Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Millaisen parisuhteen ns. vahva nainen tarvitsee ollakseen onnellinen?
02.03.2019 |
Tiedätte varmaan tämän naistyypin: voimakastahtoinen, uraansa panostanut, määrätietoinen, jämäkkä, rohkea puolustamaan näkemyksiään, ei ole riippuvainen muiden hyväksynnästä, laittaa jauhot suuhun alistajille ja hyväksikäyttäjille, tasa-arvoa vaativa jne. Ei ole kuitenkaan mikään bitch eikä rääväsuu tai feministi (sanan huonossa merkityksessä) vaan ystävällinen ja muut huomioon ottava ja sivistynyt.
Tällaiset naiset vetää puoleensa erityisesti kahdentyyppisiä miehiä: ensinnäkin luonteeltaan alistuvia miehiä, jotka kaipaavat puolisokseen vahvaa äitihahmotyyppistä naista, jota he voivat sitten myötäillä ja antaa naisen viedä. Ja toisekseen sellaisia miehiä, jotka näkevät naisen voimakastahtoisuuden haasteena, joka pitää voittaa ja murtaa. Tuon ekan miestyypin kanssa vahva nainen kyllästyy eikä koe miestä kovin pitkään kiinnostavana eikä tasavertaisena, koska nainen ei halua olla miehelleen suunnannäyttäjä eikä äidin korvike. Tuon tokan miestyypin kanssa taas parisuhteesta tulee hyvin nopeasti loputon valtataistelu, koska nainen ei alistu vahvuuden murtaja -miehelle. Eli onnettomat parisuhteet.
Millaisen parisuhteen ja miehen tällainen nainen tarvitsee voidakseen olla onnellinen ja jotta se parisuhde olisi onnellinen ja hyvä parisuhde, jossa sekä se nainen että se mies voi hyvin ja viihtyy? Olen itse kuvaamani naistyyppiä ja suuri osa naispuoleisista ystävistäni on myös, ja kaikilla meillä on ollut epäonnea rakkaudessa, koska toimivaa parisuhdetta tuntuu olevan vaikea löytää.
Kommentit (118)
Vierailija kirjoitti:
Itse olen ap:n kuvailema nainen, ja naimisissa kilpailuhaluisen "murtajan" kanssa. 10 vuotta on menty, ja rankkaa on ollut, mutta ei pelkästään rankkaa.
Alusta lähtien tiedostin miehen ongelman, sen miten menneisyys ja lapsuuden perhe jne olivat muokanneet tästä miehestä sellaisen kuin hän on, ja toisaalta itse otin haasteen vastaan "korjata" hänet. Välillä on tuntunut että pakko on luovuttaa, mutta toisaalta miehen tajutessaan itsekin ongelmansa ja halutessaan kuitenkin työstää sitä, olemme tällä hetkellä vahvempia kuin koskaan ja menossa oikeaan suuntaan.
Vastaukseni kysymykseen on, että kaikki naiset haluavat vahvemman miehen, ja vahva naisen kohdalla se aivan erityisesti korostuu. Vässykästä ja alistajasta vain alistajalla on jotain edellytyksiä hommaan, vaikkakin se vaatii aika paljon sekä alistajalta että vahvalta naiselta. Mutta toisaalta, miksi vahva nainen ei ottaisi haastetta vastaan ja käyttäisi vahvuuttaan juuri sinne mihin sitä voi käyttää!
Onnea matkaan, se on lopulta kuitenkin sen arvoista! :)
Täällä toinen samanlainen.
Olemme olleet nyt pari vuotta yhdessä. Mies on älykäs ja monilahjakas, ja tottunut siihen että hän saa parisuhteessa naisesta helposti yliotteen. Hän on välillä yrittänyt ratkaista konfliktejamme tällä tekniikalla, mutta minun kanssani hän ei onnistu siinä. Alussa tästä seurasi aika pahojakin riitoja, kun mies ei saanut minua alistettua (ei hän tietoisesti yrittänyt alistaa, oli vain elämänsä aikana oppinut "ratkaisemaan" ristiriidat tällä tavalla omaksi edukseen). Vähitellen mies on ymmärtänyt, että tässä suhteessa näistä tilanteista pääsee kunniallisesti eteenpäin vain olemalla täysin rehellinen ja myöntämällä omat virheet ja puutteet. Ajan myötä hän on oppinut aina vain paremmaksi tässä, ja mitä enemmän hän sitä harrastaa, sitä enemmän hän vakuuttuu siitäkin, että minä en käytä hänen puutteitaan häntä vastaan, vaan hyväksyn ne.
