Päiväkodin henkilökunta keksinyt lapselleni lempinimem, jolla nyt lasta kutsuvat

Voit sanoa hoitajille ystävälliseen sävyyn: Toivon, että lastani kutsutaan hänen oikealla nimellään, eikä lempinimellä.

Terv. Päikyn lastenhoitaja

Kaikesta saa ongelman.

Lapsemme nimi on Yrjö hänen isoisänsä mukaan ja päiväkodissa häntä kutsutaan Ykäksi. Kun kysyin syytä miksi ei kutsuta oikealla nimellä niin hoitaja sanoi että nimi saattaa loukata muita lapsia. Turkulainen päiväkoti.

Vierailija kirjoitti:

Mun 3v tyttäreni on nykyään Iso-Emilia, ihan itse esittelee itsensä noin. Päiväkodissa hän oli se vanhempi ja pidempi (/isompi: vaatekoko 110/116) Emilia ja se nuorempi ja pienempi taas Pikku-Emilia.

En nyt erikoisen mieltynyt ole tuohon päikkytätien antamaan lempinimeen. En haluaisi valittaa mutta olisivat voineet kysyä onko lapsella mitään lempinimeä jo valmiiksi, olisin erittäin mielelläni kertonut. Ymmärrän siis AP:n tuohtumuksen mutta ei sen nyt mikään päivän suurin ongelma pitäisi olla. Lempinimiä tulee ja menee.

Minulle tuli trauma juurikin tästä. Meitä oli kaksi samannimistä tyttöä luokallamme. Minä olin se Iso-Iita ja toinen sai olla Pikku-Iita. Arvatkaa, koinko itseni isoksi, kömpelöksi ja lihavaksi? Onneksi yläasteella päädyimme eri luokille ja viimeinkin sain olla omanniminen itseni.

Mielestäni asiasta pitää voida sanoa.

Muistan, kun lapseni ystävätär oli nimeltään Lounatuuli. Hän oli saanut pihaleikeissä lempinimen Lousku. Hän ei itse siitä pitänyt eikä pitänyt lapsen perhekään, mutta lempinimi oli jäänyt käyttöön ja sitä käytettiin koko kouluajan. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli ala-asteella hienostoperheen lapsi, Luciana, jota kutsuttiin koulussa aina Lusseksi. Sen äiti sai aivan jäätävän raivokohtauksen, kun sai tietää. Et kai ole sellainen vanhempi?

Huvittaa kuvitella just sellainen "hienostonainen" joka ylpeästi lausuu lapsensa nimen ylikorostuneen selkeästi ja kauniisti. Luciana.

Sitten kuulee kun joku sanoo lusse :D :D

Viimeistään tästä pitäisi lähteä valaistuminen sellaisen aiheen tiimoilta, ettei lapsi ole omaisuutta eikä kaikkea voi eikä pidä kontrolloida.

Karaiskaa itsenne. Kaveripiirin antamat lempinimet vasta kamalia ovatkin. Jokainen varmaan muistaa omasta lapsuudestaan ne mutsit, jotka käyttivät Jartsoista ja Aksuista niiden ristimänimiä.

Vierailija kirjoitti:

Karaiskaa itsenne. Kaveripiirin antamat lempinimet vasta kamalia ovatkin. Jokainen varmaan muistaa omasta lapsuudestaan ne mutsit, jotka käyttivät Jartsoista ja Aksuista niiden ristimänimiä.

Jep.

Meillä ekaluokkalaisen luokalla oli Jonathan —) Jorma ja luulimme ensin että luokalla oli pahemman luokan kiusaamista kun kavereista puhuttiin tyyliin ’Riina-rotta’ ’Lassi-Lude’ (ja pieni ja siro) Ninni-Norsu mutta oma lapsi oli ihan ihmeissään että mitä kiusaamista meillä on kyllä ihan jokaisella oma eläinnimi kun me leikitään välkällä... ja näistä moni jäi eloon yläkouluun asti ...

