Miksi kukaan käyttäisi ei-täysjyväpastaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskikokoinen annos pastaa on Finelin mukaan 70 g. Siinä annoskoossa ravintoarvojen erot:

Kuitu: vaalea pasta 2 g, täysjyväpasta 6 g.

Magnesium: vaalea pasta 23 mg, täysjyväpasta 75 mg.

B1-vitamiini: vaalea pasta 0.056 mg, täysjyväpasta 0.217 mg.

Nuo ovat siis vaalean ja täysjyväpastan ainoat merkittävät ravitsemukselliset erot. Kaikille noista löytyy parempiakin lähteitä kuin täysjyväpasta. Esimerkiksi porsaan ulkofileessä on paljon enemmän B1-vitamiinia (1.10 mg / 100 g) kuin täysjyväpastassa. Kuitua kertyy helposti esimerkiksi kasviksista, ruisleivästä ja kaurahiutaleista. Täysjyväpastaa parempia magnesiumin lähteitä ovat esim. siemenet, pähkinät, kaakaojauhe ja kaurahiutaleet.

Höpöhöpö. Täysjyvässä on reippaasti enemmän antioksidantteja.

Wikipedian juttu antioksidanteista: https://en.m.wikipedia.org/wiki/Antioxidant

Täysjyvää ei mainita tuolla hyvänä antioksidanttien lähteenä. ”Antioxidant vitamins are found in vegetables, fruits, eggs, legumes and nuts. Vitamins A, C, and E can be destroyed by long-term storage or prolonged cooking.” Noista vitamiineista kaikki on taulukoitu Finelissä, mutta mitään niistä ei ollut täysjyväpastassa merkittävästi enempää kuin vaaleassa pastassa.

Luepa välillä muutakin kuin wikipediaa.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4665520/

"Whole wheat flours demonstrated higher antioxidant activities than refined flours. They exhibited higher TPC, DPPH, ORAC and ferulic acid levels despite the presence of several additives in refined flour that partially compensate for the loss of germ and bran. "

"The findings are in support of the body of literature that whole wheat products are likely to be more beneficial to consumers than the refined wheat products."

Kiitos mielenkiintoisesta linkistä. Sieltä löytyi näppärästi määrätkin:

”Total phenolic content (TPC) was expressed as milligrams of ferulic acid equivalent (FAE) per gram (mg/g) of dry flour samples (Figure 1a). Ferulic acid, the major phenolic acid found in wheat, was used as a standard. The TPC of refined flours, which ranged from 1.16 to 1.55 mg FAE/g (mean 1.31 mg FAE/g), were significantly lower than those of whole wheat flours (range 2.10 to 2.35 mg FAE/g, mean 2.20 mg FAE/g).”

Valkoisen jauhon lukema keskimäärin 1.31 ja täysjyvävehnäjauhon 2.20. Täysjyvässä ei siis edes 2-kertaisesti valkoiseen nähden. Valkoisella jauholla tämäkään lukema ei näköjään ole nolla, vaikka valkoisen jauhon ravintoarvon usein väitetään olevan nolla.

Melkein kaksinkertainenkin riittää osoittamaan oikeaksi aiemman väitteen. Mainitsemasi ferulahappoekvivalenttien kokonaismäärän sijaan mielenkiintoisempi on kuitenkin tuo jutun loppupuolen taulukko, josta käy ilmi että erityisen hyödyllisen, kuituihin sitoutuneen ferulahapon määrä on täysjyvässä 10-20-kertainen valkoiseen jauhoon verrattuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskikokoinen annos pastaa on Finelin mukaan 70 g. Siinä annoskoossa ravintoarvojen erot:

Kuitu: vaalea pasta 2 g, täysjyväpasta 6 g.

Magnesium: vaalea pasta 23 mg, täysjyväpasta 75 mg.

B1-vitamiini: vaalea pasta 0.056 mg, täysjyväpasta 0.217 mg.

