Lue keskustelun säännöt.
Miksi kukaan käyttäisi ei-täysjyväpastaa?
Pasta
19.02.2019 |
Esim. leivän suhteen ymmärrän jos ei halua pelkkää täysjyvävehnää koska se on siinä melko eri makuista, mutta pastassa ei mielestäni ole yhtään minkäänlaista makueroa täysjyvän ja ei-täysjyvän välillä, varsinkaan jos pastan/lasagnen tms kastikkeet/täytteet ovat kohdallaan. Tästä syystä en vaan käsitä, miksei joku käyttäisi täysjyvää kun se on ehkä 1000 kertaa terveellisempää, ei-täysjyvällä taas ravintoarvo suurinpiirtein 0, melkein sama kuin karkkia söisi..
Eli jos ostat ei-täysjyväpastaa, miksi ihmeessä?
Kommentit (102)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää on taas näitä tottumiskysymyksiä. Makuihin tottuu.
Jos minä vaihtaisin vaalean pastan täysjyväpastaan eli hyvänmakuisen pahanmakuiseen, minulle ei riittäisi että siihen pahaan makuun tottuu. Jos se maagisesti alkaisi maistua hyvältä, voisin pysyäkin siinä valinnassa. Mutta pelkkä se että on tottunut makuun joka ei ole hyvä, ei saa minua valitsemaan sitä silloin kun se hyvän makuinenkin on saatavilla.
Mulla taas on niin päin että vaalea pasta ei maistu yhtään millekään. Tykkään siis tumman mausta enemmän, samoin kuin tummasta leivästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut tykkäävät neutraalista pastasta ja jotkut tummasta maultaan vahvemmasta pastasta. Sou? Kuka tässä ny voittaa ja mitä?
Vierailija kirjoitti:
Nää on taas näitä tottumiskysymyksiä. Makuihin tottuu.
Silloin kun en vielä itse laittanut ruokaa, jouduin totuttelemaan muiden tekemiin sellaisiin ruokiin joista en lähtökohtaisesti pidä. Mutta nyt kun ostan ja laitan ruokani itse, en näe syytä totutella pahoihin makuihin. Ei huvita varta vasten ostaa ja laittaa pahaa ruokaa, kun samalla rahamäärällä ja vaivalla voi laittaa hyvääkin ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää on taas näitä tottumiskysymyksiä. Makuihin tottuu.
Silloin kun en vielä itse laittanut ruokaa, jouduin totuttelemaan muiden tekemiin sellaisiin ruokiin joista en lähtökohtaisesti pidä. Mutta nyt kun ostan ja laitan ruokani itse, en näe syytä totutella pahoihin makuihin. Ei huvita varta vasten ostaa ja laittaa pahaa ruokaa, kun samalla rahamäärällä ja vaivalla voi laittaa hyvääkin ruokaa.
Niin? Tarkoitinko että pahoihin makuihin pitää tottua? Syökää vaikka pascaa jos maistuu. Minä syön vaikka perseenreikää sitten.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut tykkäävät neutraalista pastasta ja jotkut tummasta maultaan vahvemmasta pastasta. Sou? Kuka tässä ny voittaa ja mitä?
Ei kai tässä kilpailusta ollutkaan kyse. Ap vain halusi tietää, miksi kukaan käyttää ei-täysjyväpastaa. Vastauksia onkin tullut hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
S-marketissa molemmat 0,25€.
Eli saman hintaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikokoinen annos pastaa on Finelin mukaan 70 g. Siinä annoskoossa ravintoarvojen erot:
Kuitu: vaalea pasta 2 g, täysjyväpasta 6 g.
Magnesium: vaalea pasta 23 mg, täysjyväpasta 75 mg.
B1-vitamiini: vaalea pasta 0.056 mg, täysjyväpasta 0.217 mg.Nuo ovat siis vaalean ja täysjyväpastan ainoat merkittävät ravitsemukselliset erot. Kaikille noista löytyy parempiakin lähteitä kuin täysjyväpasta. Esimerkiksi porsaan ulkofileessä on paljon enemmän B1-vitamiinia (1.10 mg / 100 g) kuin täysjyväpastassa. Kuitua kertyy helposti esimerkiksi kasviksista, ruisleivästä ja kaurahiutaleista. Täysjyväpastaa parempia magnesiumin lähteitä ovat esim. siemenet, pähkinät, kaakaojauhe ja kaurahiutaleet.
