Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten suhtaudut näihin "olen 54v ja koulukiusaamisen takia sitä ja tätä" naurettavuuksiin
21.02.2019 |
Eiköhän kouluajoista pitäisi olla jo päässyt yli kymmenien vuosien aikana
Kommentit (490)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiusatuille hyvä ratkaisu: vaihtakaa kavereita. Ei kannata puhua niille, jotka mitätöivät teidän kokemuksianne, vaan niille, jotka ymmärtävät. Heitäkin onneksi on. :)
Kiusaajille tai herjaajille on turha selittää kiusattujen kokemia kärsimyksiä.
Ei löydy uusia kavereita, etsitty on.
Niin, voisikohan johtua siitä, että ette etsi kavereita, vaan laskiämpäreitä ja olkapäitä mihin nojata. Olette siis helvetin raskasta seuraa.
Sinä olet kiusaaja.
En ole eläissäni kiusannut yhtään ketään. Sen sijaan olen joutunut toimimaan vastentahtoisesti vuosikausia juuri tällaisena laskiämpärinä. Se kuule vie energiaa, eikä anna mitään muuta kuin huonon olon. Varsinkin kun se valittaja valittaa valittamasta päästyään. Aina ja iänkaikkisesti, amen.
Mikä on tehnyt sinusta rajattoman ihmisen? Oletko terapiassa työstänyt ongelmasi?
Millä tavalla minä olen "rajaton"? Mitä se edes tarkoittaa tässä yhteydessä? Huvittavaa, että sinä, joka et edes tunne minua, heittelet sieltä kaikenmaailman diagnooseja lonkalta ja ehdottelet terapioita. Ettet vaan olisi kiusaaja?
Olet vuosikausia vastentahtoisesti kuunnellut toista ihmistä. Nyt kärsimyksesi on sinusta tämän toisen ihmisen vika.
Miksi et poistunut paikalta tai pyytänyt toista puhumaan jostain muusta? Miksi tilanne toistui noin vuosikausia?
En ole puhunut mistään "kärsimyksistäni". Sanoin, että se on ihan helvetin rasittavaa kuunnella toisten ihmisten ongelmista aina ja jatkuvasti. Olen sen lopettanut ja minähän tässä nyt olenkin kauhea kiusaaja ja itsekäs ihminen. No, ei voi mitään, itse voin hyvin enkä anna kenenkään vetää minua pohjamutiin omien ongelmiensa vuoksi. Sitä varten on ammattilaiset.
Sinulla on yksi rasittava kaveri ja leimaat kaikkk kiusatut sen perusteella? En minä ainakaan ystävilleni jauha kiusaamisestani, vaikka se edelleenkin vaikuttaa identiteettiini. Kyllä meillä on ihan muut keskustelunaiheet suurimman osan ajasta ystäväpiirissäni.
Minä leimasin "kiusatut". Uniikit lumihiutaleet, joiden ainoa missio maailmassa on kertoa kaikille kuinka rankkaa heillä on, ja kuinka kenelläkään muulla ei voi olla yhtä rankkaa. Terapiat ei auta, ystävät ei auta, mikään ei auta. Huomiohuoria ja erittäin negatiivisia sellaisia. Ja heitähän riittää. Vakavasti traumatisoitujakin on, mutta murto-osa näistä valittajista.
Mikä persoonallisuushäiriö sinulla on?
Ihan normipäiseltä tuo minusta vaikuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiusatuille hyvä ratkaisu: vaihtakaa kavereita. Ei kannata puhua niille, jotka mitätöivät teidän kokemuksianne, vaan niille, jotka ymmärtävät. Heitäkin onneksi on. :)
Kiusaajille tai herjaajille on turha selittää kiusattujen kokemia kärsimyksiä.
Ei löydy uusia kavereita, etsitty on.
Niin, voisikohan johtua siitä, että ette etsi kavereita, vaan laskiämpäreitä ja olkapäitä mihin nojata. Olette siis helvetin raskasta seuraa.
Sinä olet kiusaaja.
En ole eläissäni kiusannut yhtään ketään. Sen sijaan olen joutunut toimimaan vastentahtoisesti vuosikausia juuri tällaisena laskiämpärinä. Se kuule vie energiaa, eikä anna mitään muuta kuin huonon olon. Varsinkin kun se valittaja valittaa valittamasta päästyään. Aina ja iänkaikkisesti, amen.
Mikä on tehnyt sinusta rajattoman ihmisen? Oletko terapiassa työstänyt ongelmasi?
Millä tavalla minä olen "rajaton"? Mitä se edes tarkoittaa tässä yhteydessä? Huvittavaa, että sinä, joka et edes tunne minua, heittelet sieltä kaikenmaailman diagnooseja lonkalta ja ehdottelet terapioita. Ettet vaan olisi kiusaaja?
Olet vuosikausia vastentahtoisesti kuunnellut toista ihmistä. Nyt kärsimyksesi on sinusta tämän toisen ihmisen vika.
Miksi et poistunut paikalta tai pyytänyt toista puhumaan jostain muusta? Miksi tilanne toistui noin vuosikausia?
En ole puhunut mistään "kärsimyksistäni". Sanoin, että se on ihan helvetin rasittavaa kuunnella toisten ihmisten ongelmista aina ja jatkuvasti. Olen sen lopettanut ja minähän tässä nyt olenkin kauhea kiusaaja ja itsekäs ihminen. No, ei voi mitään, itse voin hyvin enkä anna kenenkään vetää minua pohjamutiin omien ongelmiensa vuoksi. Sitä varten on ammattilaiset.
Sinulla on yksi rasittava kaveri ja leimaat kaikkk kiusatut sen perusteella? En minä ainakaan ystävilleni jauha kiusaamisestani, vaikka se edelleenkin vaikuttaa identiteettiini. Kyllä meillä on ihan muut keskustelunaiheet suurimman osan ajasta ystäväpiirissäni.
Minä leimasin "kiusatut". Uniikit lumihiutaleet, joiden ainoa missio maailmassa on kertoa kaikille kuinka rankkaa heillä on, ja kuinka kenelläkään muulla ei voi olla yhtä rankkaa. Terapiat ei auta, ystävät ei auta, mikään ei auta. Huomiohuoria ja erittäin negatiivisia sellaisia. Ja heitähän riittää. Vakavasti traumatisoitujakin on, mutta murto-osa näistä valittajista.
Mikä persoonallisuushäiriö sinulla on?
Et muuta keksinyt? No, terve itsekkyys, ehkä? Entä itselläsi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiusatuille hyvä ratkaisu: vaihtakaa kavereita. Ei kannata puhua niille, jotka mitätöivät teidän kokemuksianne, vaan niille, jotka ymmärtävät. Heitäkin onneksi on. :)
Kiusaajille tai herjaajille on turha selittää kiusattujen kokemia kärsimyksiä.
