Jos syöt suositusten mukaan, ymmärrätkö, että suurin osa ruuistasi

Kyllä puhdasta ja terveellistä ruokaa voi oppia syömään ihan lapsuudenkodin esimerkillä, ei kaikki ole jotain "hurahtaneita" jotka vaihtavat ruokavaliotaan aina viimeisen muodin mukaan.

Maitoa meillä ei ole koskaan käytetty ruokajuomana vaan vettä, muuten on syöty kalapainotteista sekaravintoa. Runsaasti kasviksia, juureksia, hedelmiä, marjoja ja pähkinöitä - näitä neljää ensinmainittua sesongin mukaan. Eikä ruoan kanssa ole syöty yleensä leipää (poikkeuksena kirkaslieminen kalakeitto, sen kanssa on ollut itseleivottua ruisleipää).

Niitä kotoa opittuja tietoja on sitten tullut päivitettyä vuosien varrella - käytännössä nämä mainitut opit ovat saaneet vain vahvistusta tieteen ja tutkimuksen kautta.

Tärkein vahvistus on kuitenkin ollut oma hyvä olo; energinen, levollinen (tarkoittaen hermostuneen/levottoman vastakohtaa) ja yleensä hyväntuulinen.

Ikinä ei ole ollut paino-ongelmia (isovanhemmat, vanhemmat, sisarukset ja oma jälkikasvumme: kaikki olemme hoikka, aina olleet), ei suolistovaivoja, ei nk "elintasosairauksia", ei edes kolesteroli koholla vaikka voi on ollut margariinien ja muiden keinotekoisten levitteiden sijaan käytössä aina (toki määrällisesti kohtuudella).

Säännöllisiä lääkityksiäkään ei ole.

Ai niin: minä olen 60 v, ja se yhä kaiken ravintonsa niistä puhtaista ja tuoreista raaka-aineista kokkaava, leipova ja ilman kemikaaleja säilövä äitini täytti just 92 v.

Tuskin hurahdetaan jatkossakaan mihinkään uusiodieettiin - vielä vähemmän vaarassa sortua on tuo äitini, niin kauan kuin saa itsenäisesti omassa kodissaan asua ja syömisistään itse päättää.

Samaa linjaa jatkavat lapsemmekin: ruoasta nautitaan, sen laatu on tärkeää ei määrä (herkullista mutta kohtuudella) - ja vähintään yhtä tärkeitä ovat perheen yhteiset ruokailuhetket.

Tämä on periytynyt sen kummemmin "opettamatta", pikemminkin aina seuraava polvi on tavat omaksunut. Ruokalajit ja reseptit ovat kyllä eläneet ja vaihtuneet senkin edestä - aina pyritään löytämään jotain uutta ja yllättämään perhe tai jopa koko suku jollain maagisella kokkauksella. ;>

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ravintosuosituksissa punainen liha suositellaan valitsemaan vähärasvaisena ja vähäsuolaisena, mutta siipikarja näköjään saa olla rasvaista:

”Kala, liha ja kananmuna

Kalaa kannattaa nauttia eri kalalajeja vaihdellen 2–3 kertaa viikossa. Elin- tarviketurvallisuusvirasto Evira on antanut lapsille, nuorille sekä raskaana oleville ja imettäville naisille ohjeita kalalajien valinnasta ja käyttötiheydes- tä (https://www.ruokavirasto.fi/turvallisenkaytonohjeet). Lihavalmisteita ja punaista lihaa ei tulisi käyttää enempää kuin 500 g viikossa. Määrä tarkoittaa kypsää lihaa ja vastaa raakapainoltaan 700–750 g:aa. Yksi annos kalaa tai lihaa painaa kypsänä noin 100–150 g. Kananmuna on hyvä ja monipuolinen proteiinin lähde. Kolesterolia alentavassa ruokavaliossa ja valtimotauteihin sairastuneilla kananmunan keltuaisen käyttöä on hyvä rajoittaa noin 3-4 kappaleeseen viikossa, koska siinä on runsaasti kolesterolia.

