Jos syöt suositusten mukaan, ymmärrätkö, että suurin osa ruuistasi

No, mulla ainakin olo todistaa virallisterveellisen puolesta. Olin vuosia läski ja jaksamaton, ihan omasta syystä, meni liikaa kaloreita, alkoholia, jne. Yritin sitten kaikenlaisia dieettejä ja elämäntapamuutoksia, myös paljon mainostettua karppausta. Olo oli jatkuvasti outo, ei jaksanut jne. Lopulta jojoiltuani ties kuinka kauan eri dieeteillä menin ihan ravitsemusterapeutille ja sain ohjeet virallisterveelliseen. Paino on sillä laskenut pysyvästi ja voin yli nelikymppisenä paremmin kuin viimeiseen 20 vuoteen koskaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ravintosuosituksissa punainen liha suositellaan valitsemaan vähärasvaisena ja vähäsuolaisena, mutta siipikarja näköjään saa olla rasvaista:

”Kala, liha ja kananmuna

Kalaa kannattaa nauttia eri kalalajeja vaihdellen 2–3 kertaa viikossa. Elin- tarviketurvallisuusvirasto Evira on antanut lapsille, nuorille sekä raskaana oleville ja imettäville naisille ohjeita kalalajien valinnasta ja käyttötiheydes- tä (https://www.ruokavirasto.fi/turvallisenkaytonohjeet). Lihavalmisteita ja punaista lihaa ei tulisi käyttää enempää kuin 500 g viikossa. Määrä tarkoittaa kypsää lihaa ja vastaa raakapainoltaan 700–750 g:aa. Yksi annos kalaa tai lihaa painaa kypsänä noin 100–150 g. Kananmuna on hyvä ja monipuolinen proteiinin lähde. Kolesterolia alentavassa ruokavaliossa ja valtimotauteihin sairastuneilla kananmunan keltuaisen käyttöä on hyvä rajoittaa noin 3-4 kappaleeseen viikossa, koska siinä on runsaasti kolesterolia.

Kala, liha ja kananmuna ovat hyviä proteiinin lähteitä. Kala on lisäksi myös hyvä monityydyttymättömien rasvojen ja D-vitamiinin lähde. Siipikar- jan liha on vähärasvaista ja sen rasva laadultaan parempaa kuin naudan ja lampaan lihan rasva. Lihassa on erityisen runsaasti hyvin imeytyvää rautaa. Punainen liha (naudan-, lampaan- ja sianliha) olisi hyvä valita mahdollisim- man vähärasvaisena ja lihavalmisteet lisäksi mahdollisimman vähäsuolaisi-

na. Ruokia valmistettaessa kannattaa käyttää sellaisia kypsennysmenetel- miä ja lämpötiloja, ettei ruoka pääse palamaan, sillä palamisen yhteydessä muodostuu haitallisia aineita.”

https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruok… s. 22

Kiitos tiedosta. Söinkin just broilerin koipia nahkoineen. Yleinen harvakäsitys näyttää olevan, että broilerin nahka olisi epäterveellistä.

Se nahkahan on ravinteikkain osa siitä.

Niin on (erityisesti K2-vitamiinin osalta), mutta silti olen nähnyt monen heittävän ne nahkat roskiin epäterveellisyysluulon takia. Moni näyttää välttelevän nahallisen broilerin ostamistakin, koska pelkää sen(kin) rasvaa.

Minä syön paahtuneet siipikarjan nahkat, koska ne ovat herkullisia. Mutta keitetyt nahkat heitän roskiin, koska ne ovat jo parhaan makunsa liemeen antaneet.

Tästä päästäänkin siihen, että kun keitän sen linnun nahkoineen luineen, en tarvitse kanaliemikuutioita. Mutta jos käytän keittoon pelkkiä siipikarjan nahattomia luullisia osia niin kuin moni näyttää tekevän, alan kovasti liemikuutioita kaipailla. Ne halvimmat liemikuutiot ovat varmaan sitä teollista keinotekoista, mistä tässä ketjussa on kyse.

Jepjep. Rainbow kanaliemikuutio:

”Suola, maltodekstriini, osittain kovetettu palmurasva, perunatärkkelys,kanaliha-aromi, sokeri, kananrasva 4%, hiivauute, kananlihauute 3%, mausteet (mm. pippuri 0,7%), arominvahvenne (E 635), sipuli 0,3%, happamuudensäätöaine (E 330), juuripersilja 0,1%, porkkana 0,1%.”

