Onko armeijavuosi oikeasti kymppitonnien arvoinen kokemus?
Vuosi armeijassa vs vuosi töissä. Itse valitsin duunin ja tienaamisen, mutta haluaisin kysyä teiltä armeijan käyneiltä: Jos näin jälkikäteen voisit vaihtaa armeijavuoden vuoden nettopalkkaan, tekisitkö niin? Vai oliko armeija elämän parasta aikaa ja et vaihtaisi kokemuksia pois edes rahasta?
Kommentit (179)
Vierailija kirjoitti:
Siis kuka 19-vuotias tienaa 50 000 puolessa vuodessa - 9 kuukaudessa? Ja eikös tuolla ole ilmainen ruoka ja asuminen?
Eikö armeijan voi käydä 30-vuotiaaksi asti? Esim. vastavalmistunut lääkäri voi olla alle 30v ja tienata kymmeniä tuhansia vuodessa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sarasvuuohan kyseenalaisti tuon armeijan johtajakoulutuksen.
Meilläkin kutsunnoissa kapteeni selitti innoissa ”missä muualla saa Suomessa johtajakoulutusta?” ja samaa saibaa intissä jauho everstiluutnantti. Hyvä se kysymys on esittää amiksille ja lukiolaisille, mutta esitäppä se 30v korkeakoulutetulle projekti-,osasto-, työpäällikölle. Vastauksia alkaa tulemaan amkista, yliopistosta sekä työnantajan puolesta ja taso on paljon parempaa kuin se, että osaat huutaa asiasta mistä et ite tiedä mitään ja minkä suorittamiseen et aio osallistua.
Huono provo. 0/5. Kaikki nuo typerät klisheet jokainen ymmärtää humpuukiksi. Työelämässä saattaa usein olla niin, että tehtaalle tulee tuotantopäälliköksi joku vastavalmistunut kuikelo täysin teoreettisine tietoineen suoraan yliopistosta tietämättä yhtään mitään varsinaisesta työstä, jota ammattilaiset siellä salin lattialla ovat tehneet äärimmilleen hiottuna kokonaisuutena vuosikymmeniä. Armeijassa taas ainut tie johtajaksi on käydä läpi joka ikinen vaihe alokkaasta alkaen, ja niin, että hommansa parhaiten osaavat aina valikoituvat ylöspäin. Armeijan johtajat ovat nimenomaan niitä, jotka tietävät ja osaavat kyseisen homman parhaiten, osaavat sen opettaa, ja näyttävät esimerkkiä niin koulutuksessa kuin taistelussakin. Huutaminen ei kuulu armeijajohtamiseen milloinkaan, pois lukien huonon kuuluvuuden olosuhteissa suullisten komentojen perillemenon varmistamiseksi. Kuten tehdassalissakin.
Tuskin siellä armeijan johtajakoulutuksessa opetetaan yhtään sen enempää jonkun tehtaan työhommista, eli todennäköisesti se yliopistosta vastavalmistunut, hyvät teoreettiset tiedot omaava kuikelo on miljoona kertaa sopivampi työhönsä kuin joku naama punaisena möykkäävä alikersantti joka ei osaa muuta kuin huutaa "asento!" ja "lepo!".
Joo, mutta kukaan ei ole tuollaista typeryyttä väittänytkään ja itse vaihdoit nyt puheenaihetta. Minähän vain kumosin provon typerän väitteen, että armeijassa johtajina olisivat sellaiset, jotka vain huutavat eivätkä tiedä mitään siitä itse asiasta. Eivät ole. Ja kun he oppivat asia- ja osaamiskeskeisen vuorovaikutukseen ja rakentavaan motivointiin perustuvan johtamisen siellä, he lisäksi osaavat sitä soveltaa myös siviilielämässä. Naama punaisena huutaja todennäköisesti ei ole armeijan johtajakoulutusta käynyt vaan kopioi jotain suvussa periytyviä haitallisia maneereita.
No itsehän sinä aloit selittämään jostain tehtaan työhommista, vaikka sellaiset asiat ei liity millään tavalla niihin asioihin mitä armeijassa opetetaan.
Ja ne sinun ihannoimasi armeijan johtajataidot eivät todellakaan toimi muualla kuin armeijassa. Siellä opetetaan vain asioita, joita tarvitaan porukan ohjaamisessa ja käskyttämisessä sotatilanteessa, eli ei liity kauheasti tavalliseen työelämään. Ei siellä todellakaan mitään työpaikkapsykologin teoriaa opeteta. Ja ihan turha lässyttä jostain rakentavasta motivoinnista, sillä armeijassa joku koulutussuunnitelmaan kuuluva homma joko hoidetaan tai sitten mennään niskottelusta esitutkintaan, ei siinä mitään äidillisiä motivointilässytyksiä todellakaan aleta höpöttämään. Vaikuttaa siltä että et ole itse armeijaa nähnytkään.
Sinun luulotelmasi ja houreesi kertovat hyvin, että sulla ei ole käsitystäkään armeijan johtamiskoulutuksesta tai johtamisesta. Ehkä olet käynyt intin joskus 40 vuotta sitten rivimiehenä, mutta luulen, että et lainkaan.
Tiedän kyllä erittäin hyvin mitä armeijan johtajakoulutus sisältää, ja edelleen väitän ihan samaa mitä edellisessä viestissäni, eli en jaksa kirjoittaa sitä uudelleen. Ellet sitten tarkoita jotain luutnantista ylöspäin -koulutusta. Mutta jonkun alikessun tai kokelaan johtajakoulutuksen sisällöllä ei ole mitään tekemistä työelämän kanssa. Tai sitten olet työelämässä aika paska johtaja, kuten itse asiassa todella moni täällä onkin, ja sen takia monessa paikassa surkean pikkunatsijohtajan takia työilmapiiri on huono ja tuottavuus kärsii huomattavasti. Siinä sulle sitä mahtavaa armeijan johtajakoulutusta.
Samat syväjohtamisen periaatteet toimivat kaikessa johtamisessa. Pikkunatsijohtajat eivät noudata armeijan johtamisoppeja vaan jotain omista persoonallisuushäiriöistään tai traumoistaan juontuvia käytöshäiriöisiä kuvitelmia suuresta johtajuudestaan.
Sori vaan, mutta sinä vaikutat joltain kiihkomieliseltä kapiaiselta, joka ei tiedä oikean työelämän (siis ei mikään armeija-ura) johtamisesta yhtään mitään.
Ilmeisesti sinulla ei ole aiheesta mitään järkevää sanottavaa, kun joudut turvautumaan toisten keskustelijoiden panetteluun ilman minkäänlaisia perusteita. Fakta on kuitenkin se, että armeijan johtamiskoulutukseen ei sisälly natsismia eikä edes huutamista. Joskus 40 vuotta sitten kyllä, muttei enää. Näitä keinoja ei siellä edes käytetä. Siviilijohtamisessa moisiin turvautuvat eivät ole näitä taitojaan siis ainakaan armeijassa oppineet, vaan jossain muualla. Missä, en tiedä, mutta armeijaa siitä ei voi syyttää.
En panetellut ketään, mutta kun toistat tuota samaa höpöhöpöä viestistä toiseen, niin se alkaa käydä melko turhauttavaksi, ja kerroin vaan mielipiteeni siitä millaiselta henkilöltä käytöksesi vaikuttaa. Ja pääpointtini ei ollut se, että sisältyykö armeijan johtamiskoulutukseen natsismia tai huutamista, vaan se, että se armeijan johtamiskoulutus on suunniteltu täysin erilaiseen ympäristöön kuin mitä työelämässä tarvittava johtamiskoulutus. Ja jos tuo viesti nro 109 (klo 15:28) on sinun lähettämäsi, niin osoitat sillä täydellisesti että et tiedä työelämän johtamishommista yhtään mitään, etkä osaa yhtään vertailla armeijan ja työelämän johtamishommia keskenään. Ja sellaisen henkilön kanssa en viitsi tuhlata aikaa.
Ja siitä huolimatta koet tähdelliseksi tuhlata aikaasi kuvittelemalla jotain toisista keskustelijoista ja sättimällä heitä tästä, sen sijaan, että osallistuisit itse aihetta koskevaan keskusteluun asialinjalla. :D En tiedä itkisinkö vaiko nauraisinko, mutta ylimielisyytesi on ehkä enemmän huvittavan kuin säälittävän puolella, joten nauran. LOL XD
Jos tietäisit yhtään mitään siviilielämän johtajakoulutuksesta, niin tietäisit mm. sen, että sitä ei yleensä ole. Suurin osa vetää luontaisilla kyvyillään tai tosiaankin sillä armeijasta saamallaan opilla.
Jos toinen vastaa koko ajan samaa asiaa, mikä on selkeästi ihan hölynpölyä, niin ei sellaista tyyppiä jaksa loputtomiin kuunnella.
Ja jos väität, että mitään siviilielämän johtamiskoulutusta ei ole niin et kyllä tiedä korkeakouluopinnoista edes alkeita. Jos taas tarkoitit, että suurimmalla osalla siviilielämän johtajista ei ole mitään erityistä johtamiskoulutusta armeijan johtamiskoulutuksen lisäksi, niin siinä olet kyllä oikeassa, koska Suomessa on niin valtava määrä sellaisia johtajia jotka ovat umpisurkeita toimimaan johtajina työelämässä.