Höpöhöpö. Täysjyvässä on reippaasti enemmän antioksidantteja.
Wikipedian juttu antioksidanteista: https://en.m.wikipedia.org/wiki/Antioxidant
Täysjyvää ei mainita tuolla hyvänä antioksidanttien lähteenä. ”Antioxidant vitamins are found in vegetables, fruits, eggs, legumes and nuts. Vitamins A, C, and E can be destroyed by long-term storage or prolonged cooking.” Noista vitamiineista kaikki on taulukoitu Finelissä, mutta mitään niistä ei ollut täysjyväpastassa merkittävästi enempää kuin vaaleassa pastassa.
Luepa välillä muutakin kuin wikipediaa.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4665520/
"Whole wheat flours demonstrated higher antioxidant activities than refined flours. They exhibited higher TPC, DPPH, ORAC and ferulic acid levels despite the presence of several additives in refined flour that partially compensate for the loss of germ and bran. "
"The findings are in support of the body of literature that whole wheat products are likely to be more beneficial to consumers than the refined wheat products."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kyllä se vaan on helkkarin pahhoo..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikokoinen annos pastaa on Finelin mukaan 70 g. Siinä annoskoossa ravintoarvojen erot:
Kuitu: vaalea pasta 2 g, täysjyväpasta 6 g.
Magnesium: vaalea pasta 23 mg, täysjyväpasta 75 mg.
B1-vitamiini: vaalea pasta 0.056 mg, täysjyväpasta 0.217 mg.Nuo ovat siis vaalean ja täysjyväpastan ainoat merkittävät ravitsemukselliset erot. Kaikille noista löytyy parempiakin lähteitä kuin täysjyväpasta. Esimerkiksi porsaan ulkofileessä on paljon enemmän B1-vitamiinia (1.10 mg / 100 g) kuin täysjyväpastassa. Kuitua kertyy helposti esimerkiksi kasviksista, ruisleivästä ja kaurahiutaleista. Täysjyväpastaa parempia magnesiumin lähteitä ovat esim. siemenet, pähkinät, kaakaojauhe ja kaurahiutaleet.
Höpöhöpö. Täysjyvässä on reippaasti enemmän antioksidantteja.
Wikipedian juttu antioksidanteista: https://en.m.wikipedia.org/wiki/Antioxidant
Täysjyvää ei mainita tuolla hyvänä antioksidanttien lähteenä. ”Antioxidant vitamins are found in vegetables, fruits, eggs, legumes and nuts. Vitamins A, C, and E can be destroyed by long-term storage or prolonged cooking.” Noista vitamiineista kaikki on taulukoitu Finelissä, mutta mitään niistä ei ollut täysjyväpastassa merkittävästi enempää kuin vaaleassa pastassa.Luepa välillä muutakin kuin wikipediaa.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4665520/
"Whole wheat flours demonstrated higher antioxidant activities than refined flours. They exhibited higher TPC, DPPH, ORAC and ferulic acid levels despite the presence of several additives in refined flour that partially compensate for the loss of germ and bran. "
"The findings are in support of the body of literature that whole wheat products are likely to be more beneficial to consumers than the refined wheat products."
Mielenkiintoinen tuo pätkä:
"To compensate for the loss of nutrients, government regulations dictate the addition of vitamins and minerals into these flours and label the modified flour as refined flour. These additives are primarily niacin, reduced iron, thiamine mononitrate, riboflavin and folic acids "
ja
"Even though additives may exert antioxidant effects, they still differ from natural sources on a chemical and biochemical level. "
Onkohan kotimaisissakin valkoisissa jauhoissa paljon noita lisäaineita korvaamassa täysjyvän luonnollisia ravintoaineita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä käytin yli 10 vuotta täysjyväpastaa, mutta eihän se oikeaa spaghettia ole.
