Kerätään tähän ketjuun TYÖPAIKKOJEN STEREOTYYPPISIÄ HAHMOJA! Minä aloitan:
Juorukello - laulaa kaikkien kuulumiset ja tietää työpaikan sosiaalisen elämän kaikki käänteet Työmatkapyöräilijä - jauhaa kahvitauot pyöräilyn hienouksista ja jakaa neuvojaan muille Eväslehteilijä - linnoittautuu taukohuoneen nurkkaan eväsboksinsa ja sanomalehden taakse, jottei kukaan vain ottaisi kontaktia
Kommentit (2225)
Vierailija kirjoitti:
Kanaemo. Yleensä viisi-kuusikymppinen nainen, joka ottaa erityisesti nuoret naistulokkaat siipiensä suojaan. Opastaa kärsivällisesti ja tarjoaa apuaan auliisti. Kääntöpuolena on uteleva, päsmäröivä ja ottaa nopeasti nokkiinsa, jos suojattinsa eivät osoita kiitollisuutta (=kiltisti selosta hänelle kaikkia yksityiselämänsä käänteitä, jotta emo pääsee kertomaan, miten heidän kuuluu elää) häntä kohtaan. Yksityiselämässään elää ainoastaan miehensä ja lastensa kautta, ei juurikaan abstrakteja tai älyllisiä kiinnostuksen kohteita.
ATK-tuki. Yleensä 25-35 -vuotias mies. Suurimman osan aikaa on näkymättömissä omassa työhuoneessaan mutta ilmestyy paikalle valon nopeudella, mikäli laitteet alkavat temppuilemaan. Jotkut pitävät estyneenä tai aspergerinä, koska ei ole luontaisesti mikään huuliveikko, toiset taas arvostavat hänen rauhallisuuttaan, asiakeskeisyyttään ja ammattitaitoisuuttaan. Tykkää touhuta tietoteknisten laitteiden kanssa vapaa-ajallaankin mutta voi olla myös esimerkiksi vannoutunut hevikeikoilla kävijä työnsä vastapainoksi.
Nää atk-arbergerit on muuten aivan ihanaa seuraa vapaa-ajalla. Analyyttisiä, empaattisia, herkkiä ja parisuhteensa eteen työtä tekeviä. Saattavat omata hevikeikoilla käynnin lisäksi oikeasti jopa ne hevikitaristin taidot.
Muita harrastuksia saattaa olla kamppailulajit tai triathlon. Siitä huolimatta löytyy priorisointitaidot perheen hyvinvoinnille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Superäiti, joka mainostaa äitiyttään ja jälkikasvuaan joka välissä, raahaa Emma-Sofian ja Veeti-Juliuksen töihin monta kertaa viikossa, ei keskustele mistään muusta.
Lajin parhaat edustajat saavat minkä vain asian käännetyksi omaan äitiyteen tai lapsiin. Vaikka kyse olisi viemäröinnistä, Purja-Annikin koulunkäynti saadaan liitettyä siihen saumattomasti.
Ja kun kerätään rahaa myyjäisillä, kaikille riiitää sukkia ja pahanmakuisia keksejä.
Miksi ostat pahanmakuisia keksejä tai sukkia, jos joku niitä töissä kaupustelee?
Vierailija kirjoitti:
Haittaaks teitä ne ketkä on hiljaa omassa nurkassaan taukohuoneessa? Olen erittäin hiljainen mutta en siis vihaa kanssatyöntekijöitä eivätkä hekään toivottavasti mua (?)
Ei haittaa. Jos kanssanne tulee sopiva hetki vaihtaa muutama sana työstä tai esim. yhteisestä harrastuksesta, jaetaan siinä vinkkejä puoleen ja toiseen. Riita ei tule, ei tarvitse miettiä millä tuulella olette tänään töissä ja hiljaisuudestanne huolimatta useimmiten omaatte hyvät sosiaaliset taidot, kun tilanne on sopiva ja keskustelussa ei ole läsnä "suupaltteja", jotka vievät hiljaisemman tilan keskustelusta. Teillä on oikeasti asiaa, ei vaan pelkkää ääntä.