Korkeakouluopinnoissa ei käsitellä johtamista juuri muualla kuin maanpuolustuskorkeakoulussa. Ehkä jossain bisnesopinnoissa voidaan sivuta lähinnä strategisen johtamisen tasolla aineopintoihin liittyen, muttei muuten. Suurin osa liike-elämän johtajista ei tosiaan sellaista siviilikoulutusta ole sanut, ja sitä nimenomaan tarkoitin. Valtavat määrät taas ovat omaa toteennäyttämätöntä kuvitelmaasi, johon ei kukaan osaa suhtautua vakavasti.
Joku alikersantin koulutus tähtää lähinnä siihen, että saadaan käskytettyä kymmenen sotilaan porukka paikasta A paikkaan B. Jos jollain on huono asenne eikä meinaa totella, niin ei siellä mitään psykologin taitoja opeta sellaista varten, vaan heitetään esitutkintaan. Ja jos joku kuvittelee, että sellaisella alikessun "johtajakoulutuksella" joku liike-elämän johtaja tekee paskan vertaa, niin saa olla aika pahasti päästään sekaisin.
Psykologin taitoja opetellaan psykologikoulutuksessa. En tiedä miksi sotkit sen nyt keskusteluun johtajataidoista. Huonolle asenteelle ei välttämättä mahda mitään, mutta ei se ole ainut johtamistaidon paikka. Asenteeltaan suunnilleen kunnollisissa ihmisissä on paljon eroja persoonallisuuksissa, kognitiivisissa kyvyissä, taipumuksissaan, heikkouksissaan ja vahvuuksissaan. Ihmisten johtaminen on pitkälti taitolaji ja perustuu ihmistuntemukseenkin. Käsityksesi johtamisesta armeijassa on pahasti harhainen ja vääristynyt jos et sitä näe muuna kuin esituntkintaan passittamisena - joka ei edes ole varusmiesjohtajien vaan kantaupseerien tehtävä.
Onneksi sinä et ole siviilielämässä johtotehtävissä. Niillä sun armeijataidoilla ei siellä tekisi muuta kuin haittaa.
Itse asiassa olen ja mielenkiintoni on suuntautumassa yhä enemmän henkilöstöjohtamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Eipä tämä veronmaksukaan ole ”sen arvoista”, mutta valtio voi vaatia kansalaisiltaan tiettyjä asioita.
Se on tietysti epäreilua, että joidenkin täytyy armeija käydä ja toisten ei. Ai niin, verojakin jotkut joutuvat maksamaan ansioistaan puolet, toiset pääsevät paljon vähemmällä.
Maksamiensa verojen määrään voi onneksi vaikuttaa itse
Vierailija kirjoitti:
Kun menin armeijaan 19-vuotiaana, olin työtön ylioppilas ilman tulevaisuudensuunnitelmia. Vuoden varusmiespalveluksen jälkeen olin löytänyt elämälle suunnan, ammatin ja miehen, jonka kanssa minulla on nykyisin kaksi lasta. Jep jep, täysin turha vuosi.
Rva vänrikki
Löysin minäkin toisen matruusin ,jolta ruiskahti 'pienessä salaisessa lähiharjoituksessamme' aina nänneilleni asti, mutta miehenä nyt en kuitenkaan voinut tulla hänelle raskaaksi (...niin kivaa kuin se ehkä mahdollisesti olisi voinutkin olla ) koska olemme nyt kummatkin kuitenkin samaa sukupuolta...mutta varusmiesvuotenamme tämä kuitenkin tapahtui ja kivaa oli. Jep, jep...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sarasvuuohan kyseenalaisti tuon armeijan johtajakoulutuksen.
Meilläkin kutsunnoissa kapteeni selitti innoissa ”missä muualla saa Suomessa johtajakoulutusta?” ja samaa saibaa intissä jauho everstiluutnantti. Hyvä se kysymys on esittää amiksille ja lukiolaisille, mutta esitäppä se 30v korkeakoulutetulle projekti-,osasto-, työpäällikölle. Vastauksia alkaa tulemaan amkista, yliopistosta sekä työnantajan puolesta ja taso on paljon parempaa kuin se, että osaat huutaa asiasta mistä et ite tiedä mitään ja minkä suorittamiseen et aio osallistua.
Et ole selkeästikään käynyt minkäänlaista armeijan tarjoamaa johtajakoulutusta, ainakaan tällä vuosituhannella. Toki koulutusta saa muualtakin, mutta RUK on varsin hyvin verrattavissa laadultaan noihin luettelemiisi, ja ennen kaikkea arvokasta on sen koulutuksen lisäksi saatu johtajakokemus.
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sarasvuuohan kyseenalaisti tuon armeijan johtajakoulutuksen.
Meilläkin kutsunnoissa kapteeni selitti innoissa ”missä muualla saa Suomessa johtajakoulutusta?” ja samaa saibaa intissä jauho everstiluutnantti. Hyvä se kysymys on esittää amiksille ja lukiolaisille, mutta esitäppä se 30v korkeakoulutetulle projekti-,osasto-, työpäällikölle. Vastauksia alkaa tulemaan amkista, yliopistosta sekä työnantajan puolesta ja taso on paljon parempaa kuin se, että osaat huutaa asiasta mistä et ite tiedä mitään ja minkä suorittamiseen et aio osallistua.
Huono provo. 0/5. Kaikki nuo typerät klisheet jokainen ymmärtää humpuukiksi. Työelämässä saattaa usein olla niin, että tehtaalle tulee tuotantopäälliköksi joku vastavalmistunut kuikelo täysin teoreettisine tietoineen suoraan yliopistosta tietämättä yhtään mitään varsinaisesta työstä, jota ammattilaiset siellä salin lattialla ovat tehneet äärimmilleen hiottuna kokonaisuutena vuosikymmeniä. Armeijassa taas ainut tie johtajaksi on käydä läpi joka ikinen vaihe alokkaasta alkaen, ja niin, että hommansa parhaiten osaavat aina valikoituvat ylöspäin. Armeijan johtajat ovat nimenomaan niitä, jotka tietävät ja osaavat kyseisen homman parhaiten, osaavat sen opettaa, ja näyttävät esimerkkiä niin koulutuksessa kuin taistelussakin. Huutaminen ei kuulu armeijajohtamiseen milloinkaan, pois lukien huonon kuuluvuuden olosuhteissa suullisten komentojen perillemenon varmistamiseksi. Kuten tehdassalissakin.
Tuskin siellä armeijan johtajakoulutuksessa opetetaan yhtään sen enempää jonkun tehtaan työhommista, eli todennäköisesti se yliopistosta vastavalmistunut, hyvät teoreettiset tiedot omaava kuikelo on miljoona kertaa sopivampi työhönsä kuin joku naama punaisena möykkäävä alikersantti joka ei osaa muuta kuin huutaa "asento!" ja "lepo!".
Sinä siellä kolmoskassalla, ikkunasta käyvä vetokin heiluttaa käsiäsi enemmän kuin sinä itse!
Ennen seuraavaa asiakasta juokse kierros kaupan ympäri ja ota 10 punnerrusta!Juu, armeijan johtajakoulutus ei taida olla oikein nykyajan työelämään soveltuvaa.
Mistäs sinä sen tietäisit kun sinulla ei selkeästi ole minkäänlaista kokemusta tai ymmärrystä armeijan johtajakoulutuksen sisällöstä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sarasvuuohan kyseenalaisti tuon armeijan johtajakoulutuksen.
Meilläkin kutsunnoissa kapteeni selitti innoissa ”missä muualla saa Suomessa johtajakoulutusta?” ja samaa saibaa intissä jauho everstiluutnantti. Hyvä se kysymys on esittää amiksille ja lukiolaisille, mutta esitäppä se 30v korkeakoulutetulle projekti-,osasto-, työpäällikölle. Vastauksia alkaa tulemaan amkista, yliopistosta sekä työnantajan puolesta ja taso on paljon parempaa kuin se, että osaat huutaa asiasta mistä et ite tiedä mitään ja minkä suorittamiseen et aio osallistua.
Huono provo. 0/5. Kaikki nuo typerät klisheet jokainen ymmärtää humpuukiksi. Työelämässä saattaa usein olla niin, että tehtaalle tulee tuotantopäälliköksi joku vastavalmistunut kuikelo täysin teoreettisine tietoineen suoraan yliopistosta tietämättä yhtään mitään varsinaisesta työstä, jota ammattilaiset siellä salin lattialla ovat tehneet äärimmilleen hiottuna kokonaisuutena vuosikymmeniä. Armeijassa taas ainut tie johtajaksi on käydä läpi joka ikinen vaihe alokkaasta alkaen, ja niin, että hommansa parhaiten osaavat aina valikoituvat ylöspäin. Armeijan johtajat ovat nimenomaan niitä, jotka tietävät ja osaavat kyseisen homman parhaiten, osaavat sen opettaa, ja näyttävät esimerkkiä niin koulutuksessa kuin taistelussakin. Huutaminen ei kuulu armeijajohtamiseen milloinkaan, pois lukien huonon kuuluvuuden olosuhteissa suullisten komentojen perillemenon varmistamiseksi. Kuten tehdassalissakin.