Täyteaineisiin ja transrasvaan sekoitettuja keinomakuja.

Tuo olisi ongelma lähinnä, jos liemikuutioita vetäisi päivittäin ja runsaasti. Ns. normaalit käyttömäärät eivät kenenkään terveyttä horjuta, vaikka ei mitenkään optimaalista ravintoa olekaan.

Osa silti kokee saavansa oireita teollisista arominvahventeista. Transrasvojen suhteen esimerkiksi Tanskalla on jo nollatoleranssi, mutta näköjään Suomella ei.

Vierailija kirjoitti:

Syö ruokaa jonka raaka-aineet tunnistat yhdellä silmäyksellä. Se auttaa jo kovasti tekemään ruoastasi terveellistä.

Jep jep. Tulikin heti mieleen vaihtovuosi Yhdysvalloissa. Kaikki eivät tunnistaneet raakoja vihanneksia, mutta pizzan ja hampurilaisen kaikki tunnistaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huvittavaa kun nää ap:n kaltaiset kaiken paremmin tietävät ei ikinä ite kerro miten syö

Ne syö aitoa ihmisen tarvitsemaa ruokaa.

Jos rehellisesti luettelesivat, niin löytyisi niistäkin terveysvaikutuksiltaan kyseenalaisia tuotteita.

Mutta kun ei kerrota, niin kukaan ei voi puuttua.

Sen sijaan ap:n kaltaiset ovat kyllä kovia keksimään vikoja muiden syömiin ruokiin. Kuten tässäkin avauksessa on tehnyt täydellisen vierheväittämän virallisterveellisistä ruoka-aineista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ravintosuosituksissa punainen liha suositellaan valitsemaan vähärasvaisena ja vähäsuolaisena, mutta siipikarja näköjään saa olla rasvaista:

”Kala, liha ja kananmuna

Kalaa kannattaa nauttia eri kalalajeja vaihdellen 2–3 kertaa viikossa. Elin- tarviketurvallisuusvirasto Evira on antanut lapsille, nuorille sekä raskaana oleville ja imettäville naisille ohjeita kalalajien valinnasta ja käyttötiheydes- tä (https://www.ruokavirasto.fi/turvallisenkaytonohjeet). Lihavalmisteita ja punaista lihaa ei tulisi käyttää enempää kuin 500 g viikossa. Määrä tarkoittaa kypsää lihaa ja vastaa raakapainoltaan 700–750 g:aa. Yksi annos kalaa tai lihaa painaa kypsänä noin 100–150 g. Kananmuna on hyvä ja monipuolinen proteiinin lähde. Kolesterolia alentavassa ruokavaliossa ja valtimotauteihin sairastuneilla kananmunan keltuaisen käyttöä on hyvä rajoittaa noin 3-4 kappaleeseen viikossa, koska siinä on runsaasti kolesterolia.

Kala, liha ja kananmuna ovat hyviä proteiinin lähteitä. Kala on lisäksi myös hyvä monityydyttymättömien rasvojen ja D-vitamiinin lähde. Siipikar- jan liha on vähärasvaista ja sen rasva laadultaan parempaa kuin naudan ja lampaan lihan rasva. Lihassa on erityisen runsaasti hyvin imeytyvää rautaa. Punainen liha (naudan-, lampaan- ja sianliha) olisi hyvä valita mahdollisim- man vähärasvaisena ja lihavalmisteet lisäksi mahdollisimman vähäsuolaisi-

na. Ruokia valmistettaessa kannattaa käyttää sellaisia kypsennysmenetel- miä ja lämpötiloja, ettei ruoka pääse palamaan, sillä palamisen yhteydessä muodostuu haitallisia aineita.”

https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruok… s. 22

Kiitos tiedosta. Söinkin just broilerin koipia nahkoineen. Yleinen harvakäsitys näyttää olevan, että broilerin nahka olisi epäterveellistä.

Se nahkahan on ravinteikkain osa siitä.

Niin on (erityisesti K2-vitamiinin osalta), mutta silti olen nähnyt monen heittävän ne nahkat roskiin epäterveellisyysluulon takia. Moni näyttää välttelevän nahallisen broilerin ostamistakin, koska pelkää sen(kin) rasvaa.

Minä syön paahtuneet siipikarjan nahkat, koska ne ovat herkullisia. Mutta keitetyt nahkat heitän roskiin, koska ne ovat jo parhaan makunsa liemeen antaneet.

