Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tytär paljastui kiusaajaksi - nyt huutaa ja raivoaa
18.03.2019 |
Selvisi viime viikolla, että 15.v tyttäreni on muutaman muun tytön kanssa kiusannut luokkalaistaan tyttöä. On jätetty pois porukasta, piiloteltu kenkiä ja vaatteita, salakuvaamista jne. Tämä selvisi, kun opettaja otti yhteyttä ja tänään sitten iltapäivällä mennään selvittelemään tilannetta.
Itse olen hyvin pettynyt lapseen ja itseeni. Itse kun olen ollut koulukiusattu, niin olen yrittänyt kasvattaa lapsistani fiksuja ja muut huomioon ottavia. Tuntuu uskomattoman pahalta, että oma lapsi on kiusaaja.
Mutta perjantaina kun asia selvisi, keskustelimme isänsä kanssa tietysti ja yritettiin selvittää asiaa. Tytär selitti niitä perus, että "nokun muutkin" ja "emmä ollu ainoo", ihankun se olisi joku syy tai oikeutus. Tyttäreltä lähti sitten puhelin ja läppäri takavarikkoon. Isänsä vei vielä tv:nkin pois tyttären huoneesta. Ja siitähän sitten reimu repes, alkoi haukkuminen, sossuilla uhkailu, kiristäminen jne jos ei saa puhelinta takaisin. Isänsä otti tänään puhelimen ja läppärin mukaan töihinsä ja jättää sinne, koska tytär on yrittänyt penkoa kaikki kaapit ja etsiä. Nyt sitten haukkuu ja mököttää ja näyttää mieltään. Ei mm suostu syömään ja kävikin sitten lauantaina mäkkärissä (kotiarestista huolimatta). Otettiin sitten myös pankkikortti takavarikkoon. Huutaa, että kidutamme häntä ja viemme hänen oikeutensa, että hän tekee lastensuojeluilmoituksen.
Viimepäivät ovat olleet aika h*lvettiä ja tuntuu, etten tunne enää lastani. Rakastan häntä tietysti, mutta tuntuu niin pahalta katsoa, miten ilkeä hän on. Emme kasvattaneet hänestä itsekästä, ilkeää kiusaajaa, mikä hän nyt kuitenkin on. En oikein tiedä miten olla. Pelottaa oikein miten iltapäivä menee.
Pahoittelen kirjoitusvirheitä, kirjoitan tunnekouhun vallassa, pakko avautua.
Kommentit (853)
Eipä yllätä että ketjussa puolustellaan kiusaajaa sekä haukutaan ap:tä liiallisista rangaistuksista, Suomihan on koulukiusaajien (ja työpaikkakiusaajien) luvattu maa.
Minusta olet ap hoitanut asiaa niin hyvin kuin mahdollista, lisäksi pakottaisin tytön pyytämään anteeksi kiusatulta. Mikään ryhmäpaine tms ei oikeuta kiusaamiseen. Nyt pitäisi kasvaa ja ottaa vastuu omista tekemisistään kun kyseessä ei ole pikkulapsi. Minä tekisin vielä niin että tavaroiden ja oikeuksien palautus tulee pikkuhiljaa kun todistaa että kykenee käyttäytymään. Asennekasvatus on rankkaa mutta vanhemman se on tehtävä - äärimmäisissä tapauksissa poliisi on se henkilö joka sitten kasvattaa kun vanhemmat eivät ole kyenneet rajoja laittamaan, vaatimaan käytöstapoja sekä opettamaan miten toisia ihmisiä tulee kohdella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna neidin soittaa lastensuojelu paikalle. Viekööt neidin muualle, niin saatte olla rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoo tytölle että tältä tuntuu kun suljetaan kaiken kivan ulkopuolelle, onko kivaa?
Tämä auttaa varmasti! Nyt tyttö ottaa epäsuositun kaverin ystäväkseen.
