Lue keskustelun säännöt.
Pääseehän lapsosesi varmasti sosioekonomisesti OIKEAAN kouluun - erot hurjia!
14.02.2019 |
HS: "PÄÄKAUPUNKISEUDUN peruskoulut ovat keskimäärin oppimistuloksiltaan koko maailman kärkeä, mutta alueella on myös kouluja, joiden osaamistaso on samaa kuin Chilessä tai Bulgariassa. Esimerkiksi luonnontieteissä heikoimpien ja parhaiden koulujen osaamisero vastaa kolmen vuoden koulunkäyntiä.
Tutkijoiden mukaan ero oppimistuloksissa selittyy ennen kaikkea koululaisten taustalla. Suurissa kaupungeissa on alueita, jotka eroavat sosioekonomisesti toisistaan huomattavasti, ja erot ovat kasvussa.
Koulushoppailu uhkaa kiihdyttää koulujen eriytymiskehitystä entisestään. Suomessakin on havaittu, että jotkut koulutetut vanhemmat ovat alkaneet välttää lastensa päätymistä huonomaineiseen kouluun. Keinot ovat monet: asuinpaikan valinta, harvinaisen A-kielen opiskeleminen tai painotetulle luokalle hakeutuminen."
Paitsi opetus lasten tulevaisuuteen vaikuttaa luonnollisesti hyvin paljon se KAVERIPIIRI, joka koulusta löytyy.
Heikommista kouluissa pääosa opettajien työstä menee siihen, että yritetään pitää heikot mukana ja paremmat jäävät vaille huomiota.
Kommentit (638)
Vierailija kirjoitti:
Miten noi opettajat voivatkin olla noin lampaita. Vaatisivat kunnon toimia, ettei koulutuksesta leikata.
Jos lapsesi haluaa lääkikseen on pääsykokeisiin alettava lukea jo lukion viimeisellä.
Ihan sama minkä lukion käyt, sillä valmistautuminen pääsykokeeseen on se tärkein.
Mitkä pääsykokeet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omalla kohdallani yläaste oli ns. koulushoppailulla valittu. Lukioon menin korkean keskiarvon turvin ja tietysti sellaiseen, jossa oli korkea sisäänpääsyraja muutenkin. Luokkakavereina lukiossa oli paljon kansanedustajien ja julkkisakateemikkojen lapsia, mutta myös edustusta sieltä Vantaan perukoilta ja Itä-Helsingistä. Nykyään suurin osa vuosikurssista on lääkäreitä, juristeja tai DI:tä. Jos tulokset ovat tätä luokkaa, niin miksi ihmeessä tätä olisi systeemiä oikeasti poliitikoilla halu lähteä muuttamaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen niin sanotusti ’gettokoulun’ kasvatti (Kantsun peruskoulu), koko ikäni asunut ns. getossa (Kantsussa) mutta omalla kovalla työllä, koulun ja vanhempieni rohkaisulla ja kannustuksella ( I know! miten getossa asuva, gettokoulussa opiskellut on voinut saada rohkaisevan ympäristön?!) pääsin ns. ’eliittilukioon’, joka sijaitsee Helsingin keskustassa ja sieltä suoraan lääketieteelliseen. Olen lisensiaati tällä hetkellä. Ihmisiltä tuntuu unohtuvan, että tärkeintä on kannustava ilmapiiri ja että lapsi tietää, että häntä arvostetaan ja että hän on kyvykäs. Sillä ei oo mittän väliä onko käynyt kaiken maailman international schooleja punavuoressa. Mainittakoon, että olin myös lamalapsi (syntynyt aikavälillä 1990-1995), mutta toisaalta olin myös onnekas, että poliittisilla päätöksillä ei ollut ajettu suomalaisten koulujen tasoa mm. epäonnistuneella digiloikalla, joka puolestaan vähentää resursseja muilta osa-alueilta, esim. koulutetusta henkilökunnasta.
Sinä unohdat nyt sen, että kokemuksesi on 20 vuoden takaa. Se mikä sinua koski, ei koske nykykoulua. Helsingissä jo pelkät säästöt pudottavat lapsia kyydistä. Vanhemmat ostaa ihan jo koulukirjat peruskouluun. Ja noissa pahimmissa kouluissa on suomen kielen taidottomia jopa 70 prosenttia luokasta eli se opetus ei etene yhtään minnekään.
Minunkin mieheni on noussut roskasakkisuvustaan huolimatta, mutta se vaati viitseliäät opettajat, hyvän kaveripiirin, roimastri älyä ja ahkeruutta ja 70-lukuisen yleisen ilmapiirin. Mitään näistä ei enää ole saatavilla noissa huonoissa kouluissa, paitsi tietty se oppilaan oma äly, mutta ei se yksin riitä.