Se "tavallinen" on vaan paremman makuista ja autenttista. Nykyään olen siirtynyt enemmän ja enemmän tavalliseen, vaikka täyttäväähän se täysjyvä on. Toisaalta jos hintaa katsoo, niin ei siitä mitään "rahallista" hyötyä ole.
Sinccis
Mutta omalla kohdallani tosiaan haluan tehdä autenttisia ruokia.
Syötte jotain suomalaisia puolitäysjyvä"pastoja" 😁😁😁 kokeilkaapa jotain oikeaa italialaista 100%-täysjyväfussillia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Syötte jotain suomalaisia puolitäysjyvä"pastoja" 😁😁😁 kokeilkaapa jotain oikeaa italialaista 100%-täysjyväfussillia
Eikös Barillat ole Italiasta ja 100% täysjyvää?
Täysjyvä pasta on todella pahan makuista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikokoinen annos pastaa on Finelin mukaan 70 g. Siinä annoskoossa ravintoarvojen erot:
Kuitu: vaalea pasta 2 g, täysjyväpasta 6 g.
Magnesium: vaalea pasta 23 mg, täysjyväpasta 75 mg.
B1-vitamiini: vaalea pasta 0.056 mg, täysjyväpasta 0.217 mg.Nuo ovat siis vaalean ja täysjyväpastan ainoat merkittävät ravitsemukselliset erot. Kaikille noista löytyy parempiakin lähteitä kuin täysjyväpasta. Esimerkiksi porsaan ulkofileessä on paljon enemmän B1-vitamiinia (1.10 mg / 100 g) kuin täysjyväpastassa. Kuitua kertyy helposti esimerkiksi kasviksista, ruisleivästä ja kaurahiutaleista. Täysjyväpastaa parempia magnesiumin lähteitä ovat esim. siemenet, pähkinät, kaakaojauhe ja kaurahiutaleet.
Höpöhöpö. Täysjyvässä on reippaasti enemmän antioksidantteja.
Wikipedian juttu antioksidanteista: https://en.m.wikipedia.org/wiki/Antioxidant
Täysjyvää ei mainita tuolla hyvänä antioksidanttien lähteenä. ”Antioxidant vitamins are found in vegetables, fruits, eggs, legumes and nuts. Vitamins A, C, and E can be destroyed by long-term storage or prolonged cooking.” Noista vitamiineista kaikki on taulukoitu Finelissä, mutta mitään niistä ei ollut täysjyväpastassa merkittävästi enempää kuin vaaleassa pastassa.Luepa välillä muutakin kuin wikipediaa.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4665520/
"Whole wheat flours demonstrated higher antioxidant activities than refined flours. They exhibited higher TPC, DPPH, ORAC and ferulic acid levels despite the presence of several additives in refined flour that partially compensate for the loss of germ and bran. "
"The findings are in support of the body of literature that whole wheat products are likely to be more beneficial to consumers than the refined wheat products."
Mielenkiintoinen tuo pätkä:
"To compensate for the loss of nutrients, government regulations dictate the addition of vitamins and minerals into these flours and label the modified flour as refined flour. These additives are primarily niacin, reduced iron, thiamine mononitrate, riboflavin and folic acids "
ja
"Even though additives may exert antioxidant effects, they still differ from natural sources on a chemical and biochemical level. "
Onkohan kotimaisissakin valkoisissa jauhoissa paljon noita lisäaineita korvaamassa täysjyvän luonnollisia ravintoaineita?
Ei ole. Suomalaisissa jauhoissa lisäaineina käytetään vain jauhonparannetta E300, joka tunnetaan myös nimillä askorbiinihappo ja C-vitamiini. Sitäkään ei ole kaikissa jauhoissa, mutta halvimmissa on. Amerikassa tosiaan jauhoihin on pakollista lisätä vitamiinia ja mineraaleja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikokoinen annos pastaa on Finelin mukaan 70 g. Siinä annoskoossa ravintoarvojen erot:
Kuitu: vaalea pasta 2 g, täysjyväpasta 6 g.
Magnesium: vaalea pasta 23 mg, täysjyväpasta 75 mg.
