Toiveena vauva (2019-2020)
Hei, Aloitin uuden ketjun, kun "Toiveena vauva (2018-2019)" on jo pitkä ketju ja vuosikin vaihtui. Kirjoitellaan tänne vauvahaaveista ja tuetaan toisia :) Itse olen avioliitossa ja yritämme ensimmäistä lasta. Ikää on 33- vuotta.
Kommentit (3096)
Onnea 2under2 ❤
Minulla tänään kp12 ja aloitin oviksen tikuttelun kp9. Ekaan tikkuun piirtyi haalea, mutta silti selkeä viiva. Kp10 jäi tikuttamatta, mut ei väliä, viiva oli niin haalea, että kestäisi useampi päivä ennen kuin se vahvistuisi. Noh, eilen sit tikutin taas, kp11, ja kas, juuri ja juuri ehkä näkyi jonkin sortin viivanpaikka, eli haalea viiva oli muuttunut vielä haaleammaksi. Mitä ihmettä...? Samaan aikaan tikutettu, kaksi päivää myöhemmin, samaa tikkumerkkiä ja viiva on haalistunut! Täytyy toki jatkaa tikuttelua, ehkä tämä on vain hetkellinen hormonidippi, koska eihän ovulaatio ole voinut tapahtua suht heti kuukautisten loppumisen jälkeen, eihän...?
Näköjään tämä tikuttelu tuo kaikenlaisia uusi kysymysmerkkejä kokonaisuuteen... 😅.
N36, M38. Yritys aloitettu 01/19, ei löydettyjä vikoja. Ensimmäistä toivotaan.
Täysin uutena täällä ja ensimmäistä viestiä kirjoittelemassa kuumeileva 24/28. Pillerit jätetty pois viikko sitten, mutta ei sitä näköjään itselleen voi mitään että löytää itsensä täältä pohtimassa näitä asioita :D Sama tilanne kuin monella muulla, asiasta ei tiedä meidän lisäksi kukaan muu, enkä voi jauhaa miehellekkään jatkuvasti aiheesta.
Itsellä paljon pelkoja ja mietintöjä, laskeskelin että olen syönyt pillereitä 8 tai 9 vuotta, puolet ajasta ye ja loput minejä. Pillereiden lopettaminen tuntui ihanalta! Minipillereissä oli paljon huonoja puolia, mutta menkat pysyttelivät poissa, joskin nyt tänä vuonna ilmestyivät pitkän ajan jälkeen..?
Aina tuntunut siltä, että haluan äidiksi mutta todellinen kuume iski yhtäkkiä. Mies on ollut valmiimpi jo pitempään, ja oli onnellinen kun halusin pillerit lopettaa :D Tilanne tuntuu oikealta. Kuitenkin aina takaraivossa on jyskyttänyt ajatus että minusta ei koskaan äitiä tule. Mistä hitosta sekin oikeen tulee? No okei, pco-tyyppisyyttä on todettu, on kystaa yms. Ennen pillereitä kierto oli hyvinkin säännöllinen ja menkat todella runsaat ja kivuliaat. Tässä odottelen nyt sitten koska alkavat ja millaisena. Ajatuksena oli jatkaa elämää samaan tyyliin, vauva ilmoittelee tulostaan jos on tullakseen.. Silti löydän itseni täältä ja popsimassa jotain mama vitamiineja :D.
Ongelmana miehen kanssa ollut miehen vähäiset halut. Minä oon ollu kokoajan ihan hirvee seksihirmu, haluaisin joka päivä vähintään kerran. Mies taas, jos täysin itse valitsisi niin varmaan kerta viikkoon riittäisi. Jossain vaiheessa saatiin "sovittua" erittäin onnellisesti seksiä joka toiselle päivälle ja tämä teki minut todella onnelliseksi. Siitä on kuitenkin lipsuttu. Tästä syystä, en halua ahdistaa miestä millään ovulaatiopäivillä tai nyt on pakko harrastaa seksiä. Siksi en aio sitä ainakaan vielä kytätäkkään… :D Olen välillä miettinyt onko pillerit voineet aiheuttaa näin kovia haluja? Koska tuntui että heti kun lopetin pillerit niin pakonomaisuus jäi pois. Kenelläkään muulla samaa?
Mietityttää myös tapahtuuko koko ovulaatiota. Koskaan en ennen pillereitä ole sellaista ajatellut (jännä, teininä.. :D) tai tunnustellut. No, katsotaan! Mukava kuitenkin liittyä joukkoonne, vertaistuki ja muiden kokemukset ovat enemmän kuin paikallaan :).