Huh huh. Olispa kiva tietää mitä nämä roskasakkiäidit oikein tekevät itse ammatikseen - onko kaikki kotiäitejä tai omalla urallaan epäonnistuneita wannabeita jotka nyt siirtävät kunnianhimonsa miehen ja lasten kannettavaksi. Näistä kirjoituksista tulee mieleen tytön jumppakaveri, oikein mukava tyttö, mutta erittäin kankea ja rytmitajuton. Äiti oli päättänyt, että tytöstä tehdään rytmisen voimistelun seuraava tähti ja siinä sitten tyttö vaihtoi seurasta toiseen ku äidin mielestä valmentajat eivät olleet tarpeeksi hyviä hänen tytölleen. Eikö äitien kannattaisi keskittyä toteuttamaan omat kunnianhimot omalla urallaan ja lasten suhteen riittäisi hieman vähemmän hurjat vaateet. Jos äiti uskoo, että lapsi joutuu tekemään harjoitustehtävät alakoulussa vihkoon oman harjoituskirjan sijaan pilaa lapsen akateemisen uran kannattaisi joko äidin pohtia omia neuroosejaan ja pelkojaan tai ymmärtää ajoissa oman lapsensa kognitiiviset kyvyt. ja muistaa, että äitinä opettaa lapsilleen muutakin kuin koulun oppiaineita, mm. käyttäytymistapoja, empaattisuutta ja suhtautumista muihin ihmisiin (esimerkiksi niihin isän puolen roskasakkeihin).
Ne kirjasarjat on tarkoitettu käytettäväksi niin että kaikki osat on käytössä.
Vierailija kirjoitti:
Meidän lapset ovat käyneet espoolaiset huippukoulut, jotka ovat sattuneet olemaan myös lähikoulut. Myönnetään, että 20 vuotta sitten asuinpaikkaa valitessa yksi merkittäviä valintaperusteita oli juuri se, että seudun koulut ovat hyvät. Kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta on ollut, mutta vain hyvällä (työperäisellä) tavalla.
Hesari tapaa koko ajan tuoda esiin sitä, miten hyvät eivät opi hyvässä koulussa enempää kuin muutenkaan, eivätkä kärsi vaikka joutuisivatkin opiskelemaan haasteellisessa ympäristössä, ja päin vastoin vieläpä oppivat "nykyelämässä tarvittavia hyödyllisiä taitoja". Omien havaintojeni perusteella on kuitenkin päivänselvää, että totta KAI hyvät kärsivät 12 vuodesta keskellä mankilaumaa.
Niin totta.
Suomessa ei ole lahjakkuutta arvostettu. Kaikki yritetään tasapäistää heikompien mukaan. Ei ihme, että kansa taantuu. Antakaa lahjaillekin mahdollisuus. Meidän lapsi halusi ehdottomasti ylökoulun erikoisluokalle, jonne oli pääsykokeet. Se pidensi koulumatkaa 10 kilometrillä. Lukioon pääsi, jos keskiarvo oli yli 9. Meille olisi kelvannut lähikoulukin ainakin yläkoulun ajan. Nyt lapsi valmistuu yliopistosta alalle, jossa ei työttömyyttä ole ja tulevaisuus on siltä osin turvattu. Lapsi siis itse teki valinnat - ei me. Akateemisia olemme, mutta emme koskaan puhaltaneet niskan takana kouluaikana. Hänestä itsestään kumpusi tavoitteellisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi kaikkien pitäisi käydä sama, tasapäistävä peruskoulu jossa on sekaisin koko yhteiskunnan kirjo? Lahjakkaat eivät pääse etenemään kun on pakko jumittaa hitaampien tahdissa ja hitaammat eivät opi mitään kun on pakko sietää niitä jotka kuuluisivat ihan muualle kuin yleisluokalle.
Sitä päivää odotellessa jolloin Suomeen saadaan ihan kunnollisia yksityiskouluja....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen niin sanotusti ’gettokoulun’ kasvatti (Kantsun peruskoulu), koko ikäni asunut ns. getossa (Kantsussa) mutta omalla kovalla työllä, koulun ja vanhempieni rohkaisulla ja kannustuksella ( I know! miten getossa asuva, gettokoulussa opiskellut on voinut saada rohkaisevan ympäristön?!) pääsin ns. ’eliittilukioon’, joka sijaitsee Helsingin keskustassa ja sieltä suoraan lääketieteelliseen. Olen lisensiaati tällä hetkellä. Ihmisiltä tuntuu unohtuvan, että tärkeintä on kannustava ilmapiiri ja että lapsi tietää, että häntä arvostetaan ja että hän on kyvykäs. Sillä ei oo mittän väliä onko käynyt kaiken maailman international schooleja punavuoressa. Mainittakoon, että olin myös lamalapsi (syntynyt aikavälillä 1990-1995), mutta toisaalta olin myös onnekas, että poliittisilla päätöksillä ei ollut ajettu suomalaisten koulujen tasoa mm. epäonnistuneella digiloikalla, joka puolestaan vähentää resursseja muilta osa-alueilta, esim. koulutetusta henkilökunnasta.
Sinä unohdat nyt sen, että kokemuksesi on 20 vuoden takaa. Se mikä sinua koski, ei koske nykykoulua. Helsingissä jo pelkät säästöt pudottavat lapsia kyydistä. Vanhemmat ostaa ihan jo koulukirjat peruskouluun. Ja noissa pahimmissa kouluissa on suomen kielen taidottomia jopa 70 prosenttia luokasta eli se opetus ei etene yhtään minnekään.
Minunkin mieheni on noussut roskasakkisuvustaan huolimatta, mutta se vaati viitseliäät opettajat, hyvän kaveripiirin, roimastri älyä ja ahkeruutta ja 70-lukuisen yleisen ilmapiirin. Mitään näistä ei enää ole saatavilla noissa huonoissa kouluissa, paitsi tietty se oppilaan oma äly, mutta ei se yksin riitä.