Kala, liha ja kananmuna ovat hyviä proteiinin lähteitä. Kala on lisäksi myös hyvä monityydyttymättömien rasvojen ja D-vitamiinin lähde. Siipikar- jan liha on vähärasvaista ja sen rasva laadultaan parempaa kuin naudan ja lampaan lihan rasva. Lihassa on erityisen runsaasti hyvin imeytyvää rautaa. Punainen liha (naudan-, lampaan- ja sianliha) olisi hyvä valita mahdollisim- man vähärasvaisena ja lihavalmisteet lisäksi mahdollisimman vähäsuolaisi-

na. Ruokia valmistettaessa kannattaa käyttää sellaisia kypsennysmenetel- miä ja lämpötiloja, ettei ruoka pääse palamaan, sillä palamisen yhteydessä muodostuu haitallisia aineita.”

https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruok… s. 22

Kiitos tiedosta. Söinkin just broilerin koipia nahkoineen. Yleinen harvakäsitys näyttää olevan, että broilerin nahka olisi epäterveellistä.

Se nahkahan on ravinteikkain osa siitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ravintosuosituksissa punainen liha suositellaan valitsemaan vähärasvaisena ja vähäsuolaisena, mutta siipikarja näköjään saa olla rasvaista:

”Kala, liha ja kananmuna

Kalaa kannattaa nauttia eri kalalajeja vaihdellen 2–3 kertaa viikossa. Elin- tarviketurvallisuusvirasto Evira on antanut lapsille, nuorille sekä raskaana oleville ja imettäville naisille ohjeita kalalajien valinnasta ja käyttötiheydes- tä (https://www.ruokavirasto.fi/turvallisenkaytonohjeet). Lihavalmisteita ja punaista lihaa ei tulisi käyttää enempää kuin 500 g viikossa. Määrä tarkoittaa kypsää lihaa ja vastaa raakapainoltaan 700–750 g:aa. Yksi annos kalaa tai lihaa painaa kypsänä noin 100–150 g. Kananmuna on hyvä ja monipuolinen proteiinin lähde. Kolesterolia alentavassa ruokavaliossa ja valtimotauteihin sairastuneilla kananmunan keltuaisen käyttöä on hyvä rajoittaa noin 3-4 kappaleeseen viikossa, koska siinä on runsaasti kolesterolia.

Kala, liha ja kananmuna ovat hyviä proteiinin lähteitä. Kala on lisäksi myös hyvä monityydyttymättömien rasvojen ja D-vitamiinin lähde. Siipikar- jan liha on vähärasvaista ja sen rasva laadultaan parempaa kuin naudan ja lampaan lihan rasva. Lihassa on erityisen runsaasti hyvin imeytyvää rautaa. Punainen liha (naudan-, lampaan- ja sianliha) olisi hyvä valita mahdollisim- man vähärasvaisena ja lihavalmisteet lisäksi mahdollisimman vähäsuolaisi-

na. Ruokia valmistettaessa kannattaa käyttää sellaisia kypsennysmenetel- miä ja lämpötiloja, ettei ruoka pääse palamaan, sillä palamisen yhteydessä muodostuu haitallisia aineita.”

https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruok… s. 22

Ei muka suositella kevyttuotteita :D:D

Ei riitä, että osaa lukea, pitäisi myös ymmärtää lukemansa. Jaxuhali.

Juurikin näin. Vain kevyttä suositellaan.

Huvittavaa kun nää ap:n kaltaiset kaiken paremmin tietävät ei ikinä ite kerro miten syö

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ravintosuosituksissa punainen liha suositellaan valitsemaan vähärasvaisena ja vähäsuolaisena, mutta siipikarja näköjään saa olla rasvaista:

”Kala, liha ja kananmuna

Kalaa kannattaa nauttia eri kalalajeja vaihdellen 2–3 kertaa viikossa. Elin- tarviketurvallisuusvirasto Evira on antanut lapsille, nuorille sekä raskaana oleville ja imettäville naisille ohjeita kalalajien valinnasta ja käyttötiheydes- tä (https://www.ruokavirasto.fi/turvallisenkaytonohjeet). Lihavalmisteita ja punaista lihaa ei tulisi käyttää enempää kuin 500 g viikossa. Määrä tarkoittaa kypsää lihaa ja vastaa raakapainoltaan 700–750 g:aa. Yksi annos kalaa tai lihaa painaa kypsänä noin 100–150 g. Kananmuna on hyvä ja monipuolinen proteiinin lähde. Kolesterolia alentavassa ruokavaliossa ja valtimotauteihin sairastuneilla kananmunan keltuaisen käyttöä on hyvä rajoittaa noin 3-4 kappaleeseen viikossa, koska siinä on runsaasti kolesterolia.

Kala, liha ja kananmuna ovat hyviä proteiinin lähteitä. Kala on lisäksi myös hyvä monityydyttymättömien rasvojen ja D-vitamiinin lähde. Siipikar- jan liha on vähärasvaista ja sen rasva laadultaan parempaa kuin naudan ja lampaan lihan rasva. Lihassa on erityisen runsaasti hyvin imeytyvää rautaa. Punainen liha (naudan-, lampaan- ja sianliha) olisi hyvä valita mahdollisim- man vähärasvaisena ja lihavalmisteet lisäksi mahdollisimman vähäsuolaisi-

na. Ruokia valmistettaessa kannattaa käyttää sellaisia kypsennysmenetel- miä ja lämpötiloja, ettei ruoka pääse palamaan, sillä palamisen yhteydessä muodostuu haitallisia aineita.”

https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruok… s. 22

Kiitos tiedosta. Söinkin just broilerin koipia nahkoineen. Yleinen harvakäsitys näyttää olevan, että broilerin nahka olisi epäterveellistä.

Se nahkahan on ravinteikkain osa siitä.

Niin on (erityisesti K2-vitamiinin osalta), mutta silti olen nähnyt monen heittävän ne nahkat roskiin epäterveellisyysluulon takia. Moni näyttää välttelevän nahallisen broilerin ostamistakin, koska pelkää sen(kin) rasvaa.

Syö ruokaa jonka raaka-aineet tunnistat yhdellä silmäyksellä. Se auttaa jo kovasti tekemään ruoastasi terveellistä.

Vierailija kirjoitti:

Huvittavaa kun nää ap:n kaltaiset kaiken paremmin tietävät ei ikinä ite kerro miten syö

Ne syö aitoa ihmisen tarvitsemaa ruokaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ravintosuosituksissa punainen liha suositellaan valitsemaan vähärasvaisena ja vähäsuolaisena, mutta siipikarja näköjään saa olla rasvaista:

”Kala, liha ja kananmuna

Kalaa kannattaa nauttia eri kalalajeja vaihdellen 2–3 kertaa viikossa. Elin- tarviketurvallisuusvirasto Evira on antanut lapsille, nuorille sekä raskaana oleville ja imettäville naisille ohjeita kalalajien valinnasta ja käyttötiheydes- tä (https://www.ruokavirasto.fi/turvallisenkaytonohjeet). Lihavalmisteita ja punaista lihaa ei tulisi käyttää enempää kuin 500 g viikossa. Määrä tarkoittaa kypsää lihaa ja vastaa raakapainoltaan 700–750 g:aa. Yksi annos kalaa tai lihaa painaa kypsänä noin 100–150 g. Kananmuna on hyvä ja monipuolinen proteiinin lähde. Kolesterolia alentavassa ruokavaliossa ja valtimotauteihin sairastuneilla kananmunan keltuaisen käyttöä on hyvä rajoittaa noin 3-4 kappaleeseen viikossa, koska siinä on runsaasti kolesterolia.