Tästä päästäänkin siihen, että kun keitän sen linnun nahkoineen luineen, en tarvitse kanaliemikuutioita. Mutta jos käytän keittoon pelkkiä siipikarjan nahattomia luullisia osia niin kuin moni näyttää tekevän, alan kovasti liemikuutioita kaipailla. Ne halvimmat liemikuutiot ovat varmaan sitä teollista keinotekoista, mistä tässä ketjussa on kyse.

Jepjep. Rainbow kanaliemikuutio:

”Suola, maltodekstriini, osittain kovetettu palmurasva, perunatärkkelys,kanaliha-aromi, sokeri, kananrasva 4%, hiivauute, kananlihauute 3%, mausteet (mm. pippuri 0,7%), arominvahvenne (E 635), sipuli 0,3%, happamuudensäätöaine (E 330), juuripersilja 0,1%, porkkana 0,1%.”

Täyteaineisiin ja transrasvaan sekoitettuja keinomakuja.

Tuo olisi ongelma lähinnä, jos liemikuutioita vetäisi päivittäin ja runsaasti. Ns. normaalit käyttömäärät eivät kenenkään terveyttä horjuta, vaikka ei mitenkään optimaalista ravintoa olekaan.

Osa silti kokee saavansa oireita teollisista arominvahventeista. Transrasvojen suhteen esimerkiksi Tanskalla on jo nollatoleranssi, mutta näköjään Suomella ei.

Joo toki yksilöllisiä yliherkkyyksiä voi olla, ja onhan arominvahvennepäänsärky suht yleinen asia. Silloin toki noita ei kannata syödä jos siitä tulee millään tapaa huono olo. Kaikille ei tule, esim. minulle, enkä kyllä usko että mitään vaikuttaa kokonaisterveyteen, jos nyt kerran kahdessa viikossa käytän 4 hengen soppaan ne pari liemikuutiota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huvittavaa kun nää ap:n kaltaiset kaiken paremmin tietävät ei ikinä ite kerro miten syö

Ne syö aitoa ihmisen tarvitsemaa ruokaa.

No voitko kertoa tähän tarkat yhden päivän ruuat?

Vierailija kirjoitti:

Suositukset eivät edellytä syömsätä grammaakaan keinotekoista teollista kamaa. Ymmärrätkö?

Ei tietenkään kenenkään ole syötävä suositusten mukaan, kyllä ihan itse saa valita paremman vaihtoehdon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ravintosuosituksissa punainen liha suositellaan valitsemaan vähärasvaisena ja vähäsuolaisena, mutta siipikarja näköjään saa olla rasvaista:

”Kala, liha ja kananmuna

Kalaa kannattaa nauttia eri kalalajeja vaihdellen 2–3 kertaa viikossa. Elin- tarviketurvallisuusvirasto Evira on antanut lapsille, nuorille sekä raskaana oleville ja imettäville naisille ohjeita kalalajien valinnasta ja käyttötiheydes- tä (https://www.ruokavirasto.fi/turvallisenkaytonohjeet). Lihavalmisteita ja punaista lihaa ei tulisi käyttää enempää kuin 500 g viikossa. Määrä tarkoittaa kypsää lihaa ja vastaa raakapainoltaan 700–750 g:aa. Yksi annos kalaa tai lihaa painaa kypsänä noin 100–150 g. Kananmuna on hyvä ja monipuolinen proteiinin lähde. Kolesterolia alentavassa ruokavaliossa ja valtimotauteihin sairastuneilla kananmunan keltuaisen käyttöä on hyvä rajoittaa noin 3-4 kappaleeseen viikossa, koska siinä on runsaasti kolesterolia.

Kala, liha ja kananmuna ovat hyviä proteiinin lähteitä. Kala on lisäksi myös hyvä monityydyttymättömien rasvojen ja D-vitamiinin lähde. Siipikar- jan liha on vähärasvaista ja sen rasva laadultaan parempaa kuin naudan ja lampaan lihan rasva. Lihassa on erityisen runsaasti hyvin imeytyvää rautaa. Punainen liha (naudan-, lampaan- ja sianliha) olisi hyvä valita mahdollisim- man vähärasvaisena ja lihavalmisteet lisäksi mahdollisimman vähäsuolaisi-

na. Ruokia valmistettaessa kannattaa käyttää sellaisia kypsennysmenetel- miä ja lämpötiloja, ettei ruoka pääse palamaan, sillä palamisen yhteydessä muodostuu haitallisia aineita.”

https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruok… s. 22

Kiitos tiedosta. Söinkin just broilerin koipia nahkoineen. Yleinen harvakäsitys näyttää olevan, että broilerin nahka olisi epäterveellistä.