Huh huh. Olispa kiva tietää mitä nämä roskasakkiäidit oikein tekevät itse ammatikseen - onko kaikki kotiäitejä tai omalla urallaan epäonnistuneita wannabeita jotka nyt siirtävät kunnianhimonsa miehen ja lasten kannettavaksi. Näistä kirjoituksista tulee mieleen tytön jumppakaveri, oikein mukava tyttö, mutta erittäin kankea ja rytmitajuton. Äiti oli päättänyt, että tytöstä tehdään rytmisen voimistelun seuraava tähti ja siinä sitten tyttö vaihtoi seurasta toiseen ku äidin mielestä valmentajat eivät olleet tarpeeksi hyviä hänen tytölleen. Eikö äitien kannattaisi keskittyä toteuttamaan omat kunnianhimot omalla urallaan ja lasten suhteen riittäisi hieman vähemmän hurjat vaateet. Jos äiti uskoo, että lapsi joutuu tekemään harjoitustehtävät alakoulussa vihkoon oman harjoituskirjan sijaan pilaa lapsen akateemisen uran kannattaisi joko äidin pohtia omia neuroosejaan ja pelkojaan tai ymmärtää ajoissa oman lapsensa kognitiiviset kyvyt. ja muistaa, että äitinä opettaa lapsilleen muutakin kuin koulun oppiaineita, mm. käyttäytymistapoja, empaattisuutta ja suhtautumista muihin ihmisiin (esimerkiksi niihin isän puolen roskasakkeihin).
Jos yhtään pistäisi asioihin perspektiiviä, niin jopa USA:n top 50:een kuuluvassa highschoolissa (maassa on niitä yhteensä 24 000) tehtävät tehdään paperille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen niin sanotusti ’gettokoulun’ kasvatti (Kantsun peruskoulu), koko ikäni asunut ns. getossa (Kantsussa) mutta omalla kovalla työllä, koulun ja vanhempieni rohkaisulla ja kannustuksella ( I know! miten getossa asuva, gettokoulussa opiskellut on voinut saada rohkaisevan ympäristön?!) pääsin ns. ’eliittilukioon’, joka sijaitsee Helsingin keskustassa ja sieltä suoraan lääketieteelliseen. Olen lisensiaati tällä hetkellä. Ihmisiltä tuntuu unohtuvan, että tärkeintä on kannustava ilmapiiri ja että lapsi tietää, että häntä arvostetaan ja että hän on kyvykäs. Sillä ei oo mittän väliä onko käynyt kaiken maailman international schooleja punavuoressa. Mainittakoon, että olin myös lamalapsi (syntynyt aikavälillä 1990-1995), mutta toisaalta olin myös onnekas, että poliittisilla päätöksillä ei ollut ajettu suomalaisten koulujen tasoa mm. epäonnistuneella digiloikalla, joka puolestaan vähentää resursseja muilta osa-alueilta, esim. koulutetusta henkilökunnasta.
Sinä unohdat nyt sen, että kokemuksesi on 20 vuoden takaa. Se mikä sinua koski, ei koske nykykoulua. Helsingissä jo pelkät säästöt pudottavat lapsia kyydistä. Vanhemmat ostaa ihan jo koulukirjat peruskouluun. Ja noissa pahimmissa kouluissa on suomen kielen taidottomia jopa 70 prosenttia luokasta eli se opetus ei etene yhtään minnekään.
Minunkin mieheni on noussut roskasakkisuvustaan huolimatta, mutta se vaati viitseliäät opettajat, hyvän kaveripiirin, roimastri älyä ja ahkeruutta ja 70-lukuisen yleisen ilmapiirin. Mitään näistä ei enää ole saatavilla noissa huonoissa kouluissa, paitsi tietty se oppilaan oma äly, mutta ei se yksin riitä.
Huh huh. Olispa kiva tietää mitä nämä roskasakkiäidit oikein tekevät itse ammatikseen - onko kaikki kotiäitejä tai omalla urallaan epäonnistuneita wannabeita jotka nyt siirtävät kunnianhimonsa miehen ja lasten kannettavaksi. Näistä kirjoituksista tulee mieleen tytön jumppakaveri, oikein mukava tyttö, mutta erittäin kankea ja rytmitajuton. Äiti oli päättänyt, että tytöstä tehdään rytmisen voimistelun seuraava tähti ja siinä sitten tyttö vaihtoi seurasta toiseen ku äidin mielestä valmentajat eivät olleet tarpeeksi hyviä hänen tytölleen. Eikö äitien kannattaisi keskittyä toteuttamaan omat kunnianhimot omalla urallaan ja lasten suhteen riittäisi hieman vähemmän hurjat vaateet. Jos äiti uskoo, että lapsi joutuu tekemään harjoitustehtävät alakoulussa vihkoon oman harjoituskirjan sijaan pilaa lapsen akateemisen uran kannattaisi joko äidin pohtia omia neuroosejaan ja pelkojaan tai ymmärtää ajoissa oman lapsensa kognitiiviset kyvyt. ja muistaa, että äitinä opettaa lapsilleen muutakin kuin koulun oppiaineita, mm. käyttäytymistapoja, empaattisuutta ja suhtautumista muihin ihmisiin (esimerkiksi niihin isän puolen roskasakkeihin).