Muutama päivä sitten hän sanoi, että hän on yrittänyt suhteen alussa kovasti saada minusta niskalenkkiä, mutta ei vain onnistu siinä koska olen häntä älykkäämpi. Hän kertoi ihailevansa älyäni ja myös kiitti minua siitä, että en ole sortunut koskaan manipuloimaan tai muuten vahingoittamaan häntä, vaikka pystyisin siihen niin halutessani. Minulle tämä kertoo miehen hyvästä itsetunnosta. On ollut todella vaikeaa löytää mies, jota ei häiritse tämä asia minussa, ja olen niin onnellinen kun olen sellaisen vihdoin löytänyt.
Miehelläni on minua enemmän tunneälyä, mikä näkyy mm. niin, että hän saa seksuaalisuuden alueella minut täysin valtaansa. Jos tuntisin itse olevani kaikessa ns. niskan päällä, en varmaan tuntisi oloani hyväksi suhteessa. Mutta meillä on kummallakin omat juttumme, joissa voimme lempeästi hallita toista (ei koskaan hyväksikäyttäen, vaan sen toisen onnellisuutta tukien). Parisuhteemme tuo kummallekin sellaisia tietoja ja taitoja, joita meillä yksittäisinä ihmisinä ei olisi, ja tekee kummankin elämästä suloisempaa, helpompaa, turvallisempaa ja nautinnollisempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useinhan tällaiset vahvat naiset haluaa olla seksileikeissä alistettuja. Kai se on jotain vastapainoa sille normaalille roolille. Eikö tämä toimisi muutenkin parisuhteen viitoittajana. Hän tarvitsee julkisesti vihtorin, jota pomputtaa, mutta sitten kun kodin ovi sulkeutuu ulkopuolisilta tästä kuoriutuukin piilomacho, joka määrää.
Tuo on vähän harhaanjohtava ajatus, koska valtaosa kaikista naisista haluaa olla seksileikeissä alistettuja, ja yleensä seksi jonka nainen kokee "tasa-arvoisena" on miehen näkökulmasta sellaista jossa mieheltä odotetaan viemistä.
Tuosta oli viikolla linkki ihan johonkin yliopistotutkimukseen.
Miehissä johtavassa asemassa olevissa (ns. alfoissa) on hieman enemmän seksuaalisesti alistuvia, naisissa puolestaan hieman enemmän dominoivia. Mutta koska dominoivien naisten osuus on niin vähäinen kautta linjan, saattaa näyttää siltä että lähes kaikki korreloi alistuvuuden kanssa.Mielenkiintoisia olettamuksia ja tutkimuksia. Olen itse tuo edellinen joka kirjoitti olevansa vahva mutta väistyvä nainen. Sängyssä olen aina dominoiva enkä pystyisi millään nauttimaan/kiihottumaan sellaisesta lainkaan missä mies dominoisi minua. Alistettu olo veisi minulta kaikki halut sen siliän tien. Onneksi olemme tästäkin mieheni kanssa samoilla linjoilla... :) Olen se aktiivisempi ja halukkaampi osapuoli muutenkin. En tiedä onko mulla normaalia enemmän testosteronia vai mitä.
Keskiarvot ovat keskiarvoja. Vaikka dominoivia naisia on enemmän assertiivisissa naisissa, ei se tarkoita että kaikki dominoivat naiset olisivat assertiivisia. Sovinnollinen/agreeable voi myös olla seksuaalisesti dominoiva, samoin kuin automekaanikkomies voi olla alistuva vaikka alistuvuus olisikin hieman yleisempää johtavassa asemassa olevilla miehillä.