Se nahkahan on ravinteikkain osa siitä.

Niin on (erityisesti K2-vitamiinin osalta), mutta silti olen nähnyt monen heittävän ne nahkat roskiin epäterveellisyysluulon takia. Moni näyttää välttelevän nahallisen broilerin ostamistakin, koska pelkää sen(kin) rasvaa.

Minä syön paahtuneet siipikarjan nahkat, koska ne ovat herkullisia. Mutta keitetyt nahkat heitän roskiin, koska ne ovat jo parhaan makunsa liemeen antaneet.

Tästä päästäänkin siihen, että kun keitän sen linnun nahkoineen luineen, en tarvitse kanaliemikuutioita. Mutta jos käytän keittoon pelkkiä siipikarjan nahattomia luullisia osia niin kuin moni näyttää tekevän, alan kovasti liemikuutioita kaipailla. Ne halvimmat liemikuutiot ovat varmaan sitä teollista keinotekoista, mistä tässä ketjussa on kyse.

Jepjep. Rainbow kanaliemikuutio:

”Suola, maltodekstriini, osittain kovetettu palmurasva, perunatärkkelys,kanaliha-aromi, sokeri, kananrasva 4%, hiivauute, kananlihauute 3%, mausteet (mm. pippuri 0,7%), arominvahvenne (E 635), sipuli 0,3%, happamuudensäätöaine (E 330), juuripersilja 0,1%, porkkana 0,1%.”

Täyteaineisiin ja transrasvaan sekoitettuja keinomakuja.

Tuo olisi ongelma lähinnä, jos liemikuutioita vetäisi päivittäin ja runsaasti. Ns. normaalit käyttömäärät eivät kenenkään terveyttä horjuta, vaikka ei mitenkään optimaalista ravintoa olekaan.

Osa silti kokee saavansa oireita teollisista arominvahventeista. Transrasvojen suhteen esimerkiksi Tanskalla on jo nollatoleranssi, mutta näköjään Suomella ei.

Osa nyt kokee saavansa oireita vaikka mistä, mutta se lainkaan tarkoita sitä että haittavaikutukset olisivat todellisia. Itsehankittu ruoka-ainevammaisuus on aikamme suurimpia hyvinvoinnin ongemia. Taitaa jopa ohittaa todeliset ongelmat ravitsemuksessa.

Vierailija kirjoitti:

Suositukset eivät edellytä syömsätä grammaakaan keinotekoista teollista kamaa. Ymmärrätkö?

Suosituksissa sanotaan:

”Leipärasvana tulisi käyttää vähintään 60 % rasvaa sisältävää kasviöljy- pohjaista rasvalevitettä. ”

https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruok… s. 22

Onko mahdollista käyttää leipärasvana kasviöljypohjaista rasvalevitettä, joka ei olisi keinotekoista teollista kamaa?

Ravintolokokkina työsketelevällä kaverilla oli mielenkiintoinen havainto pikkujoulubuumin ajalata.

Mistä tietää että opettajien pikkujouluryhmä tulee ravintolaan syömään? No siitä että tulee tilaus, jossa yksikään annos ei ole suoraan listalta, vaan jokaisesta tilauksesta pitää poistaa jotain "allergian" vuoksi.

Onko joku selittävä tekijä, miksi juuri opettajat ovat erityisen allergisia?

Lainaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ravintosuosituksissa punainen liha suositellaan valitsemaan vähärasvaisena ja vähäsuolaisena, mutta siipikarja näköjään saa olla rasvaista:

”Kala, liha ja kananmuna

Kalaa kannattaa nauttia eri kalalajeja vaihdellen 2–3 kertaa viikossa. Elin- tarviketurvallisuusvirasto Evira on antanut lapsille, nuorille sekä raskaana oleville ja imettäville naisille ohjeita kalalajien valinnasta ja käyttötiheydes- tä (https://www.ruokavirasto.fi/turvallisenkaytonohjeet). Lihavalmisteita ja punaista lihaa ei tulisi käyttää enempää kuin 500 g viikossa. Määrä tarkoittaa kypsää lihaa ja vastaa raakapainoltaan 700–750 g:aa. Yksi annos kalaa tai lihaa painaa kypsänä noin 100–150 g. Kananmuna on hyvä ja monipuolinen proteiinin lähde. Kolesterolia alentavassa ruokavaliossa ja valtimotauteihin sairastuneilla kananmunan keltuaisen käyttöä on hyvä rajoittaa noin 3-4 kappaleeseen viikossa, koska siinä on runsaasti kolesterolia.

