Toiveena vauva (2019-2020)

Minä olen yrittänyt tikutella noita oviksia ja päästä kärryille omasta kierrostani. Olen tosiaan vasta huhtikuussa lopettanut pillerit ja sen jälkeen on tullut kahdet menkat ja nyt onkin sitten kp 52 menossa. 😅 Joku ääni päässäni käski testata torstaina, kun vasenta puolta vatsasta särki. Yllättäen testi näytti tältä ja perjantaina myös. Lauantaina ei taas näy juuri mitään. Selkeämpi vastaus olisi tullut digitestillä, nyt vain saan arvailla oliko tuo plussa vai ei ja oliko mulla tosiaan ovulaatio melkein kiertopäivänä 50. 🧐😂 Tämä on silti parhain viiva mitä olen näillä liuskoilla saanut, digitestejä en ole vielä raaskinut ostaa, kun näitäkin on muutama jäljellä. 🤔

Kp12 ja ovistestiin näytti piirtyvät viivaa, hitaasti mutta kuitenkin. Eli nousussa ollaan, joten kalenteriin on raivattu aikaa muhinoinnille. 😂Kyllä ukko on niin mielissään näistä vauvantekopäivistä. 😅 Onneksi ollaan huumorimiehiä ja osataan myös nauttia, eikä ihan verenmaku suussa paineta menemään.

Olispa täällä sama tilanne... mies on kehittänyt mörön päähänsä ja haluaa vain nukkua sillon ku olisi otollisinta... tällä menolla minusta ei tuu ikinä äitiä..

Aluksi meilläki oli vähän nihkeää tämä puuhiin osallistuminen. Oli ainaki mun mielestä mies siinä uskossa, että kerrasta nasahan raskaaksi. Että ”ei kait sitä tartte kovin monesti paneskella” joo eipä vissiin...

Siinä kierrossa jossa sit lopputulos oli Km niin puputeltiin varmaan 6pv putkeen. Nyt loppuviikosta luultavimmin on ovulaatiota tulossa niin on mies kyllä kysellytki, että milloin olis otollisimmat ajat, välillä vaan haastetta kun kolme mukulaa pyörii mukana🐰

Toiveet on suuret, niinkuin varmaan kaikilla.Voi jospa kenties tässä kierrossa❤️ Nyt tosiaan vielä lomalla niin rentouduttu on vielä kaiken kukkuraksi.

Minun mies on niin huono puhumaan.. sanoo että joo ja kyllä haluaa lapsen edelleen mutta sitte käyttäytyy näin. Yritä tässä nyt sitte olla rennosti ja stressaamatta.. km oli maaliskuussa.. ei oo tärpänny ei..

Kirjoittelinkin aiemmin keväällä tänne, mutta nyt ollaan lähempänä ns. projektin aloittamista kuin sillon. Viimeisen pillerin otin 20.6. ja tyhjennysvuoto tuli normaalisti. Nyt sitten odotellaan että tulisi ne ensimmäiset luomut ensi viikolla.

Meillä puoliso on aina ollut sitä mieltä että lapsen aika on "sitten joskus" ja kevään-kesän alussa yhtäkkiä alkoi ymmärtämään minkä ikäisiä ollaan jne... että jos lapsi halutaan niin asialle on tehtävä jotain. Vauvakuumetta en ole koskaan itse tuntenut, enkä ole lasten kanssa tekemisissä oikeastaan koskaan kun kenelläkään kavereilla ei ole lapsia. Satun omaamaan vapaaehtoisesti lapsettomia kavereita, joten ei ole tullut heidän kanssa asioita pohdittua.

