Kerätään tähän ketjuun TYÖPAIKKOJEN STEREOTYYPPISIÄ HAHMOJA! Minä aloitan:
Juorukello - laulaa kaikkien kuulumiset ja tietää työpaikan sosiaalisen elämän kaikki käänteet Työmatkapyöräilijä - jauhaa kahvitauot pyöräilyn hienouksista ja jakaa neuvojaan muille Eväslehteilijä - linnoittautuu taukohuoneen nurkkaan eväsboksinsa ja sanomalehden taakse, jottei kukaan vain ottaisi kontaktia
Kommentit (2225)
Haittaaks teitä ne ketkä on hiljaa omassa nurkassaan taukohuoneessa? Olen erittäin hiljainen mutta en siis vihaa kanssatyöntekijöitä eivätkä hekään toivottavasti mua (?)
Vierailija kirjoitti:
koiranainen. puhuu joka päivä koirastaan. sen tekemisistä, näyttelyistä, agilitystä ym. varmaan paneekin sitä, mutta siitä se ei vielä ole töissä kertonut.
Tän takia työpaikalla ei tiedetä, että mulla on 4 kissaa:D
Tunneihminen. Joka asia tuntuu joltain, uutiset tuntuu taukohuoneessa, kaikkien yksityisasiat pitää erikseen fiilistellä vaikka se fiilis olis kamala, jokaisesta asiasta revitään tunnetta vaikka kyse olisi Windowsin päivityksestä.
Todella raskasta seurattavaa.
Ärjyjä / Bulldoggi - yleensä johtoportaassa. Alkaa huutaa mikäli kohde ei älyä sadasosasekunnissa orientautua hänen asiaansa. Moittii ja kritisoi toisten kuullen.
Vastuun pakoilija - syyttää toisia /toista omista virheistään. Mikäli hän on johtoportaassa, hän jättää ikävät välienselvittelyt sikseen, loistaa poissaolollaan työpaikalta, ja antaa työntekijöiden selvitä omillaan. Ei siedä erilaisuutta, eikä omistaan poikkeavia mielipiteitä.
Myötäilijä - ei turhan omantunnon tarkka, eikä varmasti puolusta muita. Oma napa on tärkein, samoin pomojen ja pomon suosikkien mielistely. Pääasia että oma nahka pelastuu ja työpaikka säilyy.
Huomionkipeä - omaa narsistisia ja psykopaattisia piirteitä. Kuulet itkuisen kertomuksen ex - työpaikasta josta hänet on sanottu irti /joutunut irtisanoutumaan toisten ilkeilyn ja kateellisuuden takia. Hän on mukava niin kauan kun myötäilet ja ihailet hänen "lahjakkuuttaan ja ahkeruuttaan." Sano poikkipuolinen sana, niin myrkyllinen käärme tulee esiin. Hän tuhoaa maineesi, itsetuntosi, ja savustaa sinut ulos työpaikalta tekaistuilla syytteillä joihin pomo uskoo - onhan hän niin täydellinen ja osaava!
Vierailija kirjoitti:
Tunneihminen. Joka asia tuntuu joltain, uutiset tuntuu taukohuoneessa, kaikkien yksityisasiat pitää erikseen fiilistellä vaikka se fiilis olis kamala, jokaisesta asiasta revitään tunnetta vaikka kyse olisi Windowsin päivityksestä.
Todella raskasta seurattavaa.
Tunneihminen yleensä myös syyttelee muita empatian puutteesta, kun hänen murheitaan ei terapoida työpaikalla 8-16 joka arkipäivä. Jos sama vastoinkäyminen koskee koko tiimiä, herkkis raivoaa, kun esimies ja kollegat eivät omistaudu juuri hänen tunteittensa läpikäyntiin.
Perinteinen johtaja: pitkä, iso maha, henkeen ja vereen sovinisti, rasisti ja homofoobikko, istui aina röhnöttävästi ja oli muutoinkin laiskan oloinen.
Oli silti mielestäni todella hyvä tyyppi ja yksi parhaista (ellei paras) esimiehistä mitä minulla on ollut.
