Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tytär paljastui kiusaajaksi - nyt huutaa ja raivoaa
18.03.2019 |
Selvisi viime viikolla, että 15.v tyttäreni on muutaman muun tytön kanssa kiusannut luokkalaistaan tyttöä. On jätetty pois porukasta, piiloteltu kenkiä ja vaatteita, salakuvaamista jne. Tämä selvisi, kun opettaja otti yhteyttä ja tänään sitten iltapäivällä mennään selvittelemään tilannetta.
Itse olen hyvin pettynyt lapseen ja itseeni. Itse kun olen ollut koulukiusattu, niin olen yrittänyt kasvattaa lapsistani fiksuja ja muut huomioon ottavia. Tuntuu uskomattoman pahalta, että oma lapsi on kiusaaja.
Mutta perjantaina kun asia selvisi, keskustelimme isänsä kanssa tietysti ja yritettiin selvittää asiaa. Tytär selitti niitä perus, että "nokun muutkin" ja "emmä ollu ainoo", ihankun se olisi joku syy tai oikeutus. Tyttäreltä lähti sitten puhelin ja läppäri takavarikkoon. Isänsä vei vielä tv:nkin pois tyttären huoneesta. Ja siitähän sitten reimu repes, alkoi haukkuminen, sossuilla uhkailu, kiristäminen jne jos ei saa puhelinta takaisin. Isänsä otti tänään puhelimen ja läppärin mukaan töihinsä ja jättää sinne, koska tytär on yrittänyt penkoa kaikki kaapit ja etsiä. Nyt sitten haukkuu ja mököttää ja näyttää mieltään. Ei mm suostu syömään ja kävikin sitten lauantaina mäkkärissä (kotiarestista huolimatta). Otettiin sitten myös pankkikortti takavarikkoon. Huutaa, että kidutamme häntä ja viemme hänen oikeutensa, että hän tekee lastensuojeluilmoituksen.
Viimepäivät ovat olleet aika h*lvettiä ja tuntuu, etten tunne enää lastani. Rakastan häntä tietysti, mutta tuntuu niin pahalta katsoa, miten ilkeä hän on. Emme kasvattaneet hänestä itsekästä, ilkeää kiusaajaa, mikä hän nyt kuitenkin on. En oikein tiedä miten olla. Pelottaa oikein miten iltapäivä menee.
Pahoittelen kirjoitusvirheitä, kirjoitan tunnekouhun vallassa, pakko avautua.
Kommentit (853)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hirveän moni ajattelee edelleen et vanhemmat on syypäitä joka ikiseen pieruun mitä lapselta pääsee. Kaikki vanhempien vikaa. Ikään kuin sillä lapsella ei olis omaa tahtoa ja omia aivoja. 15v aivot tutkitusti taantuu ja ryhmäpaine on kova. Tulee tehtyä helpommin tyhmyyksiä eikä ymmärrä aina seurauksia. Empatiaa tulee opettaa jatkuvasti. Se ei ole kaikissa aina automaattisesti. Mikään ei oikeuta kiusaamista. Mutta vanhempien syyttäminen ja lapsen demonisointi ei auta ketään. Kiusaaja tarvitsee apua myös.
Kyllähän tässä väkisinkin syyttää itseään jonkun verran, että mikä on mennyt vikaan kun oma lapsi kiusaa. Mutta kun järjellä ajattelen, niin olemme kyllä mielestäni tehneet parhaamme vanhempina ja kasvattajina ja teemme edelleen. Nyt tietysti eritämme selvittää, mistä kiusaaminen johtuu ja tehdä tyttärelle mahdollisimman selväksi, että kiusaaminen ei ole koskaan ok, vaikka kaverit kuinka painostaisi. Sellaiset eivät ole oikeita kavereita.
Ap
Teille ei tule mieleen selvittää mitä on tapahtunut, mistä asiat johtuu ja mitä oma lapsi niistä ajattelee. Ja miten hän näkee tilanteen mahdolliset seuraukset ja tilanteen ratkaisemisen
Tätähän me juuri yritämme. Mutta tytär ei suostu ainakaan vielä puhumaan meille, vaan haistattelee. En suostu myöskään siihen, että kun saa puhelimen takaisin, että puhuu sitten. Lapsen tehtävä ei ole sanella kotona sääntöjä ja kiristää. Jos ei suostu meille puhumaan, niin saa puhua ammattilaiselle. Emme me tässä nyt syytä lasta, että hän on vain kiusaaja, vaan selvittää mistä kiusaaminen johtuu.
