Mielestäsi karseita sisustusjuttuja jotka ovat olleet valtaisa hitti kansan keskuudessa?
Esimerkiksi spottivalaisimet, sellaiset missä kepin varressa on niitä spotteja ja sitten ne kattoon upotettavat spotit. Näitä oli ihan jokaisella joskus 2000-l alkupuolella. Vallilan kelohonka. Harmaa laminaatti.
Kommentit (3977)
Festivo-kynttilänjalat ovat taas muodissa. Minusta ne ovat edelleenkin yhtä rumia kuin 70-luvulla.
String-hylly.
Piraattiversiot Vitran dsr-tuoleista. Ja muistakin designtuoleista.
Printtikuvioidut "marokkolaismatot".
Block-valaisin.
Seuraava trendi jo puskee koteihin: hakolan sohvat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80 luvun alussa kaikilla piti olla valkoinen pitkäkarvainen paimentolaismatto ja yuccapalmu. Sitten oli myös sellaisia 'hissilamppuja' joita voi vetää alemmas ja ylemmäs, niissä oli kahva. Yksi muotikasvi oli myös kodinonni jota kukaan ei saanut kasvamaan, kaikki ne kuihtui. Saniaiset olivat myös kova sana ja kuihtuivat nekin. Siihen aikaan oltiin aivan viherkasvihulluja, kukalliset kasvit oli out.
Hahaha, meillä oli näistä kaikki muu paitsi jukkapalmu! Ja kodinonni muuten viihtyi ja kasvoi, saniainen sitä vastoin voi mulla aina huonosti 😂
Meillä oli kaikki nuo 1970-luvulla lapsuudenkodissani. Paitsi paimentolaismatto oli kuitenkin korvattu ruohonvihreällä "pitkävillaisella" matolla, jonka äiti osti ovelta ovelle kaupustelijalta. Se matto seurasi meitä useaan asuntoon ja oli äidilläni varmaan vielä 1990-luvulla. Muistan että vielä 2000-luvun puolella löytyi jostain vanhoista tavaroista tuon maton vihreää nukkaa :D
Ne hissivalaisimet olivat todella käytännöllisiä. Voisivat tehdä paluun.
Kaseista voin sanoa, että saniaiset kaipaavat kosteutta, joten keskuslämmitetyssä kämpässsä niitä pitää koko ajan suihkutella.
Oliko kellään muilla 70-luvulla rullaverhoja? Meillä oli vaikka minkälaista. Kuistilla oli bamburullaverho, makuuhuoneessa vaaleansininen rullaverho, ja keittiössä oli Marimekon jotain kuosia rullaverho ja samaa kuosia kerniliina pöydällä - meillä kuosi taisi olla Unikko :)
Meidän 70-luvun kodissa oli myös "upeat" värit, yksi huone oli maalattu oranssiksi, yksi taas lehmuksenvihreäksi (= nykyinen limenvihreä), keittiön alakaapit olivat suklaanruskeat, yläkaapit postinkeltaiset. Olohuoneessa oli (ym. legendaarisen ruohonvihreän maton lisäksi) sellaiset keltaiset ja mustat nojatuolit, joista saattoi koota sohvan miten halusi. Ne saattoi myös avata sängyksi.
Vierailija kirjoitti:
Kakkahattutäti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellainen valkoinen muovilamppu, pyöreä, josta tunkee en tiedä ovatko "kukkia" vai "lumihiutaleita", joku varmasti tietää mitä tarkoitan? Näyttää rääkätyltä joulukoristeelta. Rumin ikinä. Tajuttoman kallis niin halvan näköiseksi.
Ikeastahan saa jo sataa eri halpisversiota tästä kammotuksesta. Kun Ikea tekee oman versionsa mistä tahansa ”hitistä”, se on varmin merkki siitä, että muoti meni jo.
Kiitos, ikea-hakusana jeesasi etsintää, tässä halpisversio siitä mitä tarkoitin. Kuka tunnustaa ripustavansa tällaisen tuheron kattoonsa?
https://www.google.com/search?q=markos+lamppu&client=ms-android-samsung…
Tuheron! Reps :,D
Rottinkikalusteet. Sivupöydästä sängynpäätyyn. Voi sitä narinaa. Wieniläistuolien kopiot ja ne kauheat bauhaus-tuolien kopiot, venetsialaistuoleiksi kai kutsuttiin. Kromiset lasipöydät.
Silti kammottavin kaikista oli purokalusteen sohvapöytä. Se minkä lasipintaan oli upotettu kiviä, usein vielä rumanvärisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minä en ymmärrä vaikka Iittalan astioiden suosiota. Onhan se suomalainen brändi joo, mutta kun jokaisella on niitä samoja. Esim joku Teema. Ylihintaisia ja tylsiä. Jos haluaa valkoisia peruskippoja ja kuppeja, niitä saa ihan yhtä laadukkaita hyvin paljon halvemmalla.
Sama täällä! En inhoa näitä, mutta kaikki Teemat, Taikat ja vastaavat tuntuvat löytyvän kaikilta.
