Lue keskustelun säännöt.
Pääseehän lapsosesi varmasti sosioekonomisesti OIKEAAN kouluun - erot hurjia!
14.02.2019 |
HS: "PÄÄKAUPUNKISEUDUN peruskoulut ovat keskimäärin oppimistuloksiltaan koko maailman kärkeä, mutta alueella on myös kouluja, joiden osaamistaso on samaa kuin Chilessä tai Bulgariassa. Esimerkiksi luonnontieteissä heikoimpien ja parhaiden koulujen osaamisero vastaa kolmen vuoden koulunkäyntiä.
Tutkijoiden mukaan ero oppimistuloksissa selittyy ennen kaikkea koululaisten taustalla. Suurissa kaupungeissa on alueita, jotka eroavat sosioekonomisesti toisistaan huomattavasti, ja erot ovat kasvussa.
Koulushoppailu uhkaa kiihdyttää koulujen eriytymiskehitystä entisestään. Suomessakin on havaittu, että jotkut koulutetut vanhemmat ovat alkaneet välttää lastensa päätymistä huonomaineiseen kouluun. Keinot ovat monet: asuinpaikan valinta, harvinaisen A-kielen opiskeleminen tai painotetulle luokalle hakeutuminen."
Paitsi opetus lasten tulevaisuuteen vaikuttaa luonnollisesti hyvin paljon se KAVERIPIIRI, joka koulusta löytyy.
Heikommista kouluissa pääosa opettajien työstä menee siihen, että yritetään pitää heikot mukana ja paremmat jäävät vaille huomiota.
Kommentit (638)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti onkin valtaisa ihme, että lapsemme pääsivät täältä "käpykylän" tavisperuskoulusta ja lukiosta opiskelemaan, toinen lääkikseen ja toinen oikikseen. Ja ihan nyt 2010-luvulla.
Eikä koko koulunkäynnistä, luokkavalinnoista ym. tarvinnut ikinä sen kummemmin hössöttää. Totta kai heitä on aina opiskelemaan kannustettu, se on selvä, mutta itse ovat pitkälti koulunkäynnistään huolehtineet.
Vanhoista kavereista molemmilla osa on ihan vaan amiksen käyneitä, että ilmeisen huonossa seurassakin ovat joutuneet varttumaan.. Ehkä vanhempien akateemisuus on sitten vähän kompensoinut, vaikka emme tämän ketjun standardeilla varmastikaan ole tehneet läheskään tarpeeksi lasten opintoja ajatellen.
Sivusta olen seurannut pääkaupunkiseudulla kouluista panikoivia sukulaisia. Heillä tuntuu olevan juuri näitä päähänpinttymiä, että lapsesta ei voi tulla esim. lääkäriä, ellei tämä pääse ns. huippulukioon. Eipä pidä paikkaansa.
Pienempien paikkakuntien koulut ovat varsin tasapaksuja. Pääkaupunkiseudulla taas on erittäin hyviä ja erittäin huonoja kouluja. Ja tämä on tutkittu.
Juuri näin. Ei voi verrata peräkylän peruskoulua isojen kaupunkien kouluihin. Pikkukylän koulussa on koko ikäluokka, porvarin ja duunarin lapset ja vain vähän vieraskielisiä/kielipuolia. Ison kaupungin hyvässä koulussa on vain akateemisesti lahjakkaita ja huonossa koulussa enemmistö oppilaista ei osaa edes suomea.
Samoin on lukioissa. Parhaissa isojen kaupunkien lukioissa kaikkien keskiarvo on pitkälti yli ysin ja huonoissa kenelläkään ei ole kasia parempaa. Pikkupaikkakunnan lukiossa on koko läpileikkaus eli myös niitä hyviä oppilaita.
Opetan itse eliittilukiossa, jonne ei pääse alle ysin keskiarvolla. Silti tasoerot opiskelijoiden osaamisessa ovat hurjat. Monet opiskelijat tulevat hienoista perheistä ja mietinkin, onko arvosanoissa herralisää, jota taviksen lapsi ei saisi. Myös muut opettajat ovat ihmetelleet joidenkin opiskelijoiden heikkoa osaamista. Eliittilukiossa opiskelu ei auta yhtään, jos lähtötaso on heikko ysiluokan huippuarvosanoista huolimatta. Tosiasia on, että osaaminen on vähentynyt kaikenkaikkiaan eikä töitä jaksettaisi tehdä. Yo-arvosanoissa voi näkyä C:tä ja B.tä, vaikka olisikin kyseessä lääkärin lapsi ja toiveet taustasta johtuen korkealla eli tavoitteena varsin epärealistisesti lääkis. Akateemiset vanhemmat eivät takaa menestymistä lukiossa ja yo-kirjoituksissa. Siksipä ei automaattisesti kannata valikoida lapsensa koulua ja kaveripiiriä vanhempien taustan mukaan. Myös duunareiden lapset voivat yhtä hyvin olla lahjakkaita ja akateemisten lapsi voi joutua kymppiluokalle korottamaan arvosanojaan, että pääsisi edes johonkin lukioon. Tällaista olen todistanut useamman kerran.