Ap
Sinä teit jo päätöksen tapahtumien kulusta. Sinä lähdit rangaistuksiin. Et kai oleta, että se on hyvä tapa aloittaa keskustelu. Mieti miten itse vastaisit, jos saisit ensin huutia ja sitten ihmetellään miksi et keskustele. Miksi et luota, vaikka on ase ohimolla ja syylliseksi todettu
Tämä. Jos ajat ylinopeutta ja poliisi pysäyttää ja ylimielisesti kirjoittaa sinulle ison sakon niin senkö jälkeen olet ystävällinen poliisille ja haluat leppoisasti rupatellen kertoa miksi ajoit ylinopeutta? Haluat oikein avata hänelle miksi sinua sattuu tai mikä elämässäsi on huonosti? Joo o....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Turhaan se nuori sillä sossulla uhkailee. Sossuntädit ja sedät olisivat kanssanne aivan samoilla linjoilla ja jos joku siitä sossun vierailusta saisi nokkiinsa ja hävetä niin nuori itse. Tuon ikäisen on aika oppia että sitä hän kylvää mitä niittää eikä tarvitse olla vietävissä "kun ne muutkin" vaan oppia ihan käyttämään sitä itselleen suotua aivokapasiteettia.
Nostan hattua että olette rohkeasti uskaltaneet vetää selkeät rajat ja tehneet selväksi että hän on toiminut väärin.
Ota itse sossuun yhteyttä ja mene tyttäresi kanssa käymään.
Olisin varannut ajan terapeutille samantien. Omat vanhempani ottivat minut mukaan vapaaehtoistyöhön viikonloppuisin, kun juuri tuossa iässä tuli hölmöiltyä, tosin en ollut kiusaaja. En usko, että mikään tavaroiden takavarikoiminen olisi auttanut mitään. Todennäköisesti olisin vain suuttunut ja katkeroitunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hirveän moni ajattelee edelleen et vanhemmat on syypäitä joka ikiseen pieruun mitä lapselta pääsee. Kaikki vanhempien vikaa. Ikään kuin sillä lapsella ei olis omaa tahtoa ja omia aivoja. 15v aivot tutkitusti taantuu ja ryhmäpaine on kova. Tulee tehtyä helpommin tyhmyyksiä eikä ymmärrä aina seurauksia. Empatiaa tulee opettaa jatkuvasti. Se ei ole kaikissa aina automaattisesti. Mikään ei oikeuta kiusaamista. Mutta vanhempien syyttäminen ja lapsen demonisointi ei auta ketään. Kiusaaja tarvitsee apua myös.
Kyllähän tässä väkisinkin syyttää itseään jonkun verran, että mikä on mennyt vikaan kun oma lapsi kiusaa. Mutta kun järjellä ajattelen, niin olemme kyllä mielestäni tehneet parhaamme vanhempina ja kasvattajina ja teemme edelleen. Nyt tietysti eritämme selvittää, mistä kiusaaminen johtuu ja tehdä tyttärelle mahdollisimman selväksi, että kiusaaminen ei ole koskaan ok, vaikka kaverit kuinka painostaisi. Sellaiset eivät ole oikeita kavereita.
Ap
Teille ei tule mieleen selvittää mitä on tapahtunut, mistä asiat johtuu ja mitä oma lapsi niistä ajattelee. Ja miten hän näkee tilanteen mahdolliset seuraukset ja tilanteen ratkaisemisen
Tätähän me juuri yritämme. Mutta tytär ei suostu ainakaan vielä puhumaan meille, vaan haistattelee. En suostu myöskään siihen, että kun saa puhelimen takaisin, että puhuu sitten. Lapsen tehtävä ei ole sanella kotona sääntöjä ja kiristää. Jos ei suostu meille puhumaan, niin saa puhua ammattilaiselle. Emme me tässä nyt syytä lasta, että hän on vain kiusaaja, vaan selvittää mistä kiusaaminen johtuu.
Ap
Yleensä ennen rangaistuksia pitäisi tulla kuulluksi. Kuulluksi voi tulla vain, kun otetaan hyvässä hengessä puheeksi. Hyvässä hengessä ei voi ottaa asioita puheeksi, kun on jo tuomittu ja rangaistu ja saatu toinen raivon valtaan.