Tuskin siellä armeijan johtajakoulutuksessa opetetaan yhtään sen enempää jonkun tehtaan työhommista, eli todennäköisesti se yliopistosta vastavalmistunut, hyvät teoreettiset tiedot omaava kuikelo on miljoona kertaa sopivampi työhönsä kuin joku naama punaisena möykkäävä alikersantti joka ei osaa muuta kuin huutaa "asento!" ja "lepo!".
Joo, mutta kukaan ei ole tuollaista typeryyttä väittänytkään ja itse vaihdoit nyt puheenaihetta. Minähän vain kumosin provon typerän väitteen, että armeijassa johtajina olisivat sellaiset, jotka vain huutavat eivätkä tiedä mitään siitä itse asiasta. Eivät ole. Ja kun he oppivat asia- ja osaamiskeskeisen vuorovaikutukseen ja rakentavaan motivointiin perustuvan johtamisen siellä, he lisäksi osaavat sitä soveltaa myös siviilielämässä. Naama punaisena huutaja todennäköisesti ei ole armeijan johtajakoulutusta käynyt vaan kopioi jotain suvussa periytyviä haitallisia maneereita.
No itsehän sinä aloit selittämään jostain tehtaan työhommista, vaikka sellaiset asiat ei liity millään tavalla niihin asioihin mitä armeijassa opetetaan.
Ja ne sinun ihannoimasi armeijan johtajataidot eivät todellakaan toimi muualla kuin armeijassa. Siellä opetetaan vain asioita, joita tarvitaan porukan ohjaamisessa ja käskyttämisessä sotatilanteessa, eli ei liity kauheasti tavalliseen työelämään. Ei siellä todellakaan mitään työpaikkapsykologin teoriaa opeteta. Ja ihan turha lässyttä jostain rakentavasta motivoinnista, sillä armeijassa joku koulutussuunnitelmaan kuuluva homma joko hoidetaan tai sitten mennään niskottelusta esitutkintaan, ei siinä mitään äidillisiä motivointilässytyksiä todellakaan aleta höpöttämään. Vaikuttaa siltä että et ole itse armeijaa nähnytkään.
Aika hauskaa miten te sivari/vapautusmiehet olette aina olevinanne suuriakin asiantuntijoita armeijan toiminnasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sarasvuuohan kyseenalaisti tuon armeijan johtajakoulutuksen.
Meilläkin kutsunnoissa kapteeni selitti innoissa ”missä muualla saa Suomessa johtajakoulutusta?” ja samaa saibaa intissä jauho everstiluutnantti. Hyvä se kysymys on esittää amiksille ja lukiolaisille, mutta esitäppä se 30v korkeakoulutetulle projekti-,osasto-, työpäällikölle. Vastauksia alkaa tulemaan amkista, yliopistosta sekä työnantajan puolesta ja taso on paljon parempaa kuin se, että osaat huutaa asiasta mistä et ite tiedä mitään ja minkä suorittamiseen et aio osallistua.
Huono provo. 0/5. Kaikki nuo typerät klisheet jokainen ymmärtää humpuukiksi. Työelämässä saattaa usein olla niin, että tehtaalle tulee tuotantopäälliköksi joku vastavalmistunut kuikelo täysin teoreettisine tietoineen suoraan yliopistosta tietämättä yhtään mitään varsinaisesta työstä, jota ammattilaiset siellä salin lattialla ovat tehneet äärimmilleen hiottuna kokonaisuutena vuosikymmeniä. Armeijassa taas ainut tie johtajaksi on käydä läpi joka ikinen vaihe alokkaasta alkaen, ja niin, että hommansa parhaiten osaavat aina valikoituvat ylöspäin. Armeijan johtajat ovat nimenomaan niitä, jotka tietävät ja osaavat kyseisen homman parhaiten, osaavat sen opettaa, ja näyttävät esimerkkiä niin koulutuksessa kuin taistelussakin. Huutaminen ei kuulu armeijajohtamiseen milloinkaan, pois lukien huonon kuuluvuuden olosuhteissa suullisten komentojen perillemenon varmistamiseksi. Kuten tehdassalissakin.
Tuskin siellä armeijan johtajakoulutuksessa opetetaan yhtään sen enempää jonkun tehtaan työhommista, eli todennäköisesti se yliopistosta vastavalmistunut, hyvät teoreettiset tiedot omaava kuikelo on miljoona kertaa sopivampi työhönsä kuin joku naama punaisena möykkäävä alikersantti joka ei osaa muuta kuin huutaa "asento!" ja "lepo!".
Joo, mutta kukaan ei ole tuollaista typeryyttä väittänytkään ja itse vaihdoit nyt puheenaihetta. Minähän vain kumosin provon typerän väitteen, että armeijassa johtajina olisivat sellaiset, jotka vain huutavat eivätkä tiedä mitään siitä itse asiasta. Eivät ole. Ja kun he oppivat asia- ja osaamiskeskeisen vuorovaikutukseen ja rakentavaan motivointiin perustuvan johtamisen siellä, he lisäksi osaavat sitä soveltaa myös siviilielämässä. Naama punaisena huutaja todennäköisesti ei ole armeijan johtajakoulutusta käynyt vaan kopioi jotain suvussa periytyviä haitallisia maneereita.
No itsehän sinä aloit selittämään jostain tehtaan työhommista, vaikka sellaiset asiat ei liity millään tavalla niihin asioihin mitä armeijassa opetetaan.
Ja ne sinun ihannoimasi armeijan johtajataidot eivät todellakaan toimi muualla kuin armeijassa. Siellä opetetaan vain asioita, joita tarvitaan porukan ohjaamisessa ja käskyttämisessä sotatilanteessa, eli ei liity kauheasti tavalliseen työelämään. Ei siellä todellakaan mitään työpaikkapsykologin teoriaa opeteta. Ja ihan turha lässyttä jostain rakentavasta motivoinnista, sillä armeijassa joku koulutussuunnitelmaan kuuluva homma joko hoidetaan tai sitten mennään niskottelusta esitutkintaan, ei siinä mitään äidillisiä motivointilässytyksiä todellakaan aleta höpöttämään. Vaikuttaa siltä että et ole itse armeijaa nähnytkään.
Sinun luulotelmasi ja houreesi kertovat hyvin, että sulla ei ole käsitystäkään armeijan johtamiskoulutuksesta tai johtamisesta. Ehkä olet käynyt intin joskus 40 vuotta sitten rivimiehenä, mutta luulen, että et lainkaan.
Tiedän kyllä erittäin hyvin mitä armeijan johtajakoulutus sisältää, ja edelleen väitän ihan samaa mitä edellisessä viestissäni, eli en jaksa kirjoittaa sitä uudelleen. Ellet sitten tarkoita jotain luutnantista ylöspäin -koulutusta. Mutta jonkun alikessun tai kokelaan johtajakoulutuksen sisällöllä ei ole mitään tekemistä työelämän kanssa. Tai sitten olet työelämässä aika paska johtaja, kuten itse asiassa todella moni täällä onkin, ja sen takia monessa paikassa surkean pikkunatsijohtajan takia työilmapiiri on huono ja tuottavuus kärsii huomattavasti. Siinä sulle sitä mahtavaa armeijan johtajakoulutusta.
Jos kerran tiedät mitä se sisältää, niin miksi kirjoitat täysin päinvastaista?
Mun poikakaveri ainakin sai aikanaan sieltä aliupseerikoulusta esimieskokemusta, joka oli sen ikäiselle jo ihan hyvä juttu, kun töitä oli hakemassa. Olin vähän kateellinen.
En todellakaan vaihtaisi vuoden nettopalkkaa armeijaan! Koko se siellä vietetty aika oli täyttä paskaa alusta loppuun. Raskasta hommaa aamuheräämisestä iltanukkumiseen asti, päiväkotitasolle taantunut meininki varusmiesten keskuudessa, reilut 4 euroa päivässä päivärahaa ja kaikkien veetuilua toisilleen aamusta iltaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sarasvuuohan kyseenalaisti tuon armeijan johtajakoulutuksen.
Meilläkin kutsunnoissa kapteeni selitti innoissa ”missä muualla saa Suomessa johtajakoulutusta?” ja samaa saibaa intissä jauho everstiluutnantti. Hyvä se kysymys on esittää amiksille ja lukiolaisille, mutta esitäppä se 30v korkeakoulutetulle projekti-,osasto-, työpäällikölle. Vastauksia alkaa tulemaan amkista, yliopistosta sekä työnantajan puolesta ja taso on paljon parempaa kuin se, että osaat huutaa asiasta mistä et ite tiedä mitään ja minkä suorittamiseen et aio osallistua.
Huono provo. 0/5. Kaikki nuo typerät klisheet jokainen ymmärtää humpuukiksi. Työelämässä saattaa usein olla niin, että tehtaalle tulee tuotantopäälliköksi joku vastavalmistunut kuikelo täysin teoreettisine tietoineen suoraan yliopistosta tietämättä yhtään mitään varsinaisesta työstä, jota ammattilaiset siellä salin lattialla ovat tehneet äärimmilleen hiottuna kokonaisuutena vuosikymmeniä. Armeijassa taas ainut tie johtajaksi on käydä läpi joka ikinen vaihe alokkaasta alkaen, ja niin, että hommansa parhaiten osaavat aina valikoituvat ylöspäin. Armeijan johtajat ovat nimenomaan niitä, jotka tietävät ja osaavat kyseisen homman parhaiten, osaavat sen opettaa, ja näyttävät esimerkkiä niin koulutuksessa kuin taistelussakin. Huutaminen ei kuulu armeijajohtamiseen milloinkaan, pois lukien huonon kuuluvuuden olosuhteissa suullisten komentojen perillemenon varmistamiseksi. Kuten tehdassalissakin.