B1-vitamiini: vaalea pasta 0.056 mg, täysjyväpasta 0.217 mg.Nuo ovat siis vaalean ja täysjyväpastan ainoat merkittävät ravitsemukselliset erot. Kaikille noista löytyy parempiakin lähteitä kuin täysjyväpasta. Esimerkiksi porsaan ulkofileessä on paljon enemmän B1-vitamiinia (1.10 mg / 100 g) kuin täysjyväpastassa. Kuitua kertyy helposti esimerkiksi kasviksista, ruisleivästä ja kaurahiutaleista. Täysjyväpastaa parempia magnesiumin lähteitä ovat esim. siemenet, pähkinät, kaakaojauhe ja kaurahiutaleet.
Höpöhöpö. Täysjyvässä on reippaasti enemmän antioksidantteja.
Wikipedian juttu antioksidanteista: https://en.m.wikipedia.org/wiki/Antioxidant
Täysjyvää ei mainita tuolla hyvänä antioksidanttien lähteenä. ”Antioxidant vitamins are found in vegetables, fruits, eggs, legumes and nuts. Vitamins A, C, and E can be destroyed by long-term storage or prolonged cooking.” Noista vitamiineista kaikki on taulukoitu Finelissä, mutta mitään niistä ei ollut täysjyväpastassa merkittävästi enempää kuin vaaleassa pastassa.Luepa välillä muutakin kuin wikipediaa.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4665520/
"Whole wheat flours demonstrated higher antioxidant activities than refined flours. They exhibited higher TPC, DPPH, ORAC and ferulic acid levels despite the presence of several additives in refined flour that partially compensate for the loss of germ and bran. "
"The findings are in support of the body of literature that whole wheat products are likely to be more beneficial to consumers than the refined wheat products."
Kiitos mielenkiintoisesta linkistä. Sieltä löytyi näppärästi määrätkin:
”Total phenolic content (TPC) was expressed as milligrams of ferulic acid equivalent (FAE) per gram (mg/g) of dry flour samples (Figure 1a). Ferulic acid, the major phenolic acid found in wheat, was used as a standard. The TPC of refined flours, which ranged from 1.16 to 1.55 mg FAE/g (mean 1.31 mg FAE/g), were significantly lower than those of whole wheat flours (range 2.10 to 2.35 mg FAE/g, mean 2.20 mg FAE/g).”
Valkoisen jauhon lukema keskimäärin 1.31 ja täysjyvävehnäjauhon 2.20. Täysjyvässä ei siis edes 2-kertaisesti valkoiseen nähden. Valkoisella jauholla tämäkään lukema ei näköjään ole nolla, vaikka valkoisen jauhon ravintoarvon usein väitetään olevan nolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikokoinen annos pastaa on Finelin mukaan 70 g. Siinä annoskoossa ravintoarvojen erot:
Kuitu: vaalea pasta 2 g, täysjyväpasta 6 g.
Magnesium: vaalea pasta 23 mg, täysjyväpasta 75 mg.
B1-vitamiini: vaalea pasta 0.056 mg, täysjyväpasta 0.217 mg.Nuo ovat siis vaalean ja täysjyväpastan ainoat merkittävät ravitsemukselliset erot. Kaikille noista löytyy parempiakin lähteitä kuin täysjyväpasta. Esimerkiksi porsaan ulkofileessä on paljon enemmän B1-vitamiinia (1.10 mg / 100 g) kuin täysjyväpastassa. Kuitua kertyy helposti esimerkiksi kasviksista, ruisleivästä ja kaurahiutaleista. Täysjyväpastaa parempia magnesiumin lähteitä ovat esim. siemenet, pähkinät, kaakaojauhe ja kaurahiutaleet.
Höpöhöpö. Täysjyvässä on reippaasti enemmän antioksidantteja.