Se teini on kuten ihmiset yleensäkin.
Ratakiskosta vääntäen: teini voi olla sellaisessa taantumustilassa psyykkisesti että mikään rauhallinen ystävällinen keskustelu ei auta. Silloin on otettava järeämmät keinot käyttöön.
Eli yrititte keskustella ja kun se ei sillä sekunnilla onnistunut, niin koitte, että rangaistaan sitten ja oikein olan takaa ? Tyyliin ensin turpaan ja kysellään vasta sitten, kun toinen on liiskattu ? Oikeastiko ajattelit, että tällainen toiminta edesauttaa sitä, että saatte keskusteltua asiasta ? Kyllä, sinulla on se peiliin katsomisen paikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hirveän moni ajattelee edelleen et vanhemmat on syypäitä joka ikiseen pieruun mitä lapselta pääsee. Kaikki vanhempien vikaa. Ikään kuin sillä lapsella ei olis omaa tahtoa ja omia aivoja. 15v aivot tutkitusti taantuu ja ryhmäpaine on kova. Tulee tehtyä helpommin tyhmyyksiä eikä ymmärrä aina seurauksia. Empatiaa tulee opettaa jatkuvasti. Se ei ole kaikissa aina automaattisesti. Mikään ei oikeuta kiusaamista. Mutta vanhempien syyttäminen ja lapsen demonisointi ei auta ketään. Kiusaaja tarvitsee apua myös.
Kyllähän tässä väkisinkin syyttää itseään jonkun verran, että mikä on mennyt vikaan kun oma lapsi kiusaa. Mutta kun järjellä ajattelen, niin olemme kyllä mielestäni tehneet parhaamme vanhempina ja kasvattajina ja teemme edelleen. Nyt tietysti eritämme selvittää, mistä kiusaaminen johtuu ja tehdä tyttärelle mahdollisimman selväksi, että kiusaaminen ei ole koskaan ok, vaikka kaverit kuinka painostaisi. Sellaiset eivät ole oikeita kavereita.
Ap
Teille ei tule mieleen selvittää mitä on tapahtunut, mistä asiat johtuu ja mitä oma lapsi niistä ajattelee. Ja miten hän näkee tilanteen mahdolliset seuraukset ja tilanteen ratkaisemisen
Tätähän me juuri yritämme. Mutta tytär ei suostu ainakaan vielä puhumaan meille, vaan haistattelee. En suostu myöskään siihen, että kun saa puhelimen takaisin, että puhuu sitten. Lapsen tehtävä ei ole sanella kotona sääntöjä ja kiristää. Jos ei suostu meille puhumaan, niin saa puhua ammattilaiselle. Emme me tässä nyt syytä lasta, että hän on vain kiusaaja, vaan selvittää mistä kiusaaminen johtuu.
Ap
Yleensä ennen rangaistuksia pitäisi tulla kuulluksi. Kuulluksi voi tulla vain, kun otetaan hyvässä hengessä puheeksi. Hyvässä hengessä ei voi ottaa asioita puheeksi, kun on jo tuomittu ja rangaistu ja saatu toinen raivon valtaan.
Se teini on kuten ihmiset yleensäkin.
Ratakiskosta vääntäen: teini voi olla sellaisessa taantumustilassa psyykkisesti että mikään rauhallinen ystävällinen keskustelu ei auta. Silloin on otettava järeämmät keinot käyttöön.
Siis uskot, että keskusteluyhteys paranee niiden järeämpien keinojen jälkeen? Joka päivä lisää takavarikkoja.
Tämä parantaa sen psyykkisen taantumustilan? Lisää luottamusta?
Eikö kaikissa kinflikteissa ole oikeus tulla kuulluksi ennen tuomion julistusta ja rangaistusta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun näitä kommentteja lukee, niin ei ihme miksi niin monet teinit on ilkeitä ja suorastaan ihan hirveitä ihmisen alkuja. Ei saisi rangaista voi luoja, päätäkö pitäis silitellä että voivoi kun kiusasit. Jos nyt viikon on vaikka netti poissa niin voi kamalaa oppiipahan toivottavasti jotain
Lasten luokkakavereista olen huomannut sen että ilkeimpiä on ne joita on "kasvatettu" ragaistuksilla, takavarikoinneilla, aresteilla jne. Ne joita taas on kasvatettu keskusteluin, ohjaamalla jne eivät ole läheskään niin riiviöitä. Ylilyöntejä teini-iässä toki sattuu välillä vaikka kuinka hyvin olisi kasvatettu niistä kuitenkin selvitään eteenpäin sillä että arvostetaan puolin ja toisin. Jos vanhempi ei arvosta lasta vaan on pettynyt tähän heti ekasta vastainkäymisestä kuinka nuori voisi oppia arvostamaan muita.