Ei löydy uusia kavereita, etsitty on.
Niin, voisikohan johtua siitä, että ette etsi kavereita, vaan laskiämpäreitä ja olkapäitä mihin nojata. Olette siis helvetin raskasta seuraa.
Sinä olet kiusaaja.
En ole eläissäni kiusannut yhtään ketään. Sen sijaan olen joutunut toimimaan vastentahtoisesti vuosikausia juuri tällaisena laskiämpärinä. Se kuule vie energiaa, eikä anna mitään muuta kuin huonon olon. Varsinkin kun se valittaja valittaa valittamasta päästyään. Aina ja iänkaikkisesti, amen.
Mikä on tehnyt sinusta rajattoman ihmisen? Oletko terapiassa työstänyt ongelmasi?
Millä tavalla minä olen "rajaton"? Mitä se edes tarkoittaa tässä yhteydessä? Huvittavaa, että sinä, joka et edes tunne minua, heittelet sieltä kaikenmaailman diagnooseja lonkalta ja ehdottelet terapioita. Ettet vaan olisi kiusaaja?
Olet vuosikausia vastentahtoisesti kuunnellut toista ihmistä. Nyt kärsimyksesi on sinusta tämän toisen ihmisen vika.
Miksi et poistunut paikalta tai pyytänyt toista puhumaan jostain muusta? Miksi tilanne toistui noin vuosikausia?
En ole puhunut mistään "kärsimyksistäni". Sanoin, että se on ihan helvetin rasittavaa kuunnella toisten ihmisten ongelmista aina ja jatkuvasti. Olen sen lopettanut ja minähän tässä nyt olenkin kauhea kiusaaja ja itsekäs ihminen. No, ei voi mitään, itse voin hyvin enkä anna kenenkään vetää minua pohjamutiin omien ongelmiensa vuoksi. Sitä varten on ammattilaiset.
Sinulla on yksi rasittava kaveri ja leimaat kaikkk kiusatut sen perusteella? En minä ainakaan ystävilleni jauha kiusaamisestani, vaikka se edelleenkin vaikuttaa identiteettiini. Kyllä meillä on ihan muut keskustelunaiheet suurimman osan ajasta ystäväpiirissäni.
Minä leimasin "kiusatut". Uniikit lumihiutaleet, joiden ainoa missio maailmassa on kertoa kaikille kuinka rankkaa heillä on, ja kuinka kenelläkään muulla ei voi olla yhtä rankkaa. Terapiat ei auta, ystävät ei auta, mikään ei auta. Huomiohuoria ja erittäin negatiivisia sellaisia. Ja heitähän riittää. Vakavasti traumatisoitujakin on, mutta murto-osa näistä valittajista.
Mikä persoonallisuushäiriö sinulla on?
Ihan normipäiseltä tuo minusta vaikuttaa.
Kiitos. Nämä on näitä, jotka aina vetoavat näihin mt-ongelmiin, jos joku on jostakin eri mieltä heidän kanssaan. Kun muuta ei enää keksitä, kysellään diagnooseja ja ehdotellaan psykiatrisen avun hankkimista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiusatuille hyvä ratkaisu: vaihtakaa kavereita. Ei kannata puhua niille, jotka mitätöivät teidän kokemuksianne, vaan niille, jotka ymmärtävät. Heitäkin onneksi on. :)
Kiusaajille tai herjaajille on turha selittää kiusattujen kokemia kärsimyksiä.
Ei löydy uusia kavereita, etsitty on.
Niin, voisikohan johtua siitä, että ette etsi kavereita, vaan laskiämpäreitä ja olkapäitä mihin nojata. Olette siis helvetin raskasta seuraa.
Sinä olet kiusaaja.
En ole eläissäni kiusannut yhtään ketään. Sen sijaan olen joutunut toimimaan vastentahtoisesti vuosikausia juuri tällaisena laskiämpärinä. Se kuule vie energiaa, eikä anna mitään muuta kuin huonon olon. Varsinkin kun se valittaja valittaa valittamasta päästyään. Aina ja iänkaikkisesti, amen.
Mikä on tehnyt sinusta rajattoman ihmisen? Oletko terapiassa työstänyt ongelmasi?
Millä tavalla minä olen "rajaton"? Mitä se edes tarkoittaa tässä yhteydessä? Huvittavaa, että sinä, joka et edes tunne minua, heittelet sieltä kaikenmaailman diagnooseja lonkalta ja ehdottelet terapioita. Ettet vaan olisi kiusaaja?
Olet vuosikausia vastentahtoisesti kuunnellut toista ihmistä. Nyt kärsimyksesi on sinusta tämän toisen ihmisen vika.
Miksi et poistunut paikalta tai pyytänyt toista puhumaan jostain muusta? Miksi tilanne toistui noin vuosikausia?
En ole puhunut mistään "kärsimyksistäni". Sanoin, että se on ihan helvetin rasittavaa kuunnella toisten ihmisten ongelmista aina ja jatkuvasti. Olen sen lopettanut ja minähän tässä nyt olenkin kauhea kiusaaja ja itsekäs ihminen. No, ei voi mitään, itse voin hyvin enkä anna kenenkään vetää minua pohjamutiin omien ongelmiensa vuoksi. Sitä varten on ammattilaiset.
Sinulla on yksi rasittava kaveri ja leimaat kaikkk kiusatut sen perusteella? En minä ainakaan ystävilleni jauha kiusaamisestani, vaikka se edelleenkin vaikuttaa identiteettiini. Kyllä meillä on ihan muut keskustelunaiheet suurimman osan ajasta ystäväpiirissäni.
Minä leimasin "kiusatut". Uniikit lumihiutaleet, joiden ainoa missio maailmassa on kertoa kaikille kuinka rankkaa heillä on, ja kuinka kenelläkään muulla ei voi olla yhtä rankkaa. Terapiat ei auta, ystävät ei auta, mikään ei auta. Huomiohuoria ja erittäin negatiivisia sellaisia. Ja heitähän riittää. Vakavasti traumatisoitujakin on, mutta murto-osa näistä valittajista.
Mikä persoonallisuushäiriö sinulla on?
Ihan normipäiseltä tuo minusta vaikuttaa.
Psyykkisesti terve ja hyvinvoiva ihminen kykenee käsittelemään vaikeitakin tunteita. Hän erottaa omat tunteensa toisten tunteista, mikä tuolta kommentoijalta ei onnistu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiusatuille hyvä ratkaisu: vaihtakaa kavereita. Ei kannata puhua niille, jotka mitätöivät teidän kokemuksianne, vaan niille, jotka ymmärtävät. Heitäkin onneksi on. :)
Kiusaajille tai herjaajille on turha selittää kiusattujen kokemia kärsimyksiä.