Olen itse varhaiskasvatuksen opettaja, enkä ole ikinä ymmärtänyt joidenkin työkavereiden halua väännellä lapsille itse keksimiään lempinimiä. Jos perhe käyttää jo lapsestaan lyhennettä/lempinimeä, esim. Jasmin=Jassu, silloin sitä on mielestäni ok käyttää.

Hih, minua kutsuttiin tarhassa Kylliksi 😁

Oikea nimi Johanna, Jossu tai Jonsku on yleisempi lempinim.

Kylli tuli siitä kun tykkäsin piirrellä ja kertoa tarinoita samalla, Kylli-tädin tyyliin.

Kylliksi kutsuan edelleenkin, ei ehkä päivittän mutta viikottain, jopa isovanhemmat saattavat kysellä että mitäs Kylli touhuaa...

Ei kukaan siitä koskaan mieltään ole pahoittanut...

Vierailija kirjoitti:

Puutu heti asiaan!!!!

Itse tein heti selväksi molempiin päiväkoteihin, mihin lapseni aikanaan vein, että ei sitten mitään lempinimiä, kiitos.  Lapsellani on mielestäni kaunis nimi, vaikkakin pitkähkö. 

Sitä on myös yksi jos toinen sukulainen ja tuttu yrittänyt vääntää pienestä pitäen joksikin muuksi. Aina olen puuttunut asiaan ja kieltänyt. Nyt on kaikki tottuneet käyttämään lapsen oikeaa nimeä. 

Ärsyttää tuommoinen, että päiväkotitädit luulevat olevansa oikeutettuja vääntelemään kaikenlaisia rumia nimiä toisten lapsille. Sitä kun sitten käyttävät päivät pitkät ja lapsen tarhakaveritkin käyttävät, niin johan siinä lapsen identiteettikin muuttuu. 

 

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Natsiäidin naperolla yksi. Mistähän kertoo.

PS. itse ainakin lapsena rakastin kaikkia monia hellyttelynimiä mitä minulla oli. Ja omilla lapsillani on vaikka kuinka paljon lempinimiä, joistain tykkään, joistain en. Ihan sama, lapsi itse päättää miten tahtoo tulla kutsutuksi.

Minulla on aina ollut jokin lempinimi. Serkku-pojat keksivät sen , josta tuli se eniten käytössä oleva.  Mielestäni minä oli isompien serkkujen onnellinen lemmikki. Kaikki sukulaiset sitten vähitellen alkoivat sitä lempinimeä käyttää. Kotona ja ystävien joukossa olen vain sillä nimellä. Vieraat eivät osaa yhdistää sitä nimeä minuun , se on niin erikoinen, että en tunne ketään sen nimistä Mieheni käyttää vain sitä .On minulla ollut muitakin lempinimiä, jossain harraste joukoissa. Parhaalla ystävälläkin on vain lempinimi käytössä. Olen jo isoäiti ja mieleeni tulee aina lämmin ailahdus kun minua kutsutään tällä" kotinimellä". Ystävilläni on paljon erikoisia lempinmiä, ei mitään väännöksiä. Omia lapsia kutsun vain lempinimellä, en edes huomaa sitä. Tuskin tunnistaa oikeata ekaa nimeään.

Vierailija kirjoitti:

Jos ryhmässä on viisi Ainoa tai Eetua, varmaan joku on Aikkuli, Aikku, Ainu, Eppu, Einari, Eikka... Voithan pyytää kutsumaan koko nimellä, niin ei tule sekaannuksia.

Ei vaan Aino A, Aino K, Aino L jne; etunimi ja sukunimen ensimmäinen kirjain.