Kala, liha ja kananmuna ovat hyviä proteiinin lähteitä. Kala on lisäksi myös hyvä monityydyttymättömien rasvojen ja D-vitamiinin lähde. Siipikar- jan liha on vähärasvaista ja sen rasva laadultaan parempaa kuin naudan ja lampaan lihan rasva. Lihassa on erityisen runsaasti hyvin imeytyvää rautaa. Punainen liha (naudan-, lampaan- ja sianliha) olisi hyvä valita mahdollisim- man vähärasvaisena ja lihavalmisteet lisäksi mahdollisimman vähäsuolaisi-

na. Ruokia valmistettaessa kannattaa käyttää sellaisia kypsennysmenetel- miä ja lämpötiloja, ettei ruoka pääse palamaan, sillä palamisen yhteydessä muodostuu haitallisia aineita.”

https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruok… s. 22

Kiitos tiedosta. Söinkin just broilerin koipia nahkoineen. Yleinen harvakäsitys näyttää olevan, että broilerin nahka olisi epäterveellistä.

Se nahkahan on ravinteikkain osa siitä.

Niin on (erityisesti K2-vitamiinin osalta), mutta silti olen nähnyt monen heittävän ne nahkat roskiin epäterveellisyysluulon takia. Moni näyttää välttelevän nahallisen broilerin ostamistakin, koska pelkää sen(kin) rasvaa.

Minä syön paahtuneet siipikarjan nahkat, koska ne ovat herkullisia. Mutta keitetyt nahkat heitän roskiin, koska ne ovat jo parhaan makunsa liemeen antaneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ravintosuosituksissa punainen liha suositellaan valitsemaan vähärasvaisena ja vähäsuolaisena, mutta siipikarja näköjään saa olla rasvaista:

”Kala, liha ja kananmuna

Kalaa kannattaa nauttia eri kalalajeja vaihdellen 2–3 kertaa viikossa. Elin- tarviketurvallisuusvirasto Evira on antanut lapsille, nuorille sekä raskaana oleville ja imettäville naisille ohjeita kalalajien valinnasta ja käyttötiheydes- tä (https://www.ruokavirasto.fi/turvallisenkaytonohjeet). Lihavalmisteita ja punaista lihaa ei tulisi käyttää enempää kuin 500 g viikossa. Määrä tarkoittaa kypsää lihaa ja vastaa raakapainoltaan 700–750 g:aa. Yksi annos kalaa tai lihaa painaa kypsänä noin 100–150 g. Kananmuna on hyvä ja monipuolinen proteiinin lähde. Kolesterolia alentavassa ruokavaliossa ja valtimotauteihin sairastuneilla kananmunan keltuaisen käyttöä on hyvä rajoittaa noin 3-4 kappaleeseen viikossa, koska siinä on runsaasti kolesterolia.

Kala, liha ja kananmuna ovat hyviä proteiinin lähteitä. Kala on lisäksi myös hyvä monityydyttymättömien rasvojen ja D-vitamiinin lähde. Siipikar- jan liha on vähärasvaista ja sen rasva laadultaan parempaa kuin naudan ja lampaan lihan rasva. Lihassa on erityisen runsaasti hyvin imeytyvää rautaa. Punainen liha (naudan-, lampaan- ja sianliha) olisi hyvä valita mahdollisim- man vähärasvaisena ja lihavalmisteet lisäksi mahdollisimman vähäsuolaisi-

na. Ruokia valmistettaessa kannattaa käyttää sellaisia kypsennysmenetel- miä ja lämpötiloja, ettei ruoka pääse palamaan, sillä palamisen yhteydessä muodostuu haitallisia aineita.”

https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruok… s. 22

Kiitos tiedosta. Söinkin just broilerin koipia nahkoineen. Yleinen harvakäsitys näyttää olevan, että broilerin nahka olisi epäterveellistä.

Se nahkahan on ravinteikkain osa siitä.

Niin on (erityisesti K2-vitamiinin osalta), mutta silti olen nähnyt monen heittävän ne nahkat roskiin epäterveellisyysluulon takia. Moni näyttää välttelevän nahallisen broilerin ostamistakin, koska pelkää sen(kin) rasvaa.

Minä syön paahtuneet siipikarjan nahkat, koska ne ovat herkullisia. Mutta keitetyt nahkat heitän roskiin, koska ne ovat jo parhaan makunsa liemeen antaneet.