Onnea 2under2! ❤️ Täälläkin tuli eilen samaiseen testiin viikot 2-3 eli juuri kuten olin laskenutkin. Meillä myös ainoa ero muihin kiertoihin oli se, että mekin lopetettiin stressaaminen. Keskityin täysin muihin asioihin -treenaamiseen, ystävien kanssa olemiseen ja noh, vähän kesän juhlimiseen. Ovis kyllä tikutettiin.
Minäkin täältä toivotan nyt kaikille plussatuulia ja ihanaa kesää❤️
Onnea 2under2 ❤
meredit, mulla pillereiden käytön aikana halut vähenivät. Ilman horm ehk. olo on jotenkin aistikkaampi ja halut paremmat. 😄
Onnittelut 2under2 plussasta :)
Täällä elellään kp5, ei siis edellisessä kierrossa tärpännyt. Testeissä taas tuntui näkyvän jotain, silmät ja mieli teki kepposet. No ei auta muu kuin jatkaa vaan yrittämistä. Ei noihin negoihin tunnu silleen tottuvan, mutta onneksi niistä selviää aika nopeasti. Mies on ehkä välillä enemmän huolissaan, että miksi ei vielä ole tärpännyt. Tietysti ne ajatukset välillä käyvät omassakin mielessä, mutta toisaalta haluan ajatella, että se vaan vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Toivottavasti meidänkin vuoro tulee kohta :)
Täällä on juteltu vauvakuumeesta. Mulla on ehkä sellaista ajoittaista vauvakuumetta. Silloin jutellaan paljon lapsista, kasvatuksesta ja perhe-elämästä. Mietitään vauva-arkea ja tutkitaan hankintoja ja saatetaan tehdäkin muutama ostos. Se on ehkä vähän hölmöä, mutta siitä on tullut meille sellainen kiva juttu mitä tehdään yhdessä ja on kyllä omalla tavallaan auttanutkin tässä negatiivisten testien keskellä. Ja helpottaa se tulevaakin, kun jotain jo hankittuna. Tiedän myös toisen pariskunnan, joka on toiminut samalla tavalla :D
Minä en nuorempana edes halunnut lapsia. Joskus yläasteikäisenä monet muut puhuivat tulevista vauvoistaan kun minulla oli enemmänkin ajatus, että ei kiitos ikinä. Vasta täysi-ikäisyyden jälkeen aloin lämmetä ajatukselle ja silloin se ensimmäinen vauvakuume taisikin nostaa päätään. Tai ei niinkään vauvakuume vaan ajatus siitä kasvatuksesta ja jälkikasvusta. Minua on aina kiinnostanut nimenomaan se kasvatuksellinen osuus ja perheenä eläminen.
Mutta veikkaan, että se kunnon vauvakuume iskee itselle sitten plussan jälkeen rytinällä. Ehkä tähän astinen on ollut vain pintaraapaisu siihen verrattuna :D
Vajaa 30v / ensimmäinen toiveissa
Jatkan tuohon edelliseen pitkään pätkääni, miten teidän vanhemmat on regoinu?
Osa sanoikin että osan vanhemmista tietää jo sen, että vauvaa yritetään. Mitä ovat mieltä?
Mä en tosiaan oo halunnu kertoo kenellekkään, että ehkäisy on pois. Ilmeisesti kuitenkin lähipiiriin syntyvät ja syntyneet vauvat aiheuttavat sen että puheenaiheet väkisinkin pyörivät lasten ympärillä ja äitini on siitä ihan helvetin ahdistunut. Ei enää puhu vauvoista yhtään minulle, kääntää puheet pois aiheesta ja viimeksi jopa lopetti puhelun samantien kun kerroin eräästä lähipiiriin tulevasta perheenlisäyksestä. Anoppini myös oikein pyysi jo vuosi sitten minulta, että ei hankittaisi lapsia, ainakaan piiiitkiin aikoihin vielä.
Mitä mieltä?
Kuitenkin meillä on vakiintunut parisuhde ja kihloissa, ollaan tosiaan 24/28, vakityöpaikat ja oma yhteinen talo. Käydään töissä, meillä on joitain harrastuksia, mutta paljon ollaan yhdessä kotona ja hoidetaan kotia vapaa-aika. Ei juurikaan käydä missään menoissa, mä oon vähäisenkin alkoholinkäytön jättänyt pois jo joskus viime vuonna. Mitä muuta kauheaa estettä tulisi mieleen? :D Tuntuu siis siltä, että tuki puuttuu.