Meillä on kotona selvät säännöt, joita noudatetaan. Emme me laita joka ikisestä mokasta tai ylilyönnistä kotiarestia tai takavarikoi puhelinta. Emme halua opettaa lapsille sitä, että virheitä pitää pelätä rangaistuksen pelossa. Olemme pyrkineet aina puhumaan ja selvittämään asiat ilman huutamista ja räyhäämistä. Mutta tämä on sen verran vakava asia ja puhelin on myös ollut yksi kiusaamisen väline, joten mielestäni se on aivan ok ottaa pois. Koska puhelimesta tuli niin hirveä haloo, niin koimme parhaaksi myös ottaa läppäri pois. Kotiaresti myös siksi, että on ehkä parempi nyt tässä tilanteessa, että tytöt ovat vähän aikaa erillään toisistaan. Ja pankkikortti pois siksi, kun tytär ei suostunut kotona syömään ja näytti mieltää ja lähti kuitenkin sitten salaa mäkkäriin.
En koe, että nämä olisivat liian kovia rangaistuksia. Tässä tilanteessa mielestäni aivan kohtuullisia, tekee tyttärellekkin ihan hyvää välillä tehdä muutakin kuin snäpätä ja puhua kavereilleen.
Ap
Tiukat säännöt yleensä vielä pahentaa tilannetta. Ragaistuksia tulee joka tapauksessa enemmän kuin kodissa jossa toista arvostetaan. Säännöt ei kelellekään kerro arvostuksesta, päinvastoin.
Oman käytöksen puolustelu on ragaistuksen ohella vähintään yhtä huono kasvatusmenetelmä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hirveän moni ajattelee edelleen et vanhemmat on syypäitä joka ikiseen pieruun mitä lapselta pääsee. Kaikki vanhempien vikaa. Ikään kuin sillä lapsella ei olis omaa tahtoa ja omia aivoja. 15v aivot tutkitusti taantuu ja ryhmäpaine on kova. Tulee tehtyä helpommin tyhmyyksiä eikä ymmärrä aina seurauksia. Empatiaa tulee opettaa jatkuvasti. Se ei ole kaikissa aina automaattisesti. Mikään ei oikeuta kiusaamista. Mutta vanhempien syyttäminen ja lapsen demonisointi ei auta ketään. Kiusaaja tarvitsee apua myös.
Kyllähän tässä väkisinkin syyttää itseään jonkun verran, että mikä on mennyt vikaan kun oma lapsi kiusaa. Mutta kun järjellä ajattelen, niin olemme kyllä mielestäni tehneet parhaamme vanhempina ja kasvattajina ja teemme edelleen. Nyt tietysti eritämme selvittää, mistä kiusaaminen johtuu ja tehdä tyttärelle mahdollisimman selväksi, että kiusaaminen ei ole koskaan ok, vaikka kaverit kuinka painostaisi. Sellaiset eivät ole oikeita kavereita.
Ap
Teille ei tule mieleen selvittää mitä on tapahtunut, mistä asiat johtuu ja mitä oma lapsi niistä ajattelee. Ja miten hän näkee tilanteen mahdolliset seuraukset ja tilanteen ratkaisemisen
Tätähän me juuri yritämme. Mutta tytär ei suostu ainakaan vielä puhumaan meille, vaan haistattelee. En suostu myöskään siihen, että kun saa puhelimen takaisin, että puhuu sitten. Lapsen tehtävä ei ole sanella kotona sääntöjä ja kiristää. Jos ei suostu meille puhumaan, niin saa puhua ammattilaiselle. Emme me tässä nyt syytä lasta, että hän on vain kiusaaja, vaan selvittää mistä kiusaaminen johtuu.