kai siellä on hyviäkin koska parhaiten kirjoittavat , Ressun lukio, Etelä-Tapiolan lukio, Kulosaaren yhteiskoulun lukio, Viikki, Norssi, SYK, yli 9 ka noihin
Tuollaisella keskiarvorajalla ei pitäisi olla huonoja ollenkaan. Silti on eivätkä hyvätkään ole yhtä hyviä kuin 2000-luvun alussa. Taso on laskenut selvästi ja keskiarvot nousseet samaan aikaan, mikä on varsin ristiriitaista. Esim. vieraasta kielestä on jo ensimmäisen kurssin jälkeen tullut nelosia ja vitosia ja joillakin aineiden keskiarvo on laskenut seiskalla alkavaksi.
pojalla parani maafyke yli 9 lukiossa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti onkin valtaisa ihme, että lapsemme pääsivät täältä "käpykylän" tavisperuskoulusta ja lukiosta opiskelemaan, toinen lääkikseen ja toinen oikikseen. Ja ihan nyt 2010-luvulla.
Eikä koko koulunkäynnistä, luokkavalinnoista ym. tarvinnut ikinä sen kummemmin hössöttää. Totta kai heitä on aina opiskelemaan kannustettu, se on selvä, mutta itse ovat pitkälti koulunkäynnistään huolehtineet.
Vanhoista kavereista molemmilla osa on ihan vaan amiksen käyneitä, että ilmeisen huonossa seurassakin ovat joutuneet varttumaan.. Ehkä vanhempien akateemisuus on sitten vähän kompensoinut, vaikka emme tämän ketjun standardeilla varmastikaan ole tehneet läheskään tarpeeksi lasten opintoja ajatellen.
Sivusta olen seurannut pääkaupunkiseudulla kouluista panikoivia sukulaisia. Heillä tuntuu olevan juuri näitä päähänpinttymiä, että lapsesta ei voi tulla esim. lääkäriä, ellei tämä pääse ns. huippulukioon. Eipä pidä paikkaansa.
Pienempien paikkakuntien koulut ovat varsin tasapaksuja. Pääkaupunkiseudulla taas on erittäin hyviä ja erittäin huonoja kouluja. Ja tämä on tutkittu.
Juuri näin. Ei voi verrata peräkylän peruskoulua isojen kaupunkien kouluihin. Pikkukylän koulussa on koko ikäluokka, porvarin ja duunarin lapset ja vain vähän vieraskielisiä/kielipuolia. Ison kaupungin hyvässä koulussa on vain akateemisesti lahjakkaita ja huonossa koulussa enemmistö oppilaista ei osaa edes suomea.
Samoin on lukioissa. Parhaissa isojen kaupunkien lukioissa kaikkien keskiarvo on pitkälti yli ysin ja huonoissa kenelläkään ei ole kasia parempaa. Pikkupaikkakunnan lukiossa on koko läpileikkaus eli myös niitä hyviä oppilaita.
Opetan itse eliittilukiossa, jonne ei pääse alle ysin keskiarvolla. Silti tasoerot opiskelijoiden osaamisessa ovat hurjat. Monet opiskelijat tulevat hienoista perheistä ja mietinkin, onko arvosanoissa herralisää, jota taviksen lapsi ei saisi. Myös muut opettajat ovat ihmetelleet joidenkin opiskelijoiden heikkoa osaamista. Eliittilukiossa opiskelu ei auta yhtään, jos lähtötaso on heikko ysiluokan huippuarvosanoista huolimatta. Tosiasia on, että osaaminen on vähentynyt kaikenkaikkiaan eikä töitä jaksettaisi tehdä. Yo-arvosanoissa voi näkyä C:tä ja B.tä, vaikka olisikin kyseessä lääkärin lapsi ja toiveet taustasta johtuen korkealla eli tavoitteena varsin epärealistisesti lääkis. Akateemiset vanhemmat eivät takaa menestymistä lukiossa ja yo-kirjoituksissa. Siksipä ei automaattisesti kannata valikoida lapsensa koulua ja kaveripiiriä vanhempien taustan mukaan. Myös duunareiden lapset voivat yhtä hyvin olla lahjakkaita ja akateemisten lapsi voi joutua kymppiluokalle korottamaan arvosanojaan, että pääsisi edes johonkin lukioon. Tällaista olen todistanut useamman kerran.
