Päiväkodin henkilökunta keksinyt lapselleni lempinimem, jolla nyt lasta kutsuvat

Vaihdoin kerran työpaikkaa, kun minua kutsuttiin halventavalla nimellä, kyllä kannatti..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No lempinimi on pidempi, kuin itse nimi. En ymmärrä, miksi sellainen pitää olla. Tyyliin Kai = Kaitsu. Jos nimi olisi kiva, niin ok, mutta on aivan hirveä.

Ap

Varmaan yli puolet tuntemistani Tom-nimisistä on Tomppia. Kolmikirjaimiset nimet eivät oikein istu suuhun

  Tom-nimisiä en tunne, mutta tunnen kaksi Kaita ja Kaitsuna heitä puhutellaan.

Jos itse työskentelisin päiväkodissa kutsuisin lasta aina oikealla nimellä. Kutsuisivat vanhemmat sitten lempinimellä lastaan tai eivät, mun mielestä kuuluu ammatilliseen käyttäytymiseen käyttää lapsen oikeaa nimeä. Hassua että henkilökunta keksii lempinimiä jos perhe ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No lempinimi on pidempi, kuin itse nimi. En ymmärrä, miksi sellainen pitää olla. Tyyliin Kai = Kaitsu. Jos nimi olisi kiva, niin ok, mutta on aivan hirveä.

Ap

Varmaan yli puolet tuntemistani Tom-nimisistä on Tomppia. Kolmikirjaimiset nimet eivät oikein istu suuhun

Siis junteilla.

Minun tyttäreni nimi on Suvi, ja reilu 20 vuotta sitten kun hän oli päiväkodissa antoivat hoitotädit lempinimen Suvituulenhelinää. En pitänyt mitenkään pahana. Miksi kaikesta pitää nykyisin AINA kaivaa jotain negatiivista?

Vierailija kirjoitti:

Kutsun sinnikkäästi hoitajia sillä nimellä, jota haluan käyttää. Tarja on Telle, Minna on Maijuli ja Irinaa kutsun yleensä Ludmilaksi. Kyllä aikuisenkin ihmisen tulee ymmärtää, että lempinimi on kiva.

Mahtaako sua vähän lapsettaa?

Vierailija kirjoitti:

Vaihdoin kerran työpaikkaa, kun minua kutsuttiin halventavalla nimellä, kyllä kannatti..

Ei halventava nimi ole lempinimi.

Minä taidan olla juuri sellainen päiväkodin paha täti, joka keksii lapsille lempinimiä, joita joskus käyttää, en kuitenkaan pääsääntöisesti. Ne syntyvät kuitenkin rakkaudesta eikä mistään muusta, ne lempinimet. Jos vaikka Sakaria sanoo joskus Sakuksi niin onko se paha? (esimerkkinimi keksitty)

Vanhemmat päättävät, mikä lapsen nimi on. Lempinimi on kavereiden, perheen tai sukulaisten keksimä nimi, ei ammatillisesti lapsen kanssa tekemisissä olevat käytä tai keksi lempinimiä.

Sano, että et pidä tuosta nimittelystä.

Päiväkodissa kirjataan ylös lapsen papereihin, jos on käytössä lempinimi. Mielestäni vain sellaisella sopii kutsua lasta sen virallisen nimen lisäksi. Jos vanhemmat itse kirjoittavat, että Susannaa kutsutaan myös Suskiksi, silloin sillä annetaan lupa käyttää tätä lempinimeä. Mielestäni muuta ei pidä käyttää.

Mun mielestä tässä koko aiheessa on kyseessä toisen ihmisen kunnioittaminen.

Mun nimi on Alina ja mun lempinimiä ovat: Allu, Nallu, Alkku, Nalkku, Nalkutti ja Nalkutti, ja Kalkkuna. Ainoat joista tukkään ovat: Allu, Nalkutti. Muut mielestäni aivan hirveitä! Tykkään ihan omasta omasta nimestäni vaikka voi olla vaikea suomalaisen sanoa ekaa kertaa xdd.

