Kerätään tähän ketjuun TYÖPAIKKOJEN STEREOTYYPPISIÄ HAHMOJA! Minä aloitan:
Juorukello - laulaa kaikkien kuulumiset ja tietää työpaikan sosiaalisen elämän kaikki käänteet Työmatkapyöräilijä - jauhaa kahvitauot pyöräilyn hienouksista ja jakaa neuvojaan muille Eväslehteilijä - linnoittautuu taukohuoneen nurkkaan eväsboksinsa ja sanomalehden taakse, jottei kukaan vain ottaisi kontaktia
Kommentit (2231)
Vierailija kirjoitti:
Pasteija22 kirjoitti:
Mässyttäjä - Tulee töihin syöden jotain pasteijaa tai donitsia, päivä alkaa 30min kahvitauolla ja parilla croissantilla ja suklaapatukalla, sitten tekemään ''töitä'' ja napostelemaan pari 400g pussia karkkia/sipsiä ja valitetaan että vauva potkii mahassa, vaatteet eivät mahdu päälle ja pitää syödä kahden edestä, lounas aika tulee sitten tilataan 2 perhepizzaa tai parit big macit ja pirtelöt, sitten iltapäivällä menee vielä pari karkki pussia ja paljon kahvia/lima ja energia juomia
Miten muuten hyvin kirjoittava ihminen voi kirjoittaa karkkipussin ja energiajuoman erikseen?
Eihän hän kirjoita muutenkaan hyvin. Teksti vilisee välimerkkivirheitä, vajaita lauserakenteita ja epätarkkaa ilmaisua.
En tiedä onko tämäkin jo mainittu, mutta erikoisruokavalion toitottaja on kyllä yksi rasittavimmista. Oli erikoisruokavalio mikä tahansa, niin siitä jaksetaan jauhaa aina tilaisuuden tullen. Ja jos yhdessä valitaan lounaspaikkaa niin sitten voivotellaan kun tuolla ei ole vegaanista maidotonta gluteenitonta. En tarkoita oikeaa allergikkoa, vaan näitä jotka ovat itse keksineet itselleen elämää hankaloittavia ruokavalioita. Olen huomannut, että oikeasti allergiset harvoin jaksavat jauhaa jatkuvasti aiheesta, varmaan koska ovat oppineet elämään asian kanssa. Toitottaja selostaa usein myös yksityiskohtaisesti, mitä oireita hän saa jos syö näitä ”kiellettyjä” aineita, mmmm ihanaa kuulla miten maha alkaa kiertämään ja paisuu kun ilmapallo. Kerta. Toisensa. Jälkeen.
Entäs nämä, joilla on koko ajan niin hirveästi töitä. Sekä töissä että kotona. Oli niin hirveä kiire kun piti leipoa viikonloppuna perheelle jälkiruuaksi rommimangorusinajäätelökakku yksisarvisen muotoon, silittää kaikki pikkuhousut ja pestä kaikkien perheenjäsenen avaimenperät jne. Töissä on kamala kiire, vaikka ei olisi mitään tekemistä, mutta aina jotain todella tuiki tärkeetä keksii, kuten vaikka laskea paperiarkit kirjoittimesta, että kukaan ei vain tulostele omiaan.
Keittiöpsykologi. Löytyy usein hoitoalalta. Omaa mielestään pätevyyden diagnosoida kanssatyöntekijöitä ja asiakkaitaan. Hän tietää, sillä teki yhden työharjoittelin mt-puolella.
Paikallisessa kuppilassa pätee tällä Erikoisella Taidollaan ja laukoo parit diagnoosit kinastelukumppanistaan, kevyesti tuoppia hörpätessään ennen karaokevuoroaan.
Vierailija kirjoitti:
Sairausloman kehittelijä. Yskiskelee tai muuten esittelee huonoa vointiaan näyttävästi, valittelee oloaan ja huokailee, täytyisikö lähteä kotiin. Mikäli seuraavana päivänä on huono keli tai muuten huono päivä tulla töihin, kehittää itselleen "keuhkoputkentulehduksen" tai "vatsataudin". Migreeni on käytetty jo.