Ei löydy uusia kavereita, etsitty on.
Niin, voisikohan johtua siitä, että ette etsi kavereita, vaan laskiämpäreitä ja olkapäitä mihin nojata. Olette siis helvetin raskasta seuraa.
Sinä olet kiusaaja.
En ole eläissäni kiusannut yhtään ketään. Sen sijaan olen joutunut toimimaan vastentahtoisesti vuosikausia juuri tällaisena laskiämpärinä. Se kuule vie energiaa, eikä anna mitään muuta kuin huonon olon. Varsinkin kun se valittaja valittaa valittamasta päästyään. Aina ja iänkaikkisesti, amen.
Mikä on tehnyt sinusta rajattoman ihmisen? Oletko terapiassa työstänyt ongelmasi?
Millä tavalla minä olen "rajaton"? Mitä se edes tarkoittaa tässä yhteydessä? Huvittavaa, että sinä, joka et edes tunne minua, heittelet sieltä kaikenmaailman diagnooseja lonkalta ja ehdottelet terapioita. Ettet vaan olisi kiusaaja?
Olet vuosikausia vastentahtoisesti kuunnellut toista ihmistä. Nyt kärsimyksesi on sinusta tämän toisen ihmisen vika.
Miksi et poistunut paikalta tai pyytänyt toista puhumaan jostain muusta? Miksi tilanne toistui noin vuosikausia?
En ole puhunut mistään "kärsimyksistäni". Sanoin, että se on ihan helvetin rasittavaa kuunnella toisten ihmisten ongelmista aina ja jatkuvasti. Olen sen lopettanut ja minähän tässä nyt olenkin kauhea kiusaaja ja itsekäs ihminen. No, ei voi mitään, itse voin hyvin enkä anna kenenkään vetää minua pohjamutiin omien ongelmiensa vuoksi. Sitä varten on ammattilaiset.
Sinulla on yksi rasittava kaveri ja leimaat kaikkk kiusatut sen perusteella? En minä ainakaan ystävilleni jauha kiusaamisestani, vaikka se edelleenkin vaikuttaa identiteettiini. Kyllä meillä on ihan muut keskustelunaiheet suurimman osan ajasta ystäväpiirissäni.
Minä leimasin "kiusatut". Uniikit lumihiutaleet, joiden ainoa missio maailmassa on kertoa kaikille kuinka rankkaa heillä on, ja kuinka kenelläkään muulla ei voi olla yhtä rankkaa. Terapiat ei auta, ystävät ei auta, mikään ei auta. Huomiohuoria ja erittäin negatiivisia sellaisia. Ja heitähän riittää. Vakavasti traumatisoitujakin on, mutta murto-osa näistä valittajista.
Mikä persoonallisuushäiriö sinulla on?
Ihan normipäiseltä tuo minusta vaikuttaa.
Kiitos. Nämä on näitä, jotka aina vetoavat näihin mt-ongelmiin, jos joku on jostakin eri mieltä heidän kanssaan. Kun muuta ei enää keksitä, kysellään diagnooseja ja ehdotellaan psykiatrisen avun hankkimista.
Niinhän sinäkin jakelet kiusatuille vähätteleviä diagnooseja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidän heitä vähän säälittävinä. Minut joukkor*isk*attiin kun olin lapsi ja käsittelin asian kokonaan ennen kuin täytin 25 vuotta. Sen jälkeen en ole itkenyt asian takia ja olen menestynyt hyvin elämässä.
Jos ihminen haluaa päästä jostain yli, niin kyllä vaan pääsee. Menneisyyden traumat ovat tekosyy sille, ettei ihminen osaa/jaksa ottaa vastuuta omasta elämästään.
Jotain on selvästi kohdallasi edelleen pahasti rikki, kun olet noin armoton muiden kärsimystä kohtaan.
En tiennyt, että totuuden sanominen tarkoittaa että olen rikki.
Säälin vain ihmisiä, jotka eivät osaa kääntää vastoinkäymisiään voitoksi. Kyllä minullakin meni silloin elämä sirpaleiksi, yritin itsemurhaa ja kävin vuosia psykoterapiassa. Mutta näin vaivaa sen eteen, että elämäni menisi kuntoon, ja niin lopulta kävikin.
Ei ole normaalia olla yli kolmekymppinen ja syyttää lapsuuden traumoja siitä, ettei menesty elämässä.
-31
Entä jos olisit onnistunut i.tsemurhayrityksessäsi? Silloin et olisi itsekään täällä paasaamassa miten kaikesta pääsee yli, kun et itsekään olisi päässyt. Eli olisit juuri tuollainen, joita haukut.
Tuo asia nimenomaan tätä kommentoijaa taitaa ahdistaa.
Itsesäälissä vellomisen tukeminen ja mahdollistaminen ei ole kovin empaattista, eikä siitä vellojallekaan ole hyötyä. Äitihullu on hyvä esimerkki.
Joku kirjoitti sinänsä oikein, että aivoissa aktivoituvat ne hermoradat, joita käytetään paljon. Eli sellaisen aivoissa joka aktiivisesti muistelee koulukiusaamista ne negatiiviset hermoradat vahvistuvat, asia tulee mieleen sitä useammin mitä useammin sitä tietoisesti ajattelee. Jos on onnistunut selittämään itselleen kaikki aikuisikänsä ongelmat lapsuudella, ei toivoa paremmasta ole, koska lapsuutta ei pääse muuttamaan. Omassa päässä oleva ennuste toteuttaa itsensä, jos arvelee että lapsuus tulee pilaamaan aikuisuuden, niin luultavasti todella myös käy.
Siksi oman parantumisen kannalta on hyödyllisempää ajatella, että olivatpa ne kiusaavat tyhmiä lapsia, ja että tilanne on aikaa sitten ohi. Paljon hyödyllisempää kuin maalata päässään heistä kuva kaikkivoipina kiiluvasilmäisinä sadisteina, jotka tarkoituksella ovat aiheuttaneet mt-ongelmia muille.
Lähempänä totuutta se on myös. Useimmat ovat itsekin tehneet lapsena tyhmiä asioita ajattelemattomuuttaan, tutkitusti monesti samalla ihmisellä on jossakin vaiheessa ollut rooli sekä kiusaajana että kiusattuna. Toki sitten on ihan käsittämättömiä yksipuolisia kiusaamistapauksia jotka minusta eivät ole koulukiusaamista vaan vakavia pahoinpitelyjä, mutta useimmat tapaukset ovat sellaista lievempää johon on törmännyt lähes jokainen jossakin elämänsä vaiheessa, ja josta pääsee kyllä yli.