Ja jatkossa luottaa vanhempiinsa entistä enemmän
Onko teillä ja muilla puolustajilla kiusaajataustaa, kun on niin vahvana tässä ketjussa miten kiusaaja tässä on se todellinen uhri ja mitään rangaistusta ei ole oikein hänelle antaa? Ei saisi edes kiusaamisvälinettä takavarikoida... Kas kun ette joukolla pohdi mitähän se kiusattu on tehnyt että sai tällaisen reaktion aikaiseksi.
Nythän ei tiedetä tapauksesta vielä mitään. Ei ole olemassa mitään kiusaajia tai kiusattuja. Muutenkaan sellainen jako on harvoin yksiselitteinen. Saati mustavalkoinen
Ei pidä tuomita ja rangaista ennenkuin asia on selvitetty. Selvittylyn jälkeenkin on rakentavampaa miettiä ratkaisuja kaikkien kannalta kuin rangaista ketään.
Ensinnäkin: on todellakin olemassa kiusaajia ja kiusattuja. Aina tilanne ei ole näin yksiselitteinen, mutta joskus kyllä.
Toiseksi: opettaja, kiusattu ja kiusatun äiti ovat kertoneet, että ap:n tytär ja kaverinsa ovat kiusanneet, ja avauksen mukaan ap:n tytär on myöntänyt asian ("nokun muutkin, mä en ollut ainoo"). Milloin kiusaamiseen saa puuttua, ellei tällaisessa tilanteessa, pitääkö olla videotodisteita vai mitä?
Siis mitää pitääkö tänne kirjautua
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli yrititte keskustella ja kun se ei sillä sekunnilla onnistunut, niin koitte, että rangaistaan sitten ja oikein olan takaa ? Tyyliin ensin turpaan ja kysellään vasta sitten, kun toinen on liiskattu ? Oikeastiko ajattelit, että tällainen toiminta edesauttaa sitä, että saatte keskusteltua asiasta ? Kyllä, sinulla on se peiliin katsomisen paikka.
Kaikki rangaistuksia vastustavat miettivät vaan, mikä olisi parasta ap:n lapsen kannalta kasvatuksellisesti. Se on toki tärkeää, mutta mielestäni ensisijaista on saada kiusaaminen loppumaan. Kiusaamisella on ihan hirveät seuraukset jotka voi vaikuttaa kiusatun koko loppuelämään. Siksi minusta ap:n sanktiot on tässä tapauksessa perusteltuja. Jos kyseessä olisi esimerkiksi alkoholin käyttö tai myöhään kotiin tuleminen niin pitäisin takavarikoita aivan typerinä mutta en tässä tapauksessa.
Kiusaamisesta ei vielä tiedetä mitään. Eikä siihen voida vaikuttaa millään muulla kuin keskustelulla. Mikään rangaistus ei kenenkään kiusaamista vähennä. Päinvastoin
Avauksen mukaan tyttö oli sanonut kiusaamisesta selitykseksi "nokun muutkin", eli on käytännössä myöntänyt asian. Jos ei olisi kiusannut niin miksi ihmeessä olisi sanonut noin?
Ja ei kai kukaan ehdota, että tytön kanssa ei keskusteltaisi? Teinin kanssa vaan keskustelu ei riitä osoittamaan, että asia on vakava. Minä en kannata rangaistuksia ensisijaisena kasvatuskeinona enkä ole omillani niitä joutunut käyttämään, mutta joskus jos tietty käyttäytyminen on vaan saatava loppumaan mahdollisimman pian niin vakava sanktio on tehokas keino.
Olen siis keskustellut tästä opettajan ja kiusatun äidin kanssa, niin on kyllä aika varmaa, että tyttäreni on ollut yksi kiusaajista.
Ap
No hienoa. Yhtä osapuolta ei tarvitse kuulla lainkaan
Tytärtänikö? On yritetty ja yritetään.