Monella tähän ketjuun kirjoittaneella tuntuu olevan vaikeuksia hahmottaa hyvän, muita kunnioittavan käytöksen rajoja. Vähätellään asiaa tai verrataan itseen, jota oma lempinimi ei haittaa tai väitellään lempinimen "huonoudesta".

Kysymys on periaatteesta ts. siitä, kuka on siinä asemassa lapseen nähden, että hänen mielipiteensä ratkaisee. Kiistatta vanhemmat ja lapsi itse. Tässä ei ole mitään epäselvää eikä tulkinnanvaraa.

Muisto lapsuudesta. Eräs kaverini väänsi nimeni siten, että jos sukunimeni olisi vaikka Virtanen, hän kutsui minua Virtaskaksi. Kerroin tästä kotona, että minua se harmitti, sillä minulla on kaunis ja lyhyt etunimi. Äitini vielä opetti, että minä en voi olla "Virtaska", vaan hän, koska on naimisissa Virtasen kanssa, mutta sellainen on Suomessa vanhanaikaista muutenkin, kutsua naista miehensä sukunimestä väännetyllä -ska-päätteellä.

Valitettavasti tuo "lempinimi" levisi ja sen kaverin vanhemmatkin kutsuivat minua sillä tavalla, vielä kun olin jo täysi-ikäinen.

Muistan myös muutaman kerran, kun alakoulussa opettaja meni mukaan nimittelyyn erään toisen lapsen kohdalla, huumorin nojalla..

Minun nimeni on Maija. Luulisi nimen hyvin menevän suurimman osan suuhun, eikä minulla ole koskaan ollut samannimistä koulu-tai työkaveria, mutta silti lempinimiä on keksitty. Näitä on ollut mm. Maisa, Maikku, Maikki, Maippi, Maiski.. En ole pitänyt yhdestäkään ja tuo viimeinen on ihan hirveä. En ole kuitenkaan koskaan huomauttanut yhdestäkään, koska hyvällä mielellä ne on annettu. Olisi ollut aika vinksahtanutta jos äitini olisi vielä jollekin huomauttanut. Irvailunimet ovat sitten asia erikseen..

Vierailija kirjoitti:

Voi kun suloista, että lastasi hellitellään lempinimellä. Ei se lapsi siitä mene pilalle :)

Suloista laittaa nimi josta vanhemmat ja lapset ei tykkää?! Typerää se on.

Vierailija kirjoitti:

Minun nimeni on Maija. Luulisi nimen hyvin menevän suurimman osan suuhun, eikä minulla ole koskaan ollut samannimistä koulu-tai työkaveria, mutta silti lempinimiä on keksitty. Näitä on ollut mm. Maisa, Maikku, Maikki, Maippi, Maiski.. En ole pitänyt yhdestäkään ja tuo viimeinen on ihan hirveä. En ole kuitenkaan koskaan huomauttanut yhdestäkään, koska hyvällä mielellä ne on annettu. Olisi ollut aika vinksahtanutta jos äitini olisi vielä jollekin huomauttanut. Irvailunimet ovat sitten asia erikseen..

Tuon tekstin perusteella kuitenkin välittyy se tunne, että olisit mieluummin tullut kutsutuksi Maijaksi kuin joksikin muuksi. Jos näin on, ei ole mitenkään "vinksahtanutta" korjata, että nimesi on kylläkin Maija. Maisa esimerkiksi on ihan eri nimikin, ja Maippi on yleensä Maj-Britin lempinimi.

Vierailija kirjoitti:

Monella tähän ketjuun kirjoittaneella tuntuu olevan vaikeuksia hahmottaa hyvän, muita kunnioittavan käytöksen rajoja. Vähätellään asiaa tai verrataan itseen, jota oma lempinimi ei haittaa tai väitellään lempinimen "huonoudesta".

Kysymys on periaatteesta ts. siitä, kuka on siinä asemassa lapseen nähden, että hänen mielipiteensä ratkaisee. Kiistatta vanhemmat ja lapsi itse. Tässä ei ole mitään epäselvää eikä tulkinnanvaraa.

