Päiväkodin henkilökunta keksinyt lapselleni lempinimem, jolla nyt lasta kutsuvat

Minä olin "hoitajan" nimeämänä Köntys. Kiitos kiitos. Känniläiset muistuttavat siitä vielä vuosikymmenten jälkeenkin.

Yrsa = Yrpä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun nimeni on Maija. Luulisi nimen hyvin menevän suurimman osan suuhun, eikä minulla ole koskaan ollut samannimistä koulu-tai työkaveria, mutta silti lempinimiä on keksitty. Näitä on ollut mm. Maisa, Maikku, Maikki, Maippi, Maiski.. En ole pitänyt yhdestäkään ja tuo viimeinen on ihan hirveä. En ole kuitenkaan koskaan huomauttanut yhdestäkään, koska hyvällä mielellä ne on annettu. Olisi ollut aika vinksahtanutta jos äitini olisi vielä jollekin huomauttanut. Irvailunimet ovat sitten asia erikseen..

Tuon tekstin perusteella kuitenkin välittyy se tunne, että olisit mieluummin tullut kutsutuksi Maijaksi kuin joksikin muuksi. Jos näin on, ei ole mitenkään "vinksahtanutta" korjata, että nimesi on kylläkin Maija. Maisa esimerkiksi on ihan eri nimikin, ja Maippi on yleensä Maj-Britin lempinimi.

Eikö muka muiden Maj-alkuisten yhdysnimien?

Vierailija kirjoitti:

Minä olin "hoitajan" nimeämänä Köntys. Kiitos kiitos. Känniläiset muistuttavat siitä vielä vuosikymmenten jälkeenkin.

Minä olin "Ronsu" siskoni liian suurissa vaatteissa. Aika hyvin Ronsulta harrastaa balettia aikuisena. Vai mitä Mirja Kankkunen?

Voit sanoa, mutta he tulevat käyttämään sitä nimeä. Ei auta yhtään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monella tähän ketjuun kirjoittaneella tuntuu olevan vaikeuksia hahmottaa hyvän, muita kunnioittavan käytöksen rajoja. Vähätellään asiaa tai verrataan itseen, jota oma lempinimi ei haittaa tai väitellään lempinimen "huonoudesta".

Kysymys on periaatteesta ts. siitä, kuka on siinä asemassa lapseen nähden, että hänen mielipiteensä ratkaisee. Kiistatta vanhemmat ja lapsi itse. Tässä ei ole mitään epäselvää eikä tulkinnanvaraa.

Mutta entä jos se lapsi tykkää ja vanhempi ei? Onko se paha asia, jos hassuttelen lapsen kanssa ja kutsun häntä hellitellen nyt vaikka Nelli nappulaksi ja lasta naurattaa. Enkö ole lasta kunnioittava? Yleensä kutsun lasta ihan tämän oikealla nimellä, eikä nämä hellittelynimet ole kokoaikaisessa käytössä. Tietyissä tilanteissa niitä saatan sitten käyttää, kuten jo selitinkin. 

Tässä keskustelussa huomaa myös sen, että vanhemmat itse ajattelevat jonkun lempinimen olevan huono ja siksi eivät halua lastakaan kutsuttavan sillä nimellä. Joku tuolla kommentoi, että ei tykkää lempinimestä Ellu, koska hänen kiusaajansa oli Ellu. Lapsi on kuitenkin oma itsenäinen persoonansa ja vanhempien ei pitäisi istuttaa omia negatiivisia mielikuviaan ja ajatuksiaan lapseen. Tarpeeksi vanha lapsi osaa jo itse tehdä omat päätöksensä siitä, tykkääkö nimestä vai ei. On väärin yrittää vaikuttaa lapsen mielipiteeseen siitä, mistä hän tykkää, koska itse ei jostain asiasta pidä. 

On tietysti ihan eri asia sellaiset kiusaavat nimiväännökset, mutta itse olen kuitenkin koko ajan ajatellut aloituksen koskevan jotain hellittelynimeä. 