Tuossahan on kyse monimutkaisesta asiasta jota ei voi mitenkään tiivistää johonkin helppoon kaavaan.
Nyt ymmärrän miksi on nin paljon vahvoja naisia.
Nainen on aina omasta mielestään vahva. Vaikka olisi hissukka joka ei uskalla sanoa sanottavaansa ääneen ja kyselee mieheltä lupaa nettikirppisostoksiin :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen ap:n kuvailema nainen, ja naimisissa kilpailuhaluisen "murtajan" kanssa. 10 vuotta on menty, ja rankkaa on ollut, mutta ei pelkästään rankkaa.
Alusta lähtien tiedostin miehen ongelman, sen miten menneisyys ja lapsuuden perhe jne olivat muokanneet tästä miehestä sellaisen kuin hän on, ja toisaalta itse otin haasteen vastaan "korjata" hänet. Välillä on tuntunut että pakko on luovuttaa, mutta toisaalta miehen tajutessaan itsekin ongelmansa ja halutessaan kuitenkin työstää sitä, olemme tällä hetkellä vahvempia kuin koskaan ja menossa oikeaan suuntaan.
Vastaukseni kysymykseen on, että kaikki naiset haluavat vahvemman miehen, ja vahva naisen kohdalla se aivan erityisesti korostuu. Vässykästä ja alistajasta vain alistajalla on jotain edellytyksiä hommaan, vaikkakin se vaatii aika paljon sekä alistajalta että vahvalta naiselta. Mutta toisaalta, miksi vahva nainen ei ottaisi haastetta vastaan ja käyttäisi vahvuuttaan juuri sinne mihin sitä voi käyttää!
Onnea matkaan, se on lopulta kuitenkin sen arvoista! :)
Täällä toinen samanlainen.
Olemme olleet nyt pari vuotta yhdessä. Mies on älykäs ja monilahjakas, ja tottunut siihen että hän saa parisuhteessa naisesta helposti yliotteen. Hän on välillä yrittänyt ratkaista konfliktejamme tällä tekniikalla, mutta minun kanssani hän ei onnistu siinä. Alussa tästä seurasi aika pahojakin riitoja, kun mies ei saanut minua alistettua (ei hän tietoisesti yrittänyt alistaa, oli vain elämänsä aikana oppinut "ratkaisemaan" ristiriidat tällä tavalla omaksi edukseen). Vähitellen mies on ymmärtänyt, että tässä suhteessa näistä tilanteista pääsee kunniallisesti eteenpäin vain olemalla täysin rehellinen ja myöntämällä omat virheet ja puutteet. Ajan myötä hän on oppinut aina vain paremmaksi tässä, ja mitä enemmän hän sitä harrastaa, sitä enemmän hän vakuuttuu siitäkin, että minä en käytä hänen puutteitaan häntä vastaan, vaan hyväksyn ne.
Muutama päivä sitten hän sanoi, että hän on yrittänyt suhteen alussa kovasti saada minusta niskalenkkiä, mutta ei vain onnistu siinä koska olen häntä älykkäämpi. Hän kertoi ihailevansa älyäni ja myös kiitti minua siitä, että en ole sortunut koskaan manipuloimaan tai muuten vahingoittamaan häntä, vaikka pystyisin siihen niin halutessani. Minulle tämä kertoo miehen hyvästä itsetunnosta. On ollut todella vaikeaa löytää mies, jota ei häiritse tämä asia minussa, ja olen niin onnellinen kun olen sellaisen vihdoin löytänyt.
Miehelläni on minua enemmän tunneälyä, mikä näkyy mm. niin, että hän saa seksuaalisuuden alueella minut täysin valtaansa. Jos tuntisin itse olevani kaikessa ns. niskan päällä, en varmaan tuntisi oloani hyväksi suhteessa. Mutta meillä on kummallakin omat juttumme, joissa voimme lempeästi hallita toista (ei koskaan hyväksikäyttäen, vaan sen toisen onnellisuutta tukien). Parisuhteemme tuo kummallekin sellaisia tietoja ja taitoja, joita meillä yksittäisinä ihmisinä ei olisi, ja tekee kummankin elämästä suloisempaa, helpompaa, turvallisempaa ja nautinnollisempaa.