Jos kaikkia opetusmateriaaleja ei ole, se opetus hidastuu ja keskittyy vääriin asioihin.
Vähän kuin kokoaisit tietokoneen jokaikinen kerta from scratch ennen kuin pääset maksamaan laskun tai rakentaisit polkupyörän joka kerta ennen kauppareissua.
Kyllä me ollaan asuinpaikka valittu ihan sen mukaan että pääsee mielestämme hyvään kouluun. Täällä Turussa on koulu(ja?) jossa suomalaiset ovat vähemmistö. Itse en usko että sellainen tuottaa kovin hyviä oppimistuloksia, jos 90% ĺuokkakavereista ei edes puhu äidinkielenään Suomea.
Lisäksi pitää vähän koittaa vaikuttaa lapsen kaveripiireihin; kaveripiirillä voi olla suuri vaikutus esim. lapsen tekemiin valintoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kieltämättä valitsimme asuinalueemme sillä perusteella, missä on parhaat lapsiperheen palvelut ja hyvä maine. Lapsettomana olisimme valinneet toisin. Koulujakin on jo mietitty, vaikka siihen on vielä muutama vuosi. Kyllä tässä aika tarkkaan on tullut tehtyä valintoja sen perusteella, missä voisi kasvattaa lapsensa elämälle hyvän pohjan. Tietoisesti ja tiedostamatta.
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikkien pitäisi käydä sama, tasapäistävä peruskoulu jossa on sekaisin koko yhteiskunnan kirjo? Lahjakkaat eivät pääse etenemään kun on pakko jumittaa hitaampien tahdissa ja hitaammat eivät opi mitään kun on pakko sietää niitä jotka kuuluisivat ihan muualle kuin yleisluokalle.
Sitä päivää odotellessa jolloin Suomeen saadaan ihan kunnollisia yksityiskouluja....
Muuttakaa sitten niille hyville alueille. Kaverit ovat lapsille ja nuorille todella tärkeitä. Kouluikäisinä ne kaverit ovat luokkalaisia. Jos lapsi käy koulunsa jossain kymmen(i)en kilometrin päässä, hän on auttamatta ulkona naapuruston lapsista.
Ja kyllä, me asumme aluella, jossa on tarpeeksi hyvä koulu. Muutimme juuri ennen eskarivuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ei valittu hyvää koulua, meillä valittiin koulu, jossa oppilaat antavat muille oikeuden oppia. Opetuksen tasolla ei ollut niinkään vaikutusta vaan sillä, että koulussa sai menestyä. Näin siksi, että vaikka opetuksen taso olisi miten hyvä tahansa, niin oppimiskielteinen ilmapiiri oppilaiden kesken aika äkkiä torppaa opiskelun myös niiltä, jotka haluavat oppia. Jos kokeiden kymppi on hävettävä asia, josta saa vessanpyttypesun, niin aika ripeästi vastaa kokeissa korkeintaan 6 arvosta, vaikka osaisi enemmän.
Osassa kouluista oppilaat eivät halua kenenkään oppivan, koska he itse eivät kykene oppimaan. Miksi meidän tulisi tietoisesti tuhota tuhansien nuorien tulevaisuus vain siksi, että jossain opetushallinnossa huolestutaan siitä, että tietyissä kouluissa ei riitä tarpeeksi hakattavia nörttejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikkien pitäisi käydä sama, tasapäistävä peruskoulu jossa on sekaisin koko yhteiskunnan kirjo? Lahjakkaat eivät pääse etenemään kun on pakko jumittaa hitaampien tahdissa ja hitaammat eivät opi mitään kun on pakko sietää niitä jotka kuuluisivat ihan muualle kuin yleisluokalle.
Sitä päivää odotellessa jolloin Suomeen saadaan ihan kunnollisia yksityiskouluja....Muuttakaa sitten niille hyville alueille. Kaverit ovat lapsille ja nuorille todella tärkeitä. Kouluikäisinä ne kaverit ovat luokkalaisia. Jos lapsi käy koulunsa jossain kymmen(i)en kilometrin päässä, hän on auttamatta ulkona naapuruston lapsista.
Ja kyllä, me asumme aluella, jossa on tarpeeksi hyvä koulu. Muutimme juuri ennen eskarivuotta.
Ja sitten käy niin, että se valittu koulu suljetaan homeongelman takia ja lapset menevät jonnekin ihan muualle. Meillä lapset käy koulua kymmenien kilometrien päässä eikä sitä ihmettele kukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikkien pitäisi käydä sama, tasapäistävä peruskoulu jossa on sekaisin koko yhteiskunnan kirjo? Lahjakkaat eivät pääse etenemään kun on pakko jumittaa hitaampien tahdissa ja hitaammat eivät opi mitään kun on pakko sietää niitä jotka kuuluisivat ihan muualle kuin yleisluokalle.
Sitä päivää odotellessa jolloin Suomeen saadaan ihan kunnollisia yksityiskouluja....Muuttakaa sitten niille hyville alueille. Kaverit ovat lapsille ja nuorille todella tärkeitä. Kouluikäisinä ne kaverit ovat luokkalaisia. Jos lapsi käy koulunsa jossain kymmen(i)en kilometrin päässä, hän on auttamatta ulkona naapuruston lapsista.