Mutta kyllä minä uskon, jos opettaja ottaa yhteyttä tälläisestä asiasta. Tuskin turhaan ketään mainittaisiin tälläisen asian tiimoilta. Ja kun kiusattu on vielä kertonut, että minun tyttäreni on ollut yksi kiusaajista, niin uskon kyllä kiusattua. Tietysti haluan selvittää asian perinpohjin tyttäreni kanssa. Ja onneksi kiusattu on uskaltautunut puhumaan asiasta ja asiaa selvitetään.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa pitäisi olla ikäraja vähintään 20, niin ihmeellisen keskenkasvuisia kommentteja tänne tulee. "Mutku on siinä kiusatussakin varmaan joku vika" ja niin epäreilua, että sadistinen natsimutsi ei katso kiusaamista ym. p.erseilyä sormien läpi. Tervetuloa aikuisten maailmaan, täälläkin rikosvälineet tupataan takavarikoimaan, päälle monesti muidenkin etuuksien menettämistä. Tajuatte kyllä viimeistään vanhempana, ettei ollut nöyryytystä tai alistamista vaan välittämistä.
Nostatko sen viestin, jossa sanotaan että kiusatussakin on varmaan joku vika
Tai sadostinen natsimutsi
Siis tuollaisia ovat koulukiusaajat kotioloissa.
Hyvä tietää.
Huono säkä ap:lla että itseä kiusattu ja sitten saa vielä kiusaajalapsen.
Mutta asioilla on tapana järjestyä. Vaikeistakin asioista päästään yli kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hirveän moni ajattelee edelleen et vanhemmat on syypäitä joka ikiseen pieruun mitä lapselta pääsee. Kaikki vanhempien vikaa. Ikään kuin sillä lapsella ei olis omaa tahtoa ja omia aivoja. 15v aivot tutkitusti taantuu ja ryhmäpaine on kova. Tulee tehtyä helpommin tyhmyyksiä eikä ymmärrä aina seurauksia. Empatiaa tulee opettaa jatkuvasti. Se ei ole kaikissa aina automaattisesti. Mikään ei oikeuta kiusaamista. Mutta vanhempien syyttäminen ja lapsen demonisointi ei auta ketään. Kiusaaja tarvitsee apua myös.
Kyllähän tässä väkisinkin syyttää itseään jonkun verran, että mikä on mennyt vikaan kun oma lapsi kiusaa. Mutta kun järjellä ajattelen, niin olemme kyllä mielestäni tehneet parhaamme vanhempina ja kasvattajina ja teemme edelleen. Nyt tietysti eritämme selvittää, mistä kiusaaminen johtuu ja tehdä tyttärelle mahdollisimman selväksi, että kiusaaminen ei ole koskaan ok, vaikka kaverit kuinka painostaisi. Sellaiset eivät ole oikeita kavereita.
Ap
Teille ei tule mieleen selvittää mitä on tapahtunut, mistä asiat johtuu ja mitä oma lapsi niistä ajattelee. Ja miten hän näkee tilanteen mahdolliset seuraukset ja tilanteen ratkaisemisen
Tätähän me juuri yritämme. Mutta tytär ei suostu ainakaan vielä puhumaan meille, vaan haistattelee. En suostu myöskään siihen, että kun saa puhelimen takaisin, että puhuu sitten. Lapsen tehtävä ei ole sanella kotona sääntöjä ja kiristää. Jos ei suostu meille puhumaan, niin saa puhua ammattilaiselle. Emme me tässä nyt syytä lasta, että hän on vain kiusaaja, vaan selvittää mistä kiusaaminen johtuu.
Ap
Yleensä ennen rangaistuksia pitäisi tulla kuulluksi. Kuulluksi voi tulla vain, kun otetaan hyvässä hengessä puheeksi. Hyvässä hengessä ei voi ottaa asioita puheeksi, kun on jo tuomittu ja rangaistu ja saatu toinen raivon valtaan.
Se teini on kuten ihmiset yleensäkin.
Ratakiskosta vääntäen: teini voi olla sellaisessa taantumustilassa psyykkisesti että mikään rauhallinen ystävällinen keskustelu ei auta. Silloin on otettava järeämmät keinot käyttöön.
