Jos syöt suositusten mukaan, ymmärrätkö, että suurin osa ruuistasi

Minä syön joka aamu lautasellisen graham-puuroa kaurakerman kera. Hyvää ja terveellistä !

Kui joku pystyy käyttämään jotain kookosmaitoa? Tulis kyllä hissillä ylös. Kaikki kookostuotteet haiseekin niin kauheelle, myös kaikki rasvat. Uimarannallakin saa vaihtaa paikkaa, kun joku läträä jonkun kookosöljyrasvan kanssa. Yöök.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki kevyt-tuotteet, mitä kehoitetaan suosimaan ovat lisäainemoskaa. Se oikea rasva on korvattu lisäaineilla.

Lue ne suositukset ihan itse,  äläkä usko sokeasti nettigurujen ja terveysbloggareiden kaupallisia julistuksia - siellä suosituksissa ei kehoteta käyttämään kevyttuoteita. 

Kyllä vain kehotetaan, jospa lukisit ne suositukset.

Terveysintoilija kirjoitti:

Minä syön joka aamu lautasellisen graham-puuroa kaurakerman kera. Hyvää ja terveellistä !

Mikä tuossa on se terveellinen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki kevyt-tuotteet, mitä kehoitetaan suosimaan ovat lisäainemoskaa. Se oikea rasva on korvattu lisäaineilla.

Lue ne suositukset ihan itse,  äläkä usko sokeasti nettigurujen ja terveysbloggareiden kaupallisia julistuksia - siellä suosituksissa ei kehoteta käyttämään kevyttuoteita. 

Kyllä vain kehotetaan, jospa lukisit ne suositukset.

 Ei kehoteta. Ainoa "kevyt" on kevytmaito.

Terveysintoilija kirjoitti:

Minä syön joka aamu lautasellisen graham-puuroa kaurakerman kera. Hyvää ja terveellistä !

Kaurakerma:

”Kaurapohja (vesi, kaura 10 %), rapsiöljy, emulgointiaine (E472e), stabilointiaine (E415), jodioitu suola.” https://www.oatly.com/fi/products/ruokaan

Tuo taitaa olla sitä prosessoitua ruokaa, josta ketjussa on puhuttu.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä nämä fogelholmit suosittavat suorastaan myrkyllisiä margariineja, siemennöljyjä, rasvattomia manipuloituja maitotuotteita ja viljatuotteita ihan hemmetisti. Ei ihme, että suomalaisilla on Euroopan sairain suolisto.

Ihmiset syyttää suosituksia, mutta tutkimuksen mukaan niitä ei juuri kukaan noudata, joten suolistovaivat eivät voi suosituksista johtua. MOT

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki kevyt-tuotteet, mitä kehoitetaan suosimaan ovat lisäainemoskaa. Se oikea rasva on korvattu lisäaineilla.

Lue ne suositukset ihan itse,  äläkä usko sokeasti nettigurujen ja terveysbloggareiden kaupallisia julistuksia - siellä suosituksissa ei kehoteta käyttämään kevyttuoteita. 

Kyllä vain kehotetaan, jospa lukisit ne suositukset.

No kuule linkitäpä ihan se kohta, missä kehotetaan. Jään mielenkiinnolla odottelemaan. Et tule nimittäin löytämään, vaikka nyt alkaisit paniikissa niitä suosituksia ensimmäistä kertaa elämässäsi lukea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki kevyt-tuotteet, mitä kehoitetaan suosimaan ovat lisäainemoskaa. Se oikea rasva on korvattu lisäaineilla.

Lue ne suositukset ihan itse,  äläkä usko sokeasti nettigurujen ja terveysbloggareiden kaupallisia julistuksia - siellä suosituksissa ei kehoteta käyttämään kevyttuoteita. 

Kyllä vain kehotetaan, jospa lukisit ne suositukset.

 Ei kehoteta. Ainoa "kevyt" on kevytmaito.