Ei olla puhuttu tästä vielä kenellekkään, eikä varmaan puhutakaan ennen kun mahdollinen raskaus on jo hyvässä vaiheessa.  Sanotaanko näin, että n. 90% tuntevistani ihmisistä olettavat ettei me koskaan hankita lapsia, koska minä en pidä lapsista. Näin siis useimmat olettavat. Tämä on tullut esiin mm. kerran puoli vahingossa lipsautuksena. Joten vauvan hankinta tiedusteluja ei olla koskaan saatu :D

Minulla ei myöskään oikeastaan ole ns. turvaverkkoa sukulaisista ja puolison suku on jo vuosia asunut kauempana, joten heidän kanssaan olemme aika vähän tekemisissä. Juuri tuo turvaverkon puuttuminen mietityttää, kun ei ole ketään kenen kanssa jakaa näitä asioita tai sittenkään jos mahdollisesti raskautuu. Puoliso on tietty, mutta pohtivan luonteeni vuoksi on kiva että voi miettiä asioita hamaan tappiin asti muidenkin, vaikka sitten tuntemattomien kanssa :D

Mikähän siinä on että miehet ajattelee raskautumisen tapahtuvan tuosta noin vaan. 😅 Okei, vähän yleistämistä mutta olen törmännyt näissä keskusteluissa usein samoihin olettamuksiin miesten osalta. Onkohan ne on koko poikasikänsä kuunnelleet isien tai kaverien manauksia teini-isyyksistä ja kuinka helposti vahinkoja voi sattua. "Sen yhden kerran kun unohdat niin susta tulee isi."

Unetonhaaveilija, ehkä miehesi todella haluaa lapsia, mutta jospa kaikki tapahtuu liian nopeasti? Olisiko teidän hyvä vaikka pitää yrittämisestä kuukausi taukoa ja puhua aiheesta aktiivisesti. Ottakaa yhdessä selvää asioista (esim kirjallisuus) ja keskustelkaa paljon. Meillä ainakin puhuminen "helpottaa" tunnelmaa ja jotenkin kaikki konkretisoituu, että me todella halutaan tätä. Ekan kierron aikana ei kauheasti puhuttu aiheesta ja oli vähän epävarma olo, mutta kuukausi kuukaudelta olo on koko ajan varmempi ja aiheesta puhuminen on jo helppoa. 😊

Meillä kans mies ajatteli, että se vauva saa kerrasta alkunsa. 😆 Alussa se koko ajatus oli tosi jännittävä ja nyt koska sitä vauvaa ei kuulemma ole ”näkynyt eikä kuulunut”, niin se ajatuskin tuntuu jotenkin kaukaiselta ja oudolta. Lisäksi kun mulla on tämä kierto ihan sekaisin, niin ei edes osaa ajatella niin että me ihan oikeasti saatetaan pistää uutta elämää alulle, kun tuntuu vaan että minun munasarjat elää ihan omaa elämäänsä. 🤣 Nyt tietenkin mietityttää tuo ovulaation tikuttelu, mistä pistinkin ylemmäs kuvan... sen näyttääkin sitten aika että oliko tuo ovulaatio vai ei. 😄

En voi sanoa että miesten osalta on tuo harhaluulo. Meillä mä olin meistä se joka oli varma, että ekasta kerrasta tulee raskaaks. Mies sen sijaan on koko ajan sanonut, että kyllä siinä varmaan kestää..

Ja mies on ollut oikeassa, eipä napannut ekasta kierrosta. Eikä tokasta jne. Eilen alko menkat eli yk 6 käyntiin. Tosi pettyny fiilis, koska ovulaatio bongattiin ja hyödynnettiin kyllä.

Eihän sitä edes tajua mitä se tarkoittaa kun se plussa joskus tulee. Silti sitä vaan toivoo niin kovin. Tää yritys on prosessina tosi raskasta ollu ainaki itelle. Välillä sitä vaan miettii, että olis jopa helpompaa jos ei yritettäis, ni ei tarttis joka kuukausi kuumotella. Kunpa sen vois tietää koska tärppää. Mut ei sitä silti pysty jättämään yrityskiertoja välistä, kun sitä toivoo niin kovin.