Ap
Sinä teit jo päätöksen tapahtumien kulusta. Sinä lähdit rangaistuksiin. Et kai oleta, että se on hyvä tapa aloittaa keskustelu. Mieti miten itse vastaisit, jos saisit ensin huutia ja sitten ihmetellään miksi et keskustele. Miksi et luota, vaikka on ase ohimolla ja syylliseksi todettu
Kun asia minulle selvisi kerroin siitä lapsen isälle. Yhdessä menimme rauhallisesti kysymään, mikäs juttu, kun opettaja kertoi tälläistä. Emme huutaneet, syytelleet, vaan kysyimme. Tytär kielsi ensin, joten kerroin sitten kaiken mitä opettaja sanonut, että hän on ollut myös mukana tässä opettajan mukaan. Sitten alkoi syyttelemään muita, ettei hän yksin mitään tehnyt. Yritimme, että hän olisi itse kertonut tapahtumista oman versionsa ja keskustelleet asiasta, mutta vastaukset oli vain "ihan sama" ja " joo joo".
Tottakai halusin ensin kuulla tyttäreni version tapahtuneesta, mutta eipä oikein olla tähänkään mennessä saatu mitään irti. Ja olemme yhdessä ja erikseen miehen kanssa puhua tyttären kanssa, mutta haistattelee vaan. Ensi sijaisesti haluaisin selvittää, että miksi ja tuntuuhan se pahalta, että tytär ei puhu meille. Siksi olen ajatellut varata tyttärelle ajan nuorisopsykologille, että jos puhuisi edes jollekkin muulle jos ei meille.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hirveän moni ajattelee edelleen et vanhemmat on syypäitä joka ikiseen pieruun mitä lapselta pääsee. Kaikki vanhempien vikaa. Ikään kuin sillä lapsella ei olis omaa tahtoa ja omia aivoja. 15v aivot tutkitusti taantuu ja ryhmäpaine on kova. Tulee tehtyä helpommin tyhmyyksiä eikä ymmärrä aina seurauksia. Empatiaa tulee opettaa jatkuvasti. Se ei ole kaikissa aina automaattisesti. Mikään ei oikeuta kiusaamista. Mutta vanhempien syyttäminen ja lapsen demonisointi ei auta ketään. Kiusaaja tarvitsee apua myös.
Kyllähän tässä väkisinkin syyttää itseään jonkun verran, että mikä on mennyt vikaan kun oma lapsi kiusaa. Mutta kun järjellä ajattelen, niin olemme kyllä mielestäni tehneet parhaamme vanhempina ja kasvattajina ja teemme edelleen. Nyt tietysti eritämme selvittää, mistä kiusaaminen johtuu ja tehdä tyttärelle mahdollisimman selväksi, että kiusaaminen ei ole koskaan ok, vaikka kaverit kuinka painostaisi. Sellaiset eivät ole oikeita kavereita.
Ap
Teille ei tule mieleen selvittää mitä on tapahtunut, mistä asiat johtuu ja mitä oma lapsi niistä ajattelee. Ja miten hän näkee tilanteen mahdolliset seuraukset ja tilanteen ratkaisemisen
Tätähän me juuri yritämme. Mutta tytär ei suostu ainakaan vielä puhumaan meille, vaan haistattelee. En suostu myöskään siihen, että kun saa puhelimen takaisin, että puhuu sitten. Lapsen tehtävä ei ole sanella kotona sääntöjä ja kiristää. Jos ei suostu meille puhumaan, niin saa puhua ammattilaiselle. Emme me tässä nyt syytä lasta, että hän on vain kiusaaja, vaan selvittää mistä kiusaaminen johtuu.
Ap
Yleensä ennen rangaistuksia pitäisi tulla kuulluksi. Kuulluksi voi tulla vain, kun otetaan hyvässä hengessä puheeksi. Hyvässä hengessä ei voi ottaa asioita puheeksi, kun on jo tuomittu ja rangaistu ja saatu toinen raivon valtaan.
Se teini on kuten ihmiset yleensäkin.
Ratakiskosta vääntäen: teini voi olla sellaisessa taantumustilassa psyykkisesti että mikään rauhallinen ystävällinen keskustelu ei auta. Silloin on otettava järeämmät keinot käyttöön.