Meredit, mistä moinen suhtautuminen teidän vanhempien osalta? 😟 Meillä on taas aivan päinvastoin, kummankin vanhemmat toivoo sitä ensimmäistä lapsenlasta ihan hirveästi, mutta kellekään heistä ei ole kerrottu, että toivottavasti pian olisi siihen asiaan liittyviä uutisia kerrottavana. 🙈 Haluan pitää koko yrittämisen täysin salaisuutena ja sitten jollain kivalla tavalla yllättää heidät.
Esikoinen la 10/2020. 💜
meredit, ehkäpä vanhemmilla on jonkinlainen ajatus "eläkää nuoruutta rauhassa" tms mutta eivät osaa pukea sitä sanoiksi? Erikoisen kuuloista käytöstä kyllä. Ehkä se siitä tasaantuu kun vauva oikeesti on tulossa :)
Meidän molempien vanhemmilla on jo lapsenlapsia. Ei olla kerrottu, mutta oletan suhtautumisen olevan ihan positiivinen kun joskus kerrotaan (jos siis tulee kerrottavaa).
Meredit, vähän sama tilanne täällä miehen seksihalujen kanssa, eli et harvemmin on hänen mielestään parempi. Normitahti meillä nyt 1-2 kertaa viikossa ja se on minullekin muuten täysin ok, mutta se johtaa siihen, et pitää oikeasti tietää milloin ovulaatio on ja ottaa "ovulaatioseksi" puheeksi. Se ei todellakaan ole kivaa, kun en missään nimessä halua tehdä seksistä suorittamista, mut samalla en myöskään halua hukata kiertoa "turhan takia".
Mitä vanhempiin tulee niin en tiedä onko se ikä vai mitä, mutta he eivät ole oikein edes käyneet mielessä sen enempää tämän 6kk:n aikana, heh. Meillä on kummallakin vain äiti elossa, asutaan molemmista kaukana, ja eletty itsenäisesti ja yksin tahoillamme 15v. Ehkä oletus on jo pitkään ollut se, ettei lapsia tule, joten vaikka tämä suhde tuli yllärinä niin lapsiasia ei vaan jotenkin ole mikään juttu. Oletan, et jos tärppää niin ovat vain iloisia asiasta. Molemmat äidit ovat myös isoäitejä ennestään.
Lopuksi raportti ovutikuttamisestani. Tänään, kp13, ei ollut edes viivanpaikkaa tikussa. Et mitä ihmettä. Onko tämä ovuloimaton kierros vai mitä? Jos oli selvästi väriä tikussa kolme päivää sitten ja vielä eilenkin. Alavatsaa juilii ja on inhottavaa painontunnetta koko ajan.
Ei kai tässä auta muu kuin jatkaa vaan tikuttamista kunnes selviää mistä kyse.
N36, M38. Yritys aloitettu 01/19, ei löydettyjä vikoja. Ensimmäistä toivotaan.
Mekään, tai ainakaan minä en ole kertonut vielä kenellekään yrityspuuhista, paitsi yhdelle ystävälle. Miehestä en tiedä onko se mennyt lipsumaan jollekin. 😄 Eikä se minua haittaisi.
Itsellä ajatuksena olisi yllättää sukulointikahvien äärellä koko suku kerralla läväyttämällä ultrakuva keskelle kahvipöytää. 😄 Onhan meitä perheenlisäysasialla jo vähän kuulusteltukin jonkin aikaa joten uskoakseni vauvauutinen olisi oikein toivottu. 😊 Tulisi vaan äkkiä!
Kiitos Hattara ja portland kun pohditte kanssani asiaa. Luulen myös, että vanhempien suhtautuminen voi muuttua jos uutisia tuliskin :)
Portland, onko sun mies sanonu mitään syytä ettei halua seksiä useammin? Meillä miehellä väsymystä, stressiä ja sanoo että menee itu ja ilo koko hommasta jos joutuu liian usein. Onhan se niinkin, mut ois mulla mielessä monta asiaa millä vois myös piristää petipuuhia, ei se oo pakko olla aina samanlaista :D Ja hyvä huomio tuo, että asutte kaukana äideistänne, meillä ne on aika lähellä ja melkeinpä jokapäivä tekemisissä heidän kanssa niin sen takia se mua varmaan niin paljon mietityttääkin.
Mutta! Pillereiden lopettamisesta tosiaan viikko ja oon huomannu seuraavia oireita: hiukset rasvottuu niinku heti välittömästi, oon energinen ja must tuntuu et se pakonomanen seksihalu on laantunut. En muista vuosiin vastaavaa tilannetta. Toimiko mulla pillerit toisinpäin ku muilla? :DD
Kuva tuli nyt vähän vinksinvonksin, mutta onko kukaan käyttänyt näitä ovistikkuja? Minä nyt muutaman kierron ajan ja se on vähän kummallista että aina tuntuu että tulee tuo toinen viiva... tuossa kuvassa menossa kp9 ja yleensä ovulaatio on nkp13/14 ja nyt jo noin ”tumma”. ja on ollut tässä kun menkat loppu niin jo jonku tumma heti kun alotin heti tikuttaan ku menkat loppu.
