Mitä tuli luokkanne hissukoista tai koulukiusatuista myöhemmässä elämässään?

[quote author="Vierailija" time="03.04.2013 klo 12:11"]

Tytöillä hissukkana tai kiusattuna oleminen ei ole kovin paha juttu tulevaisuuden kannalta. Monelle näyttää käyneen hyvin.

Pojat sen sijaan... kyllä ne yhä porskuttaa jotka hallitsi välitunteja.

[/quote]

Näinhän se on, kun katsoo maailmaa laasaslaisten lasien läpi.

[quote author="Vierailija" time="03.04.2013 klo 12:25"]

[quote author="Vierailija" time="03.04.2013 klo 12:11"]

Tytöillä hissukkana tai kiusattuna oleminen ei ole kovin paha juttu tulevaisuuden kannalta. Monelle näyttää käyneen hyvin.

Pojat sen sijaan... kyllä ne yhä porskuttaa jotka hallitsi välitunteja.

[/quote]

Näinhän se on, kun katsoo maailmaa laasaslaisten lasien läpi.

[/quote]

Hienosti laitoit jauhot suuhun!

Minusta tuli työkyvyttömyyseläkeläinen.

Heidän elämänsä ei kiinnosta tai kosketa minua edelleenkään yhtään enempää kuin silloinkaan.

No mua kiusattiin ylipainoni takia yläasteella aika tavalla. Valmistuin kauppiksesta, nyt on mies, oma talo, 2 lasta, koira ja olen pudottanut painoa 15 kiloa. Ja nyt kääntyy miesten katseet mukavasti perään, vaikka toisaalta en niitä tarvitsisi, kun oma mies on jo. Eikä edes ole mikään pahannäköinenkään. Mitä sen verran tiedän kiusaajista, yksi asuu viel 25-vuotiaana vanhempiensa luona, ryyppää rahansa. Perheestä ei tietoakaan, työpaikka on, mutta illat notkuu baareissa, varmaa juo kohta työpaikkansakin alta. Muista kiusaajista ei ole tietoa, eikä kyllä pahemmin kiinostakkaan. Mä olen elämässäni erittäin onnellinen!

Kiusatut sisuuntuvat, hyljeksityt ja eristetyt syrjäytyvät.

Hissukat päätyivät puuhailemaan eläinten parissa, ne olivat jo silloin nuorena tärkeitä. Kiusatuista yksi kärsii keskivaikeasta masennuksesta ja sosiaalisten tilanteiden pelosta, hakenut kouluihin muttei ole päässyt.Yksi työskentelee hänelle erittäin sopivassa ammatissa.

Minusta tuli syrjäytynyt iki-sinkku.

Minusta tuli sairaanhoitaja ja kaveristani arkkitehti

[quote author="Vierailija" time="03.04.2013 klo 11:24"]Meni yliopistoon ja teki itsemurhan heti ekana syksynä:D:D[/quote]

No olipa TOOSI hilpeää! :DDDDDDDDDDDDDDDD

minä olin hissukka ja minusta tuli onnellinen vaimo, äiti ja perhepäivähoitaja

luokkamme kiusatusta tuli rikas mies, joka muutti ulkomaille. takoo uskomattomia summia rahaa kuukaudessa. kateeks käy :D

[quote author="Vierailija" time="03.04.2013 klo 13:16"]

[quote author="Vierailija" time="03.04.2013 klo 11:24"]Meni yliopistoon ja teki itsemurhan heti ekana syksynä:D:D[/quote]

No olipa TOOSI hilpeää! :DDDDDDDDDDDDDDDD

[/quote]

Mäkin jäin pohtimaan tuota. Joko joku ei tunne hymiöiden käyttöä tai sitten pahemman luokan kiusaaja tuulettaa saavutuksiaan. 

Minäkin olen ollut hiljainen hissukka, syrjitty ja kiusattu. Elämässäni olen menestynyt ihan mukavasti. Pärjäsin opinnoissa ja löysin mukavan työpaikan. Tällä hetkellä asun Suomessa perheeni kanssa, mutta ennen lasten syntymää ehdin asua 2 eri Euroopan maassa. Ensin kävin vaihto-oppilaana ja myöhemmin olen ollut töissä ulkomaankomennuksilla.

