Marjat on kalliita.
Ja niitä pitäis syödä 200g päivässä ja vieläpä erilaisia?
Tuore pensasmustikka 125g on 3 euroa. Karhunvatikat taisi olla 4 e ja mansikka oli 2,5e.
Ja jos perheessä enemmän ihmisiä niin ei varmana ole varaa.
Kommentit (124)
Mä luulen, että monet jotka valittaa marjojen olevan kallita, ongelma on se, että he pitövät marjoina vain tuoreita makeita marjoja, kuten juuri ulkomainen pensasmustikka. Sitten terveelliset ja edulliset kotimaiset marjat kuten mustaherukka tai puolukka eivät ole monille edes realistinen vaihtoehto kun ”hyiii en tykkää”. Voi johtua siitä, että jos totuttaa itsensä liialliseen sokeriin ja makeuteen niin makuaisti turtuu, jolloin ei enää kestäkään esim mustaherukan makua. Mä tykkään syödä napostella noin 30min huoneenlämmössä sulaneita puolikohmeisia mustaherukoita. En syö muuten paljoa sokeria, joten noi herukat maistuu musta aika makealle. 10 vuotta sitten kun olin pahassa sokerikoukussa, en voinut syödä edes sokeroituja herukoita. Aika surullista.
Vuonna 2000 suomalainen Sari Häkkinen teki hyvän väitöskirjan marjojen flavonoleista ja fenolihapoista:
https://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_951-781-801-7/urn_isbn_951-78…
Sivulla 66 on mielenkiintoinen kuva flavonolien määristä. Flavonoli on siis yksi antioksidanteista. Kuvan mukaan Suomessa yleisesti käytettävistä marjoista, hedelmistä ja vihanneksista flavonoleja on eniten näissä:
1. sipuli n. 375
2. karpalo n. 210
3. mustaherukka n. 120
4. puolukka n. 110
5. parsakaali n. 100
6. metsämustikka n. 50
7. vihreä papu n. 40
8. karviainen n. 40
9. omena n. 40
10. mansikka n. 10
10. salaatinlehti n. 10
12. tomaatti n. 10
Minä kerään marjat kyllä ihan itse. Onpa ihanaa kun pakastimesta saan aamupuuron sekaan metsävadelmia, mustikoita ja mustaherukoita ja vielä ihan ilmaiseksi! Nam!
Vaikka marjastaminen ei ehkä ole trendikkäintä niin upeaahan se on että Suomessa tällainen mahdollisuus on ja samalla saa ulkoiltua. Mielestäni vähän hassua jopa jos ei ollenkaan hyödynnä tätä vaikka marjoja söisi.
N23
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2000 suomalainen Sari Häkkinen teki hyvän väitöskirjan marjojen flavonoleista ja fenolihapoista:
https://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_951-781-801-7/urn_isbn_951-78…Sivulla 66 on mielenkiintoinen kuva flavonolien määristä. Flavonoli on siis yksi antioksidanteista. Kuvan mukaan Suomessa yleisesti käytettävistä marjoista, hedelmistä ja vihanneksista flavonoleja on eniten näissä:
1. sipuli n. 375
2. karpalo n. 210
3. mustaherukka n. 120
4. puolukka n. 110
5. parsakaali n. 100
6. metsämustikka n. 50
7. vihreä papu n. 40
8. karviainen n. 40
9. omena n. 40
10. mansikka n. 10
10. salaatinlehti n. 10
12. tomaatti n. 10
Piti sanomani, että flavonolit ovat yksi antioksidanttien alaluokka.