Muutkin maitotuotteet kehotetaan valitsemaan vähärasvaisina:

”Maitovalmisteet ovat hyviä proteiinin, kalsiumin, jodin ja monien vitamii- nien, erityisesti D-vitamiinin lähteitä. 5–6 dl nestemäisiä maitovalmisteita ja 2–3 viipaletta juustoa päivittäin kattaa elimistön kalsiumin tarpeen. Ras- vaisissa maitovalmisteissa on kuitenkin runsaasti tyydyttynyttä rasvaa, sillä maidon rasvasta 2/3 on tyydyttynyttä. Tämän vuoksi on syytä suosia rasvat- tomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita. Maito, piimä, jogurtti ja viili tulisi valita enintään 1 % rasvaa sisältävinä, ja juustoista tulisi suosia vähemmän suolaa ja enintään 17 % rasvaa sisältäviä tuotteita. Nestemäiset maitoval- misteet voi tarvittaessa korvata kasviperäisillä kalsiumilla ja D-vitamiinilla täydennetyillä elintarvikkeilla, kuten esimerkiksi soija- ja kaurajuomilla.”

https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruok… s. 22

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki kevyt-tuotteet, mitä kehoitetaan suosimaan ovat lisäainemoskaa. Se oikea rasva on korvattu lisäaineilla.

Lue ne suositukset ihan itse,  äläkä usko sokeasti nettigurujen ja terveysbloggareiden kaupallisia julistuksia - siellä suosituksissa ei kehoteta käyttämään kevyttuoteita. 

Kyllä vain kehotetaan, jospa lukisit ne suositukset.

 Ei kehoteta. Ainoa "kevyt" on kevytmaito.

Muutkin maitotuotteet kehotetaan valitsemaan vähärasvaisina:

”Maitovalmisteet ovat hyviä proteiinin, kalsiumin, jodin ja monien vitamii- nien, erityisesti D-vitamiinin lähteitä. 5–6 dl nestemäisiä maitovalmisteita ja 2–3 viipaletta juustoa päivittäin kattaa elimistön kalsiumin tarpeen. Ras- vaisissa maitovalmisteissa on kuitenkin runsaasti tyydyttynyttä rasvaa, sillä maidon rasvasta 2/3 on tyydyttynyttä. Tämän vuoksi on syytä suosia rasvat- tomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita. Maito, piimä, jogurtti ja viili tulisi valita enintään 1 % rasvaa sisältävinä, ja juustoista tulisi suosia vähemmän suolaa ja enintään 17 % rasvaa sisältäviä tuotteita. Nestemäiset maitoval- misteet voi tarvittaessa korvata kasviperäisillä kalsiumilla ja D-vitamiinilla täydennetyillä elintarvikkeilla, kuten esimerkiksi soija- ja kaurajuomilla.”

https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruok… s. 22

Tuohon viestiini piti lisätä, että olen eri.

Rasvoista ravintosuositukset sanovat näin:

”Leipärasvana tulisi käyttää vähintään 60 % rasvaa sisältävää kasviöljy- pohjaista rasvalevitettä. Salaatinkastikkeen tulisi olla kasviöljypohjainen. Kasviöljy sopii myös sellaisenaan salaatinkastikkeeksi. Ruoanvalmistusras- vana käytetään tarvittaessa kasviöljyä, juoksevaa kasviöljyvalmistetta (ns. pullomargariinia) tai vähintään 60 % rasvaa sisältävää kasviöljypohjaista rasvalevitettä.

Lähes kaikki kasviöljyt ja niistä tehdyt margariinit ja kasviöljypohjaiset rasvalevitteet sisältävät runsaasti tyydyttymätöntä rasvaa ja E-vitamiinia ja kasviöljypohjaiset rasvalevitteet lisäksi D-vitamiinia. Niiden tulisi olla nä- kyvän rasvan lähteinä ruokavaliossa. Myös pähkinät ja siemenet ovat hyviä tyydyttymättömän rasvan lähteitä. Suolaamattomia, sokeroimattomia tai muulla tavoin kuorruttamattomia pähkinöitä, manteleita ja siemeniä (esim. auringonkukan, seesamin, pinjan ja kurpitsan siemenet) voi nauttia lajeja vaihdellen noin 30 g (2 rkl) päivässä eli 200–250 g viikossa.

Rypsiöljy ja koostumukseltaan sitä vastaava rapsiöljy ovat erityisen suositeltavia, sillä ne sisältävät n-3-rasvahappoja, joiden saanti on Suomes- sa usein suositeltua vähäisempää. Myös pellavansiemen-, camelina-, soija-, saksanpähkinä- ja hampunsiemenöljyt sisältävät n-3-sarjan rasvahappoja. Oliivi-, avokado-, kurpitsansiemen- ja auringonkukkaöljyt sisältävät hyvin vähän n-3-rasvahappoja mutta runsaasti muita tyydyttymättömiä (kerta- ja monityydyttymättömiä) rasvahappoja. Niitä voidaan käyttää vaihdellen n-3-rasvahappoja sisältävien kasviöljyjen rinnalla.