Kun esim YA apteekin ovis testeillä en ole saanut kuin muutaman kerran tummenevan viivan ku oon tikutellu. En nyt tiiä onko nöihin nykysiin oikein luottamista.
meredit kirjoitti:
Kiitos Hattara ja portland kun pohditte kanssani asiaa. Luulen myös, että vanhempien suhtautuminen voi muuttua jos uutisia tuliskin :)
Portland, onko sun mies sanonu mitään syytä ettei halua seksiä useammin? Meillä miehellä väsymystä, stressiä ja sanoo että menee itu ja ilo koko hommasta jos joutuu liian usein. Onhan se niinkin, mut ois mulla mielessä monta asiaa millä vois myös piristää petipuuhia, ei se oo pakko olla aina samanlaista :D Ja hyvä huomio tuo, että asutte kaukana äideistänne, meillä ne on aika lähellä ja melkeinpä jokapäivä tekemisissä heidän kanssa niin sen takia se mua varmaan niin paljon mietityttääkin.
Mutta! Pillereiden lopettamisesta tosiaan viikko ja oon huomannu seuraavia oireita: hiukset rasvottuu niinku heti välittömästi, oon energinen ja must tuntuu et se pakonomanen seksihalu on laantunut. En muista vuosiin vastaavaa tilannetta. Toimiko mulla pillerit toisinpäin ku muilla? :DD
Sanoisin, et miehellä on vaan matalampi libido. Johtuuko sit luontaisista testosteronitasoista tai iän ja elämäntyylin tuomasta heikennyksestä tai mistä, sitä ei tiedä, ja varmaan väsymyksellä ja stressilläkin on ainakin ajoittain roolinsa. Mut ei meillä lomallakaan mene meno hurjemmaksi.
Minua asia ei normaalisti haittaa yhtään, minäkin kuulun matalamman libidon ihmisiin, seksi ei esim. kiinnosta halujen takia, vaan sen takia et se on tapa olla lähellä miestä. Sitä mies on kyllä joskus sanonut, että hän on kokeillut sitä sun tätä vuosien aikana, se on nähty, nyt nauttii siitä, että asiat ovat yksinkertaisia, selkeitä ja vain "vanilla". Ei kaipaa mitään mausteita. Enkä kyllä minäkään, arkisuus on mielekästä ja "turvallista", :).
Läheisyyttä meillä on päivittäin paljon, mutta himokkuus tosiaan harvinaisempaa.
Ja täytyy vielä ilmaista turhautumiseni tähän kiertooni.... Viime kierto oli eka tikuttamiskierto, ja tuli hieno ja selkeä tulos, joka vahvistui parin päivän aikana. Nyt sit näkyi se haalea viiva kp9, joka sen jälkeen katosi. Testasin taas äsken niin täysin blankoa kontrolliviivan vieressä.
Te, jotka olette harrastaneet testausta enemmän, niin oletteko havainneet vaihtelua kierroissa mitä tulee tikkujen käyttäytymiseen?
Ärsyttää, et nyt pitää mahdollisesti odottaa menkkoja, jotka voivat odotuttaa itseään jos on ovuloimaton kierto, jotta tietää missä vaiheessa ovulointi ehkä on tapahtunut, tai ei. Nyt tekee mieli vaan antaa kaiken olla, unohtaa koko juttu. Tietäisipä edes mistä on kyse tässä tärppäämättömyydessä! Onko se vaan huonoa tuuria tai onko ongelmaa jommassa kummassa. Itse tiedän, ettei minulla ole fyysisiä esteitä kalustossani, eikä myöskään geneettisiä, mut hormonitasot huolettavat, ja niitä taas ei ole niin helppo tutkia ja selvittää. Vissiin.
FTS.
Tsemppiä meille kaikille ❤
N36, M38. Yritys aloitettu 01/19, ei löydettyjä vikoja. Ensimmäistä toivotaan.
Maikkinen, ovistesti näyttää vain sen että virtsassa on hormonia. Kaikista tummin viiva on huippu jonka jälkeen ovulaatio tapahtuu. Kun viiva lähtee taas haalistumaan päin, on ovulaatio tapahtumassa tai jo takanapäin. Se että saat jatkuvasti kaksi viivaa, kertoo siis siitä että näytteessä on hormonia. Eli silloin pitäisi seurata nimenomaan sitä viivan tummuutta? Itse tikutan oviksen yli jotta voin todeta oviksen jo tapahtuneen (eli seurata viivan haalenemista). Helpottaa siis tämän mun epäsäännöllisen kierron seuraamista.