Tuskin siellä armeijan johtajakoulutuksessa opetetaan yhtään sen enempää jonkun tehtaan työhommista, eli todennäköisesti se yliopistosta vastavalmistunut, hyvät teoreettiset tiedot omaava kuikelo on miljoona kertaa sopivampi työhönsä kuin joku naama punaisena möykkäävä alikersantti joka ei osaa muuta kuin huutaa "asento!" ja "lepo!".
Joo, mutta kukaan ei ole tuollaista typeryyttä väittänytkään ja itse vaihdoit nyt puheenaihetta. Minähän vain kumosin provon typerän väitteen, että armeijassa johtajina olisivat sellaiset, jotka vain huutavat eivätkä tiedä mitään siitä itse asiasta. Eivät ole. Ja kun he oppivat asia- ja osaamiskeskeisen vuorovaikutukseen ja rakentavaan motivointiin perustuvan johtamisen siellä, he lisäksi osaavat sitä soveltaa myös siviilielämässä. Naama punaisena huutaja todennäköisesti ei ole armeijan johtajakoulutusta käynyt vaan kopioi jotain suvussa periytyviä haitallisia maneereita.
No itsehän sinä aloit selittämään jostain tehtaan työhommista, vaikka sellaiset asiat ei liity millään tavalla niihin asioihin mitä armeijassa opetetaan.
Ja ne sinun ihannoimasi armeijan johtajataidot eivät todellakaan toimi muualla kuin armeijassa. Siellä opetetaan vain asioita, joita tarvitaan porukan ohjaamisessa ja käskyttämisessä sotatilanteessa, eli ei liity kauheasti tavalliseen työelämään. Ei siellä todellakaan mitään työpaikkapsykologin teoriaa opeteta. Ja ihan turha lässyttä jostain rakentavasta motivoinnista, sillä armeijassa joku koulutussuunnitelmaan kuuluva homma joko hoidetaan tai sitten mennään niskottelusta esitutkintaan, ei siinä mitään äidillisiä motivointilässytyksiä todellakaan aleta höpöttämään. Vaikuttaa siltä että et ole itse armeijaa nähnytkään.
Sinun luulotelmasi ja houreesi kertovat hyvin, että sulla ei ole käsitystäkään armeijan johtamiskoulutuksesta tai johtamisesta. Ehkä olet käynyt intin joskus 40 vuotta sitten rivimiehenä, mutta luulen, että et lainkaan.
Tiedän kyllä erittäin hyvin mitä armeijan johtajakoulutus sisältää, ja edelleen väitän ihan samaa mitä edellisessä viestissäni, eli en jaksa kirjoittaa sitä uudelleen. Ellet sitten tarkoita jotain luutnantista ylöspäin -koulutusta. Mutta jonkun alikessun tai kokelaan johtajakoulutuksen sisällöllä ei ole mitään tekemistä työelämän kanssa. Tai sitten olet työelämässä aika paska johtaja, kuten itse asiassa todella moni täällä onkin, ja sen takia monessa paikassa surkean pikkunatsijohtajan takia työilmapiiri on huono ja tuottavuus kärsii huomattavasti. Siinä sulle sitä mahtavaa armeijan johtajakoulutusta.
Samat syväjohtamisen periaatteet toimivat kaikessa johtamisessa. Pikkunatsijohtajat eivät noudata armeijan johtamisoppeja vaan jotain omista persoonallisuushäiriöistään tai traumoistaan juontuvia käytöshäiriöisiä kuvitelmia suuresta johtajuudestaan.
Sori vaan, mutta sinä vaikutat joltain kiihkomieliseltä kapiaiselta, joka ei tiedä oikean työelämän (siis ei mikään armeija-ura) johtamisesta yhtään mitään.
Ilmeisesti sinulla ei ole aiheesta mitään järkevää sanottavaa, kun joudut turvautumaan toisten keskustelijoiden panetteluun ilman minkäänlaisia perusteita. Fakta on kuitenkin se, että armeijan johtamiskoulutukseen ei sisälly natsismia eikä edes huutamista. Joskus 40 vuotta sitten kyllä, muttei enää. Näitä keinoja ei siellä edes käytetä. Siviilijohtamisessa moisiin turvautuvat eivät ole näitä taitojaan siis ainakaan armeijassa oppineet, vaan jossain muualla. Missä, en tiedä, mutta armeijaa siitä ei voi syyttää.
En panetellut ketään, mutta kun toistat tuota samaa höpöhöpöä viestistä toiseen, niin se alkaa käydä melko turhauttavaksi, ja kerroin vaan mielipiteeni siitä millaiselta henkilöltä käytöksesi vaikuttaa. Ja pääpointtini ei ollut se, että sisältyykö armeijan johtamiskoulutukseen natsismia tai huutamista, vaan se, että se armeijan johtamiskoulutus on suunniteltu täysin erilaiseen ympäristöön kuin mitä työelämässä tarvittava johtamiskoulutus. Ja jos tuo viesti nro 109 (klo 15:28) on sinun lähettämäsi, niin osoitat sillä täydellisesti että et tiedä työelämän johtamishommista yhtään mitään, etkä osaa yhtään vertailla armeijan ja työelämän johtamishommia keskenään. Ja sellaisen henkilön kanssa en viitsi tuhlata aikaa.
Ja siitä huolimatta koet tähdelliseksi tuhlata aikaasi kuvittelemalla jotain toisista keskustelijoista ja sättimällä heitä tästä, sen sijaan, että osallistuisit itse aihetta koskevaan keskusteluun asialinjalla. :D En tiedä itkisinkö vaiko nauraisinko, mutta ylimielisyytesi on ehkä enemmän huvittavan kuin säälittävän puolella, joten nauran. LOL XD
Jos tietäisit yhtään mitään siviilielämän johtajakoulutuksesta, niin tietäisit mm. sen, että sitä ei yleensä ole. Suurin osa vetää luontaisilla kyvyillään tai tosiaankin sillä armeijasta saamallaan opilla.
Jos toinen vastaa koko ajan samaa asiaa, mikä on selkeästi ihan hölynpölyä, niin ei sellaista tyyppiä jaksa loputtomiin kuunnella.
Ja jos väität, että mitään siviilielämän johtamiskoulutusta ei ole niin et kyllä tiedä korkeakouluopinnoista edes alkeita. Jos taas tarkoitit, että suurimmalla osalla siviilielämän johtajista ei ole mitään erityistä johtamiskoulutusta armeijan johtamiskoulutuksen lisäksi, niin siinä olet kyllä oikeassa, koska Suomessa on niin valtava määrä sellaisia johtajia jotka ovat umpisurkeita toimimaan johtajina työelämässä.
Korkeakouluopinnoissa ei käsitellä johtamista juuri muualla kuin maanpuolustuskorkeakoulussa. Ehkä jossain bisnesopinnoissa voidaan sivuta lähinnä strategisen johtamisen tasolla aineopintoihin liittyen, muttei muuten. Suurin osa liike-elämän johtajista ei tosiaan sellaista siviilikoulutusta ole sanut, ja sitä nimenomaan tarkoitin. Valtavat määrät taas ovat omaa toteennäyttämätöntä kuvitelmaasi, johon ei kukaan osaa suhtautua vakavasti.
Joku alikersantin koulutus tähtää lähinnä siihen, että saadaan käskytettyä kymmenen sotilaan porukka paikasta A paikkaan B. Jos jollain on huono asenne eikä meinaa totella, niin ei siellä mitään psykologin taitoja opeta sellaista varten, vaan heitetään esitutkintaan. Ja jos joku kuvittelee, että sellaisella alikessun "johtajakoulutuksella" joku liike-elämän johtaja tekee paskan vertaa, niin saa olla aika pahasti päästään sekaisin.
Siellä nimenomaan opetetaan motivoimaan ja johtamaan esimerkin kautta. Kuka tahansa tollo voi johtaa asiantuntijaryhmää hyvät bonarit porkkanana, mutta kun koulutetaan yhdeksässä kuukaudessa ihminen johtamaan veroisiaan kohtaamaan kuoleman niin todellakin siihen koulutuksen laatuun pitää panostaa.
Varusmiespalvelus tiivistetään kolmeen kuukauteen ja silta ajalta maksetaan korvausta 900 e/kk.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun menin armeijaan 19-vuotiaana, olin työtön ylioppilas ilman tulevaisuudensuunnitelmia. Vuoden varusmiespalveluksen jälkeen olin löytänyt elämälle suunnan, ammatin ja miehen, jonka kanssa minulla on nykyisin kaksi lasta. Jep jep, täysin turha vuosi.
Rva vänrikki
Löysin minäkin toisen matruusin ,jolta ruiskahti 'pienessä salaisessa lähiharjoituksessamme' aina nänneilleni asti, mutta miehenä nyt en kuitenkaan voinut tulla hänelle raskaaksi (...niin kivaa kuin se ehkä mahdollisesti olisi voinutkin olla ) koska olemme nyt kummatkin kuitenkin samaa sukupuolta...mutta varusmiesvuotenamme tämä kuitenkin tapahtui ja kivaa oli. Jep, jep...