Ja kyllä, me asumme aluella, jossa on tarpeeksi hyvä koulu. Muutimme juuri ennen eskarivuotta.
Ja sitten käy niin, että se valittu koulu suljetaan homeongelman takia ja lapset menevät jonnekin ihan muualle. Meillä lapset käy koulua kymmenien kilometrien päässä eikä sitä ihmettele kukaan.
Tai sitten se yhdistetään hallinnollisesti naapurikaupunginosan koulun kanssa ja se ipana joutuu sinne mamukouluun joka tapauksessa. Tää on Helsingin opetusviraston bravuuri!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen niin sanotusti ’gettokoulun’ kasvatti (Kantsun peruskoulu), koko ikäni asunut ns. getossa (Kantsussa) mutta omalla kovalla työllä, koulun ja vanhempieni rohkaisulla ja kannustuksella ( I know! miten getossa asuva, gettokoulussa opiskellut on voinut saada rohkaisevan ympäristön?!) pääsin ns. ’eliittilukioon’, joka sijaitsee Helsingin keskustassa ja sieltä suoraan lääketieteelliseen. Olen lisensiaati tällä hetkellä. Ihmisiltä tuntuu unohtuvan, että tärkeintä on kannustava ilmapiiri ja että lapsi tietää, että häntä arvostetaan ja että hän on kyvykäs. Sillä ei oo mittän väliä onko käynyt kaiken maailman international schooleja punavuoressa. Mainittakoon, että olin myös lamalapsi (syntynyt aikavälillä 1990-1995), mutta toisaalta olin myös onnekas, että poliittisilla päätöksillä ei ollut ajettu suomalaisten koulujen tasoa mm. epäonnistuneella digiloikalla, joka puolestaan vähentää resursseja muilta osa-alueilta, esim. koulutetusta henkilökunnasta.
Sinä unohdat nyt sen, että kokemuksesi on 20 vuoden takaa. Se mikä sinua koski, ei koske nykykoulua. Helsingissä jo pelkät säästöt pudottavat lapsia kyydistä. Vanhemmat ostaa ihan jo koulukirjat peruskouluun. Ja noissa pahimmissa kouluissa on suomen kielen taidottomia jopa 70 prosenttia luokasta eli se opetus ei etene yhtään minnekään.
Minunkin mieheni on noussut roskasakkisuvustaan huolimatta, mutta se vaati viitseliäät opettajat, hyvän kaveripiirin, roimastri älyä ja ahkeruutta ja 70-lukuisen yleisen ilmapiirin. Mitään näistä ei enää ole saatavilla noissa huonoissa kouluissa, paitsi tietty se oppilaan oma äly, mutta ei se yksin riitä.
Huh huh. Olispa kiva tietää mitä nämä roskasakkiäidit oikein tekevät itse ammatikseen - onko kaikki kotiäitejä tai omalla urallaan epäonnistuneita wannabeita jotka nyt siirtävät kunnianhimonsa miehen ja lasten kannettavaksi. Näistä kirjoituksista tulee mieleen tytön jumppakaveri, oikein mukava tyttö, mutta erittäin kankea ja rytmitajuton. Äiti oli päättänyt, että tytöstä tehdään rytmisen voimistelun seuraava tähti ja siinä sitten tyttö vaihtoi seurasta toiseen ku äidin mielestä valmentajat eivät olleet tarpeeksi hyviä hänen tytölleen. Eikö äitien kannattaisi keskittyä toteuttamaan omat kunnianhimot omalla urallaan ja lasten suhteen riittäisi hieman vähemmän hurjat vaateet. Jos äiti uskoo, että lapsi joutuu tekemään harjoitustehtävät alakoulussa vihkoon oman harjoituskirjan sijaan pilaa lapsen akateemisen uran kannattaisi joko äidin pohtia omia neuroosejaan ja pelkojaan tai ymmärtää ajoissa oman lapsensa kognitiiviset kyvyt. ja muistaa, että äitinä opettaa lapsilleen muutakin kuin koulun oppiaineita, mm. käyttäytymistapoja, empaattisuutta ja suhtautumista muihin ihmisiin (esimerkiksi niihin isän puolen roskasakkeihin).
Jos kaikkia opetusmateriaaleja ei ole, se opetus hidastuu ja keskittyy vääriin asioihin.
Vähän kuin kokoaisit tietokoneen jokaikinen kerta from scratch ennen kuin pääset maksamaan laskun tai rakentaisit polkupyörän joka kerta ennen kauppareissua.
Vihkot on korvattu harjoituskirjoilla viimeisimpien 30 vuoden aikana siksi, että kustantajat ovat siten saaneet lisättyä huomattavasti kirjojen myyntiä. Jos harjoituskirjat korvataan osittain vihoilla, kauheinta mitä voi tapahtua, on että kirjoitustaito kehittyy.