Kala, liha ja kananmuna ovat hyviä proteiinin lähteitä. Kala on lisäksi myös hyvä monityydyttymättömien rasvojen ja D-vitamiinin lähde. Siipikar- jan liha on vähärasvaista ja sen rasva laadultaan parempaa kuin naudan ja lampaan lihan rasva. Lihassa on erityisen runsaasti hyvin imeytyvää rautaa. Punainen liha (naudan-, lampaan- ja sianliha) olisi hyvä valita mahdollisim- man vähärasvaisena ja lihavalmisteet lisäksi mahdollisimman vähäsuolaisi-

na. Ruokia valmistettaessa kannattaa käyttää sellaisia kypsennysmenetel- miä ja lämpötiloja, ettei ruoka pääse palamaan, sillä palamisen yhteydessä muodostuu haitallisia aineita.”

https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruok… s. 22

Kiitos tiedosta. Söinkin just broilerin koipia nahkoineen. Yleinen harvakäsitys näyttää olevan, että broilerin nahka olisi epäterveellistä.

Se nahkahan on ravinteikkain osa siitä.

Niin on (erityisesti K2-vitamiinin osalta), mutta silti olen nähnyt monen heittävän ne nahkat roskiin epäterveellisyysluulon takia. Moni näyttää välttelevän nahallisen broilerin ostamistakin, koska pelkää sen(kin) rasvaa.

Minä syön paahtuneet siipikarjan nahkat, koska ne ovat herkullisia. Mutta keitetyt nahkat heitän roskiin, koska ne ovat jo parhaan makunsa liemeen antaneet.

Tästä päästäänkin siihen, että kun keitän sen linnun nahkoineen luineen, en tarvitse kanaliemikuutioita. Mutta jos käytän keittoon pelkkiä siipikarjan nahattomia luullisia osia niin kuin moni näyttää tekevän, alan kovasti liemikuutioita kaipailla. Ne halvimmat liemikuutiot ovat varmaan sitä teollista keinotekoista, mistä tässä ketjussa on kyse.

Jepjep. Rainbow kanaliemikuutio:

”Suola, maltodekstriini, osittain kovetettu palmurasva, perunatärkkelys,kanaliha-aromi, sokeri, kananrasva 4%, hiivauute, kananlihauute 3%, mausteet (mm. pippuri 0,7%), arominvahvenne (E 635), sipuli 0,3%, happamuudensäätöaine (E 330), juuripersilja 0,1%, porkkana 0,1%.”

Täyteaineisiin ja transrasvaan sekoitettuja keinomakuja.

Tuo olisi ongelma lähinnä, jos liemikuutioita vetäisi päivittäin ja runsaasti. Ns. normaalit käyttömäärät eivät kenenkään terveyttä horjuta, vaikka ei mitenkään optimaalista ravintoa olekaan.

Osa silti kokee saavansa oireita teollisista arominvahventeista. Transrasvojen suhteen esimerkiksi Tanskalla on jo nollatoleranssi, mutta näköjään Suomella ei.

Osa nyt kokee saavansa oireita vaikka mistä, mutta se lainkaan tarkoita sitä että haittavaikutukset olisivat todellisia. Itsehankittu ruoka-ainevammaisuus on aikamme suurimpia hyvinvoinnin ongemia. Taitaa jopa ohittaa todeliset ongelmat ravitsemuksessa.

Muutamia haittavaikutuksia suositusruuasta: 2 tyypin diabetes, dementia, suolistovaivat.  Nämä vain pieni osa haitoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suositukset eivät edellytä syömsätä grammaakaan keinotekoista teollista kamaa. Ymmärrätkö?

Suosituksissa sanotaan:

”Leipärasvana tulisi käyttää vähintään 60 % rasvaa sisältävää kasviöljy- pohjaista rasvalevitettä. ”

https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruok… s. 22

Onko mahdollista käyttää leipärasvana kasviöljypohjaista rasvalevitettä, joka ei olisi keinotekoista teollista kamaa?

Kyllä. Leivän päälle voi pirskotella esimerkiksi kylmäpuristettua oliiviöljyä. Lisää typeriä kysymyksiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suositukset eivät edellytä syömsätä grammaakaan keinotekoista teollista kamaa. Ymmärrätkö?