Tuossa on sitä kunnon 'Tom of Finland'-meininkiä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun menin armeijaan 19-vuotiaana, olin työtön ylioppilas ilman tulevaisuudensuunnitelmia. Vuoden varusmiespalveluksen jälkeen olin löytänyt elämälle suunnan, ammatin ja miehen, jonka kanssa minulla on nykyisin kaksi lasta. Jep jep, täysin turha vuosi.
Rva vänrikki
Löysin minäkin toisen matruusin ,jolta ruiskahti 'pienessä salaisessa lähiharjoituksessamme' aina nänneilleni asti, mutta miehenä nyt en kuitenkaan voinut tulla hänelle raskaaksi (...niin kivaa kuin se ehkä mahdollisesti olisi voinutkin olla ) koska olemme nyt kummatkin kuitenkin samaa sukupuolta...mutta varusmiesvuotenamme tämä kuitenkin tapahtui ja kivaa oli. Jep, jep...
Tuossa on sitä kunnon 'Tom of Finland'-meininkiä...
Jep, ainahan sopiva ruiskaus nänneille voimauttaa ihan kivasti-puolin ja toisin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sarasvuuohan kyseenalaisti tuon armeijan johtajakoulutuksen.
Meilläkin kutsunnoissa kapteeni selitti innoissa ”missä muualla saa Suomessa johtajakoulutusta?” ja samaa saibaa intissä jauho everstiluutnantti. Hyvä se kysymys on esittää amiksille ja lukiolaisille, mutta esitäppä se 30v korkeakoulutetulle projekti-,osasto-, työpäällikölle. Vastauksia alkaa tulemaan amkista, yliopistosta sekä työnantajan puolesta ja taso on paljon parempaa kuin se, että osaat huutaa asiasta mistä et ite tiedä mitään ja minkä suorittamiseen et aio osallistua.
Huono provo. 0/5. Kaikki nuo typerät klisheet jokainen ymmärtää humpuukiksi. Työelämässä saattaa usein olla niin, että tehtaalle tulee tuotantopäälliköksi joku vastavalmistunut kuikelo täysin teoreettisine tietoineen suoraan yliopistosta tietämättä yhtään mitään varsinaisesta työstä, jota ammattilaiset siellä salin lattialla ovat tehneet äärimmilleen hiottuna kokonaisuutena vuosikymmeniä. Armeijassa taas ainut tie johtajaksi on käydä läpi joka ikinen vaihe alokkaasta alkaen, ja niin, että hommansa parhaiten osaavat aina valikoituvat ylöspäin. Armeijan johtajat ovat nimenomaan niitä, jotka tietävät ja osaavat kyseisen homman parhaiten, osaavat sen opettaa, ja näyttävät esimerkkiä niin koulutuksessa kuin taistelussakin. Huutaminen ei kuulu armeijajohtamiseen milloinkaan, pois lukien huonon kuuluvuuden olosuhteissa suullisten komentojen perillemenon varmistamiseksi. Kuten tehdassalissakin.
Tuskin siellä armeijan johtajakoulutuksessa opetetaan yhtään sen enempää jonkun tehtaan työhommista, eli todennäköisesti se yliopistosta vastavalmistunut, hyvät teoreettiset tiedot omaava kuikelo on miljoona kertaa sopivampi työhönsä kuin joku naama punaisena möykkäävä alikersantti joka ei osaa muuta kuin huutaa "asento!" ja "lepo!".
Joo, mutta kukaan ei ole tuollaista typeryyttä väittänytkään ja itse vaihdoit nyt puheenaihetta. Minähän vain kumosin provon typerän väitteen, että armeijassa johtajina olisivat sellaiset, jotka vain huutavat eivätkä tiedä mitään siitä itse asiasta. Eivät ole. Ja kun he oppivat asia- ja osaamiskeskeisen vuorovaikutukseen ja rakentavaan motivointiin perustuvan johtamisen siellä, he lisäksi osaavat sitä soveltaa myös siviilielämässä. Naama punaisena huutaja todennäköisesti ei ole armeijan johtajakoulutusta käynyt vaan kopioi jotain suvussa periytyviä haitallisia maneereita.
No itsehän sinä aloit selittämään jostain tehtaan työhommista, vaikka sellaiset asiat ei liity millään tavalla niihin asioihin mitä armeijassa opetetaan.
Ja ne sinun ihannoimasi armeijan johtajataidot eivät todellakaan toimi muualla kuin armeijassa. Siellä opetetaan vain asioita, joita tarvitaan porukan ohjaamisessa ja käskyttämisessä sotatilanteessa, eli ei liity kauheasti tavalliseen työelämään. Ei siellä todellakaan mitään työpaikkapsykologin teoriaa opeteta. Ja ihan turha lässyttä jostain rakentavasta motivoinnista, sillä armeijassa joku koulutussuunnitelmaan kuuluva homma joko hoidetaan tai sitten mennään niskottelusta esitutkintaan, ei siinä mitään äidillisiä motivointilässytyksiä todellakaan aleta höpöttämään. Vaikuttaa siltä että et ole itse armeijaa nähnytkään.
Sinun luulotelmasi ja houreesi kertovat hyvin, että sulla ei ole käsitystäkään armeijan johtamiskoulutuksesta tai johtamisesta. Ehkä olet käynyt intin joskus 40 vuotta sitten rivimiehenä, mutta luulen, että et lainkaan.
Tiedän kyllä erittäin hyvin mitä armeijan johtajakoulutus sisältää, ja edelleen väitän ihan samaa mitä edellisessä viestissäni, eli en jaksa kirjoittaa sitä uudelleen. Ellet sitten tarkoita jotain luutnantista ylöspäin -koulutusta. Mutta jonkun alikessun tai kokelaan johtajakoulutuksen sisällöllä ei ole mitään tekemistä työelämän kanssa. Tai sitten olet työelämässä aika paska johtaja, kuten itse asiassa todella moni täällä onkin, ja sen takia monessa paikassa surkean pikkunatsijohtajan takia työilmapiiri on huono ja tuottavuus kärsii huomattavasti. Siinä sulle sitä mahtavaa armeijan johtajakoulutusta.
Samat syväjohtamisen periaatteet toimivat kaikessa johtamisessa. Pikkunatsijohtajat eivät noudata armeijan johtamisoppeja vaan jotain omista persoonallisuushäiriöistään tai traumoistaan juontuvia käytöshäiriöisiä kuvitelmia suuresta johtajuudestaan.
Sori vaan, mutta sinä vaikutat joltain kiihkomieliseltä kapiaiselta, joka ei tiedä oikean työelämän (siis ei mikään armeija-ura) johtamisesta yhtään mitään.
Ilmeisesti sinulla ei ole aiheesta mitään järkevää sanottavaa, kun joudut turvautumaan toisten keskustelijoiden panetteluun ilman minkäänlaisia perusteita. Fakta on kuitenkin se, että armeijan johtamiskoulutukseen ei sisälly natsismia eikä edes huutamista. Joskus 40 vuotta sitten kyllä, muttei enää. Näitä keinoja ei siellä edes käytetä. Siviilijohtamisessa moisiin turvautuvat eivät ole näitä taitojaan siis ainakaan armeijassa oppineet, vaan jossain muualla. Missä, en tiedä, mutta armeijaa siitä ei voi syyttää.
En panetellut ketään, mutta kun toistat tuota samaa höpöhöpöä viestistä toiseen, niin se alkaa käydä melko turhauttavaksi, ja kerroin vaan mielipiteeni siitä millaiselta henkilöltä käytöksesi vaikuttaa. Ja pääpointtini ei ollut se, että sisältyykö armeijan johtamiskoulutukseen natsismia tai huutamista, vaan se, että se armeijan johtamiskoulutus on suunniteltu täysin erilaiseen ympäristöön kuin mitä työelämässä tarvittava johtamiskoulutus. Ja jos tuo viesti nro 109 (klo 15:28) on sinun lähettämäsi, niin osoitat sillä täydellisesti että et tiedä työelämän johtamishommista yhtään mitään, etkä osaa yhtään vertailla armeijan ja työelämän johtamishommia keskenään. Ja sellaisen henkilön kanssa en viitsi tuhlata aikaa.
Ja siitä huolimatta koet tähdelliseksi tuhlata aikaasi kuvittelemalla jotain toisista keskustelijoista ja sättimällä heitä tästä, sen sijaan, että osallistuisit itse aihetta koskevaan keskusteluun asialinjalla. :D En tiedä itkisinkö vaiko nauraisinko, mutta ylimielisyytesi on ehkä enemmän huvittavan kuin säälittävän puolella, joten nauran. LOL XD
Jos tietäisit yhtään mitään siviilielämän johtajakoulutuksesta, niin tietäisit mm. sen, että sitä ei yleensä ole. Suurin osa vetää luontaisilla kyvyillään tai tosiaankin sillä armeijasta saamallaan opilla.
Jos toinen vastaa koko ajan samaa asiaa, mikä on selkeästi ihan hölynpölyä, niin ei sellaista tyyppiä jaksa loputtomiin kuunnella.