En kestä! kirjoitti:

Poika on Ju

Ja kutsuvat Jujutsu

Usein vieläpä Jujujujutsu

Suomenkieleen Ju ei oikein taivu. Itsellä se taipuisi suussa Juju tai Jujutsu. Kuulostaa oudolta sanos Ju tänne , se töksähtää loppuu kesken ju.. Ja jos taas koittaa vähän sujuvammin sanoa ja venyttää juu, ei se oikein käy kun juu on kuin joo. Jos lasta itseään häiritsee tai loukkaa, kutsuisin Ju, vaikka se aina tulee epäluonnollisesti, katkaisten lauseen.

Vierailija kirjoitti:

En kestä! kirjoitti:

Poika on Ju

Ja kutsuvat Jujutsu

Usein vieläpä Jujujujutsu

Suomenkieleen Ju ei oikein taivu. Itsellä se taipuisi suussa Juju tai Jujutsu. Kuulostaa oudolta sanos Ju tänne , se töksähtää loppuu kesken ju.. Ja jos taas koittaa vähän sujuvammin sanoa ja venyttää juu, ei se oikein käy kun juu on kuin joo. Jos lasta itseään häiritsee tai loukkaa, kutsuisin Ju, vaikka se aina tulee epäluonnollisesti, katkaisten lauseen.

Onhan tuo nimi Ju ’provo’, onhan?

totta kai voit huomauttaa tästä.Lastentarhan tädit ja sedät ovat ammatillisessa mielessä siellä töissä,hellittely kuuluu vanhemmille.Pojallani on italialainen nimi ja tein isovanhemmille ja tarhan tädeille selväksi,että hän ei missään olosuhteissa ole KALLE!Siihen liittyy niin paljon härskejä etuliitteitä.Kerran äitini töppäsi ja kalletteli häntä.Otin niin paljon hernettä nenään että menin ulos huutamaan suoraa huutoa.Siis vanhemmat ovat antaneet sen nimen lapselleen jolla häntä toivovat kutsuttavan.Eivät vanhemmat ole niin vähäjärkisiä,ettei heillä olisi arvostelukykyä päättää.Pappikin yritti kävellä ylitse,mutta käytin ETUNIMILAKIA!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ryhmässä on viisi Ainoa tai Eetua, varmaan joku on Aikkuli, Aikku, Ainu, Eppu, Einari, Eikka... Voithan pyytää kutsumaan koko nimellä, niin ei tule sekaannuksia.

Ei vaan Aino A, Aino K, Aino L jne; etunimi ja sukunimen ensimmäinen kirjain.

Minusta mukavampi Aino Anneli, Aino Matilda, Aino Inkeri, eli otetaan toinen nimi erottelemaan Ainoja. "Aino Ällä" kuulostaa tosi tylsältä.

Kun meidän poikaa koulussa kutsuttiin tyyliin Afro-Arttu hänellä on valtavan kihara tukka kuten kaikilla meidän lähisuvussa ( kanta-suomalaisia vaaleita ), opettaja kysyi onko poika pahoillaan. Kerroin kyllä ettei ole mitään väliä, mehän kaikki olemme tällaisia kikkarapäitä. Olin silloin samassa koulussa opettajana, en huomannut mitään kiusaamista. Myöhemmin nimi muuttui toiseen oikeaan lempinimeen, joka aina käytössä.          Ja sitten toiseen asiaan, miten joku antaa pienelle pojalleen nimeksi YRJÖ, eikö tämä äiti parka tiedä että se on sama kuin oksennus eli LAATTA. Seuraavaksi ehdotan Jörn ja Gurli ja VALO.

Vierailija kirjoitti:

Voi kun suloista, että lastasi hellitellään lempinimellä. Ei se lapsi siitä mene pilalle :)

Minä pidin päiväkodissa saamaani lempinimeä halventavana ja vähättelevänä jo silloin lapsena ja pidän tänä päivänäkin. Päiväkodin tädit tiesivät etten pitänyt siitä nimestä, mutta käyttivät sitä silti. Jäi viha heitä ja koko päiväkotiaikaa kohtaan.

M38