Tätä selittelyä juuri tarkoitin, kun sanoin edellä, että ei ole hahmotettu omaa asemaa oikein. Jankutetaan vaan, että kun se lapsi tykkää ja tarkoitus ei ole paha tai että nimi ei ole paha. Lapsi nyt varmaan nauraa, jos kutsuu Piia Pillerinpyörittäjäksi mutta that is not the point. Vanhempien sana on laki päiväkodin nimityspyrkimyksille. Kumma juttu, ettei voi kunnioittaa eri mieltä olevia, vaan pitää väkisin tuputtaa omia näkemyksiä. Puututteko lapsen vaatetukseenkin, kenties?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä päiväkodissa lapset käyttävät toisistaan lempinimiä ja se jäänyt henkilökunnan mieleen. Lapsuudessa kaikilla oli lempinimi ja yleensä muiden keksimä. Monihan kävi koko peruskoulunsa lempinimellä 😁

Osa käyttää lempinimeään vielä aikuisenakin. Esimerkiksi Jari ”Jaajo” Linnonmaa, Tuomas ”Tunna” Milonoff ja Joonas ”Jone” Nikula.

No tätä yritinkin sanoa joskus sata sivua sitten. Usein lapsuuden lempinimet vakiintuvat. Sitä suuremmalla syyllä ei päiväkodin henkilökunnan tulisi keksiä niitä itse kysymättä vanhempien mielipidettä.

Enkä kyllä oikeasti ymmärrä, miksi olisi vaikeaa kutsua lapsia niiden oikeilla nimillä, ellei nimi ole sitten jokin todella pitkä ja hankala. En muista ala-asteella opettajien keksineen meistä koululaisista mitään lempinimiä. Kaikkien oppilaiden Kaitsuna tuntema poikakin oli opettajille Kaj.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se lempinimi voi johtua monesta syystä. Vaikka esim siitä että siellä on toinen samanniminen.

No voivoi. Silti henkilökunnan on kutsuttava lasta omalla nimellään.

On kyllä, jos vanhempi tai lapsi sitä vaatii.

Asiakkaan itsemäärämisoikeus. Toki kannattaa miettiä myös sitä, miten lapsi itse asian kokee. 

Ja en tuolla nyt siis mitenkään tarkoittanut, että olisi väärin kieltää lempinimi.

Asiakas tai maksaja taitaa päiväkodin tapauksesa olla suurimmalta osilta Suomen valtio, eli enemmistö määrää ja lasta voidaan kutsua lempinimellä, oli se kuinka ruma tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Mua ärsyttää, kun lapsemme isoäiti käyttää keksimäänsä lempinimeä lapsestamme. Syynä on se, että lapsemme serkulle annettiin niin omituinen nimi, ettei isovanhemmat kehtaa käyttää sitä julkisilla paikoilla, vaan kiertävät sen käyttämällä hänestä lempinimeä. No tasapuolisuuden vuoksi meidänkin lapsellemme keksittiin sitten lempinimi.

Ja tiedän, että syy on tuo, sillä isovanhemmat olivat todella järkyttyneitä, kun serkun nimi oli selvinnyt. Eivät he sitä serkun vanhemmille sanoneet suoraan, mutta meille. Mutta se minua ärsyttääkin: miksi meidän lapsen pitää siitä kärsiä?

Minusta asia on niin, että jos on nimi annettu, niin sitä pitää käyttää. Lempinimet eivät ole OK, ellei vanhemmat niitä keksi.

Kannattaa sitten antaa sellainen nimi josta ei lempinimiä keksitä. Muuten niitä väistämättä tulee, ja vanhemmilta ei kysytä.

Sain lempinimeni muuton yhteydessä noin 10-vuotiaana, ja se on pysynyt loppuelämän. Olisiko jonkun uusista kavereistani pitänyt soittaa vanhemmilleni ja kysyä onko OK kutsua lastanne tästä lähin lempinimellä?

Näennäisen hellittelynimen tai lempinimen käyttöön liittyy usein hoitoalalle tyypillistä piiloilkeyttä. Työhönsä kyllästyneet hoitajat kiusaavat lapsia ja vanhuksia ja vieläpä raukkamaisesti muka hyvää tarkoittaen etteivät joudu vastuuseen perheenjäsenille.

Vierailija kirjoitti:

Joskus pktätskyt osallistuvat liikaa lapsen elämään jopa suvun tapahtumiin ja tyyleihin , heillä on OMA näkemys ja he myös sanovat sen ja jopa toteuttavat ne asiat

Se on loukkaavaa.

Kaikenlaista tyyliä on, kun ei ole kunnon sääntöjä ja pomoja. Jokainen täti säätää oman mielensä mukaan.