Kookosöljy poikkeaa edellä mainituista rasvoista, sillä se on lähes koko- naan tyydyttynyttä rasvaa. Myös palmu- ja palmuydinöljyt sisältävät run- saasti tyydyttynyttä rasvaa muihin kasviöljyihin verrattuna. Näiden öljyjen käyttöä ei suositella.”

https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruok… s. 22-23

Vierailija kirjoitti:

Rasvoista ravintosuositukset sanovat näin:

”Leipärasvana tulisi käyttää vähintään 60 % rasvaa sisältävää kasviöljy- pohjaista rasvalevitettä. Salaatinkastikkeen tulisi olla kasviöljypohjainen. Kasviöljy sopii myös sellaisenaan salaatinkastikkeeksi. Ruoanvalmistusras- vana käytetään tarvittaessa kasviöljyä, juoksevaa kasviöljyvalmistetta (ns. pullomargariinia) tai vähintään 60 % rasvaa sisältävää kasviöljypohjaista rasvalevitettä.

Lähes kaikki kasviöljyt ja niistä tehdyt margariinit ja kasviöljypohjaiset rasvalevitteet sisältävät runsaasti tyydyttymätöntä rasvaa ja E-vitamiinia ja kasviöljypohjaiset rasvalevitteet lisäksi D-vitamiinia. Niiden tulisi olla nä- kyvän rasvan lähteinä ruokavaliossa. Myös pähkinät ja siemenet ovat hyviä tyydyttymättömän rasvan lähteitä. Suolaamattomia, sokeroimattomia tai muulla tavoin kuorruttamattomia pähkinöitä, manteleita ja siemeniä (esim. auringonkukan, seesamin, pinjan ja kurpitsan siemenet) voi nauttia lajeja vaihdellen noin 30 g (2 rkl) päivässä eli 200–250 g viikossa.

Rypsiöljy ja koostumukseltaan sitä vastaava rapsiöljy ovat erityisen suositeltavia, sillä ne sisältävät n-3-rasvahappoja, joiden saanti on Suomes- sa usein suositeltua vähäisempää. Myös pellavansiemen-, camelina-, soija-, saksanpähkinä- ja hampunsiemenöljyt sisältävät n-3-sarjan rasvahappoja. Oliivi-, avokado-, kurpitsansiemen- ja auringonkukkaöljyt sisältävät hyvin vähän n-3-rasvahappoja mutta runsaasti muita tyydyttymättömiä (kerta- ja monityydyttymättömiä) rasvahappoja. Niitä voidaan käyttää vaihdellen n-3-rasvahappoja sisältävien kasviöljyjen rinnalla.

Kookosöljy poikkeaa edellä mainituista rasvoista, sillä se on lähes koko- naan tyydyttynyttä rasvaa. Myös palmu- ja palmuydinöljyt sisältävät run- saasti tyydyttynyttä rasvaa muihin kasviöljyihin verrattuna. Näiden öljyjen käyttöä ei suositella.”

https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruok… s. 22-23

Joo, pelkkää keinoravintoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki kevyt-tuotteet, mitä kehoitetaan suosimaan ovat lisäainemoskaa. Se oikea rasva on korvattu lisäaineilla.

Ravintotuosuositusten ainoa kevyttuote on kevytmaito.

Niin ja maitoa ei ihmisen pitäisi juoda ollenkaan, varsinkaan kevytmaitoa.

Ravintosuosituksissa punainen liha suositellaan valitsemaan vähärasvaisena ja vähäsuolaisena, mutta siipikarja näköjään saa olla rasvaista:

”Kala, liha ja kananmuna

Kalaa kannattaa nauttia eri kalalajeja vaihdellen 2–3 kertaa viikossa. Elin- tarviketurvallisuusvirasto Evira on antanut lapsille, nuorille sekä raskaana oleville ja imettäville naisille ohjeita kalalajien valinnasta ja käyttötiheydes- tä (https://www.ruokavirasto.fi/turvallisenkaytonohjeet). Lihavalmisteita ja punaista lihaa ei tulisi käyttää enempää kuin 500 g viikossa. Määrä tarkoittaa kypsää lihaa ja vastaa raakapainoltaan 700–750 g:aa. Yksi annos kalaa tai lihaa painaa kypsänä noin 100–150 g. Kananmuna on hyvä ja monipuolinen proteiinin lähde. Kolesterolia alentavassa ruokavaliossa ja valtimotauteihin sairastuneilla kananmunan keltuaisen käyttöä on hyvä rajoittaa noin 3-4 kappaleeseen viikossa, koska siinä on runsaasti kolesterolia.