Ja jos väität, että mitään siviilielämän johtamiskoulutusta ei ole niin et kyllä tiedä korkeakouluopinnoista edes alkeita. Jos taas tarkoitit, että suurimmalla osalla siviilielämän johtajista ei ole mitään erityistä johtamiskoulutusta armeijan johtamiskoulutuksen lisäksi, niin siinä olet kyllä oikeassa, koska Suomessa on niin valtava määrä sellaisia johtajia jotka ovat umpisurkeita toimimaan johtajina työelämässä.
Korkeakouluopinnoissa ei käsitellä johtamista juuri muualla kuin maanpuolustuskorkeakoulussa. Ehkä jossain bisnesopinnoissa voidaan sivuta lähinnä strategisen johtamisen tasolla aineopintoihin liittyen, muttei muuten. Suurin osa liike-elämän johtajista ei tosiaan sellaista siviilikoulutusta ole sanut, ja sitä nimenomaan tarkoitin. Valtavat määrät taas ovat omaa toteennäyttämätöntä kuvitelmaasi, johon ei kukaan osaa suhtautua vakavasti.
Joku alikersantin koulutus tähtää lähinnä siihen, että saadaan käskytettyä kymmenen sotilaan porukka paikasta A paikkaan B. Jos jollain on huono asenne eikä meinaa totella, niin ei siellä mitään psykologin taitoja opeta sellaista varten, vaan heitetään esitutkintaan. Ja jos joku kuvittelee, että sellaisella alikessun "johtajakoulutuksella" joku liike-elämän johtaja tekee paskan vertaa, niin saa olla aika pahasti päästään sekaisin.
Siellä nimenomaan opetetaan motivoimaan ja johtamaan esimerkin kautta. Kuka tahansa tollo voi johtaa asiantuntijaryhmää hyvät bonarit porkkanana, mutta kun koulutetaan yhdeksässä kuukaudessa ihminen johtamaan veroisiaan kohtaamaan kuoleman niin todellakin siihen koulutuksen laatuun pitää panostaa.
Jos tässä firmassa johtaisin vähäistä minulle allokoitua sakkia (ns korkeakoulutettua) joskus saamani RUK-opin mukaan, saisin katsoa uutta duunia hyvinkin pian. Sen verran kaukana työelämän tarpeista on tuo sotavaltion tarjoama "johtamisen alkeiskoulutus."
Minä menisin armeijaan. Sain tosi hyviä ystäviä. Valitsemani oppitie alkoi kuitenkin vasta vuoden päästä ja työllistyminen 18 vuotiaalle ylioppilaalle niin pienellä paikkakunnalla lähes mahdoton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sarasvuuohan kyseenalaisti tuon armeijan johtajakoulutuksen.
Meilläkin kutsunnoissa kapteeni selitti innoissa ”missä muualla saa Suomessa johtajakoulutusta?” ja samaa saibaa intissä jauho everstiluutnantti. Hyvä se kysymys on esittää amiksille ja lukiolaisille, mutta esitäppä se 30v korkeakoulutetulle projekti-,osasto-, työpäällikölle. Vastauksia alkaa tulemaan amkista, yliopistosta sekä työnantajan puolesta ja taso on paljon parempaa kuin se, että osaat huutaa asiasta mistä et ite tiedä mitään ja minkä suorittamiseen et aio osallistua.
Huono provo. 0/5. Kaikki nuo typerät klisheet jokainen ymmärtää humpuukiksi. Työelämässä saattaa usein olla niin, että tehtaalle tulee tuotantopäälliköksi joku vastavalmistunut kuikelo täysin teoreettisine tietoineen suoraan yliopistosta tietämättä yhtään mitään varsinaisesta työstä, jota ammattilaiset siellä salin lattialla ovat tehneet äärimmilleen hiottuna kokonaisuutena vuosikymmeniä. Armeijassa taas ainut tie johtajaksi on käydä läpi joka ikinen vaihe alokkaasta alkaen, ja niin, että hommansa parhaiten osaavat aina valikoituvat ylöspäin. Armeijan johtajat ovat nimenomaan niitä, jotka tietävät ja osaavat kyseisen homman parhaiten, osaavat sen opettaa, ja näyttävät esimerkkiä niin koulutuksessa kuin taistelussakin. Huutaminen ei kuulu armeijajohtamiseen milloinkaan, pois lukien huonon kuuluvuuden olosuhteissa suullisten komentojen perillemenon varmistamiseksi. Kuten tehdassalissakin.
Tuskin siellä armeijan johtajakoulutuksessa opetetaan yhtään sen enempää jonkun tehtaan työhommista, eli todennäköisesti se yliopistosta vastavalmistunut, hyvät teoreettiset tiedot omaava kuikelo on miljoona kertaa sopivampi työhönsä kuin joku naama punaisena möykkäävä alikersantti joka ei osaa muuta kuin huutaa "asento!" ja "lepo!".
Joo, mutta kukaan ei ole tuollaista typeryyttä väittänytkään ja itse vaihdoit nyt puheenaihetta. Minähän vain kumosin provon typerän väitteen, että armeijassa johtajina olisivat sellaiset, jotka vain huutavat eivätkä tiedä mitään siitä itse asiasta. Eivät ole. Ja kun he oppivat asia- ja osaamiskeskeisen vuorovaikutukseen ja rakentavaan motivointiin perustuvan johtamisen siellä, he lisäksi osaavat sitä soveltaa myös siviilielämässä. Naama punaisena huutaja todennäköisesti ei ole armeijan johtajakoulutusta käynyt vaan kopioi jotain suvussa periytyviä haitallisia maneereita.
No itsehän sinä aloit selittämään jostain tehtaan työhommista, vaikka sellaiset asiat ei liity millään tavalla niihin asioihin mitä armeijassa opetetaan.
Ja ne sinun ihannoimasi armeijan johtajataidot eivät todellakaan toimi muualla kuin armeijassa. Siellä opetetaan vain asioita, joita tarvitaan porukan ohjaamisessa ja käskyttämisessä sotatilanteessa, eli ei liity kauheasti tavalliseen työelämään. Ei siellä todellakaan mitään työpaikkapsykologin teoriaa opeteta. Ja ihan turha lässyttä jostain rakentavasta motivoinnista, sillä armeijassa joku koulutussuunnitelmaan kuuluva homma joko hoidetaan tai sitten mennään niskottelusta esitutkintaan, ei siinä mitään äidillisiä motivointilässytyksiä todellakaan aleta höpöttämään. Vaikuttaa siltä että et ole itse armeijaa nähnytkään.
Sinun luulotelmasi ja houreesi kertovat hyvin, että sulla ei ole käsitystäkään armeijan johtamiskoulutuksesta tai johtamisesta. Ehkä olet käynyt intin joskus 40 vuotta sitten rivimiehenä, mutta luulen, että et lainkaan.
Tiedän kyllä erittäin hyvin mitä armeijan johtajakoulutus sisältää, ja edelleen väitän ihan samaa mitä edellisessä viestissäni, eli en jaksa kirjoittaa sitä uudelleen. Ellet sitten tarkoita jotain luutnantista ylöspäin -koulutusta. Mutta jonkun alikessun tai kokelaan johtajakoulutuksen sisällöllä ei ole mitään tekemistä työelämän kanssa. Tai sitten olet työelämässä aika paska johtaja, kuten itse asiassa todella moni täällä onkin, ja sen takia monessa paikassa surkean pikkunatsijohtajan takia työilmapiiri on huono ja tuottavuus kärsii huomattavasti. Siinä sulle sitä mahtavaa armeijan johtajakoulutusta.
Samat syväjohtamisen periaatteet toimivat kaikessa johtamisessa. Pikkunatsijohtajat eivät noudata armeijan johtamisoppeja vaan jotain omista persoonallisuushäiriöistään tai traumoistaan juontuvia käytöshäiriöisiä kuvitelmia suuresta johtajuudestaan.
Sori vaan, mutta sinä vaikutat joltain kiihkomieliseltä kapiaiselta, joka ei tiedä oikean työelämän (siis ei mikään armeija-ura) johtamisesta yhtään mitään.
Ilmeisesti sinulla ei ole aiheesta mitään järkevää sanottavaa, kun joudut turvautumaan toisten keskustelijoiden panetteluun ilman minkäänlaisia perusteita. Fakta on kuitenkin se, että armeijan johtamiskoulutukseen ei sisälly natsismia eikä edes huutamista. Joskus 40 vuotta sitten kyllä, muttei enää. Näitä keinoja ei siellä edes käytetä. Siviilijohtamisessa moisiin turvautuvat eivät ole näitä taitojaan siis ainakaan armeijassa oppineet, vaan jossain muualla. Missä, en tiedä, mutta armeijaa siitä ei voi syyttää.
En panetellut ketään, mutta kun toistat tuota samaa höpöhöpöä viestistä toiseen, niin se alkaa käydä melko turhauttavaksi, ja kerroin vaan mielipiteeni siitä millaiselta henkilöltä käytöksesi vaikuttaa. Ja pääpointtini ei ollut se, että sisältyykö armeijan johtamiskoulutukseen natsismia tai huutamista, vaan se, että se armeijan johtamiskoulutus on suunniteltu täysin erilaiseen ympäristöön kuin mitä työelämässä tarvittava johtamiskoulutus. Ja jos tuo viesti nro 109 (klo 15:28) on sinun lähettämäsi, niin osoitat sillä täydellisesti että et tiedä työelämän johtamishommista yhtään mitään, etkä osaa yhtään vertailla armeijan ja työelämän johtamishommia keskenään. Ja sellaisen henkilön kanssa en viitsi tuhlata aikaa.