Vierailija kirjoitti:
Korvaamaton ylitöiden kerääjä
Sukua uhriutujalle. Ei luota työkavereiden kykyyn hoitaa asioita, joten tekee pyytämättä toistenkin työt tai ainakin parhaansa mukaan sotkeentuu niihin. Ei saa mielenrauhaa ellei ole kaikessa mukana, tai jos kokee jäävänsä jostakin tiedosta paitsi (vaikkei lainkaan kuuluisi omiin työtehtäviinsä.) Loukkaantuu, kun ohjataan pysymään omissa töissään. Jos esimiesasemassa, ei kykene delegoimaan mitään, vaan yrittää hallita kaikkea ja kaikkia. Normaali työaika ei tietenkään riitä kontrolloimiseen ja kaiken tekemiseen, joten lähettää laajalla jakelulla sähköpostia iltaisin, öisin, viikonloppuisin ja lomilta. Myös sairauslomilta, joille joutuu, koska ei jaksa loputonta suorittamista. Kertoo kaikille, kuinka töitä on liikaa, ja kuinka ylitöitäkin on kertynyt jo satoja tunteja.
Ollut tällaisen painajaisen työkaverina. Ylitöitä tosiaan kertyi hänelle, kun ei työaikana saanut töitään tehtyä, kun aika meni toisten vahtimiseen ja turhaan joka asiaan puuttumiseen. Viikonloput ja yöt vietti toimistolla ja nukahteli päivisin tuolilleen. Aika traaginen tapaus, itselleen ja työkavereilleen. Onneksi hänet lopulta siirrettiin "lepäämään" ikuiselle sairaslomalle.
Näistä kuvauksista haiskahtaa hiukan, että suurin osa kirjoittajista on keski-ikäisiä tai eläkeikää lähestyviä naisia, jotka eivät osaa ammattiaan mitenkään kovin syvällisesti, eivätkä ole oppineet uutta ammatissaan ainakaan 15 vuoteen, mutta pitävät itseään oikeutettuna ylipalkattuun työpaikkaansa ja liian suojattuun suojatyöpaikkaansa, ja luulevat olevansa jotenkin arvostettuja koska ovat olleet talossa tyhjää toimittamassa jo iät ja ajat.
Itse olen tekninen asiantuntija, ja ilman mitään häveliäisyyttä voin sanoa, että osaan enemmän kuin parikymmentä viis-kuuskymppistä huivitätiä yhteensä. Olen varmasti epäsosiaalinen, ja vaikeakin siinä mielessä, että ehdotan parempia tapoja tehdä asioita. Mutta minulle maksetaan palkkaa siitä, että osaan. Koska useimmista ei olisi näkemään sitä sairasta vaivaa, joka osaamiseni kerryttämiseen on mennyt. Minua ei kiinnosta mitä huivitädit ajattelevat, koska toisin kuin huivitädit, voin myydä osaamistani myös yrittäjänä, jos ei työpaikan seura nappaa.
En jaksanut lukea koko ketjua, joten anteeksi jos ja kun "työpaikan syntipukkia ja kynnysmattoa" ei ole mainittu.
Heidänlaisiaan tunnollisia ja kilttejä ihmisiä tapaa useinmiten työpaikoilla joissa on paljon muutoksia, epäselvät vastuualueet, ja "avoin työpaikkakulttuuri" koskee kaikkia muita kuin työpaikan syntipukkia ja kynnysmattoa.
Hänet laitetaan kouluttamaan uusia työntekijöitä kun pomo(t) eivät ole paikalla, hän tiskaa astiat, vie roskat, ja vielä siivoaakin. Kaikki tämä syö hänen omaa tehokkuuttaan ja tuottavuuttaan, josta pomo muistaa mollata häntä toisten kuullen.
Työpaikan "mehiläiskuningatar" ja "myötäilijä" ottavat kunnian hänen hyvin tehdtistä töistään, ja kertovat hänen ideansa ominaan pomo(i) lle.
Lopulta työporukka alkaa ihmetellä eikö työpaikan syntipukkia ja kynnysmattoa saada millään hermostumaan ja mokaamaan. Joten ei muuta kuin painetta kehiin! Työpaikalle luodaan painostava, kireä, työilmapiiri, jossa työpaikan syntipukkia ja kynnysmattoa syyllistetään, kritisoidaan, ja jopa uhkaillaan kaikkien kuullen.
Hänen elämäntapansa ja habituksensa on kaikkien mielestä niin väärä, hänen monisairas miehensä on vain työtävieroksuva lusmu, lapset pilalle lellittyjä, jne...