kai siellä on hyviäkin koska parhaiten kirjoittavat , Ressun lukio, Etelä-Tapiolan lukio, Kulosaaren yhteiskoulun lukio, Viikki, Norssi, SYK, yli 9 ka noihin
Tuollaisella keskiarvorajalla ei pitäisi olla huonoja ollenkaan. Silti on eivätkä hyvätkään ole yhtä hyviä kuin 2000-luvun alussa. Taso on laskenut selvästi ja keskiarvot nousseet samaan aikaan, mikä on varsin ristiriitaista. Esim. vieraasta kielestä on jo ensimmäisen kurssin jälkeen tullut nelosia ja vitosia ja joillakin aineiden keskiarvo on laskenut seiskalla alkavaksi.
pojalla parani maafyke yli 9 lukiossa
varsinkin pitkä matematiikka, teknologian säätiön stipendi 1000 euroa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko mahdollista vielä hakea?
eikö nyt oo yhteishaku, ainakin lukioihin ja ammattikouluihin ja kai muihinkin kouluihin.
Mutta yläasteen osalta on jo myöhäistä. Valintalimakkert palautettiin tammikuussa ja soveltuvuuskokeet on jo järjestetty. Tulokset tulee maaliskuun loppupuolella. Näin Helsingissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monen kaupunginosan eri alueet jakavat yhteiset koulut. Omakotitalo- tai muulta täysin omistuspainotteiselta alueelta voidaan käydä samassa koulussa kuin vuokrakerrostaloissa elävät.
Aikuiset lähtevät töihin sieltä omalta alueeltaan usein autolla toimistorakennuksiinsa tai keskustaan palaavat takaisin autolla kalliille omistusasuntoaluelleen. He eivät näe uussuomalaisia arkielämässään, he voivat äänestää nykyisen politiikan puolesta koska sushi ja pelihetket.
Toisin on heidän lapsillaan joiden on pakko viettää päivittäin 8 tuntia täysin eri alueen nuorten seassa koulussa vaikka heillä ei ole mitään yhteistä.Joka vuosi suomalaisia syntyy vähemmän ja uussuomalaisia enemmän. Kouluissa tämä näkyy räikeästi kun suomalaiset perheet tekevät sen yhden lapsen ja uussuomalaiset uuden tuotoksen joka vuosiluokalle.
Itä-Helsingissä pelkästään yhdestä samasta kaupungin vuokrakerrostalosta tuli yli 40 uutta oppilasta eräs lukuvuosi rehtorin mukaan. Helsingissä on monia alueita joilla edes sillä kalliilla asunnolla ei pääse uussuomalaisia pakoon edes vapaa-ajalla.
Onko reilua, että samalla kadulla voi olla 300-400 000 euron asuntoja ja kaupungin vuokrataloja täynnä uussuomalaisia. Toisissa 24/7 töissä olevat korkeakoulutetut vanhemmat hankkivat joskus 40v yhden lapsen ja toisissa ollaan kelan piikkiin vailla huolta huomisesta tehty ainakin viisi jo nuorena. Lapset käyvät samaa koulua ja oleskelevat vapaa-aikansa samoissa puistoissa, kentillä, yms.
Helsingissä monille vanhoillekin alueille kuten Lauttasaareen rakennetaan lisää tulevina vuosikymmeninä kaupungienosien väkimäärä tuplaten keskittyen vuokrataloihin. Ainoastaan diplomaattien Kulosaari ja täynnä oleva keskusta säästyvät tältä kaupungin paineelta lisätä vuokra-asumista kaavoituspäätöksissä.Muuta toki Eiraan ja pistä lapsesi yksityiskouluun, jos noin paljon risoo muut kulttuurit lähelläsi. Juuri taisi olla Hesarissakin että n. 50% töölöläisistä asuu vuokralla. Esimerkiksi Keski-Euroopassa on ihan tavallista, että kerrostaloissa asutaan vuokralla. Suomessa nyt vaan tuntuu olevan vallalla jokin pakkomielle omistuskerrostaloluukun hankkimiseen, vaikka sellaisesta saattaa olla tulevaisuudessa vain harmia. Aivan kuin se tekisi sinusta sitä arvokkaamman ihmisen mitä enemmän sinulla on omaisuutta (=joku 1/10 maksettu kämppä Helsingissä).