Toki yksilöllistä, että osaatteko sanoa ei, jos oikeasti aika ei riitä eli joukossa on myös niitä itsensä likoon laittava stressaajia, jotka eivät tiedä omia rajojaan. Tämä tosin ei ole kiinni sosiaalisuudesta vaan enemmän neuroottisuudesta.
Kaikesta kateellinen kollega, joka mustamaalaa muita selän takana sen kun ehtii. Omaa itsestään kuvan tehokkaana, idearikkaana ja ylikyvykkäänä työntekijänä - harmillisesti nämä lahjat kuitenkin jäävät muilta näkemättä.
Työpaikaltani:
Pyöreä, kalju, parrakas keski-ikäinen mies, joka näennäisesti joka palaverissa kuuntelee kaikkea, sanoo kaikkeen "joo joo" tai "homma hoituu", mutta ei oikeasti hoida kuin ehkä kaikista 40% asioista. On helppo alainen vaikeillekin pomoille, koska hokee noita samoja fraaseja, vaikka pomo huutaisi naama punaisena jotakin. Myöhemmin sitten toistelee pomon ajatuksia epäselvempinä ja puuromaisemmalla äänellä, niin kuin vanha C-kasettisoitin.
Hessu
Lajin edustajan tunnistaa jo pelkän kuuloaistin perusteella kaukaakin kantautuvasta "oho" äännähdyksestä. Pudottelee ja kaataa asioita, ja kolhii ja loukkaa itseään vähintäänkin paperiviiltojen muodossa. Epäonnisimmat hessut loukkaavat myös työkavereita mm. kääntyessään huitaisemalla vahingossa työkaluilla. Hessun laukusta löytyy aina vähintäänkin paketillinen erimuotoisia laastareita.
Ymmärtää usein jonkin osan tehtävänannosta väärin eikä aina käy "täysillä valoilla". Mitään näistä hessu ei tee tahallaan vaan aivotoiminta ei yksinkertaisesti taivu tarpeeksi. Paikkailee hösäilyään olemalla erittäin ahkera, mutta ei kuitenkaan aina saa työkavereiden sympatioita puolelleen. Nauraa höröttää asioille, joita muut eivät koe huvittavaksi.
Toivottavasti en ole ainoa 🙈
Vauva-palstalla työkavereitaan haukkuva. Tosielämässä ei saa suutaan auki silloin, kun pitäisi.
Stereotyyppisiin kuuluu, ne, joista ei oikein tiedä, mitä ne selän takana omien lempparikavereittensa kanssa puhuu ja touhuaa. Ynnä pomon kanssa. Hyvin toimeen tullaan ja ollaan kyllä kohteliaissa väleissä. Mutta luottaa ei kyllä oikein osaa.
Tää on silmiä avaava ketju. Kiitos tästä.
Vierailija kirjoitti:
Hiljainen hiiri. Et koskaan kuule hänen puhuvan mitään tai näyttäytyvän taukotiloissa. Välttelee katsekontaktia.
Ja sitten paljastuu että on yksityiselämässään melkoinen seksipeto ja harrastaa kaikkea mahdollista alaan liittyvää..
Työntekijä, joka kritisoi työpaikan käytäntöjä ja esimiehen toimintaa jatkuvasti omissa kuppikunnissaan, mutta ei nosta epäkohtia esiin esim. työtyytyväisyyskyselyissä ja tulosten purun yhteydessä.
Etenkin keski-ikäisissä naisissa on paljon tällaisia.
Kun lehotan heitä ottamaan epäkohdat puheeksi esimiehen itsensä kanssa, he ynisevät jotain epämääräistä eivätkä tee asian eteen mitään.
