkaan.
Jos on pienituloinen, niin eikö ap ole hakenut kaupungin asuntoja? Miksi just yksityisiltä? Niillä on kalliit vuokrakin. Mikä kaupunki? Ei helppoa saada, mutta ainahan niitä jotkut saa. Kyllä niitä jaetaan tuhansia vuodessa esim. Helsingissä.
Meillä on ollut asunto vuokrattuna yksinhuoltajalle. Välillä oli maksut myöhässä, mutta ilmoitti asiasta ja asiallisesti hoiti maksut. Muutti pois niin oli rästejä, mutta hoiti ne pois ja kaikki oli kunnossa. Ymmärrettävistä syistä se maksu ei aina tullut vaan ajallaan.
Nyt meillä on vuokralaisena luottotiedoton yksinhuoltaja. Vuokrat ei ole myöhässä ja kaikki hoitanut erinomaisesti. Riippuu tosin miksi on luottotiedoton. Shoppailtu luottotiedottomuus ei ole sama kuin muu tullut talousahdinko.
Pahin vuokralainen oli mielenterveysongelmainen hyvinkin varakas opettaja(maksoi vahingossa huomattavan summan tilille vuokrana), joka rikkoi sekouduttuaan asuntoa joka paikasta. Hajotti siis kaikki kiinteät sähkölaitteet.