Johan viimein "syntipukki ja kynnysmatto" saadaan hermostumaan, menettämään yöunensa - ja mikä parasta: yrittämään puolustautua! Kun hän saa vielä siunatuksi lopuksi itkupotkuraivarit loppuun ajettuna ja kiusattuna, niin työyhteisön tarkoitus on toteutunut.
Sitten pomo selittää lempeimmällä äänellään - kaikkien kuullen tietysti - "syntipukille ja kynnysmatolle" kuinka hän nyt joutuu luopumaan hänestä "tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin" vedoten, ja vihjauksen hoitoon hakeutumisesta.
Tämä tarina on tosi.
Avokonttorivihaaja.
Päivät ja illat menee valitellessa, kuinka kamala ympäristö avokonttori on ja kuinka tuottavuus kärsii siellä. Lähinnä tämä johtuu siitä, että ei voi rauhassa selailla iltalehteä ja muuta mukavaa. Tekee samaa rutiinitoimistötyötä kuin muutkin, jotka hiljakseen hommiansa ympärillä tekevät, mutta puheista voisi päätellä, että vähintään on ydinfysiikan huippututkimus meneillään. Valittaa, että muiden höpötys häiritsee, vaikka kukaan ei todellakaan edes tule tämän narisijan lähelle vaihtamaan yhtäkään sanaa.
Ylistää korona-ajan etätöitä ja on kuulemma todella paljon tehokkaampi, vaikka nukkuu pidempään ja aloittaa työt ihan samaan aikaan ja tekee työpäivän aikana kaikkea muuta eikä pidä kameraa ikinä päällä videokokouksissa. Valittaa työmatkaan kuluvasta ajasta, se on työpaikan vika, jonka täysin etätyöhön siirtyminen ratkaisisi, vaikka itse on muuttannut kehyskunnan perälle.
Ratkaisuhan olisi työpaikan vaihto, millä toki uhkailee, jos ei etätyöskentelyyn siirrytä, mutta ei tietenkään mitään muita töitä hae, koska hänellä ei mitään sellaista erityisosaamista ole, että valittaisiin niihin paikkoihin, joissa olisi enemmän vapautta. Ja muut duunipaikat sijaitsevat ihan yhtä kaukana sieltä kehyskunnasta.
Työterveyshuollon tehokäyttäjä - jolla ei oikeasti ole mitään pahempia perussairauksia. Lähes joka viikko joku aika työterveyshuoltoon: ravintoneuvoja, labrakokeet, lääkäri, fysikaalinen, joku tutkimus jne. Tutkituttaa itseään päästä varpaaseen, kun kerran ilmaiseksi saa.
Projektityöntekijä. Yli-innokas pomon nuoleskelija, joka jahtaa muita kyselylomakkeiden ja haastattelupyyntöjen kanssa! Pitää iltapäivisin tekopirteita tietoiskuja täynnä hypetystä ja alan uusimpia sloganeita! Yleensä pomon sukulaistyttö/poika, jonka opinnot hieman hiissaa ja rahat loppu! Projektista ei kukaan tiedä, eikä kuule sen 3-6 kk:den jälkeen kun projekti on häipynyt maisemista!
naisvaltaisessa työyhteisössä ollaan mielinkielin kun pomp saapuu paikalle vaikka kaikki asiat olisivat huonosti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korvaamaton ylitöiden kerääjä
Sukua uhriutujalle. Ei luota työkavereiden kykyyn hoitaa asioita, joten tekee pyytämättä toistenkin työt tai ainakin parhaansa mukaan sotkeentuu niihin. Ei saa mielenrauhaa ellei ole kaikessa mukana, tai jos kokee jäävänsä jostakin tiedosta paitsi (vaikkei lainkaan kuuluisi omiin työtehtäviinsä.) Loukkaantuu, kun ohjataan pysymään omissa töissään. Jos esimiesasemassa, ei kykene delegoimaan mitään, vaan yrittää hallita kaikkea ja kaikkia. Normaali työaika ei tietenkään riitä kontrolloimiseen ja kaiken tekemiseen, joten lähettää laajalla jakelulla sähköpostia iltaisin, öisin, viikonloppuisin ja lomilta. Myös sairauslomilta, joille joutuu, koska ei jaksa loputonta suorittamista. Kertoo kaikille, kuinka töitä on liikaa, ja kuinka ylitöitäkin on kertynyt jo satoja tunteja.