Viimeistään kun tulee uusia ongelmia jotka pitää ratkaista kannattaa ihan tietoisella päätöksellä suunnata katse eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiusatuille hyvä ratkaisu: vaihtakaa kavereita. Ei kannata puhua niille, jotka mitätöivät teidän kokemuksianne, vaan niille, jotka ymmärtävät. Heitäkin onneksi on. :)
Kiusaajille tai herjaajille on turha selittää kiusattujen kokemia kärsimyksiä.
Ei löydy uusia kavereita, etsitty on.
Niin, voisikohan johtua siitä, että ette etsi kavereita, vaan laskiämpäreitä ja olkapäitä mihin nojata. Olette siis helvetin raskasta seuraa.
Sinä olet kiusaaja.
En ole eläissäni kiusannut yhtään ketään. Sen sijaan olen joutunut toimimaan vastentahtoisesti vuosikausia juuri tällaisena laskiämpärinä. Se kuule vie energiaa, eikä anna mitään muuta kuin huonon olon. Varsinkin kun se valittaja valittaa valittamasta päästyään. Aina ja iänkaikkisesti, amen.
Mikä on tehnyt sinusta rajattoman ihmisen? Oletko terapiassa työstänyt ongelmasi?
Millä tavalla minä olen "rajaton"? Mitä se edes tarkoittaa tässä yhteydessä? Huvittavaa, että sinä, joka et edes tunne minua, heittelet sieltä kaikenmaailman diagnooseja lonkalta ja ehdottelet terapioita. Ettet vaan olisi kiusaaja?
Olet vuosikausia vastentahtoisesti kuunnellut toista ihmistä. Nyt kärsimyksesi on sinusta tämän toisen ihmisen vika.
Miksi et poistunut paikalta tai pyytänyt toista puhumaan jostain muusta? Miksi tilanne toistui noin vuosikausia?
En ole puhunut mistään "kärsimyksistäni". Sanoin, että se on ihan helvetin rasittavaa kuunnella toisten ihmisten ongelmista aina ja jatkuvasti. Olen sen lopettanut ja minähän tässä nyt olenkin kauhea kiusaaja ja itsekäs ihminen. No, ei voi mitään, itse voin hyvin enkä anna kenenkään vetää minua pohjamutiin omien ongelmiensa vuoksi. Sitä varten on ammattilaiset.
Sinulla on yksi rasittava kaveri ja leimaat kaikkk kiusatut sen perusteella? En minä ainakaan ystävilleni jauha kiusaamisestani, vaikka se edelleenkin vaikuttaa identiteettiini. Kyllä meillä on ihan muut keskustelunaiheet suurimman osan ajasta ystäväpiirissäni.
Minä leimasin "kiusatut". Uniikit lumihiutaleet, joiden ainoa missio maailmassa on kertoa kaikille kuinka rankkaa heillä on, ja kuinka kenelläkään muulla ei voi olla yhtä rankkaa. Terapiat ei auta, ystävät ei auta, mikään ei auta. Huomiohuoria ja erittäin negatiivisia sellaisia. Ja heitähän riittää. Vakavasti traumatisoitujakin on, mutta murto-osa näistä valittajista.
Mikä persoonallisuushäiriö sinulla on?
Ihan normipäiseltä tuo minusta vaikuttaa.
Psyykkisesti terve ja hyvinvoiva ihminen kykenee käsittelemään vaikeitakin tunteita. Hän erottaa omat tunteensa toisten tunteista, mikä tuolta kommentoijalta ei onnistu.
Älä puhu potaskaa. Hän kertoi, että on kuunnellut toisten vuodatuksia ja kokenut ne rasittaviksi. Minä ymmärrän asian niin, että hän kyllä kykenee erottamaan omat tunteensa, mutta ei jaksa eikä viitsi tuhlata aikaansa olemalla toisten laskitynnyri. Kuka ihme sellaista viitsii ollakaan? Ei kukaan.
Kyllä täällä puskadiagnoosit taitavat kaikki olla äitihullun käsialaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiusatuille hyvä ratkaisu: vaihtakaa kavereita. Ei kannata puhua niille, jotka mitätöivät teidän kokemuksianne, vaan niille, jotka ymmärtävät. Heitäkin onneksi on. :)
Kiusaajille tai herjaajille on turha selittää kiusattujen kokemia kärsimyksiä.
Ei löydy uusia kavereita, etsitty on.
Niin, voisikohan johtua siitä, että ette etsi kavereita, vaan laskiämpäreitä ja olkapäitä mihin nojata. Olette siis helvetin raskasta seuraa.
Sinä olet kiusaaja.
En ole eläissäni kiusannut yhtään ketään. Sen sijaan olen joutunut toimimaan vastentahtoisesti vuosikausia juuri tällaisena laskiämpärinä. Se kuule vie energiaa, eikä anna mitään muuta kuin huonon olon. Varsinkin kun se valittaja valittaa valittamasta päästyään. Aina ja iänkaikkisesti, amen.
Mikä on tehnyt sinusta rajattoman ihmisen? Oletko terapiassa työstänyt ongelmasi?
Millä tavalla minä olen "rajaton"? Mitä se edes tarkoittaa tässä yhteydessä? Huvittavaa, että sinä, joka et edes tunne minua, heittelet sieltä kaikenmaailman diagnooseja lonkalta ja ehdottelet terapioita. Ettet vaan olisi kiusaaja?
Olet vuosikausia vastentahtoisesti kuunnellut toista ihmistä. Nyt kärsimyksesi on sinusta tämän toisen ihmisen vika.
Miksi et poistunut paikalta tai pyytänyt toista puhumaan jostain muusta? Miksi tilanne toistui noin vuosikausia?
En ole puhunut mistään "kärsimyksistäni". Sanoin, että se on ihan helvetin rasittavaa kuunnella toisten ihmisten ongelmista aina ja jatkuvasti. Olen sen lopettanut ja minähän tässä nyt olenkin kauhea kiusaaja ja itsekäs ihminen. No, ei voi mitään, itse voin hyvin enkä anna kenenkään vetää minua pohjamutiin omien ongelmiensa vuoksi. Sitä varten on ammattilaiset.
Sinulla on yksi rasittava kaveri ja leimaat kaikkk kiusatut sen perusteella? En minä ainakaan ystävilleni jauha kiusaamisestani, vaikka se edelleenkin vaikuttaa identiteettiini. Kyllä meillä on ihan muut keskustelunaiheet suurimman osan ajasta ystäväpiirissäni.
Minä leimasin "kiusatut". Uniikit lumihiutaleet, joiden ainoa missio maailmassa on kertoa kaikille kuinka rankkaa heillä on, ja kuinka kenelläkään muulla ei voi olla yhtä rankkaa. Terapiat ei auta, ystävät ei auta, mikään ei auta. Huomiohuoria ja erittäin negatiivisia sellaisia. Ja heitähän riittää. Vakavasti traumatisoitujakin on, mutta murto-osa näistä valittajista.