Ja siitä huolimatta koet tähdelliseksi tuhlata aikaasi kuvittelemalla jotain toisista keskustelijoista ja sättimällä heitä tästä, sen sijaan, että osallistuisit itse aihetta koskevaan keskusteluun asialinjalla. :D En tiedä itkisinkö vaiko nauraisinko, mutta ylimielisyytesi on ehkä enemmän huvittavan kuin säälittävän puolella, joten nauran. LOL XD
Jos tietäisit yhtään mitään siviilielämän johtajakoulutuksesta, niin tietäisit mm. sen, että sitä ei yleensä ole. Suurin osa vetää luontaisilla kyvyillään tai tosiaankin sillä armeijasta saamallaan opilla.
Jos toinen vastaa koko ajan samaa asiaa, mikä on selkeästi ihan hölynpölyä, niin ei sellaista tyyppiä jaksa loputtomiin kuunnella.
Ja jos väität, että mitään siviilielämän johtamiskoulutusta ei ole niin et kyllä tiedä korkeakouluopinnoista edes alkeita. Jos taas tarkoitit, että suurimmalla osalla siviilielämän johtajista ei ole mitään erityistä johtamiskoulutusta armeijan johtamiskoulutuksen lisäksi, niin siinä olet kyllä oikeassa, koska Suomessa on niin valtava määrä sellaisia johtajia jotka ovat umpisurkeita toimimaan johtajina työelämässä.
Korkeakouluopinnoissa ei käsitellä johtamista juuri muualla kuin maanpuolustuskorkeakoulussa. Ehkä jossain bisnesopinnoissa voidaan sivuta lähinnä strategisen johtamisen tasolla aineopintoihin liittyen, muttei muuten. Suurin osa liike-elämän johtajista ei tosiaan sellaista siviilikoulutusta ole sanut, ja sitä nimenomaan tarkoitin. Valtavat määrät taas ovat omaa toteennäyttämätöntä kuvitelmaasi, johon ei kukaan osaa suhtautua vakavasti.
Joku alikersantin koulutus tähtää lähinnä siihen, että saadaan käskytettyä kymmenen sotilaan porukka paikasta A paikkaan B. Jos jollain on huono asenne eikä meinaa totella, niin ei siellä mitään psykologin taitoja opeta sellaista varten, vaan heitetään esitutkintaan. Ja jos joku kuvittelee, että sellaisella alikessun "johtajakoulutuksella" joku liike-elämän johtaja tekee paskan vertaa, niin saa olla aika pahasti päästään sekaisin.
Siellä nimenomaan opetetaan motivoimaan ja johtamaan esimerkin kautta. Kuka tahansa tollo voi johtaa asiantuntijaryhmää hyvät bonarit porkkanana, mutta kun koulutetaan yhdeksässä kuukaudessa ihminen johtamaan veroisiaan kohtaamaan kuoleman niin todellakin siihen koulutuksen laatuun pitää panostaa.
Jos tässä firmassa johtaisin vähäistä minulle allokoitua sakkia (ns korkeakoulutettua) joskus saamani RUK-opin mukaan, saisin katsoa uutta duunia hyvinkin pian. Sen verran kaukana työelämän tarpeista on tuo sotavaltion tarjoama "johtamisen alkeiskoulutus."
Avainsana ”joskus”.
On hankala uskoa että jotkut kuvittelevat ilman mitään johtajakoulutusta ja -kokemusta olevan parempi johtaja kuin lähes vuoden intensiivisen asian opettelun myötä. Mutta ihmisten irrationaaliseen uskomusten kokoelmaan on rajaton.
Joka tapauksessa lähes poikkeuksetta armeijajohtamisen kritiikki perustuu miehistötason kokemukseen kylmän sodan aikojen mallisen ”pojista miehiä” -kurikoulun ajalta. Se siitä siis. Ja se poikkeus on aina sivari, totaali taikka vapautettu, jolla henkkoht kauna tai ideologia ymmärrettävästi vääristää.
On tietenkin paljon ihmisiä jotka eivät ymmärrä ja osaa soveltaa oppimaansa. Johtamistaitojakaan. Jos on omaksuttu jäykästi tietty tapa johtaa täysin pihallolevia keskivertoalokkaita suoraan koulun penkiltä ja äidin helmoista raavittuna, niin tietenkään samat käytännön menetelmät eivät ole hedelmällisiä vaikkapa asiantuntijoiden johtamisessa. Se on kuitenkin vain omaa kyvyttömyyttä jos ei osaa soveltaa eikä ole omaksunut laajempaa keinovalikoimaa. Nimeomaan ihmisten johtamisessa johtajan pitää mukautua alaisennpersoonaan ja ominaisuuksiin eikä toisinpäin. Se on hyvää johtajuutta ja sitä armeijakin painottaa koulutuksessaan. Omasta huonoudestaan on turha syyttää armeijan hyvää koulutusta, jos sitä ei vaan ole omaksunut.
Haluatteko te käydä samassa paikassa töissä istumassa ja sitten kotiin perheen luo omakotitaloon 45 vuotta ?
Saa olla aika tylsä ihminen joka ei halua uusia kokemuksia ja tekemisiä, armeija on vain yksi kokemus.
MInä haen jatkuvasti uutta duunia,vaikka onkin hyvä paikka, ja katselen milloin seuraavaan reissuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sarasvuuohan kyseenalaisti tuon armeijan johtajakoulutuksen.
Meilläkin kutsunnoissa kapteeni selitti innoissa ”missä muualla saa Suomessa johtajakoulutusta?” ja samaa saibaa intissä jauho everstiluutnantti. Hyvä se kysymys on esittää amiksille ja lukiolaisille, mutta esitäppä se 30v korkeakoulutetulle projekti-,osasto-, työpäällikölle. Vastauksia alkaa tulemaan amkista, yliopistosta sekä työnantajan puolesta ja taso on paljon parempaa kuin se, että osaat huutaa asiasta mistä et ite tiedä mitään ja minkä suorittamiseen et aio osallistua.
Huono provo. 0/5. Kaikki nuo typerät klisheet jokainen ymmärtää humpuukiksi. Työelämässä saattaa usein olla niin, että tehtaalle tulee tuotantopäälliköksi joku vastavalmistunut kuikelo täysin teoreettisine tietoineen suoraan yliopistosta tietämättä yhtään mitään varsinaisesta työstä, jota ammattilaiset siellä salin lattialla ovat tehneet äärimmilleen hiottuna kokonaisuutena vuosikymmeniä. Armeijassa taas ainut tie johtajaksi on käydä läpi joka ikinen vaihe alokkaasta alkaen, ja niin, että hommansa parhaiten osaavat aina valikoituvat ylöspäin. Armeijan johtajat ovat nimenomaan niitä, jotka tietävät ja osaavat kyseisen homman parhaiten, osaavat sen opettaa, ja näyttävät esimerkkiä niin koulutuksessa kuin taistelussakin. Huutaminen ei kuulu armeijajohtamiseen milloinkaan, pois lukien huonon kuuluvuuden olosuhteissa suullisten komentojen perillemenon varmistamiseksi. Kuten tehdassalissakin.
Tuskin siellä armeijan johtajakoulutuksessa opetetaan yhtään sen enempää jonkun tehtaan työhommista, eli todennäköisesti se yliopistosta vastavalmistunut, hyvät teoreettiset tiedot omaava kuikelo on miljoona kertaa sopivampi työhönsä kuin joku naama punaisena möykkäävä alikersantti joka ei osaa muuta kuin huutaa "asento!" ja "lepo!".
Joo, mutta kukaan ei ole tuollaista typeryyttä väittänytkään ja itse vaihdoit nyt puheenaihetta. Minähän vain kumosin provon typerän väitteen, että armeijassa johtajina olisivat sellaiset, jotka vain huutavat eivätkä tiedä mitään siitä itse asiasta. Eivät ole. Ja kun he oppivat asia- ja osaamiskeskeisen vuorovaikutukseen ja rakentavaan motivointiin perustuvan johtamisen siellä, he lisäksi osaavat sitä soveltaa myös siviilielämässä. Naama punaisena huutaja todennäköisesti ei ole armeijan johtajakoulutusta käynyt vaan kopioi jotain suvussa periytyviä haitallisia maneereita.
No itsehän sinä aloit selittämään jostain tehtaan työhommista, vaikka sellaiset asiat ei liity millään tavalla niihin asioihin mitä armeijassa opetetaan.
Ja ne sinun ihannoimasi armeijan johtajataidot eivät todellakaan toimi muualla kuin armeijassa. Siellä opetetaan vain asioita, joita tarvitaan porukan ohjaamisessa ja käskyttämisessä sotatilanteessa, eli ei liity kauheasti tavalliseen työelämään. Ei siellä todellakaan mitään työpaikkapsykologin teoriaa opeteta. Ja ihan turha lässyttä jostain rakentavasta motivoinnista, sillä armeijassa joku koulutussuunnitelmaan kuuluva homma joko hoidetaan tai sitten mennään niskottelusta esitutkintaan, ei siinä mitään äidillisiä motivointilässytyksiä todellakaan aleta höpöttämään. Vaikuttaa siltä että et ole itse armeijaa nähnytkään.