Ollut tällaisen painajaisen työkaverina. Ylitöitä tosiaan kertyi hänelle, kun ei työaikana saanut töitään tehtyä, kun aika meni toisten vahtimiseen ja turhaan joka asiaan puuttumiseen. Viikonloput ja yöt vietti toimistolla ja nukahteli päivisin tuolilleen. Aika traaginen tapaus, itselleen ja työkavereilleen. Onneksi hänet lopulta siirrettiin "lepäämään" ikuiselle sairaslomalle.
Lienee se jokaisen työpaikan luuserin serkku.
Aina vähänkään isommalla työpaikalla löytyy vähintään yksi tai useampi joka saa palkkansa siis mistä? Ei hän ainakaan töitä saa tehtyä mutta kiireisen näkönen ja silmä kiinni puhelimen näytössä ja jotain se hommaa. Aina kun jotain tapahtuu häneltä tippuu hanskat ja vähintään toisena paikalla. Jos vaikka postissa tulisi jotain hänelle? Ei tule koskaan koska hän ei kuulu postitettavien listalle. Muta joka päivä hänellä on hiki työpäivän jälkeen. Senverta on pitkä käytävä ulko-ovelle että kun juoksujalkaa pitää ja usein hän ehtiikin ensimmäiseksi.
Ennen kaikki oli paremmin -valittaja-ankeuttaja, joka haikailee nuoruutensa 80-luvun työelämän perään.
Vierailija kirjoitti:
Ennen kaikki oli paremmin -valittaja-ankeuttaja, joka haikailee nuoruutensa 80-luvun työelämän perään.
Minusta kaikki tosiaan oli paremmin 80-luvulla, vaikka olin silloin vasta peruskoululainen :D
Yli-innokas mikälie adhd, jonka pitää olla aina äänessä ja huomion keskipisteenä, palavereissa huutelee välikommentteja vaikka mitään ei ole kysyttykään. Tarjoaa "apua" vaikka sitä ei ole kysyttykään ja loukkaantuu dramaattisesti jos apua ei oteta vastaan ja jos toinen osapuoli peräti menettää malttinsa ja hermostuu siihen ylivilkkaaseen innotteluun...
"Päivääkään en ole ollut töistä pois!"-julistaja. Tulee töihin pienessä kuumeessakin, pois ei olla! Tärkeämpää kuin olla tartuttamatta muita, on päteä. Paheksuu niitä, jotka ovat poissa töistä, oli syynä sitten sukulaisen hautajaiset tai koronavirus.
Vierailija kirjoitti:
Kaksinaama, näyttelee joka suuntaan hyvää ystävää ja lopulta haukkuu kaikki
😂
Asentaja-Antti:
Nelikymppinen miesoletettu muutaman sadan ihmisen peräkylältä. Oma elämä on pyörinyt koko ikänsä tuossa kyläpahasessa. Tuodaan omaa opittua elämäntapaa väkisin esille taukotiloissa ja vain oma elämäntyyli on se oikea. Kukaan tästä ei oikeastaan pidä työyhteisössä ja herra on saanut useita lempinimiäkin. Tämä herra haukkuu muita tupakkapaikalla ja taukotiloissa, sekä mädättää työyhteisöä. Pätee omalla nippelitiedollaan. Potkuja tämä henkilö ei kuitenkaan saa, kun nuolee päälliköiden takapuolet ja osaa työnsä. Käyttäytyminen ja luonnevika eivät riitä potkujen saamiseen.
Tämän luonnevikaisen miesoletetun lähiesimies, toimelias-Timppa-aikamiespoika samalta peräkylältä:
On nostettu duunarista esimieheksi, jolloin virtsa noussut päähän välittömästi. Nälvii ja räkyttää, minkä ehtii. On kaikessa oikeassa, ei kestä yhtään kritiikkiä ja on saanut puhuttua johtajat ympäri palkkaamaan neljäsosan työntekijöitä omalta pikkukylältään. Jakaa hyviä töitä kavereilleen ja lokaa sataa muille niskaan. Hyvien töiden ansiosta nämä hänen kaverinsa nostavat itseään jalustalle johtajien silmissä.
Aivan mahtava toksinen työyhteistö!