Mikä persoonallisuushäiriö sinulla on?
Ihan normipäiseltä tuo minusta vaikuttaa.
Psyykkisesti terve ja hyvinvoiva ihminen kykenee käsittelemään vaikeitakin tunteita. Hän erottaa omat tunteensa toisten tunteista, mikä tuolta kommentoijalta ei onnistu.
Älä puhu potaskaa. Hän kertoi, että on kuunnellut toisten vuodatuksia ja kokenut ne rasittaviksi. Minä ymmärrän asian niin, että hän kyllä kykenee erottamaan omat tunteensa, mutta ei jaksa eikä viitsi tuhlata aikaansa olemalla toisten laskitynnyri. Kuka ihme sellaista viitsii ollakaan? Ei kukaan.
Ei vuosiin uskaltanut sanoa ettei jaksa kuunnella? Kiväärilläkö kaveri uhkaili?
Vierailija kirjoitti:
Itsesäälissä vellomisen tukeminen ja mahdollistaminen ei ole kovin empaattista, eikä siitä vellojallekaan ole hyötyä. Äitihullu on hyvä esimerkki.
Joku kirjoitti sinänsä oikein, että aivoissa aktivoituvat ne hermoradat, joita käytetään paljon. Eli sellaisen aivoissa joka aktiivisesti muistelee koulukiusaamista ne negatiiviset hermoradat vahvistuvat, asia tulee mieleen sitä useammin mitä useammin sitä tietoisesti ajattelee. Jos on onnistunut selittämään itselleen kaikki aikuisikänsä ongelmat lapsuudella, ei toivoa paremmasta ole, koska lapsuutta ei pääse muuttamaan. Omassa päässä oleva ennuste toteuttaa itsensä, jos arvelee että lapsuus tulee pilaamaan aikuisuuden, niin luultavasti todella myös käy.
Siksi oman parantumisen kannalta on hyödyllisempää ajatella, että olivatpa ne kiusaavat tyhmiä lapsia, ja että tilanne on aikaa sitten ohi. Paljon hyödyllisempää kuin maalata päässään heistä kuva kaikkivoipina kiiluvasilmäisinä sadisteina, jotka tarkoituksella ovat aiheuttaneet mt-ongelmia muille.
Lähempänä totuutta se on myös. Useimmat ovat itsekin tehneet lapsena tyhmiä asioita ajattelemattomuuttaan, tutkitusti monesti samalla ihmisellä on jossakin vaiheessa ollut rooli sekä kiusaajana että kiusattuna. Toki sitten on ihan käsittämättömiä yksipuolisia kiusaamistapauksia jotka minusta eivät ole koulukiusaamista vaan vakavia pahoinpitelyjä, mutta useimmat tapaukset ovat sellaista lievempää johon on törmännyt lähes jokainen jossakin elämänsä vaiheessa, ja josta pääsee kyllä yli.
Viimeistään kun tulee uusia ongelmia jotka pitää ratkaista kannattaa ihan tietoisella päätöksellä suunnata katse eteenpäin.
Ei kai kenelläkään olisi mitään ongelmaa, jos se olisi noin helppoa, että vaan "tietoisella päätöksellä suuntaa katseensa eteenpäin". Kun ongelmia elämässä vielä kasaantuu kiusaamisen lisäksi lisää, siinä eivät kaikki jaksa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä vaikuttaa kiusaamiskokemus vielä aikuisiällä tai ainakin mielessä säilyy. Jos on onnistunut saamaan nuorella iällä positiivista palautetta itsestä ja vaikka aloittanut seurustelemaan heti 15 v niin varmaan tuntee itsensä onnistuneemmaksi kuin ikisinkku kiusattu ihminen.
En jaksanut lukea kaikkia juttuja, mutta voisin sanoa että kyllähän koulukiusaaminen jättää monelta osin jonkunlaiset traumat. riippuu tietysti henkilöstä ja ympäristöstä yms. miten kukakin nämä traumat pystyy käsittelemään. Mutta jos ei ole koskaan päässyt niitä asioita käsittelemään, esim. terapiassa tai pystynyt puhumaan niistä kunnolla, ja käsittelemään asiaa niin tottakai se vaikuttaa henkilön kehitykseen. Tietysti on ihan itsestä kiinni, haluaako asioita käsitellä ja mikä asenne on siihen ongelmien raktaisuun, mutta lähtökohtaisesti se ei ole henkilön oma syys jos hänelle muodostuu traumoja. Traumat aiheuttaa sellaisia fyysisiäkin reaktioita joille ei voi välttämättä mitään. Tiedän kyllä sellaisiakin ihmisiä jotka muistavat joka ikisisessä keskustelussa tuoda esiin menneet ja sen seuraukset ja selittelevät sillä tekemisiään ja hakevat huomiota, mutta nuo ihmiset ovat ihan oma luokkansa ja niiät on onneksi kuitenkin ihan marginaalisesti. Oikeasti kuitenkin kiusaaminen jättää henkiset jäljet, ja jos toinen ihminen ne kokee pahempina kuin joku muu, se ei tee siitä toisesta mitenkään huononpaa. ihmiset kun kokevat asiat erilailla ja kaikkeen vaikuttaa myös ympäristö ja millaiseksi elämä kiusaamisen jälkeen muodostuu yms. todella monesta tekiästä. Tuntuu että tälläisten alottajien päässä ei ole ollenkaan kykyä empatiaan ja tajua siitä, että ihmisten tilanteet on erilaisia. Ja jos nyt itse pääsee jostain asiasta helposti yli, niin se ei tarkoita että kaikki pääsis samalla tavalla. Tai jos joku on käsitellyt kiusaamiset ja päässyt siitä yli vuosia sitten, niin hyvä! sehän on mahtavaa, mutta kun kaikki ei saa apua ajoissa, tai osaa hakea sitä, tai yksinkertaisesti ovat kokeeneet pahempia asioita tai kokevat asiat pahemmin, niin asioiden yli pääseminen ei ole niin helppoa....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiusatuille hyvä ratkaisu: vaihtakaa kavereita. Ei kannata puhua niille, jotka mitätöivät teidän kokemuksianne, vaan niille, jotka ymmärtävät. Heitäkin onneksi on. :)
Kiusaajille tai herjaajille on turha selittää kiusattujen kokemia kärsimyksiä.
Ei löydy uusia kavereita, etsitty on.
Niin, voisikohan johtua siitä, että ette etsi kavereita, vaan laskiämpäreitä ja olkapäitä mihin nojata. Olette siis helvetin raskasta seuraa.
Sinä olet kiusaaja.