Kuulostaa tutulta :) tosin sinun miehesi on nopeempi oppimaan kuin omani, johtuen varmaankin kohtuullisesta impulssikontrillista? Meillä välillä edelleen hakataan päätä seinään ja lujaa (siis henkisesti :D), mutta kehitystäkin tapahtuu.
Mieheni alunperin huonossa, mutta erittäin peitellyssä, itsetunnossa on tapahtunut merkittävää kohentumista, koska nykyään hän arvostaa omaa älykkyyttäni ja vahvuuttani enemmän, kuin kokee ne uhriksi. Toivon meidän lopulta pääsevän tilanteeseen, missä mies on henkisesti vahvempi, ja minä voisin alistua. Henkisellä vahvuudella hänen kohdallaan tarkoitan nimenomaan sitä, että hän ei käyttäisi asemaansa väärin ja yrittäisi saada minusta niskalenkkiä.
Itse arvostan melko konservatiivista parisuhdetta, miestä perheenpään jne. Vielä tällä hetkellä koen olevani perheen henkinen pää, mutta tilannettamme tasapainottaa miehen menestyminen ja moninkertainen tienaaminen itseeni nähden, ja esim miehen dominointi sängyssä.
Uskon meidän lopulta saavuttavan tavoitteemme, eli sen että mies on perheen pää, koska hänellä on siihen kanttia, ja koska minä luotan "alistua" hänelle. :)
Sopisin aika hyvin ap:n kriteereihin.
Ap:n kaltaisia naisia on kylläkin vaikea löytää. Heitä tuntuu olevan kahta tyyppiä:
- uranaisia, joille pätee tuo mainittu ruma-ajattelu jossa miehen sosioekonominen asema ja kunnianhimo eivät saa alittaa naisen vastaavia. Olen tavallisessa ammatissa eikä uratikkailla kiipeämisellä tai titteleillä ole minulle mitään merkitystä
- tuuliviirimäisiä seikkailijoita joille vapaus on kaikki kaikessa eikä vakiintumisesta puhettakaan
Jos vastaan tulisi tasa-arvoista suhdetta haluava nainen jonka kanssa voitaisiin olla samanaikaisesti rakastavaisia ja parhaita kavereita, niin sellainen kävisi kyllä.
Olen käynyt muutamilla treffeillä naisten kanssa jotka painottivat voimakkaasti tasa-arvoisuutta, mutta pian kävi ilmi että kyllä sitä mies-nainen-roolitusta kuitenkin haluttaisiin. Ja mitä enemmän, sen parempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen ap:n kuvailema nainen, ja naimisissa kilpailuhaluisen "murtajan" kanssa. 10 vuotta on menty, ja rankkaa on ollut, mutta ei pelkästään rankkaa.
Alusta lähtien tiedostin miehen ongelman, sen miten menneisyys ja lapsuuden perhe jne olivat muokanneet tästä miehestä sellaisen kuin hän on, ja toisaalta itse otin haasteen vastaan "korjata" hänet. Välillä on tuntunut että pakko on luovuttaa, mutta toisaalta miehen tajutessaan itsekin ongelmansa ja halutessaan kuitenkin työstää sitä, olemme tällä hetkellä vahvempia kuin koskaan ja menossa oikeaan suuntaan.
Vastaukseni kysymykseen on, että kaikki naiset haluavat vahvemman miehen, ja vahva naisen kohdalla se aivan erityisesti korostuu. Vässykästä ja alistajasta vain alistajalla on jotain edellytyksiä hommaan, vaikkakin se vaatii aika paljon sekä alistajalta että vahvalta naiselta. Mutta toisaalta, miksi vahva nainen ei ottaisi haastetta vastaan ja käyttäisi vahvuuttaan juuri sinne mihin sitä voi käyttää!
