Työnantajat ja rekrytoijat: mikä saa teidät olemaan valitsematta työnhakijaa?

Vierailija kirjoitti:

Se, että työnhakija ei ole ymmärtänyt hakemansa työpaikan ydintehtävää. Luonteenpiirteistä passiivisuus ja hissukkamaisuus ja toisaalta liiallinen omatoimisuus, joka tuntuu ylimielisyydeltä, eli että henkilö ei ole tiimissä, vaan sooloilee omiaan. 

tämä. Erityisesti siis se, ettei osoita sisäistäneensä mihin työhön ja rooliin on hakemassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, että työnhakija ei ole ymmärtänyt hakemansa työpaikan ydintehtävää. Luonteenpiirteistä passiivisuus ja hissukkamaisuus ja toisaalta liiallinen omatoimisuus, joka tuntuu ylimielisyydeltä, eli että henkilö ei ole tiimissä, vaan sooloilee omiaan. 

tämä. Erityisesti siis se, ettei osoita sisäistäneensä mihin työhön ja rooliin on hakemassa.

Ei se nyt aina niin yksinkertaista olekaan, ainakin jos ei täysin aikaisemman työpaikkansa kopiota ole hakemassa. Jollei kaikki ilmene ilmoitustekstistä, niin voihan sitä hakijalle sen tehtävän luonteen kertoakin tarkemmin. Miksi sen kaikki vivahteet pitäisi itse voida vaistota jostakin?

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitusvirheet.

Jos ei pysty uskottavasti selittämään kahden vuoden katkosta CV:ssä.

On OK, jos on saanut lapsia ymv. Sitten on näitä, jotka selittää jotain matkusteluista. Tiedä vaikka olisi ollut vankilassa.

Sanoisivat edes, että hakivat töitä, mutta työpaikat olivat tiukassa ja eivät saaneet voittoarpaa.

Mulla on yli vuoden aukko CV:ssä ihan aikuisiällä ja juurikin matkustelun vuoksi. Eipä ole rekrytoijia haitannut vaan asia on pikemminkin herättänyt positiivista kiinnostusta. Outo asenne jos ei olisi elämässä saanut muuta tehdä kuin työtä tai lapsia työuran aloittamisen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

näin työnhakijana olen huomannut, että introverttiys ja pienikin epävarmuus kyllä pitävät huolen siitä, ettei töitä varmasti saa. 

Työpaikkaan valitaan hakija, joka on hyvä työhaastattelussa olemisessa. Samalla pelätään haaskata rekrytoinnin vaivaa henkilöön, joka lähtee pian muualle. Eikö varmemmin talossa pysyisi hyvin työnsä tekevä ihminen, jolle haastattelussa käyminen on yhtä piinaa? Koeaika ratkaisee sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, että työnhakija ei ole ymmärtänyt hakemansa työpaikan ydintehtävää. Luonteenpiirteistä passiivisuus ja hissukkamaisuus ja toisaalta liiallinen omatoimisuus, joka tuntuu ylimielisyydeltä, eli että henkilö ei ole tiimissä, vaan sooloilee omiaan. 

tämä. Erityisesti siis se, ettei osoita sisäistäneensä mihin työhön ja rooliin on hakemassa.

Kuten sanottu, niin sitä on joskus vaikea sisäistää, jos työpaikkailmoitus on hyvin ylimalkainen. Tällöin ymmärrystä tehtävän sisällöstä voi osoittaa lähinnä sellainen, jolla on paljon aikaisempaa kokemusta. Ei välttämättä silti sellainenkaan, jos vastaava tehtävä toisessa yrityksessä on ollut toimenkuvaltaan erilainen. Joten jos tällaista sisältämistä halutaan, niin toimenkuvaa pitäisi kuvailla ilmoituksessa enemmän kuin kahdella lauseella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen alle 30-vuotias, ok:n näköinen nainen ja minulla on pitkät, vaaleat hiukset. Haluaisin ihan rehellisesti tietää, vaikuttaako se siihen, että minua ei oteta töihin?

En trollaa, vaan haluan oikeasti tietää. Rekryäjillä mielipiteitä tähän? Pidetäänkö tämän näköisiä nuoria naisia jotenkin epäpätevämpinä, vai onko pelkona se, että kaltaiseni jäisi mahdollisesti pian äitiyslomalle?

Oletko hakenut palvelualalle töihin? Pankkiin, kauppaan, vaateliikkeeseen, vakuutusyhtlöön, kahvilaan jne? Oman kokemukseni mukaan nuoret blondit työllistyvät hyvin.

Sellaisiin töihin en halua. Minulla on tutkinto korkeakoulusta ja haluan asiantuntijatöitä omalta alaltani. Silti minua ei vaan oteta töihin, kun aina on päädytty valitsemaan "joku vähän kokeneempi". On minullakin kokemusta muutaman työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan kautta, kaikki olen hoitanut erinomaisesti. Mutta se ei näköjään riitä.

Siksi olen alkanut epäillä, että ulkoisella olemuksellani on asian kanssa jotain tekemistä. Pakko niihin myyjän hommiin kai lopulta on hakea, jos muuta ei ala aueta. Tiedän vain, että en todellakaan ole parhaimmillani sellaisissa aspatöissä, koska motivaatiota ei ole. -alkup. kirjoittaja

Vierailija kirjoitti:

Lihavuus. Kertoo itsekurin puutteesta.