Tästä päästäänkin siihen, että kun keitän sen linnun nahkoineen luineen, en tarvitse kanaliemikuutioita. Mutta jos käytän keittoon pelkkiä siipikarjan nahattomia luullisia osia niin kuin moni näyttää tekevän, alan kovasti liemikuutioita kaipailla. Ne halvimmat liemikuutiot ovat varmaan sitä teollista keinotekoista, mistä tässä ketjussa on kyse.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä nämä fogelholmit suosittavat suorastaan myrkyllisiä margariineja, siemennöljyjä, rasvattomia manipuloituja maitotuotteita ja viljatuotteita ihan hemmetisti. Ei ihme, että suomalaisilla on Euroopan sairain suolisto.

Mutta eiväthän ihmiset edes noudata suosituksia. Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan 14 % suomalaisista miehistä noudattaa virallista ravitsemussuositusta.

Eli jos ihmisillä on ravinnosta johtuvia terveysongelmia, niin johtuisiko se paremminkin siitä, että suosituksia ei noudateta kuin siitä, että niitä noudatetaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ravintosuosituksissa punainen liha suositellaan valitsemaan vähärasvaisena ja vähäsuolaisena, mutta siipikarja näköjään saa olla rasvaista:

”Kala, liha ja kananmuna

Kalaa kannattaa nauttia eri kalalajeja vaihdellen 2–3 kertaa viikossa. Elin- tarviketurvallisuusvirasto Evira on antanut lapsille, nuorille sekä raskaana oleville ja imettäville naisille ohjeita kalalajien valinnasta ja käyttötiheydes- tä (https://www.ruokavirasto.fi/turvallisenkaytonohjeet). Lihavalmisteita ja punaista lihaa ei tulisi käyttää enempää kuin 500 g viikossa. Määrä tarkoittaa kypsää lihaa ja vastaa raakapainoltaan 700–750 g:aa. Yksi annos kalaa tai lihaa painaa kypsänä noin 100–150 g. Kananmuna on hyvä ja monipuolinen proteiinin lähde. Kolesterolia alentavassa ruokavaliossa ja valtimotauteihin sairastuneilla kananmunan keltuaisen käyttöä on hyvä rajoittaa noin 3-4 kappaleeseen viikossa, koska siinä on runsaasti kolesterolia.

Kala, liha ja kananmuna ovat hyviä proteiinin lähteitä. Kala on lisäksi myös hyvä monityydyttymättömien rasvojen ja D-vitamiinin lähde. Siipikar- jan liha on vähärasvaista ja sen rasva laadultaan parempaa kuin naudan ja lampaan lihan rasva. Lihassa on erityisen runsaasti hyvin imeytyvää rautaa. Punainen liha (naudan-, lampaan- ja sianliha) olisi hyvä valita mahdollisim- man vähärasvaisena ja lihavalmisteet lisäksi mahdollisimman vähäsuolaisi-

na. Ruokia valmistettaessa kannattaa käyttää sellaisia kypsennysmenetel- miä ja lämpötiloja, ettei ruoka pääse palamaan, sillä palamisen yhteydessä muodostuu haitallisia aineita.”

https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruok… s. 22

Kiitos tiedosta. Söinkin just broilerin koipia nahkoineen. Yleinen harvakäsitys näyttää olevan, että broilerin nahka olisi epäterveellistä.

Se nahkahan on ravinteikkain osa siitä.

Niin on (erityisesti K2-vitamiinin osalta), mutta silti olen nähnyt monen heittävän ne nahkat roskiin epäterveellisyysluulon takia. Moni näyttää välttelevän nahallisen broilerin ostamistakin, koska pelkää sen(kin) rasvaa.

Minä syön paahtuneet siipikarjan nahkat, koska ne ovat herkullisia. Mutta keitetyt nahkat heitän roskiin, koska ne ovat jo parhaan makunsa liemeen antaneet.

Tästä päästäänkin siihen, että kun keitän sen linnun nahkoineen luineen, en tarvitse kanaliemikuutioita. Mutta jos käytän keittoon pelkkiä siipikarjan nahattomia luullisia osia niin kuin moni näyttää tekevän, alan kovasti liemikuutioita kaipailla. Ne halvimmat liemikuutiot ovat varmaan sitä teollista keinotekoista, mistä tässä ketjussa on kyse.