Kala, liha ja kananmuna ovat hyviä proteiinin lähteitä. Kala on lisäksi myös hyvä monityydyttymättömien rasvojen ja D-vitamiinin lähde. Siipikar- jan liha on vähärasvaista ja sen rasva laadultaan parempaa kuin naudan ja lampaan lihan rasva. Lihassa on erityisen runsaasti hyvin imeytyvää rautaa. Punainen liha (naudan-, lampaan- ja sianliha) olisi hyvä valita mahdollisim- man vähärasvaisena ja lihavalmisteet lisäksi mahdollisimman vähäsuolaisi-

na. Ruokia valmistettaessa kannattaa käyttää sellaisia kypsennysmenetel- miä ja lämpötiloja, ettei ruoka pääse palamaan, sillä palamisen yhteydessä muodostuu haitallisia aineita.”

https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruok… s. 22

Vierailija kirjoitti:

Ravintosuosituksissa punainen liha suositellaan valitsemaan vähärasvaisena ja vähäsuolaisena, mutta siipikarja näköjään saa olla rasvaista:

”Kala, liha ja kananmuna

Kalaa kannattaa nauttia eri kalalajeja vaihdellen 2–3 kertaa viikossa. Elin- tarviketurvallisuusvirasto Evira on antanut lapsille, nuorille sekä raskaana oleville ja imettäville naisille ohjeita kalalajien valinnasta ja käyttötiheydes- tä (https://www.ruokavirasto.fi/turvallisenkaytonohjeet). Lihavalmisteita ja punaista lihaa ei tulisi käyttää enempää kuin 500 g viikossa. Määrä tarkoittaa kypsää lihaa ja vastaa raakapainoltaan 700–750 g:aa. Yksi annos kalaa tai lihaa painaa kypsänä noin 100–150 g. Kananmuna on hyvä ja monipuolinen proteiinin lähde. Kolesterolia alentavassa ruokavaliossa ja valtimotauteihin sairastuneilla kananmunan keltuaisen käyttöä on hyvä rajoittaa noin 3-4 kappaleeseen viikossa, koska siinä on runsaasti kolesterolia.

Kala, liha ja kananmuna ovat hyviä proteiinin lähteitä. Kala on lisäksi myös hyvä monityydyttymättömien rasvojen ja D-vitamiinin lähde. Siipikar- jan liha on vähärasvaista ja sen rasva laadultaan parempaa kuin naudan ja lampaan lihan rasva. Lihassa on erityisen runsaasti hyvin imeytyvää rautaa. Punainen liha (naudan-, lampaan- ja sianliha) olisi hyvä valita mahdollisim- man vähärasvaisena ja lihavalmisteet lisäksi mahdollisimman vähäsuolaisi-

na. Ruokia valmistettaessa kannattaa käyttää sellaisia kypsennysmenetel- miä ja lämpötiloja, ettei ruoka pääse palamaan, sillä palamisen yhteydessä muodostuu haitallisia aineita.”

https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruok… s. 22

Ei muka suositella kevyttuotteita :D:D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No viitsisitkö vähän selventää väitettäsi, kiitos!

Aamupala: sämpylä haettuna paikallisen leipomon torikojusta, päällä juustosiivu, kinkkusiivu ja kasa tuorekurkkua. Kaksi kuppia kahvia maidolla.

Päiväruoka: Kotona valmistettu lihamakaronilaatikkoa ja kotona tehtyä sekasalaattia.

Välipala: Kaksi appelsiinia

Iltapala:  mantelimaitoon tehtyä hirssipuuroa, päällä kaksi desiä itse poimittuja mustikoita.

Mikä on keinotekoista teollista kamaa päivän ruuissani?

Kinkkuleikkeleet, juusto, maidot sekä etenkin makaroni ovat keinotekoista moskaa.

Oletko sekaisin?

Makaronin valmistusaineet: täysjyvädurumvehnäjauho 70%, durumvehnäjauho ja vesi. Keinotekoista moskaa?