Taidat olla äitini.. teiniä ei tarvitse kuunnella ikinä, koska hänen aivonsa eivät ole vielä kehittyneet joten kaikki hänen ajatuksensa ovat typeriä ja minä tiedän paremmin ja tee sinä vaan niinkuin käsketään ja ole hiljaa. Näin sitä kasvaa hyviä ihmisiä tottavie.
En ole. Ja sanoinko että ei tarvitse kuunnella ikinä vai sanoinko että joskus mikään keskustelu ei onnistu?
Noissa on huima ero.
Vai onko asia sittenkin niin että sinun kanssasi keskustelu ei onnistu? Sinä et KUUNTELE. Voiko olla niin? Ei tietenkään, sinähän olet aikuinen. Sinä tiedät paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Äiti 54 vee täällä. En tajua näitä jotka sanovat että että rangaistus on liian kova kun viedään puhelin läppäri (ja telkkari kun karkasi vielä arestista huolimatta). NIIN MAKAA KUIN PETAA!! SITÄ SAA MITÄ TILAA!
Oletteko Te puolustelijat niitä joiden mielestä ekasta rikoksesta ei tarvi saada rangasitusta. Tätähän Te opetatte nyt.
Ei tytön kattä ole katkaistu rangaistukseksi vaan otettu ylellisyystavaroita pois hetkeksi. Toisen kiusaaminen voi jättää ikuiset arvet mutta jos nyt on puhelin pois vaikka kuukauden ei se ketää vahingoita. Siitähän oppii olemaaan kuvaamatta kiusattua.
HYVÄ VANHEMMAT. Tytöllä on vaan vähän pahempi murkkuikä. Kyllä se ohi menee.
Siinähän oppii?
Mutta siinä ei opi yhtään mitään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin joskus kuulla sen version että tiukoilla säännöillä ja rangaistuksilla on kasvatettu empaattinen muut huomioon otta fiksusti käyttäytyvä nuori.
Mutta eihän mikään viittaa siihen, että ap:n lasta olisi kasvatettu tähän mennessä ankarasti ja rangaistuksilla. Esim minä olen hyvin lempeä kasvattaja enkä usko rangaistuksiin, mutta jos saisin tietää, että lapseni kiusaisi jotakuta puhelimen kautta, niin voisin hyvinkin ottaa puhelimen vähäksi aikaa pois, koska hän ei selvästi osaisi käyttää sitä vastuullisesti.
Autaako se? Jos joku kertoo että se on kiusaamisen lopettanut ihan mielelläni tuota kokeilen. Ainakn tähän saakka on selvitty keskustelemalla miten puhelinta käytetään, puuttumalla tilanteisiin joissa puhelinta on selvästi käytetty kiusaamiseen. Sillä ei ole ollut väliä kuka on kiusaaja kuka kiusattu tapahtuneista jutuista on silti keskusteltu ja päästy yhteisymmärrykseen siitä mikä on hyväksyttävää käytöstä, mitä voi sietää ja mihin asioihin puututaan. Esim. laset tietää että on huonoa käytöstä poistaa joku keskusteluista vain siksi että hänen mielipiteensä on eri kuin minun jne.
Auttaa se ainakin siihen, että se kiusattu saa olla hetken rauhassa ainakin yhdeltä kiusaajalta. Jos kiusaa uudelleen puhelimen kautta niin toki puhelin pois uudestaan vähäksi aikaa. Toki asiasta MYÖS keskustellaan mutta mun myötätunto olisi tilanteessa kiusatun puolella, vaikka kiusaaja olisi oma lapseni. Ja haluaisin osoittaa sen kiusatulle ja suojata häntä välittömästi kiusaaamiselta niillä tavoin mitä voin käyttää.
Vierailija kirjoitti:
Eli yrititte keskustella ja kun se ei sillä sekunnilla onnistunut, niin koitte, että rangaistaan sitten ja oikein olan takaa ? Tyyliin ensin turpaan ja kysellään vasta sitten, kun toinen on liiskattu ? Oikeastiko ajattelit, että tällainen toiminta edesauttaa sitä, että saatte keskusteltua asiasta ? Kyllä, sinulla on se peiliin katsomisen paikka.