TUlevana eläkeläisopettajana pidän tätä Helsingin systeemiä mainiona. Hyvät oppilaat joutuvat kouluihin, joissa ei saa opiskella ja vanhemmat ostavat yksityisopetusta, jotta lapset oppivat. Jo nyt on oppilaita, jotka ovat koulussa minimimäärän ja muuten kotiopetuksessa. Viralliseen kotiopetukseen ei kannata jäädä, koska silloin joutuu tenttimään /osoittamaan kokeissa 3-4 kk aikana oppimansa asiat. Käymällä omassa koulussa kokeissa ja olemalla muuten flunssassa/mahataudissa/migreenin takia levossa eli yksityisopetuksessa oppii paljon enemmän ja paremmin kuin apinalaumassa.
Parin vuoden kuluttua siirryn yksityisopetusta myyvään yritykseen töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen niin sanotusti ’gettokoulun’ kasvatti (Kantsun peruskoulu), koko ikäni asunut ns. getossa (Kantsussa) mutta omalla kovalla työllä, koulun ja vanhempieni rohkaisulla ja kannustuksella ( I know! miten getossa asuva, gettokoulussa opiskellut on voinut saada rohkaisevan ympäristön?!) pääsin ns. ’eliittilukioon’, joka sijaitsee Helsingin keskustassa ja sieltä suoraan lääketieteelliseen. Olen lisensiaati tällä hetkellä. Ihmisiltä tuntuu unohtuvan, että tärkeintä on kannustava ilmapiiri ja että lapsi tietää, että häntä arvostetaan ja että hän on kyvykäs. Sillä ei oo mittän väliä onko käynyt kaiken maailman international schooleja punavuoressa. Mainittakoon, että olin myös lamalapsi (syntynyt aikavälillä 1990-1995), mutta toisaalta olin myös onnekas, että poliittisilla päätöksillä ei ollut ajettu suomalaisten koulujen tasoa mm. epäonnistuneella digiloikalla, joka puolestaan vähentää resursseja muilta osa-alueilta, esim. koulutetusta henkilökunnasta.
Sinä unohdat nyt sen, että kokemuksesi on 20 vuoden takaa. Se mikä sinua koski, ei koske nykykoulua. Helsingissä jo pelkät säästöt pudottavat lapsia kyydistä. Vanhemmat ostaa ihan jo koulukirjat peruskouluun. Ja noissa pahimmissa kouluissa on suomen kielen taidottomia jopa 70 prosenttia luokasta eli se opetus ei etene yhtään minnekään.
Minunkin mieheni on noussut roskasakkisuvustaan huolimatta, mutta se vaati viitseliäät opettajat, hyvän kaveripiirin, roimastri älyä ja ahkeruutta ja 70-lukuisen yleisen ilmapiirin. Mitään näistä ei enää ole saatavilla noissa huonoissa kouluissa, paitsi tietty se oppilaan oma äly, mutta ei se yksin riitä.
Huh huh. Olispa kiva tietää mitä nämä roskasakkiäidit oikein tekevät itse ammatikseen - onko kaikki kotiäitejä tai omalla urallaan epäonnistuneita wannabeita jotka nyt siirtävät kunnianhimonsa miehen ja lasten kannettavaksi. Näistä kirjoituksista tulee mieleen tytön jumppakaveri, oikein mukava tyttö, mutta erittäin kankea ja rytmitajuton. Äiti oli päättänyt, että tytöstä tehdään rytmisen voimistelun seuraava tähti ja siinä sitten tyttö vaihtoi seurasta toiseen ku äidin mielestä valmentajat eivät olleet tarpeeksi hyviä hänen tytölleen. Eikö äitien kannattaisi keskittyä toteuttamaan omat kunnianhimot omalla urallaan ja lasten suhteen riittäisi hieman vähemmän hurjat vaateet. Jos äiti uskoo, että lapsi joutuu tekemään harjoitustehtävät alakoulussa vihkoon oman harjoituskirjan sijaan pilaa lapsen akateemisen uran kannattaisi joko äidin pohtia omia neuroosejaan ja pelkojaan tai ymmärtää ajoissa oman lapsensa kognitiiviset kyvyt. ja muistaa, että äitinä opettaa lapsilleen muutakin kuin koulun oppiaineita, mm. käyttäytymistapoja, empaattisuutta ja suhtautumista muihin ihmisiin (esimerkiksi niihin isän puolen roskasakkeihin).
Jos kaikkia opetusmateriaaleja ei ole, se opetus hidastuu ja keskittyy vääriin asioihin.
Vähän kuin kokoaisit tietokoneen jokaikinen kerta from scratch ennen kuin pääset maksamaan laskun tai rakentaisit polkupyörän joka kerta ennen kauppareissua.
Vihkot on korvattu harjoituskirjoilla viimeisimpien 30 vuoden aikana siksi, että kustantajat ovat siten saaneet lisättyä huomattavasti kirjojen myyntiä. Jos harjoituskirjat korvataan osittain vihoilla, kauheinta mitä voi tapahtua, on että kirjoitustaito kehittyy.
Ei ole vaan se opetus hidastuu huomattavasti. Jos tehtävä on se että pitää osata täyttää oikea prepositio, ei ole mielekästä vääntää koko lause vihkoon.
Sitäpaitsi myös sanaatot ja kielioppiosiot on niissä ns tehtäväkirjoissa.
Ja mitä kielten opettamiseen tulee, se on kehittynyt. Ei enää voi käyttää 80-luvun metodeja.