Itellä nyt kp11 ja tein tämän kierron toisen ovistestin eikä se ole koskaan ollut noin supernegatiivinen. Ehkä se sitten nousee kerralla rytinällä joskus kp18-20. 😅
Portland, veikkaa että sulla ovis vasta myöhemmin. Heittelyä voi olla viivan vahvuudessa varsinkin alkukierrossa ja riippuu varmasti mitä testiä käytät. Ainakin jotkut (herkät) liuskatestit tekevät tuota. En sinuna olisi huolissani. 😊
Tein tänään positiivisen raskaustestin kp 25/31. Tein testin päiväpissasta alle tunnin pidätyksellä ja tuli selkeä plussa. Olo on epätodellinen enkä kyllä uskalla vielä aiemman keskenmenon (rv 15 2kk sitten) takia riemuita. Ovista en jaksanut tikuttaa mutta tuntemuksien perusteella uskoisin sen olleen aiempaa huomattavasti aikaisemmin, kp11-13 paikkeilla ja plussan näkyminen näin varhain selittäisi sen. Viikon päästä arvioidusta oviksesta tuli pistävä mahakipu noin viideksi minuutiksi ja sitä seuraavien päivien aikana kärsin pahoinvoinnista ja jäääätävästä ripulista. Luulin että mulla on mahatauti mutta tein testin varuilta kun olo ei ollut lainkaan normaali. Viimeksikin sain selkeän plussan jo 23/31 päiväpissasta myös ilman pidätystä joten mulla vissiin nousee hormonit ryminällä ja kiinnittyminen tapahtuu vauhdilla. Viime raskaudessa en kärsinyt pahoinvoinnista tai muista oireista lainkaan mutta nyt on huimausta ja oksetusta kuin pahimman luokan krapulassa ja eilisiltana juodut pari hörppyä viiniä kyllä tuntuu nyt... Toivotaan parasta ja pelätään pahinta eli nyt kemiallista, myöhemmin tuulimunaa ja jos siitä edetään niin kromosomipoikkeavuuksia ja keskenmenoa joihin viimeksi tyssäsi. :( Tsemppiä myös muille yrittäjille!
Onnea Babywish, toivotaan parasta ❤🙌
Ja kiitos Tähtityttö rohkaisevista sanoista. Eilinen oli ikävä päivä ja sain taas todeta, et on hyvä että tällainen foorumi on olemassa. Yritin miehelle puhua turhautumisestani, mutta ei hän oikein ymmärtänyt. Hänen asenteensa on et tulee jos on tullakseen ja jos ei tule niin sit elämä jatkuu toisenlaisena ja toisine mahdollisuuksineen. Onhan se hienoa, että osaa ottaa asian noin, mutta itseäni se epätietoisuus on se joka kalvaa aina välillä. Et tuleeko tärppäämään vai ei? Jos ei niin olisi hienoa tietää se ja vaihtaa tulevaisuuden näkymiä päässään ja vaan jatkaa elämää. Nyt tämä on tätä kuukausittain toistuvaa samaa seesteisyyttä-jännitystä-toivoa-uskoa-pettymystä.
Mutta tänään jo taas normaali päivä, tunteet tasaisemmat eikä tule enää mietittyä sen enempää.
N36, M38. Yritys aloitettu 01/19, ei löydettyjä vikoja. Ensimmäistä toivotaan.
Tänään tuli tikkuun se kauan odotettu teksti. Vihdoin. Nyt voin lopettaa testaamisen ja alkaa odottamaan vauvaa.
Iso kiitos kaikille kanssasiskoille jotka ootte myötäeläny meidän prosessissa ja toivon teille kaikille paksuja limakalvoja ja vauvapölyä!
Ainoo asia mitä tehtiin erilailla tässä kierrossa josta saatiin pysyvä vauvan alku, on se että me ei stressattu. Tikutettiin ovulaatio kyllä & hyödynnettiin sitä, mutta ei tehty vauvaa verenmaku suussa.
Jatkoin oviksesta tikuttamista jostain syystä ja sain katsoa kuinka se toinen viiva haaleni kokonaan pois ja siihen alkoi muodotumaan toinen. Mun kroppa tiesi että nyt se tapahtui.
✌🏻&❤️ Ei ihan 2under2, vaan 2v1kk ikäeroa 😍