Ja pohjustaa saikkua aina edellisenä iltana facebookissa: ”kurkku tuntuu tosi karhealta, kun ei vaan olis flussa tulossa...”
Korvaamaton perfektionisti. Pyrkii täydellisyyteen työssään ja vaatii samaa myös muilta. Poikkeuksena työt jotka ovat hänestä ikäviä tehdä ja koettaa siirtää niitä muille. Kyttää muiden tekemisiä ja huomauttelee heti virheistä. Valittaa että joutuu tekemään kaikki työt mutta jos joku yrittää häntä auttaa suuttuu siitäkin koska on niin täydellinen ettei apua tarvitse. Ihmeellistä on että silloin kun hän on poissa, lomilla tms hommat silti hoituvat hyvin ja ilmapiiri on parempi.
Viiskymppinen ***nen joka taistelee paikasta auringossa ollakseen Moppimimmit Oy:n seuraava CEO.
Älykkö, kun hän aukaisee suunsa ja kertoo vitsin, niin suurimmalla osalla suut jää ammolleen, kun eivät tajua koko pointtia. Se pari prosenttia sakista, joka tajuaa saa parhaimmat naurut katsellessaan hölmöläisten ilmeitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paleleva tyttö. Hänellä on aina kylmä, huulet värisevät sinisenä. Hän vaatii lämpötilaa ylös, ja ikkunoita kiinni, heti! Sillä ei ole mitään tekemistä asian kanssa, että hänellä on narutoppi ja minihame eikä sukkia, ja että on jo lokakuu.
Tämä! Kulkee usein myös villashaali ympärillään sääliä kerjäävän näköisenä ja rehaa huoneeseensa ylimääräisen sähköpatterin ja kirkasvalohoitolampun.
Ja Palelevan Tytön arkkivihollinen KuumaKalle (tai -Kaisa, sukupuolesta riippuen, mutta useimmiten Kalle). Hikoilee hihattomassaan naama punaisena ja valittaa kuumuudesta, kun muut laittavat ylimääräisen neuleen sormet täristen päälleen, eikä työpaikan vetoinen, kostea, parhaimmillaankin +18c ilmasto helpota KuumaKallen tukalaa oloa talvellakaan.
KuumaKalle litkii vettä monta litraa työpäivän aikana ja vaatteita hänellä on töissä niin niukasti, kuin kehtaa pitää ja työpäivän jälkeen hän hilpaisee t-paidassa kävelymatkalle kotiin, kun muut miettivät, jaksaako pukea kaulahuivia, kun kävelymatkaa on vain kymmeniä metrejä ovesta autolle.
Vierailija kirjoitti:
Tulostimen, silppurin tai kopiokoneen suurkuluttaja. Näet hänet aina laitteen äärellä. Arkkia joko tulee paksut nivaskat laitteesta tai katoaa repijän kitaan. Päivästä toiseen. Alat ihmetellä, saako hän provikkaa paperiteollisuudelta tai onko hänellä pimeä tulostussivubisnes.
Hahaha. :D Mä olen tämä, tosin silppuri ei vielä ole mun juttuni! No, olen opettaja, mutta olen silti huomannut, että läheskään kaikki opettajat eivät asu kopiokoneen vieressä. Toisaalta kiinnostaisi, että mitä matskua heillä sitten on tunneilla...
Vierailija kirjoitti:
Korvaamaton perfektionisti. Pyrkii täydellisyyteen työssään ja vaatii samaa myös muilta. Poikkeuksena työt jotka ovat hänestä ikäviä tehdä ja koettaa siirtää niitä muille. Kyttää muiden tekemisiä ja huomauttelee heti virheistä. Valittaa että joutuu tekemään kaikki työt mutta jos joku yrittää häntä auttaa suuttuu siitäkin koska on niin täydellinen ettei apua tarvitse. Ihmeellistä on että silloin kun hän on poissa, lomilla tms hommat silti hoituvat hyvin ja ilmapiiri on parempi.
En ole noin paha, mutta inhoan silti virheitä. Tiedostan, että kamala piirre, mutta samalla joskus ihmettelen, miten ihmiset oikeesti tekee töissä jatkuvasti siihen malliin virheitä, että niitä saisi joku olla siivoamassa kaiken aikaa.