Mitä oikein haet? Kerrohan esimerkki "oikein koostetusta" päivän aterioista.

Meillä syödään makaronina tätä:

Munakierrepasta

1.90€

Keittoaika 4-6 min

Ainekset/Ingredienser:

Durumvehnä/-vete

Kananmuna/ägg (6 munaa/kilo jauhoa)

Suola/Salt

Tai tätä:

Palmusto Kikhernenuudeli:

Ainesosat

Kikhernejauho, vesi.

Vierailija kirjoitti:

Ravintosuosituksissa punainen liha suositellaan valitsemaan vähärasvaisena ja vähäsuolaisena, mutta siipikarja näköjään saa olla rasvaista:

”Kala, liha ja kananmuna

Kalaa kannattaa nauttia eri kalalajeja vaihdellen 2–3 kertaa viikossa. Elin- tarviketurvallisuusvirasto Evira on antanut lapsille, nuorille sekä raskaana oleville ja imettäville naisille ohjeita kalalajien valinnasta ja käyttötiheydes- tä (https://www.ruokavirasto.fi/turvallisenkaytonohjeet). Lihavalmisteita ja punaista lihaa ei tulisi käyttää enempää kuin 500 g viikossa. Määrä tarkoittaa kypsää lihaa ja vastaa raakapainoltaan 700–750 g:aa. Yksi annos kalaa tai lihaa painaa kypsänä noin 100–150 g. Kananmuna on hyvä ja monipuolinen proteiinin lähde. Kolesterolia alentavassa ruokavaliossa ja valtimotauteihin sairastuneilla kananmunan keltuaisen käyttöä on hyvä rajoittaa noin 3-4 kappaleeseen viikossa, koska siinä on runsaasti kolesterolia.

Kala, liha ja kananmuna ovat hyviä proteiinin lähteitä. Kala on lisäksi myös hyvä monityydyttymättömien rasvojen ja D-vitamiinin lähde. Siipikar- jan liha on vähärasvaista ja sen rasva laadultaan parempaa kuin naudan ja lampaan lihan rasva. Lihassa on erityisen runsaasti hyvin imeytyvää rautaa. Punainen liha (naudan-, lampaan- ja sianliha) olisi hyvä valita mahdollisim- man vähärasvaisena ja lihavalmisteet lisäksi mahdollisimman vähäsuolaisi-

na. Ruokia valmistettaessa kannattaa käyttää sellaisia kypsennysmenetel- miä ja lämpötiloja, ettei ruoka pääse palamaan, sillä palamisen yhteydessä muodostuu haitallisia aineita.”

https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruok… s. 22

Kiitos tiedosta. Söinkin just broilerin koipia nahkoineen. Yleinen harvakäsitys näyttää olevan, että broilerin nahka olisi epäterveellistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ravintosuosituksissa punainen liha suositellaan valitsemaan vähärasvaisena ja vähäsuolaisena, mutta siipikarja näköjään saa olla rasvaista:

”Kala, liha ja kananmuna

Kalaa kannattaa nauttia eri kalalajeja vaihdellen 2–3 kertaa viikossa. Elin- tarviketurvallisuusvirasto Evira on antanut lapsille, nuorille sekä raskaana oleville ja imettäville naisille ohjeita kalalajien valinnasta ja käyttötiheydes- tä (https://www.ruokavirasto.fi/turvallisenkaytonohjeet). Lihavalmisteita ja punaista lihaa ei tulisi käyttää enempää kuin 500 g viikossa. Määrä tarkoittaa kypsää lihaa ja vastaa raakapainoltaan 700–750 g:aa. Yksi annos kalaa tai lihaa painaa kypsänä noin 100–150 g. Kananmuna on hyvä ja monipuolinen proteiinin lähde. Kolesterolia alentavassa ruokavaliossa ja valtimotauteihin sairastuneilla kananmunan keltuaisen käyttöä on hyvä rajoittaa noin 3-4 kappaleeseen viikossa, koska siinä on runsaasti kolesterolia.