Suosituksissa sanotaan:

”Leipärasvana tulisi käyttää vähintään 60 % rasvaa sisältävää kasviöljy- pohjaista rasvalevitettä. ”

https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruok… s. 22

Onko mahdollista käyttää leipärasvana kasviöljypohjaista rasvalevitettä, joka ei olisi keinotekoista teollista kamaa?

Ei ole mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Ravintolokokkina työsketelevällä kaverilla oli mielenkiintoinen havainto pikkujoulubuumin ajalata.

Mistä tietää että opettajien pikkujouluryhmä tulee ravintolaan syömään? No siitä että tulee tilaus, jossa yksikään annos ei ole suoraan listalta, vaan jokaisesta tilauksesta pitää poistaa jotain "allergian" vuoksi.

Onko joku selittävä tekijä, miksi juuri opettajat ovat erityisen allergisia?

En tiedä, mutta itse ei-allergisena ei-opettajana myös usein pyydän ravintolassa jättämään jotain annoksesta pois. Kun maksan itse annoksesta korkean hinnan, haluan että se on juuri sitä mitä haluan. Jos tämä on kyseiselle ravintolalle ongelma, menen toiseen ravintolaan.

Vierailija kirjoitti:

Lainaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ravintosuosituksissa punainen liha suositellaan valitsemaan vähärasvaisena ja vähäsuolaisena, mutta siipikarja näköjään saa olla rasvaista:

”Kala, liha ja kananmuna

Kalaa kannattaa nauttia eri kalalajeja vaihdellen 2–3 kertaa viikossa. Elin- tarviketurvallisuusvirasto Evira on antanut lapsille, nuorille sekä raskaana oleville ja imettäville naisille ohjeita kalalajien valinnasta ja käyttötiheydes- tä (https://www.ruokavirasto.fi/turvallisenkaytonohjeet). Lihavalmisteita ja punaista lihaa ei tulisi käyttää enempää kuin 500 g viikossa. Määrä tarkoittaa kypsää lihaa ja vastaa raakapainoltaan 700–750 g:aa. Yksi annos kalaa tai lihaa painaa kypsänä noin 100–150 g. Kananmuna on hyvä ja monipuolinen proteiinin lähde. Kolesterolia alentavassa ruokavaliossa ja valtimotauteihin sairastuneilla kananmunan keltuaisen käyttöä on hyvä rajoittaa noin 3-4 kappaleeseen viikossa, koska siinä on runsaasti kolesterolia.

Kala, liha ja kananmuna ovat hyviä proteiinin lähteitä. Kala on lisäksi myös hyvä monityydyttymättömien rasvojen ja D-vitamiinin lähde. Siipikar- jan liha on vähärasvaista ja sen rasva laadultaan parempaa kuin naudan ja lampaan lihan rasva. Lihassa on erityisen runsaasti hyvin imeytyvää rautaa. Punainen liha (naudan-, lampaan- ja sianliha) olisi hyvä valita mahdollisim- man vähärasvaisena ja lihavalmisteet lisäksi mahdollisimman vähäsuolaisi-

na. Ruokia valmistettaessa kannattaa käyttää sellaisia kypsennysmenetel- miä ja lämpötiloja, ettei ruoka pääse palamaan, sillä palamisen yhteydessä muodostuu haitallisia aineita.”

https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruok… s. 22

Kiitos tiedosta. Söinkin just broilerin koipia nahkoineen. Yleinen harvakäsitys näyttää olevan, että broilerin nahka olisi epäterveellistä.

Se nahkahan on ravinteikkain osa siitä.

Niin on (erityisesti K2-vitamiinin osalta), mutta silti olen nähnyt monen heittävän ne nahkat roskiin epäterveellisyysluulon takia. Moni näyttää välttelevän nahallisen broilerin ostamistakin, koska pelkää sen(kin) rasvaa.

Minä syön paahtuneet siipikarjan nahkat, koska ne ovat herkullisia. Mutta keitetyt nahkat heitän roskiin, koska ne ovat jo parhaan makunsa liemeen antaneet.

Tästä päästäänkin siihen, että kun keitän sen linnun nahkoineen luineen, en tarvitse kanaliemikuutioita. Mutta jos käytän keittoon pelkkiä siipikarjan nahattomia luullisia osia niin kuin moni näyttää tekevän, alan kovasti liemikuutioita kaipailla. Ne halvimmat liemikuutiot ovat varmaan sitä teollista keinotekoista, mistä tässä ketjussa on kyse.