Onnea matkaan, se on lopulta kuitenkin sen arvoista! :)
Täällä toinen samanlainen.
Olemme olleet nyt pari vuotta yhdessä. Mies on älykäs ja monilahjakas, ja tottunut siihen että hän saa parisuhteessa naisesta helposti yliotteen. Hän on välillä yrittänyt ratkaista konfliktejamme tällä tekniikalla, mutta minun kanssani hän ei onnistu siinä. Alussa tästä seurasi aika pahojakin riitoja, kun mies ei saanut minua alistettua (ei hän tietoisesti yrittänyt alistaa, oli vain elämänsä aikana oppinut "ratkaisemaan" ristiriidat tällä tavalla omaksi edukseen). Vähitellen mies on ymmärtänyt, että tässä suhteessa näistä tilanteista pääsee kunniallisesti eteenpäin vain olemalla täysin rehellinen ja myöntämällä omat virheet ja puutteet. Ajan myötä hän on oppinut aina vain paremmaksi tässä, ja mitä enemmän hän sitä harrastaa, sitä enemmän hän vakuuttuu siitäkin, että minä en käytä hänen puutteitaan häntä vastaan, vaan hyväksyn ne.
Muutama päivä sitten hän sanoi, että hän on yrittänyt suhteen alussa kovasti saada minusta niskalenkkiä, mutta ei vain onnistu siinä koska olen häntä älykkäämpi. Hän kertoi ihailevansa älyäni ja myös kiitti minua siitä, että en ole sortunut koskaan manipuloimaan tai muuten vahingoittamaan häntä, vaikka pystyisin siihen niin halutessani. Minulle tämä kertoo miehen hyvästä itsetunnosta. On ollut todella vaikeaa löytää mies, jota ei häiritse tämä asia minussa, ja olen niin onnellinen kun olen sellaisen vihdoin löytänyt.
Miehelläni on minua enemmän tunneälyä, mikä näkyy mm. niin, että hän saa seksuaalisuuden alueella minut täysin valtaansa. Jos tuntisin itse olevani kaikessa ns. niskan päällä, en varmaan tuntisi oloani hyväksi suhteessa. Mutta meillä on kummallakin omat juttumme, joissa voimme lempeästi hallita toista (ei koskaan hyväksikäyttäen, vaan sen toisen onnellisuutta tukien). Parisuhteemme tuo kummallekin sellaisia tietoja ja taitoja, joita meillä yksittäisinä ihmisinä ei olisi, ja tekee kummankin elämästä suloisempaa, helpompaa, turvallisempaa ja nautinnollisempaa.
Kuulostaa tutulta :) tosin sinun miehesi on nopeempi oppimaan kuin omani, johtuen varmaankin kohtuullisesta impulssikontrillista? Meillä välillä edelleen hakataan päätä seinään ja lujaa (siis henkisesti :D), mutta kehitystäkin tapahtuu.
Mieheni alunperin huonossa, mutta erittäin peitellyssä, itsetunnossa on tapahtunut merkittävää kohentumista, koska nykyään hän arvostaa omaa älykkyyttäni ja vahvuuttani enemmän, kuin kokee ne uhriksi. Toivon meidän lopulta pääsevän tilanteeseen, missä mies on henkisesti vahvempi, ja minä voisin alistua. Henkisellä vahvuudella hänen kohdallaan tarkoitan nimenomaan sitä, että hän ei käyttäisi asemaansa väärin ja yrittäisi saada minusta niskalenkkiä.
Itse arvostan melko konservatiivista parisuhdetta, miestä perheenpään jne. Vielä tällä hetkellä koen olevani perheen henkinen pää, mutta tilannettamme tasapainottaa miehen menestyminen ja moninkertainen tienaaminen itseeni nähden, ja esim miehen dominointi sängyssä.
Uskon meidän lopulta saavuttavan tavoitteemme, eli sen että mies on perheen pää, koska hänellä on siihen kanttia, ja koska minä luotan "alistua" hänelle. :)
Rasittavan paljon kirjoitusvirheitä johtuen tekstinsyötöstä^
T. Se jolle vastasit
Vierailija kirjoitti:
Sopisin aika hyvin ap:n kriteereihin.