T. Kielten ope
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen niin sanotusti ’gettokoulun’ kasvatti (Kantsun peruskoulu), koko ikäni asunut ns. getossa (Kantsussa) mutta omalla kovalla työllä, koulun ja vanhempieni rohkaisulla ja kannustuksella ( I know! miten getossa asuva, gettokoulussa opiskellut on voinut saada rohkaisevan ympäristön?!) pääsin ns. ’eliittilukioon’, joka sijaitsee Helsingin keskustassa ja sieltä suoraan lääketieteelliseen. Olen lisensiaati tällä hetkellä. Ihmisiltä tuntuu unohtuvan, että tärkeintä on kannustava ilmapiiri ja että lapsi tietää, että häntä arvostetaan ja että hän on kyvykäs. Sillä ei oo mittän väliä onko käynyt kaiken maailman international schooleja punavuoressa. Mainittakoon, että olin myös lamalapsi (syntynyt aikavälillä 1990-1995), mutta toisaalta olin myös onnekas, että poliittisilla päätöksillä ei ollut ajettu suomalaisten koulujen tasoa mm. epäonnistuneella digiloikalla, joka puolestaan vähentää resursseja muilta osa-alueilta, esim. koulutetusta henkilökunnasta.
Sinä unohdat nyt sen, että kokemuksesi on 20 vuoden takaa. Se mikä sinua koski, ei koske nykykoulua. Helsingissä jo pelkät säästöt pudottavat lapsia kyydistä. Vanhemmat ostaa ihan jo koulukirjat peruskouluun. Ja noissa pahimmissa kouluissa on suomen kielen taidottomia jopa 70 prosenttia luokasta eli se opetus ei etene yhtään minnekään.
Minunkin mieheni on noussut roskasakkisuvustaan huolimatta, mutta se vaati viitseliäät opettajat, hyvän kaveripiirin, roimastri älyä ja ahkeruutta ja 70-lukuisen yleisen ilmapiirin. Mitään näistä ei enää ole saatavilla noissa huonoissa kouluissa, paitsi tietty se oppilaan oma äly, mutta ei se yksin riitä.
Huh huh. Olispa kiva tietää mitä nämä roskasakkiäidit oikein tekevät itse ammatikseen - onko kaikki kotiäitejä tai omalla urallaan epäonnistuneita wannabeita jotka nyt siirtävät kunnianhimonsa miehen ja lasten kannettavaksi. Näistä kirjoituksista tulee mieleen tytön jumppakaveri, oikein mukava tyttö, mutta erittäin kankea ja rytmitajuton. Äiti oli päättänyt, että tytöstä tehdään rytmisen voimistelun seuraava tähti ja siinä sitten tyttö vaihtoi seurasta toiseen ku äidin mielestä valmentajat eivät olleet tarpeeksi hyviä hänen tytölleen. Eikö äitien kannattaisi keskittyä toteuttamaan omat kunnianhimot omalla urallaan ja lasten suhteen riittäisi hieman vähemmän hurjat vaateet. Jos äiti uskoo, että lapsi joutuu tekemään harjoitustehtävät alakoulussa vihkoon oman harjoituskirjan sijaan pilaa lapsen akateemisen uran kannattaisi joko äidin pohtia omia neuroosejaan ja pelkojaan tai ymmärtää ajoissa oman lapsensa kognitiiviset kyvyt. ja muistaa, että äitinä opettaa lapsilleen muutakin kuin koulun oppiaineita, mm. käyttäytymistapoja, empaattisuutta ja suhtautumista muihin ihmisiin (esimerkiksi niihin isän puolen roskasakkeihin).
Jos kaikkia opetusmateriaaleja ei ole, se opetus hidastuu ja keskittyy vääriin asioihin.
Vähän kuin kokoaisit tietokoneen jokaikinen kerta from scratch ennen kuin pääset maksamaan laskun tai rakentaisit polkupyörän joka kerta ennen kauppareissua.
Vihkot on korvattu harjoituskirjoilla viimeisimpien 30 vuoden aikana siksi, että kustantajat ovat siten saaneet lisättyä huomattavasti kirjojen myyntiä. Jos harjoituskirjat korvataan osittain vihoilla, kauheinta mitä voi tapahtua, on että kirjoitustaito kehittyy.
Ei ole vaan se opetus hidastuu huomattavasti. Jos tehtävä on se että pitää osata täyttää oikea prepositio, ei ole mielekästä vääntää koko lause vihkoon.
Sitäpaitsi myös sanaatot ja kielioppiosiot on niissä ns tehtäväkirjoissa.
Ja mitä kielten opettamiseen tulee, se on kehittynyt. Ei enää voi käyttää 80-luvun metodeja.