Mutta entä jos se lapsi tykkää ja vanhempi ei? Onko se paha asia, jos hassuttelen lapsen kanssa ja kutsun häntä hellitellen nyt vaikka Nelli nappulaksi ja lasta naurattaa. Enkö ole lasta kunnioittava? Yleensä kutsun lasta ihan tämän oikealla nimellä, eikä nämä hellittelynimet ole kokoaikaisessa käytössä. Tietyissä tilanteissa niitä saatan sitten käyttää, kuten jo selitinkin. 

Tässä keskustelussa huomaa myös sen, että vanhemmat itse ajattelevat jonkun lempinimen olevan huono ja siksi eivät halua lastakaan kutsuttavan sillä nimellä. Joku tuolla kommentoi, että ei tykkää lempinimestä Ellu, koska hänen kiusaajansa oli Ellu. Lapsi on kuitenkin oma itsenäinen persoonansa ja vanhempien ei pitäisi istuttaa omia negatiivisia mielikuviaan ja ajatuksiaan lapseen. Tarpeeksi vanha lapsi osaa jo itse tehdä omat päätöksensä siitä, tykkääkö nimestä vai ei. On väärin yrittää vaikuttaa lapsen mielipiteeseen siitä, mistä hän tykkää, koska itse ei jostain asiasta pidä. 

On tietysti ihan eri asia sellaiset kiusaavat nimiväännökset, mutta itse olen kuitenkin koko ajan ajatellut aloituksen koskevan jotain hellittelynimeä. 

Vierailija kirjoitti:

Minä taidan olla juuri sellainen päiväkodin paha täti, joka keksii lapsille lempinimiä, joita joskus käyttää, en kuitenkaan pääsääntöisesti. Ne syntyvät kuitenkin rakkaudesta eikä mistään muusta, ne lempinimet. Jos vaikka Sakaria sanoo joskus Sakuksi niin onko se paha? (esimerkkinimi keksitty)

No lopeta olemasta ja käyttäydy asiallisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puutu heti asiaan!!!!

Itse tein heti selväksi molempiin päiväkoteihin, mihin lapseni aikanaan vein, että ei sitten mitään lempinimiä, kiitos.  Lapsellani on mielestäni kaunis nimi, vaikkakin pitkähkö. 

Sitä on myös yksi jos toinen sukulainen ja tuttu yrittänyt vääntää pienestä pitäen joksikin muuksi. Aina olen puuttunut asiaan ja kieltänyt. Nyt on kaikki tottuneet käyttämään lapsen oikeaa nimeä. 

Ärsyttää tuommoinen, että päiväkotitädit luulevat olevansa oikeutettuja vääntelemään kaikenlaisia rumia nimiä toisten lapsille. Sitä kun sitten käyttävät päivät pitkät ja lapsen tarhakaveritkin käyttävät, niin johan siinä lapsen identiteettikin muuttuu. 

 

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Natsiäidin naperolla yksi. Mistähän kertoo.

PS. itse ainakin lapsena rakastin kaikkia monia hellyttelynimiä mitä minulla oli. Ja omilla lapsillani on vaikka kuinka paljon lempinimiä, joistain tykkään, joistain en. Ihan sama, lapsi itse päättää miten tahtoo tulla kutsutuksi.

Tässä on kyse 3-vuotiaasta eikä koululapsesta. PK:n henkilökunnan ei tarvitse keksiä hellittelynimiä.

Vierailija kirjoitti:

Jos lempinimet on iso murhe niin kannattaa jo lasta tehdessä pyöritellä nimi ehdokasta mielessään. Yleisimmät väännökset tulevat vastaan ennemmin tai myöhemmin lapsen elämässä ja jos ei niitä vanhempana kestä, kannattaa valita toinen nimi, vaikka se eka olisi nimenä ihana. Ihan satavarmasti siitä Kaista tulee Kaitsu ja Leosta Leksa jossain yhteydessä. Päiväkodissa voit vielä neuvotella hoitajien kanssa, mutta koulussa tilanne karkaakin jo lapsesi käsiin. Vaihtoehtona on tietysti vaihtaa kutsumanimi, jos lapselle on useamman etunimen antanut.

Herranen aika sentään. Päiväkodissa ei tarvitse neuvotella yhtään mistään nimiasiasta. Hoitajat kutsuvat lapsen omalla nimellä.