Taidat olla äitini.. teiniä ei tarvitse kuunnella ikinä, koska hänen aivonsa eivät ole vielä kehittyneet joten kaikki hänen ajatuksensa ovat typeriä ja minä tiedän paremmin ja tee sinä vaan niinkuin käsketään ja ole hiljaa. Näin sitä kasvaa hyviä ihmisiä tottavie.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ette te nyt voi vaan ottaa teiniltä puhelinta pois?? Kai te tajuatte että sitä aletaan kiusaamaan kun se jää porukasta pois? Teineillä on netissä niiden omat yhteisöt mikä on niille tärkeää. Ei ihme että lapsenne kiusaa kun itekkin ootte kiusaajia
Voin ottaa, koska minä olen sen ostanut ja maksan netin. Puhelin on mahdollistanut kiusaamisen, niin en anna sen jatkua.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hirveän moni ajattelee edelleen et vanhemmat on syypäitä joka ikiseen pieruun mitä lapselta pääsee. Kaikki vanhempien vikaa. Ikään kuin sillä lapsella ei olis omaa tahtoa ja omia aivoja. 15v aivot tutkitusti taantuu ja ryhmäpaine on kova. Tulee tehtyä helpommin tyhmyyksiä eikä ymmärrä aina seurauksia. Empatiaa tulee opettaa jatkuvasti. Se ei ole kaikissa aina automaattisesti. Mikään ei oikeuta kiusaamista. Mutta vanhempien syyttäminen ja lapsen demonisointi ei auta ketään. Kiusaaja tarvitsee apua myös.
Kyllähän tässä väkisinkin syyttää itseään jonkun verran, että mikä on mennyt vikaan kun oma lapsi kiusaa. Mutta kun järjellä ajattelen, niin olemme kyllä mielestäni tehneet parhaamme vanhempina ja kasvattajina ja teemme edelleen. Nyt tietysti eritämme selvittää, mistä kiusaaminen johtuu ja tehdä tyttärelle mahdollisimman selväksi, että kiusaaminen ei ole koskaan ok, vaikka kaverit kuinka painostaisi. Sellaiset eivät ole oikeita kavereita.
Ap
Teille ei tule mieleen selvittää mitä on tapahtunut, mistä asiat johtuu ja mitä oma lapsi niistä ajattelee. Ja miten hän näkee tilanteen mahdolliset seuraukset ja tilanteen ratkaisemisen
Tätähän me juuri yritämme. Mutta tytär ei suostu ainakaan vielä puhumaan meille, vaan haistattelee. En suostu myöskään siihen, että kun saa puhelimen takaisin, että puhuu sitten. Lapsen tehtävä ei ole sanella kotona sääntöjä ja kiristää. Jos ei suostu meille puhumaan, niin saa puhua ammattilaiselle. Emme me tässä nyt syytä lasta, että hän on vain kiusaaja, vaan selvittää mistä kiusaaminen johtuu.
Ap
Sinä teit jo päätöksen tapahtumien kulusta. Sinä lähdit rangaistuksiin. Et kai oleta, että se on hyvä tapa aloittaa keskustelu. Mieti miten itse vastaisit, jos saisit ensin huutia ja sitten ihmetellään miksi et keskustele. Miksi et luota, vaikka on ase ohimolla ja syylliseksi todettu
Kun asia minulle selvisi kerroin siitä lapsen isälle. Yhdessä menimme rauhallisesti kysymään, mikäs juttu, kun opettaja kertoi tälläistä. Emme huutaneet, syytelleet, vaan kysyimme. Tytär kielsi ensin, joten kerroin sitten kaiken mitä opettaja sanonut, että hän on ollut myös mukana tässä opettajan mukaan. Sitten alkoi syyttelemään muita, ettei hän yksin mitään tehnyt. Yritimme, että hän olisi itse kertonut tapahtumista oman versionsa ja keskustelleet asiasta, mutta vastaukset oli vain "ihan sama" ja " joo joo".
Tottakai halusin ensin kuulla tyttäreni version tapahtuneesta, mutta eipä oikein olla tähänkään mennessä saatu mitään irti. Ja olemme yhdessä ja erikseen miehen kanssa puhua tyttären kanssa, mutta haistattelee vaan. Ensi sijaisesti haluaisin selvittää, että miksi ja tuntuuhan se pahalta, että tytär ei puhu meille. Siksi olen ajatellut varata tyttärelle ajan nuorisopsykologille, että jos puhuisi edes jollekkin muulle jos ei meille.