Sinun luulotelmasi ja houreesi kertovat hyvin, että sulla ei ole käsitystäkään armeijan johtamiskoulutuksesta tai johtamisesta. Ehkä olet käynyt intin joskus 40 vuotta sitten rivimiehenä, mutta luulen, että et lainkaan.
Tiedän kyllä erittäin hyvin mitä armeijan johtajakoulutus sisältää, ja edelleen väitän ihan samaa mitä edellisessä viestissäni, eli en jaksa kirjoittaa sitä uudelleen. Ellet sitten tarkoita jotain luutnantista ylöspäin -koulutusta. Mutta jonkun alikessun tai kokelaan johtajakoulutuksen sisällöllä ei ole mitään tekemistä työelämän kanssa. Tai sitten olet työelämässä aika paska johtaja, kuten itse asiassa todella moni täällä onkin, ja sen takia monessa paikassa surkean pikkunatsijohtajan takia työilmapiiri on huono ja tuottavuus kärsii huomattavasti. Siinä sulle sitä mahtavaa armeijan johtajakoulutusta.
Samat syväjohtamisen periaatteet toimivat kaikessa johtamisessa. Pikkunatsijohtajat eivät noudata armeijan johtamisoppeja vaan jotain omista persoonallisuushäiriöistään tai traumoistaan juontuvia käytöshäiriöisiä kuvitelmia suuresta johtajuudestaan.
Sori vaan, mutta sinä vaikutat joltain kiihkomieliseltä kapiaiselta, joka ei tiedä oikean työelämän (siis ei mikään armeija-ura) johtamisesta yhtään mitään.
Ilmeisesti sinulla ei ole aiheesta mitään järkevää sanottavaa, kun joudut turvautumaan toisten keskustelijoiden panetteluun ilman minkäänlaisia perusteita. Fakta on kuitenkin se, että armeijan johtamiskoulutukseen ei sisälly natsismia eikä edes huutamista. Joskus 40 vuotta sitten kyllä, muttei enää. Näitä keinoja ei siellä edes käytetä. Siviilijohtamisessa moisiin turvautuvat eivät ole näitä taitojaan siis ainakaan armeijassa oppineet, vaan jossain muualla. Missä, en tiedä, mutta armeijaa siitä ei voi syyttää.
En panetellut ketään, mutta kun toistat tuota samaa höpöhöpöä viestistä toiseen, niin se alkaa käydä melko turhauttavaksi, ja kerroin vaan mielipiteeni siitä millaiselta henkilöltä käytöksesi vaikuttaa. Ja pääpointtini ei ollut se, että sisältyykö armeijan johtamiskoulutukseen natsismia tai huutamista, vaan se, että se armeijan johtamiskoulutus on suunniteltu täysin erilaiseen ympäristöön kuin mitä työelämässä tarvittava johtamiskoulutus. Ja jos tuo viesti nro 109 (klo 15:28) on sinun lähettämäsi, niin osoitat sillä täydellisesti että et tiedä työelämän johtamishommista yhtään mitään, etkä osaa yhtään vertailla armeijan ja työelämän johtamishommia keskenään. Ja sellaisen henkilön kanssa en viitsi tuhlata aikaa.
Ja siitä huolimatta koet tähdelliseksi tuhlata aikaasi kuvittelemalla jotain toisista keskustelijoista ja sättimällä heitä tästä, sen sijaan, että osallistuisit itse aihetta koskevaan keskusteluun asialinjalla. :D En tiedä itkisinkö vaiko nauraisinko, mutta ylimielisyytesi on ehkä enemmän huvittavan kuin säälittävän puolella, joten nauran. LOL XD
Jos tietäisit yhtään mitään siviilielämän johtajakoulutuksesta, niin tietäisit mm. sen, että sitä ei yleensä ole. Suurin osa vetää luontaisilla kyvyillään tai tosiaankin sillä armeijasta saamallaan opilla.
Jos toinen vastaa koko ajan samaa asiaa, mikä on selkeästi ihan hölynpölyä, niin ei sellaista tyyppiä jaksa loputtomiin kuunnella.
Ja jos väität, että mitään siviilielämän johtamiskoulutusta ei ole niin et kyllä tiedä korkeakouluopinnoista edes alkeita. Jos taas tarkoitit, että suurimmalla osalla siviilielämän johtajista ei ole mitään erityistä johtamiskoulutusta armeijan johtamiskoulutuksen lisäksi, niin siinä olet kyllä oikeassa, koska Suomessa on niin valtava määrä sellaisia johtajia jotka ovat umpisurkeita toimimaan johtajina työelämässä.
Korkeakouluopinnoissa ei käsitellä johtamista juuri muualla kuin maanpuolustuskorkeakoulussa. Ehkä jossain bisnesopinnoissa voidaan sivuta lähinnä strategisen johtamisen tasolla aineopintoihin liittyen, muttei muuten. Suurin osa liike-elämän johtajista ei tosiaan sellaista siviilikoulutusta ole sanut, ja sitä nimenomaan tarkoitin. Valtavat määrät taas ovat omaa toteennäyttämätöntä kuvitelmaasi, johon ei kukaan osaa suhtautua vakavasti.
Joku alikersantin koulutus tähtää lähinnä siihen, että saadaan käskytettyä kymmenen sotilaan porukka paikasta A paikkaan B. Jos jollain on huono asenne eikä meinaa totella, niin ei siellä mitään psykologin taitoja opeta sellaista varten, vaan heitetään esitutkintaan. Ja jos joku kuvittelee, että sellaisella alikessun "johtajakoulutuksella" joku liike-elämän johtaja tekee paskan vertaa, niin saa olla aika pahasti päästään sekaisin.
Siellä nimenomaan opetetaan motivoimaan ja johtamaan esimerkin kautta. Kuka tahansa tollo voi johtaa asiantuntijaryhmää hyvät bonarit porkkanana, mutta kun koulutetaan yhdeksässä kuukaudessa ihminen johtamaan veroisiaan kohtaamaan kuoleman niin todellakin siihen koulutuksen laatuun pitää panostaa.
Jos tässä firmassa johtaisin vähäistä minulle allokoitua sakkia (ns korkeakoulutettua) joskus saamani RUK-opin mukaan, saisin katsoa uutta duunia hyvinkin pian. Sen verran kaukana työelämän tarpeista on tuo sotavaltion tarjoama "johtamisen alkeiskoulutus."
Avainsana ”joskus”.
On hankala uskoa että jotkut kuvittelevat ilman mitään johtajakoulutusta ja -kokemusta olevan parempi johtaja kuin lähes vuoden intensiivisen asian opettelun myötä. Mutta ihmisten irrationaaliseen uskomusten kokoelmaan on rajaton.
Joka tapauksessa lähes poikkeuksetta armeijajohtamisen kritiikki perustuu miehistötason kokemukseen kylmän sodan aikojen mallisen ”pojista miehiä” -kurikoulun ajalta. Se siitä siis. Ja se poikkeus on aina sivari, totaali taikka vapautettu, jolla henkkoht kauna tai ideologia ymmärrettävästi vääristää.
On tietenkin paljon ihmisiä jotka eivät ymmärrä ja osaa soveltaa oppimaansa. Johtamistaitojakaan. Jos on omaksuttu jäykästi tietty tapa johtaa täysin pihallolevia keskivertoalokkaita suoraan koulun penkiltä ja äidin helmoista raavittuna, niin tietenkään samat käytännön menetelmät eivät ole hedelmällisiä vaikkapa asiantuntijoiden johtamisessa. Se on kuitenkin vain omaa kyvyttömyyttä jos ei osaa soveltaa eikä ole omaksunut laajempaa keinovalikoimaa. Nimeomaan ihmisten johtamisessa johtajan pitää mukautua alaisennpersoonaan ja ominaisuuksiin eikä toisinpäin. Se on hyvää johtajuutta ja sitä armeijakin painottaa koulutuksessaan. Omasta huonoudestaan on turha syyttää armeijan hyvää koulutusta, jos sitä ei vaan ole omaksunut.
Näppärästi sait käännettyä tämän minun kyvyttömyydekseni.
Mitäs veikkaat kumpi toimii työelämässä paremmin: Partiossa 10 vuoden (ns vastuunakkivuisia noin 7) aikanani oppilani tavat motivoida/vastuullistaa _oikeasti_ vertaisiani, vai 3+3 kk aika "maan parhaassa johtamiskoulussa"? Huomioithan että jo 16v nulikkana saapi komppaniatason järkkäilypestiä, ihan oman halun mukaan...
RUK-tuvassani SissiK:ssa oli muuten puolet Partio-taustalla (väh 5v). Jostain syystä "tornin johtamiskoulutus" oli yhteinen huvinaiheemme...
Tämän juuri haluaisin tietää, kun en armeijaa käynyt. Onko armeija kokemuksena verrattavissa esim. vaihto-oppilasvuoteen, joka on monelle ikimuistoinen vuosi niin kokemusten kuin henkisen pääoman kasvun kannalta eikä sitä voi rahassa mitata?
ap