"Näkijä"
Näkee kaikenlaista satavarmasti muista ihmisistä. Silmistä sen näkee, on narsissi. Kokee outoja väristyksiä tiettyjen ihmisten kohdalla. Vaikuttaa mt-ongelmalta, mutta paras olla hiljaa. Muuten sinustakin alkaa erittyä "väreitä".
Olemukseltaan tomera ja kovaääninen. Sanoo aina mielipiteensä. On aina myös tiennyt kaikki yllättävät muutokset etukäteen. "Minähän tiesin sen" ja "Näin juuri viime viikolla unta, tätä se merkitsi".
Kun aikasi vietät tällaisen kollegan kanssa samassa firmassa alat pohtia tosissasi sitä kansalaisopiston "näin virkkaat kivan voodoonuken" -kurssia.
Se käsittämätön ulkomaalainen työkaveri tai pomo. Jos puhuu huonolla aksentilla, kukaan ei tajua. Kaikki pinnistelevät. Sitten joku kysyy epävarmana mitä hän tarkoitti. Asiat kerrataan usein. Lopulta viikon kuluttua paljastuu, että kaikki ymmärsivät väärin.
Vaihtoehtomalli on se, joka puhuu kyllä sujuvasti, mutta ymmärtää kaiken väärin ja jota kukaan ei ymmärrä. Jos olet hiljaa, hän kyselee miksi et kysele. Jos kyselet, hän hermostuu miksi kyselet. Lihot kahdessa viikossa 15 kiloa pelkästä stressistä ja huomaat otsalle kasvaneen kroonisen kiukkusuonen. Ei se mitään, kaikki muutkin näyttävät samalta.
"Johtajatyyppi". Persoonansa takia omasta mielestään johtaja työssä kuin työssä ja jokaisessa tiimissä. Hän on usein myös "räiskyvä persoona", jonka ajoittainen huono ja toisia määräilevä käytös ei johdu huonoista käytöstavoista tai itsehillinnän puutteesta vaan johtajaluonteesta.
Käskyttää ja neuvoo toisia herkästi, mutta pakoileee silti helposti vastuuta, kun apua oikeasti tarvitsisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korvaamaton perfektionisti. Pyrkii täydellisyyteen työssään ja vaatii samaa myös muilta. Poikkeuksena työt jotka ovat hänestä ikäviä tehdä ja koettaa siirtää niitä muille. Kyttää muiden tekemisiä ja huomauttelee heti virheistä. Valittaa että joutuu tekemään kaikki työt mutta jos joku yrittää häntä auttaa suuttuu siitäkin koska on niin täydellinen ettei apua tarvitse. Ihmeellistä on että silloin kun hän on poissa, lomilla tms hommat silti hoituvat hyvin ja ilmapiiri on parempi.
En ole noin paha, mutta inhoan silti virheitä. Tiedostan, että kamala piirre, mutta samalla joskus ihmettelen, miten ihmiset oikeesti tekee töissä jatkuvasti siihen malliin virheitä, että niitä saisi joku olla siivoamassa kaiken aikaa.
Olen koko elämäni aikana tavannut yhden tyypin, joka pystyy tekemään virheetöntä jälkeä nopeasti. Muut virheettömät ovat niitä, jotka eivät tahdo saada mitään aikaan, kun koko ajan tarkistellaan kaikkea varman päälle. Mä itse olen siltä väliltä, onneksi olen todella nopea, niin jää tarkistamiseen aikaa, mutta en tarkista mitään kuin kerran. Joskus saattaa joku pieni virhe jäädä, mutta omalla alallani sen voi korjata vielä viime tingassa. Onhan sitä aloja, joilla virheet on hengenvaarallisia ja näillä aloilla pitääkin olla aikaa siihen tarkistamiseen.