On varmaan vanhemmasta kamalaa kun joku toinen ottaa ja antaa lapselle lempinimen. Mutta ihan rehellisesti,  se lempinimen saaminen edellytänee aika monta viikkotuntia siellä päiväkodissa. Oletko siis oikeasti loukkaantunut, vai ehkä mustasukkainen kun joku toinen kokee lapsesi riittävän läheiseksi antaakseen hänelle hellittelynimen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin. Miten lapsen mielipide? Haittaako lempinimi lasta? Se, että SINÄ et tykkää lempinimestä ja se on itsestäsi ruma, ei tarkoita sitä, että lapsi ei tykkäisi. Lapsi on oma yksilönsä. Kyllä, olette itse nimenneet omat mukulanne, mutta antakaa heidän myös itse tehdä päätöksiä siitä, mistä pitävät ja lopettakaa se nipottaminen. 

Eikö sinun mielestäsi siis lapsen vanhemmilla ole oikeus nimetä lastaan?

Minulla ei edes ole omia lapsia, mutta minusta tämä on ihan päivänselvää. Päiväkodissa voi lempinimi vakiintua, jos lapsi siihen tottuu ja lapsen kaverit alkavat myös kutsua tätä Elluksi/Ompuksi/Lempuksi/Matukaksi/Pertsaksi kun hoitotäditkin tekevät niin. Vanhemmat kuitenkin ovat päättäneet lapselleen nimen. Heillä on oikeus valita lempinimikin. 3-vuotias voisi haluta nimensä olevan vaikka Barbie-Elsinella-Lumikeiju, mutta kun se ei ole lapsen päätettävissä vielä.

Jos sitten myöhemmin koulussa lapsen kaverit kutsuvat häntä Omppu-Pemppu-Lumpuksi ja lapsi itse siitä tykkää (eikä se ole kiusaamismielessä annettu nimi), niin ok. Se on siinä vaiheessa lapsen oma asia. Ja aikuisena voi sitten vaihtaa nimensä vaikka Emiliasta Barbie-Pemppuliinaksi, jos haluaa.

Mutta pikkulapsen vanhemman ei ole mikään pakko tyytyä siihen lempinimeen, jonka hoitotäti lapselle suvaitsee keksiä.

AP sanoo että tarhantädit nkutsuvat rumalla lempinimellä, mutta mistäs tiedät jos se onkin tullut niiltä kavereilta ja sieltä tätskytkin on ruvenneet nimeä käyttämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monella tähän ketjuun kirjoittaneella tuntuu olevan vaikeuksia hahmottaa hyvän, muita kunnioittavan käytöksen rajoja. Vähätellään asiaa tai verrataan itseen, jota oma lempinimi ei haittaa tai väitellään lempinimen "huonoudesta".

Kysymys on periaatteesta ts. siitä, kuka on siinä asemassa lapseen nähden, että hänen mielipiteensä ratkaisee. Kiistatta vanhemmat ja lapsi itse. Tässä ei ole mitään epäselvää eikä tulkinnanvaraa.

Mutta entä jos se lapsi tykkää ja vanhempi ei? Onko se paha asia, jos hassuttelen lapsen kanssa ja kutsun häntä hellitellen nyt vaikka Nelli nappulaksi ja lasta naurattaa. Enkö ole lasta kunnioittava? Yleensä kutsun lasta ihan tämän oikealla nimellä, eikä nämä hellittelynimet ole kokoaikaisessa käytössä. Tietyissä tilanteissa niitä saatan sitten käyttää, kuten jo selitinkin. 

Tässä keskustelussa huomaa myös sen, että vanhemmat itse ajattelevat jonkun lempinimen olevan huono ja siksi eivät halua lastakaan kutsuttavan sillä nimellä. Joku tuolla kommentoi, että ei tykkää lempinimestä Ellu, koska hänen kiusaajansa oli Ellu. Lapsi on kuitenkin oma itsenäinen persoonansa ja vanhempien ei pitäisi istuttaa omia negatiivisia mielikuviaan ja ajatuksiaan lapseen. Tarpeeksi vanha lapsi osaa jo itse tehdä omat päätöksensä siitä, tykkääkö nimestä vai ei. On väärin yrittää vaikuttaa lapsen mielipiteeseen siitä, mistä hän tykkää, koska itse ei jostain asiasta pidä. 

On tietysti ihan eri asia sellaiset kiusaavat nimiväännökset, mutta itse olen kuitenkin koko ajan ajatellut aloituksen koskevan jotain hellittelynimeä. 

Tätä selittelyä juuri tarkoitin, kun sanoin edellä, että ei ole hahmotettu omaa asemaa oikein. Jankutetaan vaan, että kun se lapsi tykkää ja tarkoitus ei ole paha tai että nimi ei ole paha. Lapsi nyt varmaan nauraa, jos kutsuu Piia Pillerinpyörittäjäksi mutta that is not the point. Vanhempien sana on laki päiväkodin nimityspyrkimyksille. Kumma juttu, ettei voi kunnioittaa eri mieltä olevia, vaan pitää väkisin tuputtaa omia näkemyksiä. Puututteko lapsen vaatetukseenkin, kenties?