Minulle on tärkeää, että esim omistamani mukit ovat keskenään samanlaisia. Jos ostan jotain vaan mukeja, noin viiden vuoden kuluttua kaikki mukini ovat erilaisia. Ymmärrän että kaikkia tämä ei häiritse :)
En lukenut ketjua, varmaan jo mainittu ne kamalat valkoiset, jättimäiset pallolamput. Sit ne "aforismit".
Ylipäätänsä sellainen yleinen tyylillinen pliisuus ja hengettömyys.
Ei mikään yksittäinen tavara, väri tai niiden puute vaan se, että koti näyttää joltain riisutulta uudiskohteen markkinointi-ilmoitukselta. Kaikissa samanlainen sohva, kolmiomainen sohvapöytä, jossa jalat sojottavat eri suuntiin, pari pirtsakkaa sohvatyynyä maksimissaan ja kaiken hengettömyyden kruunaa värimaailma, joka ehkä jossain toisessa ympäristössä voisi olla hyvinkin kaunis.
Kodit, jotka muistuttavat tyhjää taulua ja joiden perusteella ei voi päätellä asukkaistaan juuri mitään muuta kuin enintään sosiaalisen taustan ja kulttuurittomuuden.
Ja en siis tarkoita, etteikö tavallisuudessa olisi mitään pahaa, mutta en ymmärrä, miksi juuri tuollaista hengetöntä tyyliä suositaan niin paljon sisustuslehdissä ja Suomessa ylipäätään.
Olisi mielenkiintoista tietää, mitä näistä kodeista ajatellaan 10 vuoden kuluttua. Ovatko harmaat seinät ja laminaattilattiat yhtä kuluneita kuin 90-luvun kirsikkakalusteet ja 80-luvun kaarioviaukot.
Vierailija kirjoitti:
Rottinkikalusteet. Sivupöydästä sängynpäätyyn. Voi sitä narinaa. Wieniläistuolien kopiot ja ne kauheat bauhaus-tuolien kopiot, venetsialaistuoleiksi kai kutsuttiin. Kromiset lasipöydät.
Silti kammottavin kaikista oli purokalusteen sohvapöytä. Se minkä lasipintaan oli upotettu kiviä, usein vielä rumanvärisiä.
Ai että muistan ihailleeni ko. sohvapöytää. :D Ne olivat ovaalinmuotoisia ja niiiiin hienoja. Tietenkään ei ollut itsellä sellaiseen varaa, juuri kun olin omilleni muuttanut. Oli tyytyminen sukulaisten vanhoihin huonekaluihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki tuo sisustuskrääsä (tyynyt, taulut, irtokirjaimet), jossa lukee HOME tai SWEET tai jotain muuta englanniksi. Miksi oi miksi?
Juu, noita tyhmiä mietelauseita siellä sun täällä en oikein ymmärrä. Samaten se vaaterekki jossain huoneessa näkyvällä paikalla ja liuta vaatteita roikkuu henkareissa siinä... MIKSI niiden rättien pitää roikkua näytteillä? Itse pidän ihanimmat lempivaatteenikin kaapeissa ovien takana, en oikein käsitä, että miksi niiden pitäisi olla näytillä.
En tunne kyseistä ilmiötä, mutta itse olen miettinyt, että voisiko tuollaisella ratkaista ikuisuusongelman nimeltä puolipitoiset vaatteet. Eihän se mikään ihanneratkaisu ole, mutta ehkä käytännön kompromissi. Nyt ne kasaantuvat tuolien selkänojille ja milloin minnekin. Kukaan ei oikein edes hahmota, mitä niissä läjissä on, eikä niitä sitten muista kaivaa siitä käyttöön. Parasta jos näille olisi joku riittävän iso oma kaappi, mutta kun ei ole. Mihinkään ne ei mahdu ja kuitenkin erityisesti täällä Suomen ilmastossa ja moneen erilaiseen tilanteeseen osallistuvana niitä vain kertyy. Eikä viitsisi koko ajan turhaan pestä.
Minulla on makuuhuoneessa pystynaulakko näitä vähänkäytettyjä vaatteita varten. Siihen mahtuu vaikka kuinka paljon, siitä on sitten hyvä kaivella kun kaikki ovat samassa paikassa.
Luulen, että tuo vaaterekki on ihan sitä varten, että pienissä kaupunkiasunnoissa ei ole säilytystilaa.
Suurin osa sisustajista on aivottomia lampaita. Valitaan jotain kun telkkarin sisustushomo sanoi olevan trendikästä. Ja sitten ollaan kohta taas niin last seasonia.
Nykykodit ovat pääosin valkoharmaita. Viihdyttekö te ihmiset oikeasti sairaaloissa?? Sielua ja karismaa on kuin lauantaimakkarassa. Makuasioita toki, sanoi Musti kun...
Saa minuakin haukkua: tummaa puuta, verenpunaista, metsänvihreää, kuparia.
Se Yki Nummen lokki valaisin. Mies haluaisi sellaisen. Itse en todellakaan.