Saikuttajan vielä astetta pahempi saikuttaja on aina joku paikka kipeenä ja petailee pari päivää ennakkoon taas tulevaa saikkua ja mikä pahinta vie tähän mukanaan yleensä jonkun nuoren hiljattain työnsä aloittaneen ettei saikuta yksin. Paasaa huonosta sisäilmasta ja viruksista ja kaikista maailman sairauksista niin vakuuttavasti että nuori hakee myös saikkua ja sitten on pienellä työpaikalla helvetti irti, yksi ihminen tekee kolmen työt. Huoh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korvaamaton perfektionisti. Pyrkii täydellisyyteen työssään ja vaatii samaa myös muilta. Poikkeuksena työt jotka ovat hänestä ikäviä tehdä ja koettaa siirtää niitä muille. Kyttää muiden tekemisiä ja huomauttelee heti virheistä. Valittaa että joutuu tekemään kaikki työt mutta jos joku yrittää häntä auttaa suuttuu siitäkin koska on niin täydellinen ettei apua tarvitse. Ihmeellistä on että silloin kun hän on poissa, lomilla tms hommat silti hoituvat hyvin ja ilmapiiri on parempi.
En ole noin paha, mutta inhoan silti virheitä. Tiedostan, että kamala piirre, mutta samalla joskus ihmettelen, miten ihmiset oikeesti tekee töissä jatkuvasti siihen malliin virheitä, että niitä saisi joku olla siivoamassa kaiken aikaa.
Olen koko elämäni aikana tavannut yhden tyypin, joka pystyy tekemään virheetöntä jälkeä nopeasti. Muut virheettömät ovat niitä, jotka eivät tahdo saada mitään aikaan, kun koko ajan tarkistellaan kaikkea varman päälle. Mä itse olen siltä väliltä, onneksi olen todella nopea, niin jää tarkistamiseen aikaa, mutta en tarkista mitään kuin kerran. Joskus saattaa joku pieni virhe jäädä, mutta omalla alallani sen voi korjata vielä viime tingassa. Onhan sitä aloja, joilla virheet on hengenvaarallisia ja näillä aloilla pitääkin olla aikaa siihen tarkistamiseen.
Meillä tämä työmyyrä käyttää aikansa muiden kyttäämiseen niin tehokkaasti että sitten on aina kiire niiden omien hommiensa kanssa. Pomon mielestä se sitten on ahkera kun juoksee päättömästi ympäriinsä, ei vaan saa aikaiseksi sen enempää kuin muutkaan. Saa välillä käsittämättömiä raivokohtauksia kun kaikki ei mene kuten hän on sekunnilleen suunnitellut ja syynä on tietysti toiset työkaverit jotka ehtivät työnsä tehdä juoksemattakin.
-Korvaamattoman perfektionistin kollega.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korvaamaton perfektionisti. Pyrkii täydellisyyteen työssään ja vaatii samaa myös muilta. Poikkeuksena työt jotka ovat hänestä ikäviä tehdä ja koettaa siirtää niitä muille. Kyttää muiden tekemisiä ja huomauttelee heti virheistä. Valittaa että joutuu tekemään kaikki työt mutta jos joku yrittää häntä auttaa suuttuu siitäkin koska on niin täydellinen ettei apua tarvitse. Ihmeellistä on että silloin kun hän on poissa, lomilla tms hommat silti hoituvat hyvin ja ilmapiiri on parempi.
En ole noin paha, mutta inhoan silti virheitä. Tiedostan, että kamala piirre, mutta samalla joskus ihmettelen, miten ihmiset oikeesti tekee töissä jatkuvasti siihen malliin virheitä, että niitä saisi joku olla siivoamassa kaiken aikaa.
Se joka ei tee virheitä, ei yleensä tee mitään muutakaan.
Se, joka ei ymmärrä palaverin agendaa. Lähtee viemään keskustelua oman mielensä mukaan tai jää kiinni yksityiskohtaan, jonka käsittely ei ole relevanttia koko porukalle. Luulee olevansa fiksu kun osaa kommentoida niin paljon, mutta todellusuudessa ei ymmärrä milloin kannattaa keskustella mistäkin ja päätyy tuhlaamaan muiden aikaa. Muut kuuntelevat kyllästyneinä mutta eivät yllättyneinä, sillä sama kaveri tekee tämän tempun jokaisessa kokouksessa.
Superäiti joka jaksaa loputtomasti kertoa kuin eilen syötiin leipää ja meidän teini Jennijasmiinipa ei halunnut kurkkua leivän päälle, itse laitoin kaksi siivua, ja toinen lapsi tomaatin siivun.