Wikipedian juttu antioksidanteista: https://en.m.wikipedia.org/wiki/Antioxidant
Täysjyvää ei mainita tuolla hyvänä antioksidanttien lähteenä. ”Antioxidant vitamins are found in vegetables, fruits, eggs, legumes and nuts. Vitamins A, C, and E can be destroyed by long-term storage or prolonged cooking.” Noista vitamiineista kaikki on taulukoitu Finelissä, mutta mitään niistä ei ollut täysjyväpastassa merkittävästi enempää kuin vaaleassa pastassa.Luepa välillä muutakin kuin wikipediaa.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4665520/
"Whole wheat flours demonstrated higher antioxidant activities than refined flours. They exhibited higher TPC, DPPH, ORAC and ferulic acid levels despite the presence of several additives in refined flour that partially compensate for the loss of germ and bran. "
"The findings are in support of the body of literature that whole wheat products are likely to be more beneficial to consumers than the refined wheat products."
Kiitos mielenkiintoisesta linkistä. Sieltä löytyi näppärästi määrätkin:
”Total phenolic content (TPC) was expressed as milligrams of ferulic acid equivalent (FAE) per gram (mg/g) of dry flour samples (Figure 1a). Ferulic acid, the major phenolic acid found in wheat, was used as a standard. The TPC of refined flours, which ranged from 1.16 to 1.55 mg FAE/g (mean 1.31 mg FAE/g), were significantly lower than those of whole wheat flours (range 2.10 to 2.35 mg FAE/g, mean 2.20 mg FAE/g).”
Valkoisen jauhon lukema keskimäärin 1.31 ja täysjyvävehnäjauhon 2.20. Täysjyvässä ei siis edes 2-kertaisesti valkoiseen nähden. Valkoisella jauholla tämäkään lukema ei näköjään ole nolla, vaikka valkoisen jauhon ravintoarvon usein väitetään olevan nolla.
Tuon ferulic acidin määriä elintarvikkeissa löytyi täältä taulukosta 1: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2215017X14000368?via…
Täysjyvävehnää parempia ferulic acidin lähteitä näyttävät olevan ainakin:
”Popcorn 313
Whole grain rye bread 54
Whole grain oat flakes 25–52
Sweet corn 42
Pickled red beet 39”
Tuossa listassa ei ole täysjyvävehnää, mutta valkoinen vehnä on ja sen edellisen linkin mukaan täysjyvävehnässä on ferulic acidia vajaa tuplat valkoiseen verrattuna.
”Boiled spaghetti 13.6
Pasta 12
White wheat bread 8.2”
Täysjyvävehnää parempi ferulic acidin lähteitä siis ovat ainakin popcorn, ruisleipä, kaurahiutaleet, makea maissi ja säilötty punajuuri. On myös hyvä muistaa, että ferulic acid ei tällä hetkellä kuulu niihin yhdisteisiin, joita pidetään ihmiselle välttämättöminä, eikä ferulic acidille ole virallista saantisuositusta.
Kiitos tästä hyvästä keskustelusta! Tässä ketjussa kerrotun perusteella valkoisen ja täysjyväviljan ravitsevuusero ei ole lähimainkaan niin suuri kuin luulin. Taidanpa heivata loputkin täysjyvävehnätuotteet mäkeen ja ostaa vehnät vain valkoisina, koska ne maistuvat paremmin sekä minulle että muulle perheelle. Helpottavaa tietää, että valkoinen vehnä ei olekaan se terveyskatastrofi mikä luulin sen olevan.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos tästä hyvästä keskustelusta! Tässä ketjussa kerrotun perusteella valkoisen ja täysjyväviljan ravitsevuusero ei ole lähimainkaan niin suuri kuin luulin. Taidanpa heivata loputkin täysjyvävehnätuotteet mäkeen ja ostaa vehnät vain valkoisina, koska ne maistuvat paremmin sekä minulle että muulle perheelle. Helpottavaa tietää, että valkoinen vehnä ei olekaan se terveyskatastrofi mikä luulin sen olevan.
Täysjyvä ei todellakaan ole mikään terveystuote, oli vilja mikä hyvänsä.
Tätä jankutetaan, mutta silti täysjyväpasta on mielestäni pahaa, vaikka olen sitä maistanut kymmeniä kertoja. Myös täysjyväpastan koostumus etoo, sekä siitä tulee kipeäksi. Siinä mulle riittävän monta syytä olla ostamatta täysjyvää. Täysjyvä ei sovi mulle missään muodossa.