Ap
Provoilu on hankala laji
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rohkea aloitus. Se, että te rajoitatte nuoren liikkumista kotiarestilla, otatte haltuunne välineitä, jotka hänelle ovat tärkeitä, ei mielestäni ole yhtään kohtuutonta, sillä teette sen kasvattaaksenne lasta. Huonosta käytöksestä seuraa rangaistus, niin se on aikuistenkin elämässä. 15-vuotias on jo kyllin kypsä ymmärtämään tämän asian.
Antakaa lapsen huutaa ja mököttää aivan rauhassa. Lääkäritkin ohjeistavat, että kahden vuorokauden jälkeen osastolle, jos nuori ei ole kahden vuorokauden aikana juonut, tai syönyt yhtään mitään. Lisäksi anna nuoren halutessaan tehdä lastensuojeluilmoitus, älä anna nuoren kiristää sillä asialla.
Muista säilyttää oma maltti, älä menetä hermojasi. Ja odota, että nuori itse tulee sovittelemaan asiaa. Viikkokin ilman puhelinta on nuorelle pitkä aika. Nyt on myös hyvä sauma tehdä säännöt, minkä mukaan jatkossa eletään.
Mä kanssa painottaisin sitä että puhelin / netti yms on etuoikeus ja sitä on menty käyttämään kiusaamiseen, joten se on pakkokin ottaa pois kun se on ollut kiusaamisen väline.
Jos tytär haluaa vempeleensä takaisin on osattava istua kypsästi alas ja keskusteltava. Eihän sitäse huutamalla ja riehumalla muutenkaan elämässä saavuta mitään.
Nyt alkaakin olla viimeisiä ikiä puuttua tilanteeseen ettei lapsestasi tule nuori aikuinen joka manipuloi ympäristöään, kiusaa tai katselee muita nenänvarttaan pitkin.
Minun mielestäni olet toiminut oikein mutta tosiaan nyt se keskusteluyhteys asiasta esimerkiksi lupaamalla tavarat takaisin jos keskustelu on asiallinen ja hedelmällinen. Kaikilla pitää olla oikeus käydä koulunsa rauhassa. Kiusatuista kasvaa ihan äärettömän lamaantuneita aikuisia joskus. Kiusaajat sitten porskuttaa eteenpäin kun kiusatut jäävät jälkeen koulu/työmaailmasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ette te nyt voi vaan ottaa teiniltä puhelinta pois?? Kai te tajuatte että sitä aletaan kiusaamaan kun se jää porukasta pois? Teineillä on netissä niiden omat yhteisöt mikä on niille tärkeää. Ei ihme että lapsenne kiusaa kun itekkin ootte kiusaajia
Voin ottaa, koska minä olen sen ostanut ja maksan netin. Puhelin on mahdollistanut kiusaamisen, niin en anna sen jatkua.
Ap
Minä olen sen maksanut. Juu.
Ja puhelin on mahdollistanut kiusaamisen. Tästä olet varma? Ethän ole edes toisen versiota kuullut.
Tämä kuvadtaa myös prosessin todellista syytä. Syy on rangaistus, ei mikään muu. Ja vieläpä yhden version perusteella
Vierailija kirjoitti:
Rohkea aloitus. Se, että te rajoitatte nuoren liikkumista kotiarestilla, otatte haltuunne välineitä, jotka hänelle ovat tärkeitä, ei mielestäni ole yhtään kohtuutonta, sillä teette sen kasvattaaksenne lasta. Huonosta käytöksestä seuraa rangaistus, niin se on aikuistenkin elämässä. 15-vuotias on jo kyllin kypsä ymmärtämään tämän asian.
Antakaa lapsen huutaa ja mököttää aivan rauhassa. Lääkäritkin ohjeistavat, että kahden vuorokauden jälkeen osastolle, jos nuori ei ole kahden vuorokauden aikana juonut, tai syönyt yhtään mitään. Lisäksi anna nuoren halutessaan tehdä lastensuojeluilmoitus, älä anna nuoren kiristää sillä asialla.
Muista säilyttää oma maltti, älä menetä hermojasi. Ja odota, että nuori itse tulee sovittelemaan asiaa. Viikkokin ilman puhelinta on nuorelle pitkä aika. Nyt on myös hyvä sauma tehdä säännöt, minkä mukaan jatkossa eletään.
Kuka aikuiselta ottaa puhelimen ja tietokoneen pois jos hän on ilkeä työkaverille..?