Ap:n kaltaisia naisia on kylläkin vaikea löytää. Heitä tuntuu olevan kahta tyyppiä:
- uranaisia, joille pätee tuo mainittu ruma-ajattelu jossa miehen sosioekonominen asema ja kunnianhimo eivät saa alittaa naisen vastaavia. Olen tavallisessa ammatissa eikä uratikkailla kiipeämisellä tai titteleillä ole minulle mitään merkitystä
- tuuliviirimäisiä seikkailijoita joille vapaus on kaikki kaikessa eikä vakiintumisesta puhettakaan
Jos vastaan tulisi tasa-arvoista suhdetta haluava nainen jonka kanssa voitaisiin olla samanaikaisesti rakastavaisia ja parhaita kavereita, niin sellainen kävisi kyllä.
Olen käynyt muutamilla treffeillä naisten kanssa jotka painottivat voimakkaasti tasa-arvoisuutta, mutta pian kävi ilmi että kyllä sitä mies-nainen-roolitusta kuitenkin haluttaisiin. Ja mitä enemmän, sen parempi.
Siis piti kirjoittaa "rima-ajattelu" :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarvitsee vahvan viisaan kumppanin, niin vahvan, että hän sallii puolison olevan myös heikko. Jotkut vahvat ihmiset eivät kestä heikkoutta, vaan ovat aivan neuvottomia, jos kumppani ns. romahtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tarvitsee vahvan viisaan kumppanin, niin vahvan, että hän sallii puolison olevan myös heikko. Jotkut vahvat ihmiset eivät kestä heikkoutta, vaan ovat aivan neuvottomia, jos kumppani ns. romahtaa.
Tuollaiset ihmiset on feikki-vahvoja. Oikeasti vahva kestää heikkoutta itsessään ja muissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarvitsee vahvan viisaan kumppanin, niin vahvan, että hän sallii puolison olevan myös heikko. Jotkut vahvat ihmiset eivät kestä heikkoutta, vaan ovat aivan neuvottomia, jos kumppani ns. romahtaa.
Tuollaiset ihmiset on feikki-vahvoja. Oikeasti vahva kestää heikkoutta itsessään ja muissa.
Näinpä. Verratkaapa vahvat näitä psykologien vahvojen ihmisten ominaisuuksia omiinne:
Henkisesti vahva…
1. Käyttää rakkautta voimana.
Voimaksi muuttunut rakkaus on paljon muutakin kuin parisuhde: se on mitä vain elämässä saamaasi hyvää, joka on tehnyt sinusta henkisesti vahvan.
Rakkaus antaa voimaa, joka tekee rohkeaksi. Henkisesti vahva, rakastettu ja itseään rakastava näkee paremmin voimansa selvitä vaikeuksista.
2. Keskittyy siihen, mihin voi vaikuttaa.
Henkisesti vahva katsoo sitä, mikä voi olla mahdollista ja mihin voi jotain vaikuttaa. Ei siihen, mille ei voi mitään.
Henkisesti vahvat eivät vain odota, että hyvä onni osuisi kohdalle tai valita huonoa onneaan. He tekevät, minkä voivat, juuri nyt. Käyttävät voimiaan ja taitojaan siihen, mitä pitävät arvokkaana.
3. Pyrkii toimimaan myönteisesti.
Henkisesti vahva on oppinut lopettamaan valittamisen ja päättänyt ruokkia kiitollisuutta. Hankaluudet hän pyrkii voittamaan myönteisyydellä. Hän keskittyy siihen, mikä elämässä on arvokasta ja hyvää. Tällaiset ihmiset luovat myös muille uskoa onnistumiseen.
4. On sitkeä ja johdonmukainen.
Henkinen vahvuus ei tarkoita vain sitä, miten suhtaudut vaikeisiin tilanteisiin. Sitä koetellaan joka päivä.