Kunnioitan ja en kutsu lasta lempinimellä jos vanhempi tämän kieltää. Ihmettelen kyllä, että miksi. Kertoo vanhemman omasta, hyvin tiukasta ajatusmaailmasta, että hän näkee asiassa oman näkemyksensä, eli ruman lempinimen, joka tästä vanhemmasta ei ole kiva. Enhän minä tässä omaa näkemystäni tuputa. Yritän vedota siihen, että joskus se hassu hellittelynimi jonka hoitaja joskus tietyissä tilanteissa heittää, voi olla lapsen ja hoitajan yhteinen mukava vuorovaikutuksellinen hetki. Sama kuin se halaus tai silitys. Jos vanhemmat tämän haluavat kieltää, niin ok. Harmi vaan, jos lapsen mielipidettä ei oteta huomioon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse työskentelen vurohoidossa ja lapset on minulle tuttuja ja rakkaita.Kutsun usein heitä lempinimillä,esim.vilma=viltsu...Ne on hellittelynimiä.Enpä ole tajunnutkaan,että joku ei siitä tykkää.

Eli hyvä tietää tämäkin.En enää tee niin!

Saako lapsi kutsua sinua Pimpsu-tädiksi? Tai saako vanhempi kertoa hoitajalle, että "aamulla Köntsä kertoi, että menette huomenna retkelle".

Lapsen lempinimi on varmaan P"ska, vai miksi Köntsa ja Pimpsu ovat ne verrattavat vaihtoehdot? Nimi kehin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monella tähän ketjuun kirjoittaneella tuntuu olevan vaikeuksia hahmottaa hyvän, muita kunnioittavan käytöksen rajoja. Vähätellään asiaa tai verrataan itseen, jota oma lempinimi ei haittaa tai väitellään lempinimen "huonoudesta".

Kysymys on periaatteesta ts. siitä, kuka on siinä asemassa lapseen nähden, että hänen mielipiteensä ratkaisee. Kiistatta vanhemmat ja lapsi itse. Tässä ei ole mitään epäselvää eikä tulkinnanvaraa.

Mutta entä jos se lapsi tykkää ja vanhempi ei? Onko se paha asia, jos hassuttelen lapsen kanssa ja kutsun häntä hellitellen nyt vaikka Nelli nappulaksi ja lasta naurattaa. Enkö ole lasta kunnioittava? Yleensä kutsun lasta ihan tämän oikealla nimellä, eikä nämä hellittelynimet ole kokoaikaisessa käytössä. Tietyissä tilanteissa niitä saatan sitten käyttää, kuten jo selitinkin. 

Tässä keskustelussa huomaa myös sen, että vanhemmat itse ajattelevat jonkun lempinimen olevan huono ja siksi eivät halua lastakaan kutsuttavan sillä nimellä. Joku tuolla kommentoi, että ei tykkää lempinimestä Ellu, koska hänen kiusaajansa oli Ellu. Lapsi on kuitenkin oma itsenäinen persoonansa ja vanhempien ei pitäisi istuttaa omia negatiivisia mielikuviaan ja ajatuksiaan lapseen. Tarpeeksi vanha lapsi osaa jo itse tehdä omat päätöksensä siitä, tykkääkö nimestä vai ei. On väärin yrittää vaikuttaa lapsen mielipiteeseen siitä, mistä hän tykkää, koska itse ei jostain asiasta pidä. 

On tietysti ihan eri asia sellaiset kiusaavat nimiväännökset, mutta itse olen kuitenkin koko ajan ajatellut aloituksen koskevan jotain hellittelynimeä. 

Tätä selittelyä juuri tarkoitin, kun sanoin edellä, että ei ole hahmotettu omaa asemaa oikein. Jankutetaan vaan, että kun se lapsi tykkää ja tarkoitus ei ole paha tai että nimi ei ole paha. Lapsi nyt varmaan nauraa, jos kutsuu Piia Pillerinpyörittäjäksi mutta that is not the point. Vanhempien sana on laki päiväkodin nimityspyrkimyksille. Kumma juttu, ettei voi kunnioittaa eri mieltä olevia, vaan pitää väkisin tuputtaa omia näkemyksiä. Puututteko lapsen vaatetukseenkin, kenties?