Vierailija kirjoitti:
Eli yrititte keskustella ja kun se ei sillä sekunnilla onnistunut, niin koitte, että rangaistaan sitten ja oikein olan takaa ? Tyyliin ensin turpaan ja kysellään vasta sitten, kun toinen on liiskattu ? Oikeastiko ajattelit, että tällainen toiminta edesauttaa sitä, että saatte keskusteltua asiasta ? Kyllä, sinulla on se peiliin katsomisen paikka.
Kaikki rangaistuksia vastustavat miettivät vaan, mikä olisi parasta ap:n lapsen kannalta kasvatuksellisesti. Se on toki tärkeää, mutta mielestäni ensisijaista on saada kiusaaminen loppumaan. Kiusaamisella on ihan hirveät seuraukset jotka voi vaikuttaa kiusatun koko loppuelämään. Siksi minusta ap:n sanktiot on tässä tapauksessa perusteltuja. Jos kyseessä olisi esimerkiksi alkoholin käyttö tai myöhään kotiin tuleminen niin pitäisin takavarikoita aivan typerinä mutta en tässä tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Rohkea aloitus. Se, että te rajoitatte nuoren liikkumista kotiarestilla, otatte haltuunne välineitä, jotka hänelle ovat tärkeitä, ei mielestäni ole yhtään kohtuutonta, sillä teette sen kasvattaaksenne lasta. Huonosta käytöksestä seuraa rangaistus, niin se on aikuistenkin elämässä. 15-vuotias on jo kyllin kypsä ymmärtämään tämän asian.
Antakaa lapsen huutaa ja mököttää aivan rauhassa. Lääkäritkin ohjeistavat, että kahden vuorokauden jälkeen osastolle, jos nuori ei ole kahden vuorokauden aikana juonut, tai syönyt yhtään mitään. Lisäksi anna nuoren halutessaan tehdä lastensuojeluilmoitus, älä anna nuoren kiristää sillä asialla.
Muista säilyttää oma maltti, älä menetä hermojasi. Ja odota, että nuori itse tulee sovittelemaan asiaa. Viikkokin ilman puhelinta on nuorelle pitkä aika. Nyt on myös hyvä sauma tehdä säännöt, minkä mukaan jatkossa eletään.
Eli Rangaistus on se mitä haetaan. Ja lopullinen nöyrtyminen, pitää tulla vielä rankaisijaansa anelemaan. Sillä ei ole väliä ettei lapsen versiota ole kuultu.
Oletvtuo edellinen lasta lastensuojelulla ja osastolla uhannut äiti. Pitääkö lapselle nämä uhkaukset ihan samaan syssyyn sanoa? Jos, niin...
Haluaisin joskus kuulla sen version että tiukoilla säännöillä ja rangaistuksilla on kasvatettu empaattinen muut huomioon otta fiksusti käyttäytyvä nuori.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli yrititte keskustella ja kun se ei sillä sekunnilla onnistunut, niin koitte, että rangaistaan sitten ja oikein olan takaa ? Tyyliin ensin turpaan ja kysellään vasta sitten, kun toinen on liiskattu ? Oikeastiko ajattelit, että tällainen toiminta edesauttaa sitä, että saatte keskusteltua asiasta ? Kyllä, sinulla on se peiliin katsomisen paikka.
Kaikki rangaistuksia vastustavat miettivät vaan, mikä olisi parasta ap:n lapsen kannalta kasvatuksellisesti. Se on toki tärkeää, mutta mielestäni ensisijaista on saada kiusaaminen loppumaan. Kiusaamisella on ihan hirveät seuraukset jotka voi vaikuttaa kiusatun koko loppuelämään. Siksi minusta ap:n sanktiot on tässä tapauksessa perusteltuja. Jos kyseessä olisi esimerkiksi alkoholin käyttö tai myöhään kotiin tuleminen niin pitäisin takavarikoita aivan typerinä mutta en tässä tapauksessa.
Kiusaamisesta ei vielä tiedetä mitään. Eikä siihen voida vaikuttaa millään muulla kuin keskustelulla. Mikään rangaistus ei kenenkään kiusaamista vähennä. Päinvastoin
Alue: Aihe vapaa
Tämä on niiiin kulunut ja turha kommentti. Omanlaistaan kiusaamista tämäkin.
Etenkin, kun ap ei millään tavalla tuntunut sysäävän vastuuta muille, vaan aloituksessakin kertoi miten on lapsensa pyrkinyt kasvattamaan.