Vierailija kirjoitti:
Mä luulen, että monet jotka valittaa marjojen olevan kallita, ongelma on se, että he pitövät marjoina vain tuoreita makeita marjoja, kuten juuri ulkomainen pensasmustikka. Sitten terveelliset ja edulliset kotimaiset marjat kuten mustaherukka tai puolukka eivät ole monille edes realistinen vaihtoehto kun ”hyiii en tykkää”. Voi johtua siitä, että jos totuttaa itsensä liialliseen sokeriin ja makeuteen niin makuaisti turtuu, jolloin ei enää kestäkään esim mustaherukan makua. Mä tykkään syödä napostella noin 30min huoneenlämmössä sulaneita puolikohmeisia mustaherukoita. En syö muuten paljoa sokeria, joten noi herukat maistuu musta aika makealle. 10 vuotta sitten kun olin pahassa sokerikoukussa, en voinut syödä edes sokeroituja herukoita. Aika surullista.
Sokeriin tottuminen ei ole ainoa vaikuttava asia. Vaikutusta on myös sillä, että joka neljännes on ns. supermaistaja, jolla on kielessään mitattavasti enemmän makunystyröitä maistamassa kitkeriä makuja. Kaikki eivät senkään takia koe makuja samalla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2000 suomalainen Sari Häkkinen teki hyvän väitöskirjan marjojen flavonoleista ja fenolihapoista:
https://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_951-781-801-7/urn_isbn_951-78…Sivulla 66 on mielenkiintoinen kuva flavonolien määristä. Flavonoli on siis yksi antioksidanteista. Kuvan mukaan Suomessa yleisesti käytettävistä marjoista, hedelmistä ja vihanneksista flavonoleja on eniten näissä:
1. sipuli n. 375
2. karpalo n. 210
3. mustaherukka n. 120
4. puolukka n. 110
5. parsakaali n. 100
6. metsämustikka n. 50
7. vihreä papu n. 40
8. karviainen n. 40
9. omena n. 40
10. mansikka n. 10
10. salaatinlehti n. 10
12. tomaatti n. 10
Riittääkö tohon karpalon flavonoleihin että ostaa karpalomehua kaupasta? Kuulemma ei tule virtsatietulehdusta jos juo karpalomehua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2000 suomalainen Sari Häkkinen teki hyvän väitöskirjan marjojen flavonoleista ja fenolihapoista:
https://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_951-781-801-7/urn_isbn_951-78…Sivulla 66 on mielenkiintoinen kuva flavonolien määristä. Flavonoli on siis yksi antioksidanteista. Kuvan mukaan Suomessa yleisesti käytettävistä marjoista, hedelmistä ja vihanneksista flavonoleja on eniten näissä:
1. sipuli n. 375
2. karpalo n. 210
3. mustaherukka n. 120
4. puolukka n. 110
5. parsakaali n. 100
6. metsämustikka n. 50
7. vihreä papu n. 40
8. karviainen n. 40
9. omena n. 40
10. mansikka n. 10
10. salaatinlehti n. 10
12. tomaatti n. 10Riittääkö tohon karpalon flavonoleihin että ostaa karpalomehua kaupasta? Kuulemma ei tule virtsatietulehdusta jos juo karpalomehua.
No tuo väitöskirja ei kerro juuri karpalomehun flavonolimääriä, mutta muiden mehujen flavonolimääriä on sivulla 74. Ainakin variksenmarja- ja mustaherukkamehuissa näyttää olevan monin verroin enemmän flavonoleja kuin näissä enemmän myydyissä appelsiini- ja omenamehuissa. Punaviinissä taas on tuon mukaan enemmän flavonoleja kuin mustaherukkamehussa, mutta vähemmän kuin variksenmarjamehussa. Itse karpalomehusta tuossa väitöskirjassa ei ole muuta mainintaa kuin että pakastaminen ja sulattaminen lisäsi karpalomehun antosyaanipitoisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Tuolta voi katsella marjapakasteiden hintoja: https://www.foodie.fi/products/1126?sort_order=price&sort_dir=asc
Prisman halvin marjapakaste näyttää olevan marokkolainen mansikka 4.50 €/kg. Seuraavana halpuusjärjestyksessä suomalainen pakastemustaherukka 5.75 €/kg. Sivu jumittaa nyt sen verran paljon, etten pysty tällä kertaa katselemaan niitä enempää. Mutta on jo noiden perusteella selvä, että kalliiksi tulee, jos tavoittelee jokaiselle perheenjäsenelle 200 g marjoja joka päivä. Itse en tavoittele.