En ole eläissäni kiusannut yhtään ketään. Sen sijaan olen joutunut toimimaan vastentahtoisesti vuosikausia juuri tällaisena laskiämpärinä. Se kuule vie energiaa, eikä anna mitään muuta kuin huonon olon. Varsinkin kun se valittaja valittaa valittamasta päästyään. Aina ja iänkaikkisesti, amen.
Mikä on tehnyt sinusta rajattoman ihmisen? Oletko terapiassa työstänyt ongelmasi?
Millä tavalla minä olen "rajaton"? Mitä se edes tarkoittaa tässä yhteydessä? Huvittavaa, että sinä, joka et edes tunne minua, heittelet sieltä kaikenmaailman diagnooseja lonkalta ja ehdottelet terapioita. Ettet vaan olisi kiusaaja?
Olet vuosikausia vastentahtoisesti kuunnellut toista ihmistä. Nyt kärsimyksesi on sinusta tämän toisen ihmisen vika.
Miksi et poistunut paikalta tai pyytänyt toista puhumaan jostain muusta? Miksi tilanne toistui noin vuosikausia?
En ole puhunut mistään "kärsimyksistäni". Sanoin, että se on ihan helvetin rasittavaa kuunnella toisten ihmisten ongelmista aina ja jatkuvasti. Olen sen lopettanut ja minähän tässä nyt olenkin kauhea kiusaaja ja itsekäs ihminen. No, ei voi mitään, itse voin hyvin enkä anna kenenkään vetää minua pohjamutiin omien ongelmiensa vuoksi. Sitä varten on ammattilaiset.
Sinulla on yksi rasittava kaveri ja leimaat kaikkk kiusatut sen perusteella? En minä ainakaan ystävilleni jauha kiusaamisestani, vaikka se edelleenkin vaikuttaa identiteettiini. Kyllä meillä on ihan muut keskustelunaiheet suurimman osan ajasta ystäväpiirissäni.
Minä leimasin "kiusatut". Uniikit lumihiutaleet, joiden ainoa missio maailmassa on kertoa kaikille kuinka rankkaa heillä on, ja kuinka kenelläkään muulla ei voi olla yhtä rankkaa. Terapiat ei auta, ystävät ei auta, mikään ei auta. Huomiohuoria ja erittäin negatiivisia sellaisia. Ja heitähän riittää. Vakavasti traumatisoitujakin on, mutta murto-osa näistä valittajista.
Mikä persoonallisuushäiriö sinulla on?
Ihan normipäiseltä tuo minusta vaikuttaa.
Psyykkisesti terve ja hyvinvoiva ihminen kykenee käsittelemään vaikeitakin tunteita. Hän erottaa omat tunteensa toisten tunteista, mikä tuolta kommentoijalta ei onnistu.
Älä puhu potaskaa. Hän kertoi, että on kuunnellut toisten vuodatuksia ja kokenut ne rasittaviksi. Minä ymmärrän asian niin, että hän kyllä kykenee erottamaan omat tunteensa, mutta ei jaksa eikä viitsi tuhlata aikaansa olemalla toisten laskitynnyri. Kuka ihme sellaista viitsii ollakaan? Ei kukaan.
Ei vuosiin uskaltanut sanoa ettei jaksa kuunnella? Kiväärilläkö kaveri uhkaili?
Kilttinä ihmisenä yrittänyt olla kärsivällinen ja tukea, mutta kun kaivo on pohjaton.
teini-iässä muodostuu persoonallisuuden perusta, koko loppu iäksi. Siksi se on tärkeä kausi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiusatuille hyvä ratkaisu: vaihtakaa kavereita. Ei kannata puhua niille, jotka mitätöivät teidän kokemuksianne, vaan niille, jotka ymmärtävät. Heitäkin onneksi on. :)
Kiusaajille tai herjaajille on turha selittää kiusattujen kokemia kärsimyksiä.
Ei löydy uusia kavereita, etsitty on.
Niin, voisikohan johtua siitä, että ette etsi kavereita, vaan laskiämpäreitä ja olkapäitä mihin nojata. Olette siis helvetin raskasta seuraa.
Sinä olet kiusaaja.
En ole eläissäni kiusannut yhtään ketään. Sen sijaan olen joutunut toimimaan vastentahtoisesti vuosikausia juuri tällaisena laskiämpärinä. Se kuule vie energiaa, eikä anna mitään muuta kuin huonon olon. Varsinkin kun se valittaja valittaa valittamasta päästyään. Aina ja iänkaikkisesti, amen.
Mikä on tehnyt sinusta rajattoman ihmisen? Oletko terapiassa työstänyt ongelmasi?
Millä tavalla minä olen "rajaton"? Mitä se edes tarkoittaa tässä yhteydessä? Huvittavaa, että sinä, joka et edes tunne minua, heittelet sieltä kaikenmaailman diagnooseja lonkalta ja ehdottelet terapioita. Ettet vaan olisi kiusaaja?
Olet vuosikausia vastentahtoisesti kuunnellut toista ihmistä. Nyt kärsimyksesi on sinusta tämän toisen ihmisen vika.
Miksi et poistunut paikalta tai pyytänyt toista puhumaan jostain muusta? Miksi tilanne toistui noin vuosikausia?
En ole puhunut mistään "kärsimyksistäni". Sanoin, että se on ihan helvetin rasittavaa kuunnella toisten ihmisten ongelmista aina ja jatkuvasti. Olen sen lopettanut ja minähän tässä nyt olenkin kauhea kiusaaja ja itsekäs ihminen. No, ei voi mitään, itse voin hyvin enkä anna kenenkään vetää minua pohjamutiin omien ongelmiensa vuoksi. Sitä varten on ammattilaiset.
Sinulla on yksi rasittava kaveri ja leimaat kaikkk kiusatut sen perusteella? En minä ainakaan ystävilleni jauha kiusaamisestani, vaikka se edelleenkin vaikuttaa identiteettiini. Kyllä meillä on ihan muut keskustelunaiheet suurimman osan ajasta ystäväpiirissäni.
Minä leimasin "kiusatut". Uniikit lumihiutaleet, joiden ainoa missio maailmassa on kertoa kaikille kuinka rankkaa heillä on, ja kuinka kenelläkään muulla ei voi olla yhtä rankkaa. Terapiat ei auta, ystävät ei auta, mikään ei auta. Huomiohuoria ja erittäin negatiivisia sellaisia. Ja heitähän riittää. Vakavasti traumatisoitujakin on, mutta murto-osa näistä valittajista.
Mikä persoonallisuushäiriö sinulla on?
Ihan normipäiseltä tuo minusta vaikuttaa.
Psyykkisesti terve ja hyvinvoiva ihminen kykenee käsittelemään vaikeitakin tunteita. Hän erottaa omat tunteensa toisten tunteista, mikä tuolta kommentoijalta ei onnistu.