Kala, liha ja kananmuna ovat hyviä proteiinin lähteitä. Kala on lisäksi myös hyvä monityydyttymättömien rasvojen ja D-vitamiinin lähde. Siipikar- jan liha on vähärasvaista ja sen rasva laadultaan parempaa kuin naudan ja lampaan lihan rasva. Lihassa on erityisen runsaasti hyvin imeytyvää rautaa. Punainen liha (naudan-, lampaan- ja sianliha) olisi hyvä valita mahdollisim- man vähärasvaisena ja lihavalmisteet lisäksi mahdollisimman vähäsuolaisi-

na. Ruokia valmistettaessa kannattaa käyttää sellaisia kypsennysmenetel- miä ja lämpötiloja, ettei ruoka pääse palamaan, sillä palamisen yhteydessä muodostuu haitallisia aineita.”

https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruok… s. 22

Ei muka suositella kevyttuotteita :D:D

Hupaisinta että vaikka söisit suositusten mukaan, parin vuoden kuluttua ne suositukset muuttuu. Ihmisen elimistö ei kuitenkaan muutu.... sen vuoksi noilla suosituksilla voi korkeintaan pyyhkiä pyllystään viljasuositusten aiheuttamat tahmakakat.

Monipuolisesti mahdollisimman vähän prosessoitua lähiruokaa, omaa elimistöä kuunnellen.

Jotenkin säälittää ja huvittaa, kun oletettavasti aikuiset ihmiset tappelee siitä kuka on oikeassa. Itse syön ketodieetin mukaan, mutta en koe mitään tarvetta julistaa ihmisille, että vain minun tapani syödä olisi oikea.

Minä päädyin kokeilemaan ketodieettiä, kun lapsesta asti kärsin ties mistä vaivoista ja apua ei löytynyt vuosien saatossa ollenkaan. Ketoilu on jopa poistanut jotkin vaivat kokonaan (esimerkiksi pitkään jatkunut akne ja refluksitauti), osa on lieventynyt. Minulle siis ketoruoka sopii. Ymmärrän kuitenkin sen, että jokainen on erilainen ja vaikka hiilarit ei sovi minulle, ne voi sopia toisille ihmisille ihan hyvin.

En halua edes nykyisin mainita ruokavaliostani, ellei joku kysy miksi kieltäydyn vaikka kahvin kanssa otettavasta pullasta. Syynä on se, että karppaajien maine menee tähän joidenkin harrastamaan mesoamiseen. Jokaisen pitäisi välittää vain siitä omasta hyvinvoinnista, löytyipä se sitten karppaamalla tai vaikka vegaaniruoan avulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ravintosuosituksissa punainen liha suositellaan valitsemaan vähärasvaisena ja vähäsuolaisena, mutta siipikarja näköjään saa olla rasvaista:

”Kala, liha ja kananmuna

Kalaa kannattaa nauttia eri kalalajeja vaihdellen 2–3 kertaa viikossa. Elin- tarviketurvallisuusvirasto Evira on antanut lapsille, nuorille sekä raskaana oleville ja imettäville naisille ohjeita kalalajien valinnasta ja käyttötiheydes- tä (https://www.ruokavirasto.fi/turvallisenkaytonohjeet). Lihavalmisteita ja punaista lihaa ei tulisi käyttää enempää kuin 500 g viikossa. Määrä tarkoittaa kypsää lihaa ja vastaa raakapainoltaan 700–750 g:aa. Yksi annos kalaa tai lihaa painaa kypsänä noin 100–150 g. Kananmuna on hyvä ja monipuolinen proteiinin lähde. Kolesterolia alentavassa ruokavaliossa ja valtimotauteihin sairastuneilla kananmunan keltuaisen käyttöä on hyvä rajoittaa noin 3-4 kappaleeseen viikossa, koska siinä on runsaasti kolesterolia.

Kala, liha ja kananmuna ovat hyviä proteiinin lähteitä. Kala on lisäksi myös hyvä monityydyttymättömien rasvojen ja D-vitamiinin lähde. Siipikar- jan liha on vähärasvaista ja sen rasva laadultaan parempaa kuin naudan ja lampaan lihan rasva. Lihassa on erityisen runsaasti hyvin imeytyvää rautaa. Punainen liha (naudan-, lampaan- ja sianliha) olisi hyvä valita mahdollisim- man vähärasvaisena ja lihavalmisteet lisäksi mahdollisimman vähäsuolaisi-

na. Ruokia valmistettaessa kannattaa käyttää sellaisia kypsennysmenetel- miä ja lämpötiloja, ettei ruoka pääse palamaan, sillä palamisen yhteydessä muodostuu haitallisia aineita.”

https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruok… s. 22

Ei muka suositella kevyttuotteita :D:D

Ei riitä, että osaa lukea, pitäisi myös ymmärtää lukemansa. Jaxuhali.