Muistakaan muuten kiehauttaa ne ulkomaiset pakastemarjat!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2000 suomalainen Sari Häkkinen teki hyvän väitöskirjan marjojen flavonoleista ja fenolihapoista:
https://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_951-781-801-7/urn_isbn_951-78…Sivulla 66 on mielenkiintoinen kuva flavonolien määristä. Flavonoli on siis yksi antioksidanteista. Kuvan mukaan Suomessa yleisesti käytettävistä marjoista, hedelmistä ja vihanneksista flavonoleja on eniten näissä:
1. sipuli n. 375
2. karpalo n. 210
3. mustaherukka n. 120
4. puolukka n. 110
5. parsakaali n. 100
6. metsämustikka n. 50
7. vihreä papu n. 40
8. karviainen n. 40
9. omena n. 40
10. mansikka n. 10
10. salaatinlehti n. 10
12. tomaatti n. 10Riittääkö tohon karpalon flavonoleihin että ostaa karpalomehua kaupasta? Kuulemma ei tule virtsatietulehdusta jos juo karpalomehua.
No tuo väitöskirja ei kerro juuri karpalomehun flavonolimääriä, mutta muiden mehujen flavonolimääriä on sivulla 74. Ainakin variksenmarja- ja mustaherukkamehuissa näyttää olevan monin verroin enemmän flavonoleja kuin näissä enemmän myydyissä appelsiini- ja omenamehuissa. Punaviinissä taas on tuon mukaan enemmän flavonoleja kuin mustaherukkamehussa, mutta vähemmän kuin variksenmarjamehussa. Itse karpalomehusta tuossa väitöskirjassa ei ole muuta mainintaa kuin että pakastaminen ja sulattaminen lisäsi karpalomehun antosyaanipitoisuutta.
Ok kiitos. Mä taidan heti huomenna ostaa marjamehuja kaupasta. Ja ylihuomenna punkkua.
Kesällä ostan 15-20kg mansikkaa jotka pakastan, viime kesänä 5kg:n laatikko maksoi 30-35e. Mustikat kerään itse, katso syksyllä vaikka tori.fi, myyjiä on on paljon. Viinimarjat kasvaa omassa pihassa, keitän ne mehuksi. Jonkin verran ostan pensasmustikkaa, omat kaksi pensasta ei tee vielä satoa. Vadelmaa tulee riittävästi omasta pihasta.
Rainbow karpalomehu 1.25 €/litra on hyvää. ”Vesi, sokeri, karpalotäysmehutiiviste, C-vitamiini. Pastöroitu. Täysmehupitoisuus: 25 %.”
”Alkuperämaa: Suomi”
Vierailija kirjoitti:
Ostaako Suomessa joku marjat talvella kaupasta? Luulin että kaikki jotka marjoja syövät, keräävät ne itse metsästä tai pensaista ja pakastavat itse. Tai ostavat kesällä mansikoita laatikoittain ja pakastavat itse talven varalle.
Meillä tehdään näin, mutta ovat päässeet jo loppumaan aikoja sitten. Pakastimeen ei määräänsä enempää mahdu ja sinne pitää jättää tilaa muullekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten maksimoitte omat marjasatonne? Yksi mansikkapuska ei välttämättä montaa mansikkaa tee. Entä te "menkää metsään" -henkilöt, mitä ideoita teillä on autottomalle, jolla puhtaisiin metsiin on kymmeniä kilometrejä matkaa?
Suomessa MISTÄÄN ei ole kymmeNIÄ kilometrejä metsään matkaa.