Vieläkin olen hiljainen hissukka, mutta olen silti saanut paljon ystäviä kaikista niistä maista joissa olen asunut. Jostakin syystä suurin osa ystävistäni on joutunut lapsena kiusaamisen kohteeksi. Heistä osa on menestynyt elämässään hyvin, ovat hankkineet akateemisia loppututkintoja ja saaneet hyviä työpaikkoja. Osa taas on menestynyt hyvinkin heikosti, joku on masentuntut vaikeasti ja joku on sosiaalisten tilanteiden pelkojen takia jäänyt työttömäksi. Jotkut sijoittuvat välimaastoon, mutta enemmistö näistä kiusatuista ystävistäni kuuluu joko voittajiin tai häviäjiin. Heidän kohdallaan on ilmeisesti käynyt niin, että kiusaaminen joko sisuunnuttanut näyttämään että pystyy vaikka mihin, tai sitten se on johtanut itsetunnon romahtamiseen ja täydelliseen luovuttamiseen. Itse taidan kuitenkin kuulua enemmän siihen keskivaiheille. Olen menestynyt vähän, mutta en kuitenkaan saavuttanut mitään ihmeellisen suurta.

Sitä en tiedä  kuinka minua kiusanneet henkilöt ovat menestyneet, enkä siitä ole kiinnostunutkaan.

Minä olen entinen koulukiusattu ja sen myötä olin myös luokkani hissukka. Minusta tuli FM ja toimittaja. Mukavasti menee myös ihmissuhteiden saralla: on pitkä ja vakaa parisuhde sekä paljon ystäviä. Muutenkin elämässäni on paljon mielenkiintoista tekemistä ja tunnen olevani onnellinen. Entisistä kiusaajistani ei välttämättä voi sanoa samaa. Heidän elämäänsä kuuluu lähinnä vaihtuvia parisuhteita, matala koulutus, joissakin tapauksissa myös päihdeongelmia. Uskoisin, että silloinen kiusaaminen viestitti jo heidän ongelmistaan.

Mieheni oli koulukiusattu ja "erilainen nuori". Hänestä tuli yksi suomen nuorimmista tekniikan tohtoreista ja saa sellaista palkkaa, jolla ollaan uudenmaan verokalenterissa korkealla. Rakastuin häneen opiskeluaikana. Hän oli pieneltä paikkakunnalta ja selvästi onnellinen päästyään pois pikku kylän yläastelaisten räkänokkien ja kylän kovisten pilkasta.

Itse olen 'menestynyt siltä väliltä'. Olen korkeasti koulutettu ja minulla on ok työpaikka, perhe ja kiva koti, jos haetaan jotain mittareita. Kiusaaminen jätti minuun kuitenkin jälkensä, olen ollut alisuorittaja, koska koulussa menestymisestä kiusattiin, ja olen edelleen myös sellainen eristäytyvä hissukka, joka kyllä pystyy toimimaan sosiaalisesti mutta joka on tottunut olemaan pohjimmiltaan yksin. Ne muut kiusatut joista vielä tiedän jotain, ovat myös kai pärjänneet ok, mutta varmaan se heihinkin on jättänyt jäljet.

Pahimmat kiusaajat vaikuttaisivat jääneen vanhalle kotiseudulle syrjäkulmille työttömiksi ja baarissa istumaan. Yhden kuulin kuitenkin olevan taiteellisissa hommissa!

-Teatterialan henkilö, homoseksuaali, hyvinpärjäävältä ja -voivalta näyttää

-Vanha poika, asuu vanhempien luona ja aika yksinäinen vieläkin

-perheellinen rekka/roskakuski, asiat kai ihan perushyvin

-ongelmaisen yh:n luo muuttanut on/off-suhteeseen, kouluja keskeytyy toisensa perään ja osoite vaihtuu tiuhaan :(

-kaunainen ja huonosti itseensä luottava, aavistuksen paranoidi, hoitoalan työntekijä, loputtoman epävarma, mutta taloudellisesti ihan hyvin pärjäävä, vaikka kieriskelee edelleen koulukiusatun viitassaan

-superkaunis kirjanpitäjä, onnellisesti avioliitossa,kaikki kunnossa

-(ei hissukka, mutta koulukiusattu muuten)- menestynyt yrittäjä, perheellinen, toteuttanut useimmat haaveensa ja enemmänkin

Psykologi. 

Minusta tuli ihan perusduunari pienellä palkalla. Edelleen on todella huono itsetunto.

Mutta muista vastauksista voisi vetää sellaisen johtopäätöksen että ei se kiusaaminen mitään vaikuta elämässä pärjäämiseen. Toiset on vaan heikompia kuten minä. Minulla oli kotonakin ongelmia niin ehkä se vaikutti enemmän siihen mikä luuseri minusta tuli :(

tuntemastani kiusatusta tuli akateeminen. Kiusaajista tuli yhdestä akateeminen, suurimmasta osasta kai jonkun ammatin saivat. Sinällään jännä ettei monikaan enää tunne näitä "pahiksia". Jonkun puolitutun kautta... mitä siis niistä pahiksista tuli? Unohdettuja.