Kunnioitan ja en kutsu lasta lempinimellä jos vanhempi tämän kieltää. Ihmettelen kyllä, että miksi. Kertoo vanhemman omasta, hyvin tiukasta ajatusmaailmasta, että hän näkee asiassa oman näkemyksensä, eli ruman lempinimen, joka tästä vanhemmasta ei ole kiva. Enhän minä tässä omaa näkemystäni tuputa. Yritän vedota siihen, että joskus se hassu hellittelynimi jonka hoitaja joskus tietyissä tilanteissa heittää, voi olla lapsen ja hoitajan yhteinen mukava vuorovaikutuksellinen hetki. Sama kuin se halaus tai silitys. Jos vanhemmat tämän haluavat kieltää, niin ok. Harmi vaan, jos lapsen mielipidettä ei oteta huomioon. 

Jatkan vielä, että saatan keksiä itsestänikin "hellittelynimen" jota sitten näissä tilanteissa käytän. Ei mitään ilkeää koskaan, tai ulkonäköön liittyvää. Minusta on vaan mukava, jos lapset pystyvät minua päiväkodissa kutsumaan omalla lempinimelläni, enkä ole vaan mikään "ope" tai "aikuinen." Toki enimmäkseen käytetään minustakin oikeaa nimeä, mutta joskus on kivaa leikitellä. Täytyy sitten lopettaa tämä hellittelytapa, jos näin moni sen kokee vääränä. Toivon kuitenkin, että tulevaisuussa lapsenne saavat itse määritellä miksi heitä kutsutaan, eivätkä vanhemmat yritä vaikuttaa mielipiteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lempinimet on iso murhe niin kannattaa jo lasta tehdessä pyöritellä nimi ehdokasta mielessään. Yleisimmät väännökset tulevat vastaan ennemmin tai myöhemmin lapsen elämässä ja jos ei niitä vanhempana kestä, kannattaa valita toinen nimi, vaikka se eka olisi nimenä ihana. Ihan satavarmasti siitä Kaista tulee Kaitsu ja Leosta Leksa jossain yhteydessä. Päiväkodissa voit vielä neuvotella hoitajien kanssa, mutta koulussa tilanne karkaakin jo lapsesi käsiin. Vaihtoehtona on tietysti vaihtaa kutsumanimi, jos lapselle on useamman etunimen antanut.

On eri asia kutsua isoa lasta tälle mieluisalla lempinimellä, vaikkapa Leoa Leksaksi. Sen sijaan päikyn hoitajilla ei ole mitään suojeltua oikeutta kutsua pikkulapsia muulla kuin oikealla nimellä tai vanhempien luvalla lempinimellä. Jos hoitaja saa sanottua Leksan useita kertoja päivässä, miksi on ylivoimaista päästää suustaan se Leo? Harvan lapsen nimi on Sigiruya-Sanzligari, jota voisi olla oikeasti hankala käyttää arjessa.

Nimi on kuitenkin nimi. Jos on OK kutsua Sigiruya-Sanzligaria Sisseksi, on myös OK kutsua Leoa vaikkapa Leksaksi. Ei voi valita vain sen perusteella että 'mielestäni juuri tämä nimi on hankala'.

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat päättävät, mikä lapsen nimi on. Lempinimi on kavereiden, perheen tai sukulaisten keksimä nimi, ei ammatillisesti lapsen kanssa tekemisissä olevat käytä tai keksi lempinimiä.

Sano, että et pidä tuosta nimittelystä.

Jos siellä nyt sattuu olemaan 3 Timo-Petteriä niin hankalaksi menee kun aina pitää kutsua Timo-Petteri Virtanen, Timo-Petteri Autio ja Timo-Petteri Laakso.

Vierailija kirjoitti:

Monella tähän ketjuun kirjoittaneella tuntuu olevan vaikeuksia hahmottaa hyvän, muita kunnioittavan käytöksen rajoja. Vähätellään asiaa tai verrataan itseen, jota oma lempinimi ei haittaa tai väitellään lempinimen "huonoudesta".

Kysymys on periaatteesta ts. siitä, kuka on siinä asemassa lapseen nähden, että hänen mielipiteensä ratkaisee. Kiistatta vanhemmat ja lapsi itse. Tässä ei ole mitään epäselvää eikä tulkinnanvaraa.

Samaan ansaan astut itsekin. Missään ei sanottu että lapsi ei tykkäisi lempinimestään.

Jos lapset ovat Yrsa ja Ilari, voi olla, että niistä tulee Yrpä ja Illu.

"Rasittava otus" kuulostaisi paremmalta... Ehdota sitä, varmasti suostuvat asiasta neuvottelemaan 😊 Tsemppii!