Kännykän, läppärin ja pankkikortin poisottaminen ei ole liiskaamista eikä olan takaa rankaisua. Nyt jotain rotia. Kännykkä ja läppäri ovat olleet kiusaamisen välineitä, joten on asiallista keskeyttää kiusaaminen siltä osin. Teinin pitäisi kyllä näyttää, mitä siellä netissä on tullut örvellettyä. On hyvä oppia, että ei somessakaan voi julkaista mitä vaan.
Mihin se kiusaamisen kohde unohtui? Pahimmassa tapauksessa hän kantaa loppuelämänsä kiusaamisen aiheuttamia traumoja mukanaan. Kännykän ja läppärin takavarikointi vähäksi aikaa on hyttysen pieru sen rinnalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anna neidin soittaa lastensuojelu paikalle. Viekööt neidin muualle, niin saatte olla rauhassa.
Tämä on ikiaikainen uhkailutapa hyljeksivillä vanhemmilla. Jos, niin...
Joudut kotoa pois
Vierailija kirjoitti:
Äiti 54 vee täällä. En tajua näitä jotka sanovat että että rangaistus on liian kova kun viedään puhelin läppäri (ja telkkari kun karkasi vielä arestista huolimatta). NIIN MAKAA KUIN PETAA!! SITÄ SAA MITÄ TILAA!
Oletteko Te puolustelijat niitä joiden mielestä ekasta rikoksesta ei tarvi saada rangasitusta. Tätähän Te opetatte nyt.
Ei tytön kattä ole katkaistu rangaistukseksi vaan otettu ylellisyystavaroita pois hetkeksi. Toisen kiusaaminen voi jättää ikuiset arvet mutta jos nyt on puhelin pois vaikka kuukauden ei se ketää vahingoita. Siitähän oppii olemaaan kuvaamatta kiusattua.
HYVÄ VANHEMMAT. Tytöllä on vaan vähän pahempi murkkuikä. Kyllä se ohi menee.
Jos lukisit viestit ajatuksen kanssa, saattaisit ehkä ymmärtää. Paljon rakentavampaa on kasvattaa ihmisiä jotka HALUAVAT toimia oikein, kuin ihmisiä jotka rangaistuksen pelossa toimivat oikein. Tätähän te ette näytä ymmärtävän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa pitäisi olla ikäraja vähintään 20, niin ihmeellisen keskenkasvuisia kommentteja tänne tulee. "Mutku on siinä kiusatussakin varmaan joku vika" ja niin epäreilua, että sadistinen natsimutsi ei katso kiusaamista ym. p.erseilyä sormien läpi. Tervetuloa aikuisten maailmaan, täälläkin rikosvälineet tupataan takavarikoimaan, päälle monesti muidenkin etuuksien menettämistä. Tajuatte kyllä viimeistään vanhempana, ettei ollut nöyryytystä tai alistamista vaan välittämistä.
Nostatko sen viestin, jossa sanotaan että kiusatussakin on varmaan joku vika
Tai sadostinen natsimutsi
En lainannut ketään kirjaimellisesti, mutta tuossa on referoituna monen viestin ydin: äiti "alistaa" tytärtä "epäinhimillisillä" toimenpiteillä, "miksi kuunnellaan vain kiusatun mielipide" ja "asioilla on aina kaksi puolta" vaikka kyseessä päivänselvä kiusaamistapaus. Eikö koulussa enää opeteta referoimaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna neidin soittaa lastensuojelu paikalle. Viekööt neidin muualle, niin saatte olla rauhassa.
Tämä on ikiaikainen uhkailutapa hyljeksivillä vanhemmilla. Jos, niin...
Joudut kotoa pois
Jep. Teit virheen ja nyt jopa omat vanhempasi hylkäävät sinut, koska et ole täydellinen ja toimi aina niin kuin minä haluan.