Älä puhu potaskaa. Hän kertoi, että on kuunnellut toisten vuodatuksia ja kokenut ne rasittaviksi. Minä ymmärrän asian niin, että hän kyllä kykenee erottamaan omat tunteensa, mutta ei jaksa eikä viitsi tuhlata aikaansa olemalla toisten laskitynnyri. Kuka ihme sellaista viitsii ollakaan? Ei kukaan.
Ei vuosiin uskaltanut sanoa ettei jaksa kuunnella? Kiväärilläkö kaveri uhkaili?
Kilttinä ihmisenä yrittänyt olla kärsivällinen ja tukea, mutta kun kaivo on pohjaton.
Kiitos, kun joku ymmärtää. Juuri näin oli asian laita. Sinä ylempi kommentoija, elämäsi voisi olla helpompaa jos lakkaisit ylianalysoimasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiusatuille hyvä ratkaisu: vaihtakaa kavereita. Ei kannata puhua niille, jotka mitätöivät teidän kokemuksianne, vaan niille, jotka ymmärtävät. Heitäkin onneksi on. :)
Kiusaajille tai herjaajille on turha selittää kiusattujen kokemia kärsimyksiä.
Ei löydy uusia kavereita, etsitty on.
Niin, voisikohan johtua siitä, että ette etsi kavereita, vaan laskiämpäreitä ja olkapäitä mihin nojata. Olette siis helvetin raskasta seuraa.
Sinä olet kiusaaja.
En ole eläissäni kiusannut yhtään ketään. Sen sijaan olen joutunut toimimaan vastentahtoisesti vuosikausia juuri tällaisena laskiämpärinä. Se kuule vie energiaa, eikä anna mitään muuta kuin huonon olon. Varsinkin kun se valittaja valittaa valittamasta päästyään. Aina ja iänkaikkisesti, amen.
Mikä on tehnyt sinusta rajattoman ihmisen? Oletko terapiassa työstänyt ongelmasi?
Millä tavalla minä olen "rajaton"? Mitä se edes tarkoittaa tässä yhteydessä? Huvittavaa, että sinä, joka et edes tunne minua, heittelet sieltä kaikenmaailman diagnooseja lonkalta ja ehdottelet terapioita. Ettet vaan olisi kiusaaja?
Olet vuosikausia vastentahtoisesti kuunnellut toista ihmistä. Nyt kärsimyksesi on sinusta tämän toisen ihmisen vika.
Miksi et poistunut paikalta tai pyytänyt toista puhumaan jostain muusta? Miksi tilanne toistui noin vuosikausia?
En ole puhunut mistään "kärsimyksistäni". Sanoin, että se on ihan helvetin rasittavaa kuunnella toisten ihmisten ongelmista aina ja jatkuvasti. Olen sen lopettanut ja minähän tässä nyt olenkin kauhea kiusaaja ja itsekäs ihminen. No, ei voi mitään, itse voin hyvin enkä anna kenenkään vetää minua pohjamutiin omien ongelmiensa vuoksi. Sitä varten on ammattilaiset.
Sinulla on yksi rasittava kaveri ja leimaat kaikkk kiusatut sen perusteella? En minä ainakaan ystävilleni jauha kiusaamisestani, vaikka se edelleenkin vaikuttaa identiteettiini. Kyllä meillä on ihan muut keskustelunaiheet suurimman osan ajasta ystäväpiirissäni.
Minä leimasin "kiusatut". Uniikit lumihiutaleet, joiden ainoa missio maailmassa on kertoa kaikille kuinka rankkaa heillä on, ja kuinka kenelläkään muulla ei voi olla yhtä rankkaa. Terapiat ei auta, ystävät ei auta, mikään ei auta. Huomiohuoria ja erittäin negatiivisia sellaisia. Ja heitähän riittää. Vakavasti traumatisoitujakin on, mutta murto-osa näistä valittajista.
Mikä persoonallisuushäiriö sinulla on?
Ihan normipäiseltä tuo minusta vaikuttaa.
Psyykkisesti terve ja hyvinvoiva ihminen kykenee käsittelemään vaikeitakin tunteita. Hän erottaa omat tunteensa toisten tunteista, mikä tuolta kommentoijalta ei onnistu.
Älä puhu potaskaa. Hän kertoi, että on kuunnellut toisten vuodatuksia ja kokenut ne rasittaviksi. Minä ymmärrän asian niin, että hän kyllä kykenee erottamaan omat tunteensa, mutta ei jaksa eikä viitsi tuhlata aikaansa olemalla toisten laskitynnyri. Kuka ihme sellaista viitsii ollakaan? Ei kukaan.
Ei vuosiin uskaltanut sanoa ettei jaksa kuunnella? Kiväärilläkö kaveri uhkaili?
Kilttinä ihmisenä yrittänyt olla kärsivällinen ja tukea, mutta kun kaivo on pohjaton.
Ei kovin kiltiltä kuulosta. Kiltti ja empaattinen ihminen olisi ihan ystävällisesti kaverilleen ehdottanut avun hakemista eikä raivoaisi täällä syyllistäen kaikkia kiusattuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiusatuille hyvä ratkaisu: vaihtakaa kavereita. Ei kannata puhua niille, jotka mitätöivät teidän kokemuksianne, vaan niille, jotka ymmärtävät. Heitäkin onneksi on. :)
Kiusaajille tai herjaajille on turha selittää kiusattujen kokemia kärsimyksiä.
Ei löydy uusia kavereita, etsitty on.
Niin, voisikohan johtua siitä, että ette etsi kavereita, vaan laskiämpäreitä ja olkapäitä mihin nojata. Olette siis helvetin raskasta seuraa.
Sinä olet kiusaaja.
En ole eläissäni kiusannut yhtään ketään. Sen sijaan olen joutunut toimimaan vastentahtoisesti vuosikausia juuri tällaisena laskiämpärinä. Se kuule vie energiaa, eikä anna mitään muuta kuin huonon olon. Varsinkin kun se valittaja valittaa valittamasta päästyään. Aina ja iänkaikkisesti, amen.
Mikä on tehnyt sinusta rajattoman ihmisen? Oletko terapiassa työstänyt ongelmasi?
Millä tavalla minä olen "rajaton"? Mitä se edes tarkoittaa tässä yhteydessä? Huvittavaa, että sinä, joka et edes tunne minua, heittelet sieltä kaikenmaailman diagnooseja lonkalta ja ehdottelet terapioita. Ettet vaan olisi kiusaaja?
Olet vuosikausia vastentahtoisesti kuunnellut toista ihmistä. Nyt kärsimyksesi on sinusta tämän toisen ihmisen vika.