T. Kielten ope
Vähän kuulostaa menneen maailman meiningiltä tuo prepositioiden täyttelykin. Ja totta kai sanastot ja kieliopit ovat siellä tehtäväkirjassa, kun kustantaja haluaa tehdä rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen niin sanotusti ’gettokoulun’ kasvatti (Kantsun peruskoulu), koko ikäni asunut ns. getossa (Kantsussa) mutta omalla kovalla työllä, koulun ja vanhempieni rohkaisulla ja kannustuksella ( I know! miten getossa asuva, gettokoulussa opiskellut on voinut saada rohkaisevan ympäristön?!) pääsin ns. ’eliittilukioon’, joka sijaitsee Helsingin keskustassa ja sieltä suoraan lääketieteelliseen. Olen lisensiaati tällä hetkellä. Ihmisiltä tuntuu unohtuvan, että tärkeintä on kannustava ilmapiiri ja että lapsi tietää, että häntä arvostetaan ja että hän on kyvykäs. Sillä ei oo mittän väliä onko käynyt kaiken maailman international schooleja punavuoressa. Mainittakoon, että olin myös lamalapsi (syntynyt aikavälillä 1990-1995), mutta toisaalta olin myös onnekas, että poliittisilla päätöksillä ei ollut ajettu suomalaisten koulujen tasoa mm. epäonnistuneella digiloikalla, joka puolestaan vähentää resursseja muilta osa-alueilta, esim. koulutetusta henkilökunnasta.
Sinä unohdat nyt sen, että kokemuksesi on 20 vuoden takaa. Se mikä sinua koski, ei koske nykykoulua. Helsingissä jo pelkät säästöt pudottavat lapsia kyydistä. Vanhemmat ostaa ihan jo koulukirjat peruskouluun. Ja noissa pahimmissa kouluissa on suomen kielen taidottomia jopa 70 prosenttia luokasta eli se opetus ei etene yhtään minnekään.
Minunkin mieheni on noussut roskasakkisuvustaan huolimatta, mutta se vaati viitseliäät opettajat, hyvän kaveripiirin, roimastri älyä ja ahkeruutta ja 70-lukuisen yleisen ilmapiirin. Mitään näistä ei enää ole saatavilla noissa huonoissa kouluissa, paitsi tietty se oppilaan oma äly, mutta ei se yksin riitä.
Huh huh. Olispa kiva tietää mitä nämä roskasakkiäidit oikein tekevät itse ammatikseen - onko kaikki kotiäitejä tai omalla urallaan epäonnistuneita wannabeita jotka nyt siirtävät kunnianhimonsa miehen ja lasten kannettavaksi. Näistä kirjoituksista tulee mieleen tytön jumppakaveri, oikein mukava tyttö, mutta erittäin kankea ja rytmitajuton. Äiti oli päättänyt, että tytöstä tehdään rytmisen voimistelun seuraava tähti ja siinä sitten tyttö vaihtoi seurasta toiseen ku äidin mielestä valmentajat eivät olleet tarpeeksi hyviä hänen tytölleen. Eikö äitien kannattaisi keskittyä toteuttamaan omat kunnianhimot omalla urallaan ja lasten suhteen riittäisi hieman vähemmän hurjat vaateet. Jos äiti uskoo, että lapsi joutuu tekemään harjoitustehtävät alakoulussa vihkoon oman harjoituskirjan sijaan pilaa lapsen akateemisen uran kannattaisi joko äidin pohtia omia neuroosejaan ja pelkojaan tai ymmärtää ajoissa oman lapsensa kognitiiviset kyvyt. ja muistaa, että äitinä opettaa lapsilleen muutakin kuin koulun oppiaineita, mm. käyttäytymistapoja, empaattisuutta ja suhtautumista muihin ihmisiin (esimerkiksi niihin isän puolen roskasakkeihin).
Jos kaikkia opetusmateriaaleja ei ole, se opetus hidastuu ja keskittyy vääriin asioihin.
Vähän kuin kokoaisit tietokoneen jokaikinen kerta from scratch ennen kuin pääset maksamaan laskun tai rakentaisit polkupyörän joka kerta ennen kauppareissua.
Vihkot on korvattu harjoituskirjoilla viimeisimpien 30 vuoden aikana siksi, että kustantajat ovat siten saaneet lisättyä huomattavasti kirjojen myyntiä. Jos harjoituskirjat korvataan osittain vihoilla, kauheinta mitä voi tapahtua, on että kirjoitustaito kehittyy.
Ei ole vaan se opetus hidastuu huomattavasti. Jos tehtävä on se että pitää osata täyttää oikea prepositio, ei ole mielekästä vääntää koko lause vihkoon.
Sitäpaitsi myös sanaatot ja kielioppiosiot on niissä ns tehtäväkirjoissa.
Ja mitä kielten opettamiseen tulee, se on kehittynyt. Ei enää voi käyttää 80-luvun metodeja.
T. Kielten ope
Vähän kuulostaa menneen maailman meiningiltä tuo prepositioiden täyttelykin. Ja totta kai sanastot ja kieliopit ovat siellä tehtäväkirjassa, kun kustantaja haluaa tehdä rahaa.
Ne prepositiot on opittava. Ja tuo on hyvä keino. Ne on myös helppo kerrata siitä.
Ja jos ne kieliopit ja sanastot on siinä tehtäväkirjassa, ne putää myös antaa oppilaille. Tai sitten koulun pitää päättää jokin toinen oppimateriaali. Mutta sellainen ei käy, että annetaan osa ja osaa ei. Ja sittne fiksut vanhemmat ostaa lapsilleen ne loput. Koska näin se nyt Helsingissä menee.
Ap, unohdat yliopistot. Niissäkin on eroja, kun haetaan töitä. Joihinkin vain on vaikeampi päästä eli opiskelija-aines on kovempaa. Vrt. joku Vaasan KTM vs. Aalto yliopiston KTM.