Täällä ainakin on ollu kiertoja, joissa on otettu rennommin ja kiertoja joissa sitä on tekemällä tehty. Kumpikaan ei oo toistaseks toiminu meidän kohdalla.

Meillä ehkä alkuun miehellä oli sellainen käsitys, että heti kun jättää ehkäisyn pois niin tärppää. Ja toisaalta niin minullakin. Senhän takia kuitenkin ehkäisyäkin käytettiin, etten raskaaksi tullut kun ei sen aika vielä ollut. On jännä huomata, että kun ehkäisy oli käytössä niin siitä oli todella tarkka, ettei vaan käy vahinkoa. Mutta tässä sitä ollaan silti, ilman ehkäisyä ja ilman toivottua tulosta, yk 7 käynnissä.

Mies on pariin kertaan ääneen todennut, että pelkää hänessä olevan vikaa. Hänen kaverinsa puoliso tuli kuitenkin raskaaksi heti ekasta kierrosta. Totesin, ettei se kaikille ole niin helppoa, mutta sitä on turha miettiä, että kummassa se vika on. Sitten jos sen aika tulee, että lähdetään tutkimuksiin, niin katsotaan sitten. 

Kyllähän tästä yrityksestä on se jännyys kadonnut aikalailla kuukausien aikana. Silloin alkuun en millään malttanut odottaa, että pääsee testaamaan. Nyt enemmänkin olen tullut siihen tulokseen, että parempi odottaa kierron loppuun ennen kuin alkaa taas testaamaan. Negatiivisten testien katselu päivä toisensa jälkeen on aika rankkaa puuhaa. Sitten silmät näkee jotain viivan tapaista, mutta seuraavana aamuna taas ei. Ehkä sen mahdollisen pettymyksen voisi rajata yhteen päivään. Tai sitten, jos onkin tärpännyt, niin ei olisi sellainen haamuviiva, vaan ihan selkeä plussa, jossa ei olisi tulkintavaraa.

Tässä kanssa hieman päivitystä täältä. Kp22 ja alavatsassa ollut jonkun näköisiä tuntemuksia kp 13 lähtien. Eiköhän se vaan pco sta johdu..Terolutin otin kp 15 ja vielä viimeisen kp24. Ei mitään tietoa onko ovis ollut tässäkään kierrossa ja onko ollut koko tämän 10 kk aikana. Kovasti peitto heilui viimeiset 2 viikkoa, että jos ovis olisi ollut niin toivoa voisi olla. Seuraava kierto vielä terolut käytössä ja sitten onkin taas gynelle meno. Annoin pienen toiveenkipinän nyt kyllä tähän kiertoon mutta saa nähdä.

Meillä sitä lasta ei olla oikeastaan missään vaiheessa tekemällä tehty, et ei ole oikein edes mahdollista ottaa ns. iisimpi kierto, 😅. Lähinnä olen pitänyt ovulaatiota suurinpiirteisesti silmällä ja "pitänyt huolen", ettei juuri siihen kohtaan tule viikon seksitaukoa. Mutta et päivittäin tai edes joka toinen päivä harrastettaisiin ovulaation aikana ja nimenomaan vain sen takia? Harvoin.

Et siinä mielessä ei tosiaan sellaista konkreettista stressiä. Luulen, et mieskin on pikkuhiljaa tajuamassa ovulaatiosta ja sen ajankohdan tärkeyden, on esim. tässä kierrossa (yk7) ekaa kertaa omatoimisesti kysynyt et missä mennään ja mitä tikut näyttävät. Ehkä se tikutus nimenomaan tekee asiasta jotenkin konkreettisemman hänelle, saa ns. suoraa dataa eikä vain "naisellista mututuntumaa".