Jotkut haluavat nauttia marjansa ilman saasteita ja ilman lenkkeilijöiden jätöksiä. Saa ajella aika pitkän matkan ennenkuin löytyy saasteetonta metsää. Jos kaupungissa on paljonkin tehtaita niin laskeuma alue on sitä suurempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostaako Suomessa joku marjat talvella kaupasta? Luulin että kaikki jotka marjoja syövät, keräävät ne itse metsästä tai pensaista ja pakastavat itse. Tai ostavat kesällä mansikoita laatikoittain ja pakastavat itse talven varalle.
Meillä tehdään näin, mutta ovat päässeet jo loppumaan aikoja sitten. Pakastimeen ei määräänsä enempää mahdu ja sinne pitää jättää tilaa muullekin.
Ostatteko siis kaupasta pakastemarjoja kun omat ovat loppuneet, vai oletteko ilman?
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2000 suomalainen Sari Häkkinen teki hyvän väitöskirjan marjojen flavonoleista ja fenolihapoista:
https://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_951-781-801-7/urn_isbn_951-78…Sivulla 66 on mielenkiintoinen kuva flavonolien määristä. Flavonoli on siis yksi antioksidanteista. Kuvan mukaan Suomessa yleisesti käytettävistä marjoista, hedelmistä ja vihanneksista flavonoleja on eniten näissä:
1. sipuli n. 375
2. karpalo n. 210
3. mustaherukka n. 120
4. puolukka n. 110
5. parsakaali n. 100
6. metsämustikka n. 50
7. vihreä papu n. 40
8. karviainen n. 40
9. omena n. 40
10. mansikka n. 10
10. salaatinlehti n. 10
12. tomaatti n. 10
Että vihaan suomalaisia, jotka eivät tuota tietoa suomalaisille!
Kerään kaikki marjat itse tai ostan suoraan tiloilta kesällä. Mansikat saan kerätä tutulta ihan ilmaiseksi. He myyvät niitä loppukesästä euron kilohintaan itsepoimijoille. Ei paha. Tilan mansikanpoimijat keräävät myös tilauksesta siivottuna mustikoita, maksan 30 €/10 L. Puolukat kerää parissa tunnissa koko vuoden tarpeiksi. En ole tainnut vielä koskaan ostaa kaupasta marjoja. N34
Meillä oli vielä ennen talvea pakastimessa mansikoita, mustikoita, vadelmia, punaherukoita, mustaherukoita ja tyrnejä. (Kolme viimeksimainittua keitettiin mehuiksi ja juotiin pois.) Nyt on jäljellä enää mustikoita. Ne todennäköisesti loppuvat ennen kuin uudet mustikat kypsyvät. Edellisvuoden puolukkahilloa on vielä yksi melkein loppunut purkki jääkaapissa. Sitten kun ne mustikatkin loppuvat, ostamme varmaan enemmän hedelmiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2000 suomalainen Sari Häkkinen teki hyvän väitöskirjan marjojen flavonoleista ja fenolihapoista:
https://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_951-781-801-7/urn_isbn_951-78…Sivulla 66 on mielenkiintoinen kuva flavonolien määristä. Flavonoli on siis yksi antioksidanteista. Kuvan mukaan Suomessa yleisesti käytettävistä marjoista, hedelmistä ja vihanneksista flavonoleja on eniten näissä:
1. sipuli n. 375
2. karpalo n. 210
3. mustaherukka n. 120
4. puolukka n. 110
5. parsakaali n. 100
6. metsämustikka n. 50
7. vihreä papu n. 40
8. karviainen n. 40
9. omena n. 40
10. mansikka n. 10
10. salaatinlehti n. 10
12. tomaatti n. 10Että vihaan suomalaisia, jotka eivät tuota tietoa suomalaisille!
Mitä tarkoitat että eivät tuota tietoa suomalaisille? Kyllä tuo Häkkinen antoi suomalaisille lehdille aiheesta haastatteluja tuon väitöskirjan tehtyään. Ja uudestaan 2018, kun hän alkoi suomalaisen marjamehufirman palkolliseksi: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/tilaajille-7.140698?aId=1.296…
Suomessa MISTÄÄN ei ole kymmeNIÄ kilometrejä metsään matkaa.