Henkisesti vahva on uskollinen itselleen, vaikka ei aina tekisi mieli. Jos luovutat yhä uudestaan, et saavuta sitä mitä tavoittelet, olkoon se vaikka niin pientä kuin kävelylenkki tai ikävän kysymyksen tekeminen vanhempainillassa.
Uskollisuutta itselle kannattaa treenata, sillä vahvuus ei aina tule synnyinlahjana.
5. Toimii uskoen, että hänen tekonsa merkitsevät.
Henkisesti vahva näkee itsensä ihmisenä, joka voi muuttaa maailmaa, pienilläkin asioilla. Tärkeintä ei ole, mitä on jo saavuttanut tai millainen on. Tärkeämpää on se, mitä voimme saada omalla olemisellamme ja ominaisuuksillamme aikaan.
Henkisesti vahva haluaa olla merkityksellinen tässä maailmassa. Hän haluaa elää siten, että voi kokea olevansa ylpeä itsestään.
Tämäpä oli mielenkiintoinen ketju.
Lähes jokainen nainen kertoi olevansa vahva nainen, eikä yksikään toivonut itselleen itseään heikompaa miestä. Vaikka siis miehet ovat vahvojen naisten mielestä henkisesti heikompi sukupuoli.
Miehiä usein syytetään h.u.0.r.a-madonna-syndroomasta. Halutaan siis, että pitäisi samaan aikaan olla sekä pullantuoksuinen äitihahmo, että seksikäs viettelijätär. Minusta tässä ketjussa naiset sortuvat samaan. Miehen pitää olla henkisesti vahva, mutta silti tanssia naisen pillin mukaaan. Onko sitten ihme, että mieluisan kumppanin löytäminen on hankalaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No minusta tämä on vähän hassu ketju. Aiheesta vänkäämisen voinee jakaan kolmeen asiaan:
1. Vahvat naiset oikeasti haluavat vahvan miehen, joka näyttää muijalle kaapin paikan. Vahva nainen haluaakin vaan oikeasti alistua ja on suunnattoman onneton, jos mies ei osoita naiselle hänen paikkaansa.
2. Vahvat naiset voivat olla vahvempia suhteessa ja mies tossun alla. Mutta nainen sitten kuitenkin tykkää makuuuhuoneessa alistua ja antaa miehen viedä.
3. Vahvat naiset ovat viiripäitä tai uranaisia, ja eivätkä syystä xyz sovi suhteeseen. Eivät kato miestä saa tai suhteet eivät vaan niinq onnistu. Itku hei pitkästä ilosta, siitäs saivat! Kikkelis kokkelis, trololoo.
Mitä v!ttua, sanon minä. Johonkin nappulaan tuolla osutaan, jos yksinkertaisesti konseptina vahva nainen onnellisessa suhteessa on aivan käsittämätön joillekin keskustelijoille. Ei siis sinänsä mikään menetys _minulle_, mutta vähän outoa porukkaa noin ajattelevat on. Ihan kuin joku palikka puuttuisi jostain, tai on joku kolo noilla päässä vähän vääränmallinen.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa menee termit hieman sekaisin: voimakastahtoinen ja vahva eivät ole sama asia, vaikka täällä niitä synonyymeina käytetään. Joku tuossa totesikin, että osa itseään vahvana pitävistä, voimakastahtoisista hmisistä ei välttämättä ole henkisesti kovinkaan vahva. Henkisesti vahvan ihmisen ei tarvitse aina kontrolloida ympäristöään, ja vahvan ei aina tarvitse olla oikeassa. Se vahvuus näky parhaiten elämän ongelmissa, kuinka paljon pitää suojata itseä vai voiko ottaa elämän vastaan sellaisena kuin se tulee, mennä läpi vaikeista ajoista, paljonko kykenee tukemaan muitakin vai luhistuuko itse täysin tuettavaksi. Jotenkin itsensä ymmärtämisestä se lähtee, omat vahvuudet ja myös heikkoudet realistisesti tajuten. Kun tuon tekee ja näkee niin varmaan sen itselle sopivan puolison löytäminen ei myöskään ole ongelma, antaa toisen olla omanlainen, kunnioittaa toisen erilaisuutta ja mielipiteitä ilman tarvetta kontrolloida kaikkea ja pystyen itse kompromisseihin joita yhteiselämä aina vaatii.