Hgissä vuokrat kalliita ja kaikki ei saa asumistukea. Eli kannattaa hankkia oma kun asua vuokralla. Hgissä nimenomaan ei tarvi olla lähikoulussa syystä tai toisesta koska täällä voi valita jo ekasta luokasta lähtien. Soveltuvuuskokeet tosin on. Samaten voi kolmannelle luokalle ja yläaste painotettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko mahdollista vielä hakea?
eikö nyt oo yhteishaku, ainakin lukioihin ja ammattikouluihin ja kai muihinkin kouluihin.
Mutta yläasteen osalta on jo myöhäistä. Valintalimakkert palautettiin tammikuussa ja soveltuvuuskokeet on jo järjestetty. Tulokset tulee maaliskuun loppupuolella. Näin Helsingissä.
Näin on. Tiedoksi niille jotka pähkäilevät tämän vuoden lopussa mitä tehdä mennäkö lähikoulun vai painotettu yläaste. Kaikki ei pääse koska soveltuvuuskoe ja paljon pyrkijää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maaliskuun puolessa välissä selviää jääkö lapsesi sinun mielestäsi rupu yläasteelle vai pääsikö Maunulan matematiikka painotukseen vai Kulosaaren yläasteelle suomi-englanti, onhan noita painotettuja onneksi Hgissä.
Lapsen lukiopaikkaa jännätään, lähilukioon alin keskiarvo pyörii ysin hujakoilla, mutta jos kovasti nousee hakihoiden keskiarvo tänä vuonna, niin sitten se on voi, voi. Luottavaisena odotellaan - toistaiseksi ainakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomi on siis Pisan kohdalla sijalla 15. Vuodesta 2015 on menty alamäkeä. Tuo vuosi on se jolloin muut maat saivat tarpeeksi siitä että suomalaiset eivät kunnioittaneet sääntöjä. Testiin valitut lapset olisi pitänyt valita summamutikassa mutta Suomi laittoi testejä tekemään valmiiksi valitut eli otanta oli epäreilu. Jyrkkä lasku siitä sitten tulikin kun randomisti piti valita lapsia eikä hikipinkoja vain:)
Lukion kirjoitukset ovat kaikilla samat. Ihan sama missä lukiossa opiskelee. Fiksut pärjää aina ja missä vain. Ootte te:DDDD
Seura tekee usein kaltaisekseen varsinkin teineillä. Ihan eri asia koostuuko sosiaalinen piiri ahkerista opiskelijoista vai lintsaavista liimanimppaajista
Lukion voi sitten valitsea mistä haluaa. Sitten vaan yli 9 ka:n lukioon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti onkin valtaisa ihme, että lapsemme pääsivät täältä "käpykylän" tavisperuskoulusta ja lukiosta opiskelemaan, toinen lääkikseen ja toinen oikikseen. Ja ihan nyt 2010-luvulla.
Eikä koko koulunkäynnistä, luokkavalinnoista ym. tarvinnut ikinä sen kummemmin hössöttää. Totta kai heitä on aina opiskelemaan kannustettu, se on selvä, mutta itse ovat pitkälti koulunkäynnistään huolehtineet.
Vanhoista kavereista molemmilla osa on ihan vaan amiksen käyneitä, että ilmeisen huonossa seurassakin ovat joutuneet varttumaan.. Ehkä vanhempien akateemisuus on sitten vähän kompensoinut, vaikka emme tämän ketjun standardeilla varmastikaan ole tehneet läheskään tarpeeksi lasten opintoja ajatellen.
Sivusta olen seurannut pääkaupunkiseudulla kouluista panikoivia sukulaisia. Heillä tuntuu olevan juuri näitä päähänpinttymiä, että lapsesta ei voi tulla esim. lääkäriä, ellei tämä pääse ns. huippulukioon. Eipä pidä paikkaansa.
Pienempien paikkakuntien koulut ovat varsin tasapaksuja. Pääkaupunkiseudulla taas on erittäin hyviä ja erittäin huonoja kouluja. Ja tämä on tutkittu.
Juuri näin. Ei voi verrata peräkylän peruskoulua isojen kaupunkien kouluihin. Pikkukylän koulussa on koko ikäluokka, porvarin ja duunarin lapset ja vain vähän vieraskielisiä/kielipuolia. Ison kaupungin hyvässä koulussa on vain akateemisesti lahjakkaita ja huonossa koulussa enemmistö oppilaista ei osaa edes suomea.
Samoin on lukioissa. Parhaissa isojen kaupunkien lukioissa kaikkien keskiarvo on pitkälti yli ysin ja huonoissa kenelläkään ei ole kasia parempaa. Pikkupaikkakunnan lukiossa on koko läpileikkaus eli myös niitä hyviä oppilaita.