Miksi et poistunut paikalta tai pyytänyt toista puhumaan jostain muusta? Miksi tilanne toistui noin vuosikausia?
En ole puhunut mistään "kärsimyksistäni". Sanoin, että se on ihan helvetin rasittavaa kuunnella toisten ihmisten ongelmista aina ja jatkuvasti. Olen sen lopettanut ja minähän tässä nyt olenkin kauhea kiusaaja ja itsekäs ihminen. No, ei voi mitään, itse voin hyvin enkä anna kenenkään vetää minua pohjamutiin omien ongelmiensa vuoksi. Sitä varten on ammattilaiset.
Sinulla on yksi rasittava kaveri ja leimaat kaikkk kiusatut sen perusteella? En minä ainakaan ystävilleni jauha kiusaamisestani, vaikka se edelleenkin vaikuttaa identiteettiini. Kyllä meillä on ihan muut keskustelunaiheet suurimman osan ajasta ystäväpiirissäni.
Minä leimasin "kiusatut". Uniikit lumihiutaleet, joiden ainoa missio maailmassa on kertoa kaikille kuinka rankkaa heillä on, ja kuinka kenelläkään muulla ei voi olla yhtä rankkaa. Terapiat ei auta, ystävät ei auta, mikään ei auta. Huomiohuoria ja erittäin negatiivisia sellaisia. Ja heitähän riittää. Vakavasti traumatisoitujakin on, mutta murto-osa näistä valittajista.
Mikä persoonallisuushäiriö sinulla on?
Ihan normipäiseltä tuo minusta vaikuttaa.
Kiitos. Nämä on näitä, jotka aina vetoavat näihin mt-ongelmiin, jos joku on jostakin eri mieltä heidän kanssaan. Kun muuta ei enää keksitä, kysellään diagnooseja ja ehdotellaan psykiatrisen avun hankkimista.
Olen naureskellut tåällä partaani tätä keskustelutapaa: viikolla sanoin yhden kommentin jostain pikkuisen eri tulokulmasta, mistä johtuen minulle ehdotettiin psykoterapiaa. Luullaankohan psykopätemistä jotenkin erityisfiksujen piirteeksi? Aika moni ihan ammattinsa puitteissa joutuu "käsittelemään asioitaan", ainakin sosiaali- ja kasvatusalojen erikoistumisissa nämä kuuluvat koulutuksiin. Enemmän sääntö kuin poikkeus kumminkin, toisin kuin nämä psykonikkarit luulevat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiusatuille hyvä ratkaisu: vaihtakaa kavereita. Ei kannata puhua niille, jotka mitätöivät teidän kokemuksianne, vaan niille, jotka ymmärtävät. Heitäkin onneksi on. :)
Kiusaajille tai herjaajille on turha selittää kiusattujen kokemia kärsimyksiä.
Ei löydy uusia kavereita, etsitty on.
Niin, voisikohan johtua siitä, että ette etsi kavereita, vaan laskiämpäreitä ja olkapäitä mihin nojata. Olette siis helvetin raskasta seuraa.
Sinä olet kiusaaja.
En ole eläissäni kiusannut yhtään ketään. Sen sijaan olen joutunut toimimaan vastentahtoisesti vuosikausia juuri tällaisena laskiämpärinä. Se kuule vie energiaa, eikä anna mitään muuta kuin huonon olon. Varsinkin kun se valittaja valittaa valittamasta päästyään. Aina ja iänkaikkisesti, amen.
Mikä on tehnyt sinusta rajattoman ihmisen? Oletko terapiassa työstänyt ongelmasi?
Millä tavalla minä olen "rajaton"? Mitä se edes tarkoittaa tässä yhteydessä? Huvittavaa, että sinä, joka et edes tunne minua, heittelet sieltä kaikenmaailman diagnooseja lonkalta ja ehdottelet terapioita. Ettet vaan olisi kiusaaja?
Olet vuosikausia vastentahtoisesti kuunnellut toista ihmistä. Nyt kärsimyksesi on sinusta tämän toisen ihmisen vika.
Miksi et poistunut paikalta tai pyytänyt toista puhumaan jostain muusta? Miksi tilanne toistui noin vuosikausia?
En ole puhunut mistään "kärsimyksistäni". Sanoin, että se on ihan helvetin rasittavaa kuunnella toisten ihmisten ongelmista aina ja jatkuvasti. Olen sen lopettanut ja minähän tässä nyt olenkin kauhea kiusaaja ja itsekäs ihminen. No, ei voi mitään, itse voin hyvin enkä anna kenenkään vetää minua pohjamutiin omien ongelmiensa vuoksi. Sitä varten on ammattilaiset.
Sinulla on yksi rasittava kaveri ja leimaat kaikkk kiusatut sen perusteella? En minä ainakaan ystävilleni jauha kiusaamisestani, vaikka se edelleenkin vaikuttaa identiteettiini. Kyllä meillä on ihan muut keskustelunaiheet suurimman osan ajasta ystäväpiirissäni.
Minä leimasin "kiusatut". Uniikit lumihiutaleet, joiden ainoa missio maailmassa on kertoa kaikille kuinka rankkaa heillä on, ja kuinka kenelläkään muulla ei voi olla yhtä rankkaa. Terapiat ei auta, ystävät ei auta, mikään ei auta. Huomiohuoria ja erittäin negatiivisia sellaisia. Ja heitähän riittää. Vakavasti traumatisoitujakin on, mutta murto-osa näistä valittajista.
Mikä persoonallisuushäiriö sinulla on?
Ihan normipäiseltä tuo minusta vaikuttaa.
Psyykkisesti terve ja hyvinvoiva ihminen kykenee käsittelemään vaikeitakin tunteita. Hän erottaa omat tunteensa toisten tunteista, mikä tuolta kommentoijalta ei onnistu.
Älä puhu potaskaa. Hän kertoi, että on kuunnellut toisten vuodatuksia ja kokenut ne rasittaviksi. Minä ymmärrän asian niin, että hän kyllä kykenee erottamaan omat tunteensa, mutta ei jaksa eikä viitsi tuhlata aikaansa olemalla toisten laskitynnyri. Kuka ihme sellaista viitsii ollakaan? Ei kukaan.
Ei vuosiin uskaltanut sanoa ettei jaksa kuunnella? Kiväärilläkö kaveri uhkaili?
Kilttinä ihmisenä yrittänyt olla kärsivällinen ja tukea, mutta kun kaivo on pohjaton.
Ei tuo ihminen ole ollut kiltti. Hän on ollut kyvytön ilmaisemaan itseään. Se ärsyttää häntä ja nyt hän suuntaa ärtymyksensä siitä tuttavaansa.
Alue: Aihe vapaa
Mikä persoonallisuushäiriö sinulla on?