Vierailija kirjoitti:
Kiireisin Henkilö. Vaikka hän tosiasiassa hoitaisi työtehtäviä vähemmän kuin muut, tällä tyypillä on aina eniten hommia ja raskainta. Hän jaksaa loputtomiin valittaa siitä, miten joutuu yksin kantamaan vastuuta ja kukaan muu ei tee mitään. Muiden kiireille hän kohtauttelee olkapäitään. Koska niitähän ei ole.
Tämä on niin koettu. Työkaverini roikkui jatkuvasti puhelimessa kertoillen (keille kaikille mahtoikaan?), miten hän tekee kaikki talouspäällikön työt, vaikka on vain toimistoapulainen. Koko ajan hänellä oli puheittensa mukaan hirveä kiire, toiset ei osanneet mitään, koko pulju kaatuisi, jos hän lähtisi jne. loputtomasti.
Tosiasiassa vähäisiä töitään hän siirsi ja siirsi tuonnemmaksi ja lopulta ryhtyi niihin kauhean valituksen saattelemana. Ikinä en nähnyt hänen tekevän mitään "talouspäällikkötasoista" hommaa.
Vierailija kirjoitti:
Terveysterroristi, joka käy haukkumassa muiden eväät, käskee toisia laihduttamaan ja käymään salilla, kehuskelee omaa hyvää vointiaan kun ei ole syönyt 10 vuoteen sokeria, jne.
Ja auta armias, jos kehtaat juoda iltavuorossa energiajuomaa. Sehän on kaiken pahan alku ja juuri ja hän luki jutun että joku kuoli juotuaan 20 energiajuomaa päivässä, tms.
Apua, onko tällaisia oikeasti? Itsekin kyllä välttelen turhia sokereita, mutta ei minulla ole mitään tarvetta paasata siitä muille.
Vierailija kirjoitti:
Kielikello. Sanoo toisista kaikki negatiiviset asiat jotka keksii.
Tämä sopii kaikille Juopulissa ja Ylikiimingissä asuville työkavereille.
Oikein keksimällä keksitään negatiivista toisista ihmisistä kaikin mahdollisin keinoin.
Uhriutujat. Suhtautuvat kielteisesti kaikkiin muutoksiin ja kun asiaa puidaan palaverissa, vinkuvat voimavarojensa vähyydestä elämäntilanteisiinsa vedoten (lapsiperhearki, ero, vaihdevuodet, lähiomaisen hoitaminen, lähestyvä eläke ym ym loputtomiin). Tosiasiassa työ ei kiinnosta tippaakaan, eikä uhri käsitä, miksei voi vain kellua päivien läpi sen enempiä satsaamatta. Kehittäköön muut, jos huvittaa.
Esimies, joka ei ole koskaan paikalla, mutta jolle saa soittaa, jos on asiaa. No- ei tullu soitettua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiljainen hiiri. Et koskaan kuule hänen puhuvan mitään tai näyttäytyvän taukotiloissa. Välttelee katsekontaktia.
Ja sitten paljastuu että on yksityiselämässään melkoinen seksipeto ja harrastaa kaikkea mahdollista alaan liittyvää..
Kaikkia kuulemiaan juoruja ei tosiaan kannata uskoa vaikka mieli tekisi. Eikä kaikkia keksimiään juoruja kannata levittää.
Henkilö, joka haluaa pitää kaikki langat omissa käsissään. Nekin langat, jotka eivät kuulu hänelle pätkääkään. Tunkee palavereihin, jotka eivät liity häneen mitenkään. Ei kykene luottamaan siihen, että muut hoitavat kyllä tonttinsa. Kuvittelee, että maailma romahtaa hetkenä minä hyvänsä ja ainakin siinä tapauksessa, jos hän ei ole itse pitelemässä sitä kasassa.
Todella raskasta seuraa.
Kiva, että teitä on! Kyllä leipomus aina päivän piristää :-)