Vai niin. Jos on syömisen suhteen kuriton on huono työntekijä?

Millaisia yksinkertaisuuksia siellä ihmisiä luokittelee?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No minulle esimerkiksi on erittäin positiivinen asia jos ihminen harrastaa jotain jolla on positiiviset vaikutukset työtehtäviin. Tällä en tarkoita liikuntaa vaan esimerkiksi huoltomies harrastaa autoja, kokki harrastaa viinejä/oluita jne. Negatiivisia asioita on aukot työhistoriassa jolle ei ole syytä, toisinsanoen ei ole tehnyt mitään. Työttömyys itsessään ei ole paha jos on tehnyt samalla vaikka vapaaehtoistyötä/hyväntekeväisyyttä/rakentanut talon/tehnyt lapsen jne.

Voi hyvänen aika millaista porukkaa rekrytoi toisia. Etkö arvosta jos ihminen on työttömänä ollessaan pitänyt huolta henkisestä (ja fyysisestä) hyvinvoinnistaan, kehittänyt itseään esim kirjallisuudella tms josta ei saa mitään todistusta tai tehnyt naapuriapua? Eikö terve ja tasapainoinen olemus vakuuta vaikka niitä mystisiä aukkoja olisikin, moni kun joutuu pitkää työttömyyttä kokemaan ilman omaa syytään.

Kertoo paljon sinunkaltaisistasi että kaikkeen pitää olla jokin mittari ja helposti luettavakin vielä.

Kyllä se enemmän herättää luottamusta jos kertoo olleensa vaikka vapaaehtoistoiminnassa X ja järjestössä Y, kuin että sanoo vaikka lukeneensa kirjoja ja sivistäneensä itseään. Joillekin se kirjojen lukeminen ja sivistäminen voi tarkoittaa eri asioita, onhan ne sarjikset ja harlekiiniromaanitkin kirjoja... Eikä lukeminen vielä tarkoita että asiaa osaisi soveltaa käytännössä tai että siitä työn kannalta olisi jotain hyötyä. Järjestötoiminnasta voi saada suosituksia ja siten lisää plussaa osaamiseen.

Siis toki eihän palkkaamisen edellytys ole että on ollut jossain tai että cv on aukoton, mutta jos on kaksi hakijaa joilla on sama cv ja samanlainen aukko siellä, niin ehkä se (aiheeseen liittyvää) vapaaehtoistyötä tehnyt kyllä on vähän vahvemmilla.

Eli oelt juuri sellainen joka tarvitsee mittareita ja malleja käsittääkseen asioita. Toivottavasti et ainakaan minkään luovan alan ihmisiä rekrytoi.

Itselleni merkitsisi kyllä enemmän millainen ihminen on persoonana kuin onko tehnyt vapaaehtoistyötä vai ei, useinhan niihin mennään vain siksi että saadaan meriittiä, ilman aitoa hyväntekemisen halua, laskelmoidaan vain omaa etua ja pysytään ihmisenä yhtä mu....na kuin ennenkin. Samoin kuin kaikne maailman luottamustoimiin änkeävät, kiinnostus yhteiskunnallisia asioita kohtaan on nolla, oman egon pönkitys sata.

Etkö haastattelussa huomaa onko ihminen lukenut vain harlekiineja vai aidosti fiksu ja sivistynyt?

Ei minulle se vapaaehtoistyö ole mikään rekrykriteeri ja aukkojakin saa olla. Mutta jos pitäisi valita, että korostaako vapaaehtoistyötä vai "omaa lukeneisuutta" niin sitten ensiksi mainittua. Jos ei ole tehnyt mitään kummoista työn kannalta oleellista, ei välttämättä tarvitse sanoa mitään, ihan rehdisti olleensa työttömänä työnhakijana. Ihan liian usein ne, jotka ovat haastatteluissa korostaneet sitä miten ahkerasti harrastivat kulttuuria ja yhteiskuntaa työttömyysaikanaan, ovat muutenkin melkoisia selittäjiä, joskus jopa vähän pihalla siitä, mitä ollaan hakemassa.

Jotkut ovat jopa listanneet _ansioluetteloon_ aukon kohdalle sukankutomiset, meditaatiot, joogat ja lehtien lukemisen. Ei kiitos. Osoittaa maltillisuutta, että osaa kertoa ne osaamiset ja markkinoida itseään hyvillä puolilla, eikä hädässä paikkaile aukkoja jotka ei ole edes kovin olennaisia.

Ai on hyvä jos haastattelussa ei kerro mitään mitä on tehnyt, sanoo vain olleensa työttömänä?

Kai nyt jopa rekry jos yhtään on ihmistuntemusta huomaa onko ihminen laiska p...a vai jollain lailla aktiivinen vaikka ei suorittaja olisikaan?

On suuri ero tekeekö esim vapaaehtoistyötä auttamisen halusta tai saadakseen olla osa jotain yhteisöä vai pärjätäkseen paremmin työn haussa.

Ei se laskelmoiva ihminen välttämättä ole ollenkaan parempi työntekijä kuin kotona pysytellyt.

Mutta täällä kun niin paljon arvostetaan suorittamista eikä nähdä millainen ihminen on.