Nuo ovat siis vaalean ja täysjyväpastan ainoat merkittävät ravitsemukselliset erot. Kaikille noista löytyy parempiakin lähteitä kuin täysjyväpasta. Esimerkiksi porsaan ulkofileessä on paljon enemmän B1-vitamiinia (1.10 mg / 100 g) kuin täysjyväpastassa. Kuitua kertyy helposti esimerkiksi kasviksista, ruisleivästä ja kaurahiutaleista. Täysjyväpastaa parempia magnesiumin lähteitä ovat esim. siemenet, pähkinät, kaakaojauhe ja kaurahiutaleet.

Höpöhöpö. Täysjyvässä on reippaasti enemmän antioksidantteja.

Wikipedian juttu antioksidanteista: https://en.m.wikipedia.org/wiki/Antioxidant

Täysjyvää ei mainita tuolla hyvänä antioksidanttien lähteenä. ”Antioxidant vitamins are found in vegetables, fruits, eggs, legumes and nuts. Vitamins A, C, and E can be destroyed by long-term storage or prolonged cooking.” Noista vitamiineista kaikki on taulukoitu Finelissä, mutta mitään niistä ei ollut täysjyväpastassa merkittävästi enempää kuin vaaleassa pastassa.

Luepa välillä muutakin kuin wikipediaa.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4665520/

"Whole wheat flours demonstrated higher antioxidant activities than refined flours. They exhibited higher TPC, DPPH, ORAC and ferulic acid levels despite the presence of several additives in refined flour that partially compensate for the loss of germ and bran. "

"The findings are in support of the body of literature that whole wheat products are likely to be more beneficial to consumers than the refined wheat products."

Kiitos mielenkiintoisesta linkistä. Sieltä löytyi näppärästi määrätkin:

”Total phenolic content (TPC) was expressed as milligrams of ferulic acid equivalent (FAE) per gram (mg/g) of dry flour samples (Figure 1a). Ferulic acid, the major phenolic acid found in wheat, was used as a standard. The TPC of refined flours, which ranged from 1.16 to 1.55 mg FAE/g (mean 1.31 mg FAE/g), were significantly lower than those of whole wheat flours (range 2.10 to 2.35 mg FAE/g, mean 2.20 mg FAE/g).”

Valkoisen jauhon lukema keskimäärin 1.31 ja täysjyvävehnäjauhon 2.20. Täysjyvässä ei siis edes 2-kertaisesti valkoiseen nähden. Valkoisella jauholla tämäkään lukema ei näköjään ole nolla, vaikka valkoisen jauhon ravintoarvon usein väitetään olevan nolla.

Melkein kaksinkertainenkin riittää osoittamaan oikeaksi aiemman väitteen. Mainitsemasi ferulahappoekvivalenttien kokonaismäärän sijaan mielenkiintoisempi on kuitenkin tuo jutun loppupuolen taulukko, josta käy ilmi että erityisen hyödyllisen, kuituihin sitoutuneen ferulahapon määrä on täysjyvässä 10-20-kertainen valkoiseen jauhoon verrattuna.

Kyllä, melkein kaksinkertainenkin on reippaasti enemmän. Loppupuolen taulukkokin on kieltämättä mielenkiintoinen. Jutun perusteella siinä sitoutumisessa hyötynä on, että sitoutuneena selviytyy paremmin ruuansulatuksesta kuin vapaana. Erityisen mielenkiintoista tuo, että kypsennysvaihe lisää sitoutuneen ferulahapon määrää. Hyvä tietää, että jotain hyödyllisiä aineita kypsentäminen sentään lisääkin. Mutta tuo ferulahappo (niin sitoutuneena kuin vapaanakin) tosiaan on nykytiedon perusteella vain hyödyllinen, mutta ei ihmiselle välttämätön. Sille ei ole sitoutuneessa eikä vapaassa muodossaan mitään saantisuosituksia laadittu, eikä sen pitoisuuksia elintarvikkeissa ole listattu mihinkään virallisiin ravintoainetaulukoihin. Sen takia edelleen, jos vertaan vaalean ja täysjyvän ravintoarvoja keskenään, vertaan vain ihmiselle välttämättömien juttujen määriä.