Jepjep. Rainbow kanaliemikuutio:

”Suola, maltodekstriini, osittain kovetettu palmurasva, perunatärkkelys,kanaliha-aromi, sokeri, kananrasva 4%, hiivauute, kananlihauute 3%, mausteet (mm. pippuri 0,7%), arominvahvenne (E 635), sipuli 0,3%, happamuudensäätöaine (E 330), juuripersilja 0,1%, porkkana 0,1%.”

Täyteaineisiin ja transrasvaan sekoitettuja keinomakuja.

Tuo olisi ongelma lähinnä, jos liemikuutioita vetäisi päivittäin ja runsaasti. Ns. normaalit käyttömäärät eivät kenenkään terveyttä horjuta, vaikka ei mitenkään optimaalista ravintoa olekaan.

Osa silti kokee saavansa oireita teollisista arominvahventeista. Transrasvojen suhteen esimerkiksi Tanskalla on jo nollatoleranssi, mutta näköjään Suomella ei.

Osa nyt kokee saavansa oireita vaikka mistä, mutta se lainkaan tarkoita sitä että haittavaikutukset olisivat todellisia. Itsehankittu ruoka-ainevammaisuus on aikamme suurimpia hyvinvoinnin ongemia. Taitaa jopa ohittaa todeliset ongelmat ravitsemuksessa.

Muutamia haittavaikutuksia suositusruuasta: 2 tyypin diabetes, dementia, suolistovaivat.  Nämä vain pieni osa haitoista.

Dieabetes tulee ylensyönnistä.

Ruuan "prosessointi" ei lähtökohtaisesti ole mitenkään vaarallista tai haitallista.

Toki prosessointi voi lisätä epäterveellisyyttä mutta se voi lisätä myös terveellisyyttä. Ihan vastaavasti moni käsittelemätön luonnon tuote on myös haitallista syötynä. Esimerkkinä nyt voidaan mainita vaikka korvasieni, se on käsittelemättömänä hengen vaarallinen mutta prosessoinin jälkeen syötävä ruokasieni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suositukset eivät edellytä syömsätä grammaakaan keinotekoista teollista kamaa. Ymmärrätkö?

Suosituksissa sanotaan:

”Leipärasvana tulisi käyttää vähintään 60 % rasvaa sisältävää kasviöljy- pohjaista rasvalevitettä. ”

https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruok… s. 22

Onko mahdollista käyttää leipärasvana kasviöljypohjaista rasvalevitettä, joka ei olisi keinotekoista teollista kamaa?

Kyllä. Leivän päälle voi pirskotella esimerkiksi kylmäpuristettua oliiviöljyä. Lisää typeriä kysymyksiä?

Totta kai voi. Mutta se ei ole suositusten mukaista, koska se ei ole rasvalevitettä, vaan öljyä. Samassa kappaleessa perustellaan rasvalevitteen suosittelemista sillä, että niihin on lisätty D-vitamiinia.

Mikä se ap:n ruokavalio sitten on josta ei voi tulla mitään haittavaikutuksia?

Jokohan saataisiin ensimmäinen ruokavalio, jolla ihminen löytää ikuisen elämän?

Nyt kyllä vähän jo jännittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ravintosuosituksissa punainen liha suositellaan valitsemaan vähärasvaisena ja vähäsuolaisena, mutta siipikarja näköjään saa olla rasvaista:

”Kala, liha ja kananmuna

Kalaa kannattaa nauttia eri kalalajeja vaihdellen 2–3 kertaa viikossa. Elin- tarviketurvallisuusvirasto Evira on antanut lapsille, nuorille sekä raskaana oleville ja imettäville naisille ohjeita kalalajien valinnasta ja käyttötiheydes- tä (https://www.ruokavirasto.fi/turvallisenkaytonohjeet). Lihavalmisteita ja punaista lihaa ei tulisi käyttää enempää kuin 500 g viikossa. Määrä tarkoittaa kypsää lihaa ja vastaa raakapainoltaan 700–750 g:aa. Yksi annos kalaa tai lihaa painaa kypsänä noin 100–150 g. Kananmuna on hyvä ja monipuolinen proteiinin lähde. Kolesterolia alentavassa ruokavaliossa ja valtimotauteihin sairastuneilla kananmunan keltuaisen käyttöä on hyvä rajoittaa noin 3-4 kappaleeseen viikossa, koska siinä on runsaasti kolesterolia.