Opetan itse eliittilukiossa, jonne ei pääse alle ysin keskiarvolla. Silti tasoerot opiskelijoiden osaamisessa ovat hurjat. Monet opiskelijat tulevat hienoista perheistä ja mietinkin, onko arvosanoissa herralisää, jota taviksen lapsi ei saisi. Myös muut opettajat ovat ihmetelleet joidenkin opiskelijoiden heikkoa osaamista. Eliittilukiossa opiskelu ei auta yhtään, jos lähtötaso on heikko ysiluokan huippuarvosanoista huolimatta. Tosiasia on, että osaaminen on vähentynyt kaikenkaikkiaan eikä töitä jaksettaisi tehdä. Yo-arvosanoissa voi näkyä C:tä ja B.tä, vaikka olisikin kyseessä lääkärin lapsi ja toiveet taustasta johtuen korkealla eli tavoitteena varsin epärealistisesti lääkis. Akateemiset vanhemmat eivät takaa menestymistä lukiossa ja yo-kirjoituksissa. Siksipä ei automaattisesti kannata valikoida lapsensa koulua ja kaveripiiriä vanhempien taustan mukaan. Myös duunareiden lapset voivat yhtä hyvin olla lahjakkaita ja akateemisten lapsi voi joutua kymppiluokalle korottamaan arvosanojaan, että pääsisi edes johonkin lukioon. Tällaista olen todistanut useamman kerran.
Varmaan tiedät senkin että suurin osa on koulutettujen lapsia ts akateemisia.
Eipä oo Hgissä sitä vaaraa että onnistuu lapsensa laittamaan huonoon lukioon. Hmm miten on, Ressu, Norssi, Viikin norssi, Kulosaaren yhteiskoulu, Etis eli Etelä.Tapiolan lukio, siinä muutama yli 9 ka:n lukio
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eipä oo Hgissä sitä vaaraa että onnistuu lapsensa laittamaan huonoon lukioon. Hmm miten on, Ressu, Norssi, Viikin norssi, Kulosaaren yhteiskoulu, Etis eli Etelä.Tapiolan lukio, siinä muutama yli 9 ka:n lukio
Helsingissä on myös huonoja lukioita. Näiden keskiarvoraja on seiskan pinnassa. Suurin osa opiskelijoista tulee sisään alle kasin keskiarvolla (koska paremmat hakeutuvat parempiin lukioihin) ja joukossa on suuri määrä suomi toisena kielenä -porukkaa. Näihin lukioihin joudutaan, ei päästä ja lähialueen kaikki oppilaat pyrkivät ensisijaisesti muihin kouluihin.
Brändö gymnasium 7,17 Hgin kielilukio 7,54, Hgin medialukio 7,50 Hgin R steiner 7,25 Hgin Uusi yhteiskoulu 7,67Tölö gymnasium 7,42
Vuosaaren lukio 7,31 tässä vuoden 2018 lukiot joihin oli alin ka jotta pääsi, kaikki muut yli 8 ka
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joko bon yhteisvalinta tehty yläasteelle painotettu, lukio, AMK, yliopisto, lentäjäopisto, palo-opisto, poliisiopisto ja mitä näitä onkaan.
Nyt on tämän vuoden yläkouluvalinnat julkaistu, ainakin Helsingissä. Onnistuiko teillä koulushoppailu?
Onnistui eli lapsi pääsi taitojensa perusteella hyvään kouluun. Ei tartte ab dull ahien kanssa vääntää.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on lapsen kirjat isovanhemmilla, jotka asuvat ns. ykkösluokan alueella, jossa kunnollinen ja arvostettu koulu. Itse asumme alueella, josta lapsi menisi kouluun, jossa n. 40% oppilaista ulkomaalaisia. Järjestely on tehty pelkästään tästä syystä.
Ex kansanedustaja, muistaakseni Turkin kurdeja, vihreä, Suomeen tullut 14 v ja oli sitä mieltä että s2 pojat ei oo myöhäistä, hän tekee väitöskirjaa oli ip lehdessä.
Tuollaisella keskiarvorajalla ei pitäisi olla huonoja ollenkaan. Silti on eivätkä hyvätkään ole yhtä hyviä kuin 2000-luvun alussa. Taso on laskenut selvästi ja keskiarvot nousseet samaan aikaan, mikä on varsin ristiriitaista. Esim. vieraasta kielestä on jo ensimmäisen kurssin jälkeen tullut nelosia ja vitosia ja joillakin aineiden keskiarvo on laskenut seiskalla alkavaksi.