Vierailija kirjoitti:
Jokaisessa sisustusohjelmassa, jossa kohteena on musiikki-ihmisen koti, naulataan seinille vinyylilevyjä tai runnotaan niistä mukanokkelia sisustusesineitä. Minulla on ollut nelisenkymmentä vuotta kaunis, puinen levysoitin ja vinyylilevykokoelma olohuoneessani, mutta mieleenikään ei tulisi ryhtyä rikkomaan edes tarpeettomia levyjä ja sommittelemaan niistä kahvipöydän pintaa tai keittiön lattiaa. Yleensäkin liiallinen harrastusvälineiden ripusteleminen seinille on mautonta.
Ehkä siellä harrastetaan muutakin kuin suun soittamista netissä.
Vierailija kirjoitti:
Se Yki Nummen lokki valaisin. Mies haluaisi sellaisen. Itse en todellakaan.
Minäkin tahtoisin Lokki-valaisimen. : )
Oman maun mukaan kirjoitti:
Suurin osa sisustajista on aivottomia lampaita. Valitaan jotain kun telkkarin sisustushomo sanoi olevan trendikästä. Ja sitten ollaan kohta taas niin last seasonia.
Nykykodit ovat pääosin valkoharmaita. Viihdyttekö te ihmiset oikeasti sairaaloissa?? Sielua ja karismaa on kuin lauantaimakkarassa. Makuasioita toki, sanoi Musti kun...
Saa minuakin haukkua: tummaa puuta, verenpunaista, metsänvihreää, kuparia.
Ei viihdytä, mutta sinulla voi venyä pitkäksi reissu. Jokainen sisustaa kodin kuten haluaa, siinä ei auta alta riman olevat vitsitkään.
Oman maun mukaan kirjoitti:
Suurin osa sisustajista on aivottomia lampaita. Valitaan jotain kun telkkarin sisustushomo sanoi olevan trendikästä. Ja sitten ollaan kohta taas niin last seasonia.
Nykykodit ovat pääosin valkoharmaita. Viihdyttekö te ihmiset oikeasti sairaaloissa?? Sielua ja karismaa on kuin lauantaimakkarassa. Makuasioita toki, sanoi Musti kun...
Saa minuakin haukkua: tummaa puuta, verenpunaista, metsänvihreää, kuparia.
No kiva. Minä sisustan juuri niin kuin omaa silmää miellyttää, en kyllä pätkääkään mieti mitä muut sisutuksestani ajattelee. On uutta, on vanhaa ja sekoitan tyylejä. Trendejä en seuraa, enkä arvostele muiden makua vaikka se ei minua miellyttäisi.
Tulikin mieleen, pitää tehdä paperinen patsas johon voi laittaa lampun sisälle.
Vierailija kirjoitti:
Ylipäätänsä sellainen yleinen tyylillinen pliisuus ja hengettömyys.
Ei mikään yksittäinen tavara, väri tai niiden puute vaan se, että koti näyttää joltain riisutulta uudiskohteen markkinointi-ilmoitukselta. Kaikissa samanlainen sohva, kolmiomainen sohvapöytä, jossa jalat sojottavat eri suuntiin, pari pirtsakkaa sohvatyynyä maksimissaan ja kaiken hengettömyyden kruunaa värimaailma, joka ehkä jossain toisessa ympäristössä voisi olla hyvinkin kaunis.
Kodit, jotka muistuttavat tyhjää taulua ja joiden perusteella ei voi päätellä asukkaistaan juuri mitään muuta kuin enintään sosiaalisen taustan ja kulttuurittomuuden.
Ja en siis tarkoita, etteikö tavallisuudessa olisi mitään pahaa, mutta en ymmärrä, miksi juuri tuollaista hengetöntä tyyliä suositaan niin paljon sisustuslehdissä ja Suomessa ylipäätään.
Olisi mielenkiintoista tietää, mitä näistä kodeista ajatellaan 10 vuoden kuluttua. Ovatko harmaat seinät ja laminaattilattiat yhtä kuluneita kuin 90-luvun kirsikkakalusteet ja 80-luvun kaarioviaukot.
Jaa'a, voisiko olla ettei kaikkia ihmisiä ylipäätään kiinnosta sisustaminen? Vähän samalla tavallahan sitä voi valittaa miks niin moni ihminen pukeutuu niin mitään sanomattomasti, tai siis joo kyllähän esim. Anu Saagim ja kumppanit valittavatkin koko ajan kuinka suomalaiset naiset ovat niin pliisuja. Kommentit vaikkapa suomalaisten naisten ja pariisittarien vertailusta saavat alapeukkuja, sen sijaan kun mollataan suomalaisia koteja niin yläpeukkua. Minua ei kiinnosta sisustaminen, en hanki kotiini kaikenlaista turhaa tai maalaile seiniä vain jotta joku vieras voisi kokea kotini persoonallisena. Minulle riittää että kotonani ovat riittävät kalusteet (sekaisin Artekia, Ikeaa, Iskua ja Askoa) ja pinnat ovat siistit ja puhtaat. Valkoinen on helppo väri koska se ei hallitse liikaa ja sen kanssa sopii kaikki muutkin värit.
Markun nikkaroima hässäkkä