Jepjep. Rainbow kanaliemikuutio:

”Suola, maltodekstriini, osittain kovetettu palmurasva, perunatärkkelys,kanaliha-aromi, sokeri, kananrasva 4%, hiivauute, kananlihauute 3%, mausteet (mm. pippuri 0,7%), arominvahvenne (E 635), sipuli 0,3%, happamuudensäätöaine (E 330), juuripersilja 0,1%, porkkana 0,1%.”

Täyteaineisiin ja transrasvaan sekoitettuja keinomakuja.

En ymmärrä. Kun pääosin teen ruokani ihan itse kotona raaka-aineista asti. Toki esim. leipää ostan valmiina ja jotain kastikkeita. Mutta pääosa on erittäin kasvisvoittoista kotiruokaa. 

Ei sillä kyllä, että en itse usko keinotekoisen tai teollisen automaattiseen huonouteen edes. Toki aina kun jokin uusi aine otetaan ihmisen ruokavalioon mukaan, sillä voi olla ennalta-arvaamattomia seurauksia. Perinteisten ruoka-aineiden kanssa ainakin isommat olisi jo vuosisatojen aikana havaittu. Mutta ihan hyvin voi olla keinotekoisia aineita jotka on täysin haitattomia tai jopa terveellisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ravintosuosituksissa punainen liha suositellaan valitsemaan vähärasvaisena ja vähäsuolaisena, mutta siipikarja näköjään saa olla rasvaista:

”Kala, liha ja kananmuna

Kalaa kannattaa nauttia eri kalalajeja vaihdellen 2–3 kertaa viikossa. Elin- tarviketurvallisuusvirasto Evira on antanut lapsille, nuorille sekä raskaana oleville ja imettäville naisille ohjeita kalalajien valinnasta ja käyttötiheydes- tä (https://www.ruokavirasto.fi/turvallisenkaytonohjeet). Lihavalmisteita ja punaista lihaa ei tulisi käyttää enempää kuin 500 g viikossa. Määrä tarkoittaa kypsää lihaa ja vastaa raakapainoltaan 700–750 g:aa. Yksi annos kalaa tai lihaa painaa kypsänä noin 100–150 g. Kananmuna on hyvä ja monipuolinen proteiinin lähde. Kolesterolia alentavassa ruokavaliossa ja valtimotauteihin sairastuneilla kananmunan keltuaisen käyttöä on hyvä rajoittaa noin 3-4 kappaleeseen viikossa, koska siinä on runsaasti kolesterolia.

Kala, liha ja kananmuna ovat hyviä proteiinin lähteitä. Kala on lisäksi myös hyvä monityydyttymättömien rasvojen ja D-vitamiinin lähde. Siipikar- jan liha on vähärasvaista ja sen rasva laadultaan parempaa kuin naudan ja lampaan lihan rasva. Lihassa on erityisen runsaasti hyvin imeytyvää rautaa. Punainen liha (naudan-, lampaan- ja sianliha) olisi hyvä valita mahdollisim- man vähärasvaisena ja lihavalmisteet lisäksi mahdollisimman vähäsuolaisi-

na. Ruokia valmistettaessa kannattaa käyttää sellaisia kypsennysmenetel- miä ja lämpötiloja, ettei ruoka pääse palamaan, sillä palamisen yhteydessä muodostuu haitallisia aineita.”

https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruok… s. 22

Kiitos tiedosta. Söinkin just broilerin koipia nahkoineen. Yleinen harvakäsitys näyttää olevan, että broilerin nahka olisi epäterveellistä.

Se nahkahan on ravinteikkain osa siitä.

Niin on (erityisesti K2-vitamiinin osalta), mutta silti olen nähnyt monen heittävän ne nahkat roskiin epäterveellisyysluulon takia. Moni näyttää välttelevän nahallisen broilerin ostamistakin, koska pelkää sen(kin) rasvaa.