Hyvää vanhemmuutta taas. Uskotaan muita muttei omaa lasta. Rangaistaan ja viedään kaikki puhelimet ja rahat pois. En ihmettele yhtään jos lapsi ei puhu ja haistattelee, kun heti heitetään suden suuhun kun joku vähän jotain sanoo. Ja nyt ei saa sitten nähdä kavereitaan tai olla heihin yhdeydessä. Tottakai lapsi reagoi noin kun vanhemmatkin. ihan samahan se on mitä lapses muutenkin sanoo kun leimaatte heti kiusaajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli yrititte keskustella ja kun se ei sillä sekunnilla onnistunut, niin koitte, että rangaistaan sitten ja oikein olan takaa ? Tyyliin ensin turpaan ja kysellään vasta sitten, kun toinen on liiskattu ? Oikeastiko ajattelit, että tällainen toiminta edesauttaa sitä, että saatte keskusteltua asiasta ? Kyllä, sinulla on se peiliin katsomisen paikka.
Kaikki rangaistuksia vastustavat miettivät vaan, mikä olisi parasta ap:n lapsen kannalta kasvatuksellisesti. Se on toki tärkeää, mutta mielestäni ensisijaista on saada kiusaaminen loppumaan. Kiusaamisella on ihan hirveät seuraukset jotka voi vaikuttaa kiusatun koko loppuelämään. Siksi minusta ap:n sanktiot on tässä tapauksessa perusteltuja. Jos kyseessä olisi esimerkiksi alkoholin käyttö tai myöhään kotiin tuleminen niin pitäisin takavarikoita aivan typerinä mutta en tässä tapauksessa.
Kiusaamisesta ei vielä tiedetä mitään. Eikä siihen voida vaikuttaa millään muulla kuin keskustelulla. Mikään rangaistus ei kenenkään kiusaamista vähennä. Päinvastoin
Avauksen mukaan tyttö oli sanonut kiusaamisesta selitykseksi "nokun muutkin", eli on käytännössä myöntänyt asian. Jos ei olisi kiusannut niin miksi ihmeessä olisi sanonut noin?
Ja ei kai kukaan ehdota, että tytön kanssa ei keskusteltaisi? Teinin kanssa vaan keskustelu ei riitä osoittamaan, että asia on vakava. Minä en kannata rangaistuksia ensisijaisena kasvatuskeinona enkä ole omillani niitä joutunut käyttämään, mutta joskus jos tietty käyttäytyminen on vaan saatava loppumaan mahdollisimman pian niin vakava sanktio on tehokas keino.
Olen siis keskustellut tästä opettajan ja kiusatun äidin kanssa, niin on kyllä aika varmaa, että tyttäreni on ollut yksi kiusaajista.
Ap
No hienoa. Yhtä osapuolta ei tarvitse kuulla lainkaan
Tytärtänikö? On yritetty ja yritetään.
Mutta kyllä minä uskon, jos opettaja ottaa yhteyttä tälläisestä asiasta. Tuskin turhaan ketään mainittaisiin tälläisen asian tiimoilta. Ja kun kiusattu on vielä kertonut, että minun tyttäreni on ollut yksi kiusaajista, niin uskon kyllä kiusattua. Tietysti haluan selvittää asian perinpohjin tyttäreni kanssa. Ja onneksi kiusattu on uskaltautunut puhumaan asiasta ja asiaa selvitetään.
Ap
Et sinä halua tytärtäsi kuulla tai asiaa selvittää. Se on jo tehty tyttärelle selväksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin joskus kuulla sen version että tiukoilla säännöillä ja rangaistuksilla on kasvatettu empaattinen muut huomioon otta fiksusti käyttäytyvä nuori.
Mutta eihän mikään viittaa siihen, että ap:n lasta olisi kasvatettu tähän mennessä ankarasti ja rangaistuksilla. Esim minä olen hyvin lempeä kasvattaja enkä usko rangaistuksiin, mutta jos saisin tietää, että lapseni kiusaisi jotakuta puhelimen kautta, niin voisin hyvinkin ottaa puhelimen vähäksi aikaa pois, koska hän ei selvästi osaisi käyttää sitä vastuullisesti.