Meillä tämä lapsiasia oli mukana kuvioissa heti parin viikon seurustelun jälkeen, omanlainen itsestäänselvyys ja ymmärrys, et se on tähtäin, joten ehkä tämä ei siksikään ole mikään hirveä mullistus, uusi askel tms. Näin sen nyt kuuluikin mennä, kuuluu pakettiin jne. Puhutaan luontevasti tulevaisuudesta lapsen kanssa, lisäten useimmiten "sitten jos meillä on...".

Se, mitä mies ei välttämättä ymmärrä on iän tuoma lisäriski. Hänen läheisiään ovat saaneet lapsia vielä 40+, ja koska minä olen vasta 35 niin eihän se ole mitään. On muuten jännä miten se, ettei toinen stressaa, saa minut välillä stressaamaan vielä enemmän, heh.

Tikuttamisestani. Kyllähän se sit yhtäkkiä tummui. Kp 13 täysin blanko, kp 14 sit lähes yhtä tumma viiva kuin tarkastusvastine! Oletan, et eilen kp15 oli huippu, koska tänä aamuna viiva oli suht samanlainen kuin toissapäivänä. Eilen en tikuttanut kun oli maailmanloppu ja hirmuriita, eli sekin kertoo sitä, et luultavasti oli hormonihuippu juuri silloin.... Tänään taas normiseesteinen olo. Talletus tehtiin toissayönä, joten alles gut.

Mutta siis, blankosta tummaksi hetkessä kun edellisessä kierrossa meni useampi päivä vahvistuessa. Mielenkiintoista.

Mä oon saanut ovistesteillä viime päivinä tasaista haamua. Ei tahdo viiva tuosta tummua, mutta kuten aiemmin pohdiskelin, voi olla että ovis perinteisesti vasta siellä kp19 paikkeilla, eli hieman alle viikon päästä.

Eilen taas vauvauutisia, ja (taas) helppo tärppi kuulemma. Saipa uutinen jälleen pienen ihmisen stressille, onko meidän aika koskaan.. Helpottaisi tieto, että kyllä se meidänkin aika joskus on!

Tähtityttö kirjoitti:

Mikähän siinä on että miehet ajattelee raskautumisen tapahtuvan tuosta noin vaan. 😅 Okei, vähän yleistämistä mutta olen törmännyt näissä keskusteluissa usein samoihin olettamuksiin miesten osalta. Onkohan ne on koko poikasikänsä kuunnelleet isien tai kaverien manauksia teini-isyyksistä ja kuinka helposti vahinkoja voi sattua. "Sen yhden kerran kun unohdat niin susta tulee isi."

Unetonhaaveilija, ehkä miehesi todella haluaa lapsia, mutta jospa kaikki tapahtuu liian nopeasti? Olisiko teidän hyvä vaikka pitää yrittämisestä kuukausi taukoa ja puhua aiheesta aktiivisesti. Ottakaa yhdessä selvää asioista (esim kirjallisuus) ja keskustelkaa paljon. Meillä ainakin puhuminen "helpottaa" tunnelmaa ja jotenkin kaikki konkretisoituu, että me todella halutaan tätä. Ekan kierron aikana ei kauheasti puhuttu aiheesta ja oli vähän epävarma olo, mutta kuukausi kuukaudelta olo on koko ajan varmempi ja aiheesta puhuminen on jo helppoa. 😊

Kiitos vinkistä. Luulen että hän pelkää uutta keskenmenoa :( mutta kiukuttelin päivän niin eilen peitto heilu. Sovelluksen mukaan toissapäivänä ovulaatio. Tosin mielestäni se on ehkä tänään kun niin turvottaa.