Kala, liha ja kananmuna ovat hyviä proteiinin lähteitä. Kala on lisäksi myös hyvä monityydyttymättömien rasvojen ja D-vitamiinin lähde. Siipikar- jan liha on vähärasvaista ja sen rasva laadultaan parempaa kuin naudan ja lampaan lihan rasva. Lihassa on erityisen runsaasti hyvin imeytyvää rautaa. Punainen liha (naudan-, lampaan- ja sianliha) olisi hyvä valita mahdollisim- man vähärasvaisena ja lihavalmisteet lisäksi mahdollisimman vähäsuolaisi-

na. Ruokia valmistettaessa kannattaa käyttää sellaisia kypsennysmenetel- miä ja lämpötiloja, ettei ruoka pääse palamaan, sillä palamisen yhteydessä muodostuu haitallisia aineita.”

https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruok… s. 22

Kiitos tiedosta. Söinkin just broilerin koipia nahkoineen. Yleinen harvakäsitys näyttää olevan, että broilerin nahka olisi epäterveellistä.

Se nahkahan on ravinteikkain osa siitä.

Niin on (erityisesti K2-vitamiinin osalta), mutta silti olen nähnyt monen heittävän ne nahkat roskiin epäterveellisyysluulon takia. Moni näyttää välttelevän nahallisen broilerin ostamistakin, koska pelkää sen(kin) rasvaa.

Minä syön paahtuneet siipikarjan nahkat, koska ne ovat herkullisia. Mutta keitetyt nahkat heitän roskiin, koska ne ovat jo parhaan makunsa liemeen antaneet.

Tästä päästäänkin siihen, että kun keitän sen linnun nahkoineen luineen, en tarvitse kanaliemikuutioita. Mutta jos käytän keittoon pelkkiä siipikarjan nahattomia luullisia osia niin kuin moni näyttää tekevän, alan kovasti liemikuutioita kaipailla. Ne halvimmat liemikuutiot ovat varmaan sitä teollista keinotekoista, mistä tässä ketjussa on kyse.

Jepjep. Rainbow kanaliemikuutio:

”Suola, maltodekstriini, osittain kovetettu palmurasva, perunatärkkelys,kanaliha-aromi, sokeri, kananrasva 4%, hiivauute, kananlihauute 3%, mausteet (mm. pippuri 0,7%), arominvahvenne (E 635), sipuli 0,3%, happamuudensäätöaine (E 330), juuripersilja 0,1%, porkkana 0,1%.”

Täyteaineisiin ja transrasvaan sekoitettuja keinomakuja.

Tuo olisi ongelma lähinnä, jos liemikuutioita vetäisi päivittäin ja runsaasti. Ns. normaalit käyttömäärät eivät kenenkään terveyttä horjuta, vaikka ei mitenkään optimaalista ravintoa olekaan.

Osa silti kokee saavansa oireita teollisista arominvahventeista. Transrasvojen suhteen esimerkiksi Tanskalla on jo nollatoleranssi, mutta näköjään Suomella ei.

Voi on tällä hetkellä suurin transrasvojen lähde, niitä kun on voissa ihan luonnostaan.

Syön paljon kasviksia, hedelmiä, marjoja.

Papuja, riisiä, tofua.

Puuroa, jugurttia ja juustoa.

Suositukset näitä muun muassa suosittelevat. Pitäiskö skippaa tofu ja jugurtti, koska niitä on käsitelty vai mitä ihmettä ap selittää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä nämä fogelholmit suosittavat suorastaan myrkyllisiä margariineja, siemennöljyjä, rasvattomia manipuloituja maitotuotteita ja viljatuotteita ihan hemmetisti. Ei ihme, että suomalaisilla on Euroopan sairain suolisto.

Mutta eiväthän ihmiset edes noudata suosituksia. Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan 14 % suomalaisista miehistä noudattaa virallista ravitsemussuositusta.

Eli jos ihmisillä on ravinnosta johtuvia terveysongelmia, niin johtuisiko se paremminkin siitä, että suosituksia ei noudateta kuin siitä, että niitä noudatetaan.

Se on jo ihan silkkaa pilkunnumista kiistellä siitä että onko joku ruokavalio terveellisempi kuin viralliset suositukset. Suurin terveysvaikutus saataisiin aikaan kun ihmiset noudattaisivat edes sinne päin virallisia suosituksia tai jos kokee jonku ruokavalion vielä paremmaksi, niin sitten voisi noudattaa sitä, kunhan se ei ole sipsi-kalja-dietti.

Todellakaan ongelma ei ole virallisterveellisen ruokavalin noudattaminen, vaan se että syödään mitä sattuu epäterveellistä.