Jaa mä olen se majakka joka aika pysyy pystyssä kaikissa myrskyissä muiden luhistuessa ympärillä (siis pysyn pystyssä vaikka tuntisin sisällä mitä kun muut heittäytyvät lattialle itkupotkuraivoamaan enkä ikinä kaadu pitkäkestoisesti itse) mutta en ole silti löytänyt puolisoa lukuisista seurusteluyrityksistä huolimatta ja olen jo nelikymppinen nainen.
Vierailija kirjoitti:
Sopisin aika hyvin ap:n kriteereihin.
Ap:n kaltaisia naisia on kylläkin vaikea löytää. Heitä tuntuu olevan kahta tyyppiä:
- uranaisia, joille pätee tuo mainittu ruma-ajattelu jossa miehen sosioekonominen asema ja kunnianhimo eivät saa alittaa naisen vastaavia. Olen tavallisessa ammatissa eikä uratikkailla kiipeämisellä tai titteleillä ole minulle mitään merkitystä
- tuuliviirimäisiä seikkailijoita joille vapaus on kaikki kaikessa eikä vakiintumisesta puhettakaan
Jos vastaan tulisi tasa-arvoista suhdetta haluava nainen jonka kanssa voitaisiin olla samanaikaisesti rakastavaisia ja parhaita kavereita, niin sellainen kävisi kyllä.
Olen käynyt muutamilla treffeillä naisten kanssa jotka painottivat voimakkaasti tasa-arvoisuutta, mutta pian kävi ilmi että kyllä sitä mies-nainen-roolitusta kuitenkin haluttaisiin. Ja mitä enemmän, sen parempi.
Olen tuollainen ensiksi mainitunlainen nainen ja olen usein seurustellut minua heikommassa sosio/ekonomisessa asemassa (tai molemmissa) olevan miehen kanssa ja ihan samalla lailla ovat minua koettaneet mielestäni alistaa kuin samassa tai korkeammassa asemassa olevat miehet.
Vahvat heikkoudet kirjoitti:
Tämäpä oli mielenkiintoinen ketju.
Lähes jokainen nainen kertoi olevansa vahva nainen, eikä yksikään toivonut itselleen itseään heikompaa miestä. Vaikka siis miehet ovat vahvojen naisten mielestä henkisesti heikompi sukupuoli.
Miehiä usein syytetään h.u.0.r.a-madonna-syndroomasta. Halutaan siis, että pitäisi samaan aikaan olla sekä pullantuoksuinen äitihahmo, että seksikäs viettelijätär. Minusta tässä ketjussa naiset sortuvat samaan. Miehen pitää olla henkisesti vahva, mutta silti tanssia naisen pillin mukaaan. Onko sitten ihme, että mieluisan kumppanin löytäminen on hankalaa.
Ketjussa yksikään nainen ei ole kirjoittanut haluavansa miedtä, joka "tanssii hänen pillinsä mukaan". Ketjussa on peräänkuulutettu tasa-arvoisia miehiä, joilla on hyvä itsetumto.
Sinulla on niin vahvat ennakkoasenteet mirlessäsi, ettet näköjään pysty edes sisäistämään lukemaasi.
Alue: Aihe vapaa
No, esimerkiksi siten että olen aina saanut haluamani. Määrätietoinen olen siis ainakin. En myöskään kaipaa tukea tai hyväksyntää päätöksiini ja tekoihini, en sen paremmin emotionaalista kuin konkreettistakaan. Elän tässä avioliitossa kuten eläisin sinkkunakin (yksiavioisesti silti) joten siksi määrittelen olevani vahva persoona, koska en ole taipunut kompromisseihin enkä elänyt muiden mukaisesti. Olen muutenkin sellainen jota vastaan ihmiset eivät ala pullikoimaan, samoin tuntemattomat huutelevat/pokailevat miehet hiljenevät yhdellä mulkaisulla tai lausahduksella. Työssäni olen johtavassa asemassa.