Vaikka miten oon yrittäny olla sillä mielellä, että tää voi kestää tosi pitkään ja "tulee jos tulee" niin kylläpä huomaa heti pohtivansa kaikki pienetkin olon muutokset ja pienimmätkin muka-tuntemukset 😅

Vuosia oon tosiaan käyttäny pillereitä niin en usko hetkeäkään, että ois edes mahdollista onnistua heti mut niin vaan mieli tekee tepposet ja alkaa ihan luulotautiseksi 😂

Tästä tulee varmasti vielä mielenkiintoista 😂

Hmm, onpa hämmentävää. Mulla oli siis ovulaatio kp 11 ja ollu tiputteluvuotoa kp 19 alkaen. Nyt on pari päivää tullu ihan kirkasta hiukan kp 24-25 ja ajattelin, että menkat alkais. Tänään kuitenkin otin kupin pois ja se oli ihan tyhjä. Ei tipan tippaa. Testit näyttäny negaa kuitenkin. Onko kellään ollu tällasta vuotoa? Eli viikko ovulaation jälkeen alkava niukka vuoto, joka on jatkunu nyt jo viikon verran. Aluks tuli sellasta ihan ruskeeta, nyt tullu tosiaan ihan punasta ja siks ajattelinkin, että menkat alko??

Ajattelin vielä tulla tänne kyselemään teiltä hieman neuvoa, täällä on yleensä aina joku viisaampi joka osaa neuvoa. Aikaisemmin ultrassa, jossa todettiin kystia munasarjoissa lukee näin:

Oo 41x17x63 mm,pco, vo 40x20x31 pco.

Onko nämä jotain rakkuloiden kokoja? kuulostaa isolta 41 mm? Kiitos jos joku tietää. :) onko tuo ihan toivoton vai onko toivoa :D

martta1

Mulla kävi viime kierrossa juurikin noin. Viikko ovulaation jälkeen alkoi tiputtelemaan; pyyhkiessä huomasi, välillä tuli aavistuksen housuun. Viikon kesti tiputtelua, muutamana päivänä tuli runsaammin punaisempaa vuotoa. Viikon jälkeen alkoi ihan kunnolla vuotamaan ja sitä kesti myös viikon. Vuotoa tuli yhteensä siis kaksi viikkoa ja mikä outoa niin kipuja ei ollut yhtään. Oli outoa paineen tunnetta alamahassa joten varasin gynelle ajan. Verikokeet, pissakokeet, sukupuolitaudit, ultra jne katsottiin eikä mitään poikkeavaa. Ei lääkärikään osannu sanoa mistä omituinen vuoto johtui..

Ja lisäys siis edelliseen että vuoto ei ollut jatkuvaa. Jonain päivinä tuli ihan aavistuksen ruskeaa tuhrua pyyhkiessä eikä muuta, seuraavana päivänä holahti kerran/kaksi kirkkaan punaista verta ja sen jälkeen taas vuorokausi ilman vuodon vuotoa, sitten taas pientä ruskeaa tuhrua ja niin edelleen.. 🤷‍♀️

Hmm, nyt vaikuttaa että vuoto olis loppunu. En nyt sit tiedä oliks tää viikon tiputteluvuoto menkat vai onks ne vasta tulossa.

Mulla oli siis viikon verran sellasta tasaista tiputtelua🤔 Testejä tein kahtakin eri merkkiä, koska en uskonu ensimmäistä negaa eli tein pregcheckin ja one stepin. Kyllähän se niissä pitäis jo näkyä, jos olis raskaudesta kyse? Vai onko vielä toivoa?

Jossain myös luki, että niukka vuoto lyhyen kierron jälkeen vois kertoa ovuloimattomasta kierrosta? Mut voikohan se olla näin niukkaa? Jos vuoto nyt loppuu, niin varmaan alan tikuttamaan ovulaatiota seuraavaksi. Jos ei niin seurataan mitä tapahtuu..

Onks jollain vielä tietoa siitä, että voiko ovulaatiotesti näyttää positiivista, vaikka ovulaatiota ei olisi tapahtunut? Eli voiko hormoni nousta ilman munasolun irtoamista vai johtuuko ovuloimattomuus ja sen hormonin puuttumisesta?