Minä syön paahtuneet siipikarjan nahkat, koska ne ovat herkullisia. Mutta keitetyt nahkat heitän roskiin, koska ne ovat jo parhaan makunsa liemeen antaneet.

Tästä päästäänkin siihen, että kun keitän sen linnun nahkoineen luineen, en tarvitse kanaliemikuutioita. Mutta jos käytän keittoon pelkkiä siipikarjan nahattomia luullisia osia niin kuin moni näyttää tekevän, alan kovasti liemikuutioita kaipailla. Ne halvimmat liemikuutiot ovat varmaan sitä teollista keinotekoista, mistä tässä ketjussa on kyse.

Jepjep. Rainbow kanaliemikuutio:

”Suola, maltodekstriini, osittain kovetettu palmurasva, perunatärkkelys,kanaliha-aromi, sokeri, kananrasva 4%, hiivauute, kananlihauute 3%, mausteet (mm. pippuri 0,7%), arominvahvenne (E 635), sipuli 0,3%, happamuudensäätöaine (E 330), juuripersilja 0,1%, porkkana 0,1%.”

Täyteaineisiin ja transrasvaan sekoitettuja keinomakuja.

Tuo olisi ongelma lähinnä, jos liemikuutioita vetäisi päivittäin ja runsaasti. Ns. normaalit käyttömäärät eivät kenenkään terveyttä horjuta, vaikka ei mitenkään optimaalista ravintoa olekaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä nämä fogelholmit suosittavat suorastaan myrkyllisiä margariineja, siemennöljyjä, rasvattomia manipuloituja maitotuotteita ja viljatuotteita ihan hemmetisti. Ei ihme, että suomalaisilla on Euroopan sairain suolisto.

Mutta eiväthän ihmiset edes noudata suosituksia. Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan 14 % suomalaisista miehistä noudattaa virallista ravitsemussuositusta.

Eli jos ihmisillä on ravinnosta johtuvia terveysongelmia, niin johtuisiko se paremminkin siitä, että suosituksia ei noudateta kuin siitä, että niitä noudatetaan.

Eihän suositusruoka ole ihmiselle tarkoitettua ruokaa. Miksi sellaista pitäisi noudattaa.

Toki vaihtoehto ei ole mäkkäriruoka, vaan oikea ravinto.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä. Kun pääosin teen ruokani ihan itse kotona raaka-aineista asti. Toki esim. leipää ostan valmiina ja jotain kastikkeita. Mutta pääosa on erittäin kasvisvoittoista kotiruokaa. 

Ei sillä kyllä, että en itse usko keinotekoisen tai teollisen automaattiseen huonouteen edes. Toki aina kun jokin uusi aine otetaan ihmisen ruokavalioon mukaan, sillä voi olla ennalta-arvaamattomia seurauksia. Perinteisten ruoka-aineiden kanssa ainakin isommat olisi jo vuosisatojen aikana havaittu. Mutta ihan hyvin voi olla keinotekoisia aineita jotka on täysin haitattomia tai jopa terveellisiä.

Keinoruoka ei ole millään tavalla haitatonta tai terveellistä.

Ruoka on id_ioottien uusi uskonto.

Kaikenlaisia hihhuleita sitä ruokakeskusteluissakin pyörii.. Näköjään ihan minkä vaan voi viedä äärimmilleen ja ylikin.

Ihan sama mitä syötte, kuolette kuitenkin!

Vierailija kirjoitti:

Ruoka on id_ioottien uusi uskonto.

Jep, ihme uskonnollisen tasoista puritanismia ja perfektionismia nykyään monella ruoka-asioissa. Tosiasiassa ihmiselle yleensä riittää että syö "riittävän hyvin", ei tarvi tavoitella mitään täydellistä. Kroppa on evoluution aikana kehittynyt tulemaan toimeen erittäin monenlaisella ravinnolla, eikä vaadi jotain täydellisesti koostettua hifistelyravintoa nytkään.

Suositukset eivät edellytä syömsätä grammaakaan keinotekoista teollista kamaa. Ymmärrätkö?