Autaako se? Jos joku kertoo että se on kiusaamisen lopettanut ihan mielelläni tuota kokeilen. Ainakn tähän saakka on selvitty keskustelemalla miten puhelinta käytetään, puuttumalla tilanteisiin joissa puhelinta on selvästi käytetty kiusaamiseen. Sillä ei ole ollut väliä kuka on kiusaaja kuka kiusattu tapahtuneista jutuista on silti keskusteltu ja päästy yhteisymmärrykseen siitä mikä on hyväksyttävää käytöstä, mitä voi sietää ja mihin asioihin puututaan. Esim. laset tietää että on huonoa käytöstä poistaa joku keskusteluista vain siksi että hänen mielipiteensä on eri kuin minun jne.
Auttaa se ainakin siihen, että se kiusattu saa olla hetken rauhassa ainakin yhdeltä kiusaajalta. Jos kiusaa uudelleen puhelimen kautta niin toki puhelin pois uudestaan vähäksi aikaa. Toki asiasta MYÖS keskustellaan mutta mun myötätunto olisi tilanteessa kiusatun puolella, vaikka kiusaaja olisi oma lapseni. Ja haluaisin osoittaa sen kiusatulle ja suojata häntä välittömästi kiusaaamiselta niillä tavoin mitä voin käyttää.
Hetken rauhassa? Kaikkein pahinta kiusatulle on odotella milloin kiusaaminen taas alkaa. Pysyvämpiä ratkaisuja ainakin minä haen kasvatuksella. Ratkaisuja jotka kantaa myös siinä vaiheessa kun minulla ei ole valtaa ottaa puhelinta tai muuta takavarikkoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa pitäisi olla ikäraja vähintään 20, niin ihmeellisen keskenkasvuisia kommentteja tänne tulee. "Mutku on siinä kiusatussakin varmaan joku vika" ja niin epäreilua, että sadistinen natsimutsi ei katso kiusaamista ym. p.erseilyä sormien läpi. Tervetuloa aikuisten maailmaan, täälläkin rikosvälineet tupataan takavarikoimaan, päälle monesti muidenkin etuuksien menettämistä. Tajuatte kyllä viimeistään vanhempana, ettei ollut nöyryytystä tai alistamista vaan välittämistä.
Nostatko sen viestin, jossa sanotaan että kiusatussakin on varmaan joku vika
Tai sadostinen natsimutsi
En lainannut ketään kirjaimellisesti, mutta tuossa on referoituna monen viestin ydin: äiti "alistaa" tytärtä "epäinhimillisillä" toimenpiteillä, "miksi kuunnellaan vain kiusatun mielipide" ja "asioilla on aina kaksi puolta" vaikka kyseessä päivänselvä kiusaamistapaus. Eikö koulussa enää opeteta referoimaan?
Nytkään sinä et teferoi. Keksit omiasi, liioittelet ja satuilet. Kun pysyy tosiasioissa, viesti menee perille
Alue: Aihe vapaa
Ihan oikein olette tehneet. Minäkin otin aikoinaan omalta teiniltä etuudet pois, juuri puhelimen, läppärin, TV:n ja annoin myös kotiarestia, jos mokasi riittävästi. Muistan, kun kerran palautin puhelimen tytölle n. 3 päivän karanteenin jälkeen (oli ollut kotiintuloajasta kaksi tuntia myöhässä ja tavoittamattomissa), niin tyttö tuumi että olipa helpottavaa olla muutama päivä ilman puhelinta kun ei tarvinnut olla riippuvainen mistään, niin että kiitti äiti. Tyttö oli silloin 14.
Kyllä se teilläkin vielä iloksi muuttuu. Lapsi on ehkä ihmeissään itsekin että miten tuli syyllistyttyä tuommoiseen, ja vihainen eniten itse itselleen. Koska teillä kerta on asiat olleet esillä kasvatuksessa ettekä ole harrastaneet curling-vanhemmuutta (joka on mielestäni suorastaan tuomittavaa).